Voiko kukaan nainen kieltäytyä jos mies pyytää häntä treffeille päiväkahville Milanoon? Oman elämäni glamourisuus ainakin tuntuu yllättävän oman itseni vähän väliä. Päiväkahvi-ideasta kehkeytyi lopulta viikon glamour-matka täynnä jännittäviä paikkoja ja ihmisiä.
Matka alkoi tyylikkäästi Lappeenrannan lentokentältä (aivan, siellä on lentokenttä). Ensimmäiset kolme yötä majailimme erään italialaisen nudistin, Daviden, luona. En kyllä nähnyt hänen hengailevan mitenkään erityisen nudistisella tavalla ainakaan kotonaan... Hänellä oli todella glamourinen koti, jossa oli kolme makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta, vaikka hän asui yksin! Hän opetti meille mitä "yksillä käyminen" tarkoittaa Italiassa ja mitä on paikallinen "Happy Hour". (Yksille voi mennä autolla, koska siellä juodaan OIKEASTI vain yhdet, ja "Happy Hour" tarkoittaa yhtä juomaa ja buffet-ruokailua). Ja kuten kenen tahansa yksin elävän miehen glamour-elämään kuuluu; hänellä kävi siivooja, ja hän asui äitinsä naapurissa!
Hän oli myös erittäin vieraanvarainen. Hän halusi ruokkia meitä, tarjota baarissa, kuskata autolla ja hän antoi välillä meille ainot kotiavaimensa kun oli töissä.
Eräänä iltana kun olimme cs-miitissä milanolaisessa taidebaarissa, niin tutustuimme iranilaiseen mieheen, joka kutsui meidät kanssaan tutustumaan pariin italialaiseen glamour-kaupunkiin Comoon ja Bellagioon muutaman kymmentä kilometriä pohjoiseen Milanosta. No me totta kai suostuimme tähän erikoiseen tarjoukseen ja lähdimme käymään siellä! Kaupungit olivat todella kauniita ja näin ihania vuoria. Pidän vuorista.
Loput kolme yötä vietimme toisen italialaisen miehen luona, hänkin oli glamourinen, vaikka ei ollutkaan nudisti!
Milanon reissustakin alkaa olla aikaa jo niin kauan, että olen ehtinyt siirtyä taas elämässä eteen päin ja kohti uusia seikkailuja! Vuosi on vaihtunut ja glamourisuus sen kuin lisääntynyt! Muutan Brisbaneen alle kolmen viikon kuluttua ja minua jännittää ihan hitsin paljon!
Olen tässä parin viikon aikana Oulussa pelannut paljon Kimbleä ja Carcassonnea. Tulen varmasti kaipaamaan niitä Australiassa! Olen myös käynyt hiihtämässä ja kerran lumilautailemassa ja ratsastamassa. Olen myös opetellut tuntemaan sieniä.
Toissapäivänä olin muutaman glamourisen ystäväni Ossin, Pinjan ja Lotan kanssa Tuirassa glamourisessa baarissa nimeltä Joku paikallinen pub. Myös ystävämme Jani, Eetu, Sanna, Veera ja Suvi kävivät paikalla, mutta katosivat jostain kuka mistäkin syystä jossakin välissä. Pelasimme Kimbleä ja lauloimme karaokea, sekä löysimme aliaksenpelaamisseuraksemme kaksi känniääliötä, jotka sanoivat nimekseen ehkä Otto ja Anto. Tulimme noin kymmenen minuuttia liian myöhään juuri missataksemme baarivisailun, ja menetimme matkan Iihin!!
Tiia
perjantai 6. tammikuuta 2012
perjantai 11. marraskuuta 2011
OLEN KODITON JA TYÖTÖN = VAPAUS JA TISSIT!
Minä täytän huomenna pyöreät 21 vuotta! Enkä enää jaksa juhlia yhtään niin rankasti kuin sillon joskus nuorena 2-kymppisenä, oi niitä aikoja!! Sen sijaan minulle ehkä opetetaan huomenna miten lappeenrantalaiset vaihtaa autoon talvirenkaat, tämä on niin jännittävää!!
Kaikkea iloista ja ikävää on sattunut omassa glamour-maailmassamme! Rakas tyttäremme ja hamsterimme Make delas päivää ennen 2-vuotis synttäreitään 17.10.2011, lepää rauhassa Make! Kävimme sitten seuraavana yönä Laura-vaimon kanssa perus meiningein itävantaalaisittain hävittämässä yhden ruumiin metsään. Maken synttärijuhlat kyllä peruttiin tästä johdosta, se oli vähän harmi!
Pian tämän jälkeen elämäni matkailu-lois-pummina alkoi. Olen siis nykyään opiskelupaikaton, työtön ja asunnoton! Elämäni on hienompaa ja vapaampaa kuin pitkään aikaan! Kodittomana voi asua kaikkialla. Minulla on mukanani rinkka, jossa on kaikkea tarpeellista kiipeily- ja suunnistuskamoista biletysvaatteisiin.
Olen hankkinut uuden passin ja työviisumin Australiaan, lähtö sen kuin lähestyy!!
Vajaa kolme viikkoa sitten karkasin pariksi päiväksi Lappeenrantaan, muutin sieltä yhdeksi yöksi Kruununhakaan Hannalle, kunnes hän muutti Rovaniemelle, ja sieltä menin Töölöön Monan kommuuniin toisen kodittoman loiseläjän, Jounin, kanssa. Joimme paljon maitoplussaa, puhuimme glamourisista elämäntilanteistamme ja nautimme toisistamme lattialla makoillen ja räpäten! Sieltä menin sitten viikonlopuksi Ruotsiin, Mariannelundiin, päättämään suunnistuskisakauteni loistokkaasti ottamalla yöosuudella viestissä hylsyn. Meni vissiin vähän perhoslenkit sekasi, onneksi osaan hyvin ruotsia ja sain sitten sitä puhua niin.
Tulin takaisin Helsinkiin siis seuraavana maanantaina, ja lähdin liftaamaan Lappeenrantaan, koska en keksinyt oikein muutakaan ratkaisua, koska kaikki glamouriset ystäväni olivat töissä, niin reippaita kun ovatkaan! Olinkin Lappeenrannassa viikon verran. Tein ruokaa, tiskasin, pesin pyykkiä, kävin lenkillä ja yösuunnistamassa sekä tietenkin eksyin sähköpäiville, teekkaribileisiin, Iltatähti-nimiseen glamouriseen yökerhoon, jossa tutustuin mukavaan pellolaiseen Timoon, jonka naapurina ihana kaunis ystäväni Rita on ollut! Kyllä maailma on taas jälleen kerran ollut pieni. Maailman pienuudesta myös vielä se, että eräs päivä kun hiimailin yliopistolla, niin näin siellä sattumalta erään suunnistajapojan, jonka kanssa olin Puolassa leirillä keväällä! Villi-Santtu näytti hämmentyneeltä, mutta sellaista se elo Lappeenrannassa on!! Viikonloppuna olin vielä töissä perinteisillä Kekri-markkinoilla Lappeenrannan linnoituksella, siellä oli paljon hienoja ihmisiä!
Joku imatralainen Ismo toi minut seuraavana maanantaina onneksi Länsimäkeen Laura-vaimon hoiviin ja pääsin tiistaina aamulla journalismin pääsykokeisiin Pasilaan. Siellä näin paljon erinnäisiä tuttuja, muun muassa ihanan, glamourisen ystäväni Minnan (vaaleat hiukset), johon tutustuin kesällä Jurassic rockissa! Yritimme esittää täyspäisiä 10 minuutin ajan psykologin haastatteluissa, mutta on hyvin todennäköistä että he aavistelivat jotain.
Seuraavana päivänä joku Raija toi minut Jyväskylään, ja täällä sitä yhä ollaan! Raija oli hieno 48-vuotias nuorekas nainen, joka lupasi että saan lainata hänen Sörnäisten vara-asuntoaan jos haluan esimerkiksi mennä joskus kodittomana Helsinkiin ryyppäämään ystävieni kanssa! Kaikenlaiset suhteet ja niiden luominen ovat tärkeitä glamour-elämän ylläpitämiseen! Kyydissä oli myös mukava virolainen tyttö, joka tarjosi minulle tyttömäistä pientä glamour-tupakkaa, jossa luki vielä kauniilla fontilla "Glamour".
Illalla menin ihanien nykyisten jyväskyläläisten ystävättärieni Minnan (vaaleat hiukset) ja Lauran (tummat hiukset) kanssa tutustumaan jyväskyläläiseen yöelämään. Kävimme ensin ihanassa baarissa, jonka nimi oli Ruma. Se oli todella kaunis, ja siellä oli sauna (joka oli kyllä kylmä), ja siellä soi Risto! Hieman myöhemmin valuimme Bra-nimiseen yökerhoon, jonne Lauralla oli joku VIP-kortti, niin kuin glamourelämään kuuluu, ja siellä tapasin myös ystäväni Teemun (vaaleat hiukset), johon olin myös tutustunut niin ikään Jurassic rockissa.
Olen pelasimme Lauran kanssa raivokkaasti illalla Super Mario Bros. 3:sta 7. levelille asti, edes Salkkareita ei näkynyt välissä lätkän takia, joten mikään ei meitä hidastanut!! Näen pian vielä Minnan, ja joskus iltapäivällä lähden jonku tyypin kyydillä jatkamaan matkaa. Minulle on luvattu kyyti Kouvolaan, ja yritän sieltä sitten liftata Lappeenrantaan, koska siellä on kuulemma jotain happeninkiä. Huomenna juhlitaan sitten synttäreitä oikein urakalla, muistakaa ostaa minulle paljon lahjoja!!
Ps. Varsinaiset "42 = Veera ja Tiia" -juhlat vietetään 19.11. Oulussa Veeran luona! Lennän Ouluun ensi maanantaina 14.11., siellä sitten bileet jatkuu!
Rakkautta ja rankkaa juhlintaa
xoxo Tiia
Kaikkea iloista ja ikävää on sattunut omassa glamour-maailmassamme! Rakas tyttäremme ja hamsterimme Make delas päivää ennen 2-vuotis synttäreitään 17.10.2011, lepää rauhassa Make! Kävimme sitten seuraavana yönä Laura-vaimon kanssa perus meiningein itävantaalaisittain hävittämässä yhden ruumiin metsään. Maken synttärijuhlat kyllä peruttiin tästä johdosta, se oli vähän harmi!
Pian tämän jälkeen elämäni matkailu-lois-pummina alkoi. Olen siis nykyään opiskelupaikaton, työtön ja asunnoton! Elämäni on hienompaa ja vapaampaa kuin pitkään aikaan! Kodittomana voi asua kaikkialla. Minulla on mukanani rinkka, jossa on kaikkea tarpeellista kiipeily- ja suunnistuskamoista biletysvaatteisiin.
Olen hankkinut uuden passin ja työviisumin Australiaan, lähtö sen kuin lähestyy!!
Vajaa kolme viikkoa sitten karkasin pariksi päiväksi Lappeenrantaan, muutin sieltä yhdeksi yöksi Kruununhakaan Hannalle, kunnes hän muutti Rovaniemelle, ja sieltä menin Töölöön Monan kommuuniin toisen kodittoman loiseläjän, Jounin, kanssa. Joimme paljon maitoplussaa, puhuimme glamourisista elämäntilanteistamme ja nautimme toisistamme lattialla makoillen ja räpäten! Sieltä menin sitten viikonlopuksi Ruotsiin, Mariannelundiin, päättämään suunnistuskisakauteni loistokkaasti ottamalla yöosuudella viestissä hylsyn. Meni vissiin vähän perhoslenkit sekasi, onneksi osaan hyvin ruotsia ja sain sitten sitä puhua niin.
Tulin takaisin Helsinkiin siis seuraavana maanantaina, ja lähdin liftaamaan Lappeenrantaan, koska en keksinyt oikein muutakaan ratkaisua, koska kaikki glamouriset ystäväni olivat töissä, niin reippaita kun ovatkaan! Olinkin Lappeenrannassa viikon verran. Tein ruokaa, tiskasin, pesin pyykkiä, kävin lenkillä ja yösuunnistamassa sekä tietenkin eksyin sähköpäiville, teekkaribileisiin, Iltatähti-nimiseen glamouriseen yökerhoon, jossa tutustuin mukavaan pellolaiseen Timoon, jonka naapurina ihana kaunis ystäväni Rita on ollut! Kyllä maailma on taas jälleen kerran ollut pieni. Maailman pienuudesta myös vielä se, että eräs päivä kun hiimailin yliopistolla, niin näin siellä sattumalta erään suunnistajapojan, jonka kanssa olin Puolassa leirillä keväällä! Villi-Santtu näytti hämmentyneeltä, mutta sellaista se elo Lappeenrannassa on!! Viikonloppuna olin vielä töissä perinteisillä Kekri-markkinoilla Lappeenrannan linnoituksella, siellä oli paljon hienoja ihmisiä!
Joku imatralainen Ismo toi minut seuraavana maanantaina onneksi Länsimäkeen Laura-vaimon hoiviin ja pääsin tiistaina aamulla journalismin pääsykokeisiin Pasilaan. Siellä näin paljon erinnäisiä tuttuja, muun muassa ihanan, glamourisen ystäväni Minnan (vaaleat hiukset), johon tutustuin kesällä Jurassic rockissa! Yritimme esittää täyspäisiä 10 minuutin ajan psykologin haastatteluissa, mutta on hyvin todennäköistä että he aavistelivat jotain.
Seuraavana päivänä joku Raija toi minut Jyväskylään, ja täällä sitä yhä ollaan! Raija oli hieno 48-vuotias nuorekas nainen, joka lupasi että saan lainata hänen Sörnäisten vara-asuntoaan jos haluan esimerkiksi mennä joskus kodittomana Helsinkiin ryyppäämään ystävieni kanssa! Kaikenlaiset suhteet ja niiden luominen ovat tärkeitä glamour-elämän ylläpitämiseen! Kyydissä oli myös mukava virolainen tyttö, joka tarjosi minulle tyttömäistä pientä glamour-tupakkaa, jossa luki vielä kauniilla fontilla "Glamour".
Illalla menin ihanien nykyisten jyväskyläläisten ystävättärieni Minnan (vaaleat hiukset) ja Lauran (tummat hiukset) kanssa tutustumaan jyväskyläläiseen yöelämään. Kävimme ensin ihanassa baarissa, jonka nimi oli Ruma. Se oli todella kaunis, ja siellä oli sauna (joka oli kyllä kylmä), ja siellä soi Risto! Hieman myöhemmin valuimme Bra-nimiseen yökerhoon, jonne Lauralla oli joku VIP-kortti, niin kuin glamourelämään kuuluu, ja siellä tapasin myös ystäväni Teemun (vaaleat hiukset), johon olin myös tutustunut niin ikään Jurassic rockissa.
Olen pelasimme Lauran kanssa raivokkaasti illalla Super Mario Bros. 3:sta 7. levelille asti, edes Salkkareita ei näkynyt välissä lätkän takia, joten mikään ei meitä hidastanut!! Näen pian vielä Minnan, ja joskus iltapäivällä lähden jonku tyypin kyydillä jatkamaan matkaa. Minulle on luvattu kyyti Kouvolaan, ja yritän sieltä sitten liftata Lappeenrantaan, koska siellä on kuulemma jotain happeninkiä. Huomenna juhlitaan sitten synttäreitä oikein urakalla, muistakaa ostaa minulle paljon lahjoja!!
Ps. Varsinaiset "42 = Veera ja Tiia" -juhlat vietetään 19.11. Oulussa Veeran luona! Lennän Ouluun ensi maanantaina 14.11., siellä sitten bileet jatkuu!
Rakkautta ja rankkaa juhlintaa
xoxo Tiia
maanantai 3. lokakuuta 2011
PARTIOTAITOKISAT JA MÄRÄT TISSIT
Olin viikonlopun pitkästä aikaa partiotaitokisoissa Minnan (vaaleat hiukset) ja Lauran (ruskeat hiukset) kanssa. Partiokisat ovat hauskoja. Onko mitään hienompaa kuin lähteä huonosti nukutun yön jälkeen reppu selässä lauantaiaamuna metsään tietäen tekevänsä kaikkea omituista ja tyhmää palellen ja kastuen sekä nälkäisenä, väsyneenä, vittuuntuneena ja puolikuolleena ilman yöunia ulkona seuraavat noin 30 tuntia?
"Partio? Onko se sitä että te vapaaehtoisesti teette työtä ja kaikkea outoa jossai korvessa ihan ilmaiseksi?"
"Ei, kyllä me maksetaan siitä."
Nämä kyseiset kisat olivat astetta urbaanimmat. En tosiaan ollut ollut kisoissa pariin vuoteen. Hyvin paljon asioita on muuttunut! Esimerkiksi hyvin monella vartiolla oli trikoot, myös meillä eli Einolla, vaikka ennen lähinnä naureskelimme sellaiselle. Pakara-miehillä oli kyllä tuttuun tapaan fleece-kiltit yllään. Oli myös outoa, että mukana sai kantaa digikameraa, kisan aikana sai käydä kahvilla ja syömässä (osa kävi jopa Mäkkärissä), sekä sisävessoissa, ja lähtötehtävään siirryimme lähijunalla!
Lähtötehtävässä teimme sementtiä. Perus lauantaiaamu siis kaikin puolin. Lauantain tehtävät olivat muutenkin hienoja. Kävin suunnistamassa ja kartoitimme yhden 100m x 100m alueen, löysimme kastematoja ja kokosimme jakkaran, ompelimme jokainen fleece-pipot (joiden käyttämisestä sunnuntaina sai pisteen), piirsimme sääkarttoja ja pakkasimme kaasupulloja ja puukehikkoja peräkärryyn.
Kun yörastilla viidettä tuntia sahasin huonolla rautasahalla vaneerilevyä ihmeellisessä asennossa levy villasukkieni välissä makuualustalla istuen, niin kävi mielessä, että mitähän muut ikäiseni nuoret naiset ovat samaan aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tekemässä, ja onkohan heillä yhtä mukavaa, mutta jatkoin hyvillä mielin työskentelyäni. Yörasti sijaitsi Espoon Ikean pihalla, mikä oli myös hyvin hämmentävää.
Yösuunnistus oli hauska. Jokaisella meillä kolmella oli 2 kilometrin rata, ja käytimme niiden suorittamiseen aikaa yhteensä noin kaksi ja puoli tuntia. Saimme vielä aika hyvät pisteet! Yörastilla valmistimme myös näkkileivän ja maksapasteijan. Kukaan meistä ei tiennyt miltä maksapasteijan kuuluisi näyttää tai millainen sen koostumuksen pitäisi olla, mutta koska naisen vaisto niin sekin tuli omalla tavallaan tehtyä.
Yörastilta poistuminen alkoi kivasti, kun saimme kantaa kanootin ojaan ja lähteä meloen tunnistamaan espoolaisia lintuja. Saimme myös laulaa Ultra Starilla Partiomarssia, ja varsinkin Minnan kanssa olimme aivan liekeissä. Tehtävä "Ice Age 5" viittasi kaikkien mielestä jääkauteen ja siihen oli valmistauduttu, itse lähinnä valmistauduin katsomassa Ice Age -leffoja, minulla on ne kaikki kolme! Jääkausiaiheisten kysymysten lisäksi meidän piti tunnistaa kuvasta Sid-laiskiainen ja tietää että pähkinää syö sapelihammasorava (ei muuten kovin moni tiennyt Jyrsiksen virallista eläinnimeä...!).
Ylitystehtävä oli ihana! Rakensimme nopeasti rinkkalautan laittamalla kaikkien kolmen rinkat jätesäkkeihin ja säkit pressun sisään köyttäen. Sitten vain enimmät vaatteet pois ja minä menin lautan päälle ja lautasilla meloin nopeasti lammen toiselle puolelle ilmoittautumaan rastimiehelle. En oikein jaksanut kantaa tavaroita rinnettä ylös ja takaisin lammen toiselle puolelle, niin kysyin että saanko mennä hienolla lautallamme myös samaa reittiä takaisin. Matkalla kävin myös pelastamassa rastimiesten kumiankan keskeltä lampea, kun "kerta tykkään vapaaehtoisesti uida kylmässä lammessa".
Kisan loppupuolella oli vielä kiva suunnistus, jossa sain suunnistaa kartalla johon oli piirretty vain rastipisteet, ei karttamerkkejä. Rasteilla oli vihjeitä, joilla piti tunnistaa syyllinen maalissa. Minna ja Laura juoksivat perässäni ja käyttivät aivojaan kun minä keskityin vain löytämään oikeat rastit, koska metsässä oli myös hämäysrasteja joilla oli vääriä vihjeitä.
Kisan jälkeen mietin, että kuinka menisin ja minne. Jos olisin mennyt Länsimäkeen, niin minun olisi pitänyt mennä ensin Ruskeasuolle hakemaan avain, ja jos sitten olisin halunnut lähteä jonnekkin, niin avain olisi pitänyt viedä takaisin. Meillä on siis tällä hetkellä vain yksi avain, koska känni-vaimo ja Otaniemi. Niimpä sitten hyppäsin jonku miehen kyytiin ja hän toi minut Lappeenrantaan.
Täällä on joku japsivaihtari kotona, en ole nähnyt mutta välillä vähän kuullut. Pekka nukkui myös hetki sitten vielä keittiön eräänlaisella kääpiökännisohvalla, mutta hänkin lähti käymään kotona harrastamassa hetken tasapainoista elämää. Ehkä näemme silti vielä illalla. Ossi on koulussa, ja niimpä minä olen pelannut netticarcassonnea, käynyt lenkillä, syönyt raejuustoa ja pullaa sekä popittanut kovaa ja häirinnyt naapureita. Elämä on täynnä glamouria.
xoxo Tiia
"Partio? Onko se sitä että te vapaaehtoisesti teette työtä ja kaikkea outoa jossai korvessa ihan ilmaiseksi?"
"Ei, kyllä me maksetaan siitä."
Nämä kyseiset kisat olivat astetta urbaanimmat. En tosiaan ollut ollut kisoissa pariin vuoteen. Hyvin paljon asioita on muuttunut! Esimerkiksi hyvin monella vartiolla oli trikoot, myös meillä eli Einolla, vaikka ennen lähinnä naureskelimme sellaiselle. Pakara-miehillä oli kyllä tuttuun tapaan fleece-kiltit yllään. Oli myös outoa, että mukana sai kantaa digikameraa, kisan aikana sai käydä kahvilla ja syömässä (osa kävi jopa Mäkkärissä), sekä sisävessoissa, ja lähtötehtävään siirryimme lähijunalla!
Lähtötehtävässä teimme sementtiä. Perus lauantaiaamu siis kaikin puolin. Lauantain tehtävät olivat muutenkin hienoja. Kävin suunnistamassa ja kartoitimme yhden 100m x 100m alueen, löysimme kastematoja ja kokosimme jakkaran, ompelimme jokainen fleece-pipot (joiden käyttämisestä sunnuntaina sai pisteen), piirsimme sääkarttoja ja pakkasimme kaasupulloja ja puukehikkoja peräkärryyn.
Kun yörastilla viidettä tuntia sahasin huonolla rautasahalla vaneerilevyä ihmeellisessä asennossa levy villasukkieni välissä makuualustalla istuen, niin kävi mielessä, että mitähän muut ikäiseni nuoret naiset ovat samaan aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tekemässä, ja onkohan heillä yhtä mukavaa, mutta jatkoin hyvillä mielin työskentelyäni. Yörasti sijaitsi Espoon Ikean pihalla, mikä oli myös hyvin hämmentävää.
Yösuunnistus oli hauska. Jokaisella meillä kolmella oli 2 kilometrin rata, ja käytimme niiden suorittamiseen aikaa yhteensä noin kaksi ja puoli tuntia. Saimme vielä aika hyvät pisteet! Yörastilla valmistimme myös näkkileivän ja maksapasteijan. Kukaan meistä ei tiennyt miltä maksapasteijan kuuluisi näyttää tai millainen sen koostumuksen pitäisi olla, mutta koska naisen vaisto niin sekin tuli omalla tavallaan tehtyä.
Yörastilta poistuminen alkoi kivasti, kun saimme kantaa kanootin ojaan ja lähteä meloen tunnistamaan espoolaisia lintuja. Saimme myös laulaa Ultra Starilla Partiomarssia, ja varsinkin Minnan kanssa olimme aivan liekeissä. Tehtävä "Ice Age 5" viittasi kaikkien mielestä jääkauteen ja siihen oli valmistauduttu, itse lähinnä valmistauduin katsomassa Ice Age -leffoja, minulla on ne kaikki kolme! Jääkausiaiheisten kysymysten lisäksi meidän piti tunnistaa kuvasta Sid-laiskiainen ja tietää että pähkinää syö sapelihammasorava (ei muuten kovin moni tiennyt Jyrsiksen virallista eläinnimeä...!).
Ylitystehtävä oli ihana! Rakensimme nopeasti rinkkalautan laittamalla kaikkien kolmen rinkat jätesäkkeihin ja säkit pressun sisään köyttäen. Sitten vain enimmät vaatteet pois ja minä menin lautan päälle ja lautasilla meloin nopeasti lammen toiselle puolelle ilmoittautumaan rastimiehelle. En oikein jaksanut kantaa tavaroita rinnettä ylös ja takaisin lammen toiselle puolelle, niin kysyin että saanko mennä hienolla lautallamme myös samaa reittiä takaisin. Matkalla kävin myös pelastamassa rastimiesten kumiankan keskeltä lampea, kun "kerta tykkään vapaaehtoisesti uida kylmässä lammessa".
Kisan loppupuolella oli vielä kiva suunnistus, jossa sain suunnistaa kartalla johon oli piirretty vain rastipisteet, ei karttamerkkejä. Rasteilla oli vihjeitä, joilla piti tunnistaa syyllinen maalissa. Minna ja Laura juoksivat perässäni ja käyttivät aivojaan kun minä keskityin vain löytämään oikeat rastit, koska metsässä oli myös hämäysrasteja joilla oli vääriä vihjeitä.
Kisan jälkeen mietin, että kuinka menisin ja minne. Jos olisin mennyt Länsimäkeen, niin minun olisi pitänyt mennä ensin Ruskeasuolle hakemaan avain, ja jos sitten olisin halunnut lähteä jonnekkin, niin avain olisi pitänyt viedä takaisin. Meillä on siis tällä hetkellä vain yksi avain, koska känni-vaimo ja Otaniemi. Niimpä sitten hyppäsin jonku miehen kyytiin ja hän toi minut Lappeenrantaan.
Täällä on joku japsivaihtari kotona, en ole nähnyt mutta välillä vähän kuullut. Pekka nukkui myös hetki sitten vielä keittiön eräänlaisella kääpiökännisohvalla, mutta hänkin lähti käymään kotona harrastamassa hetken tasapainoista elämää. Ehkä näemme silti vielä illalla. Ossi on koulussa, ja niimpä minä olen pelannut netticarcassonnea, käynyt lenkillä, syönyt raejuustoa ja pullaa sekä popittanut kovaa ja häirinnyt naapureita. Elämä on täynnä glamouria.
xoxo Tiia
maanantai 26. syyskuuta 2011
EN OLE YHDEN TISSIN IHME
Matkustin perjantaina Lappeenrantaan junalla. Perille saavuttuani olin yllättynyt, koska rautatieasema oli täynnä ihmisiä! Ilmeisesti junan saapuminen kyseiseen kaupunkiin on niin erityinen tapahtuma, että koko kylä oli tullut katsomaan sitä ja minua. En kuitenkaan jakanut nimikirjoituksia, koska joukossa oli paljon ns. näätiä (Tuksun antifaneja).
Illalla kävin glamourisen ystäväni Ossin (vain kiltti) limusiinin kyydillä (tai pyörän tarakalla, the same thing) jossain loistavan glamourisessa kartanossa hienostuneissa juhlissa kuuntelemassa Eeva-nimisen bändin osan soittamaa livemusiikkia ja juomassa glamourisia lähes viileitä kaljoja. Metsän siimeksestä kuului kyllä hurjia villi-lampaan ääniä, mikä hieman järkytti herkkää mieltäni.
Ilmeisesti tästä järkyttyneenä päätimme lähteä lauantaina Ouluun, koska glamourisella Yö-vaimollani oli tuparit hänen ja hänen uuden Iisa-vaimonsa kodissa! Juhlissa oli paljon ihania ihmisiä, ex-vaimojani kuten Veera, Lauri, Pinja ja Pirianna, sekä uusia tuttavuuksia! Ossilla oli tosiaan kiltti päällä, ja Pinja tarkisti että käyttikö hän sitä oikeaoppisesti. Hän sai hyväksynnän.
Ossi su-ma yönä yöjunassa: "Jatkoille mentiin Oulun kuumimpaan homobaariin Yöhuikkaan. Tiia iski sieltä *****n, jonka tyttöystävä hääti Tiian pois. ***** oli tyttö. *****n tyttöystävä suuteli Tiiaa. Tiia oli ihan vitun sekasin, mutta onneksi Pinja tajus häät- hakea Tiian pois." Oikeasti se oli kyllä *****n mustasukkaisen tyttöystävän kaveri joka kysyi että haluaisinko suudella häntä. Lopulta oli ehkä kuitenkin hyvä, että menin Peltolaan jotta voisin lauantaiaamuna herätä vanhasta mielisairaalasta eli nykyisesta Pinja-vaimon poikamiesboksista.
Pinjan hostellissa ei ollut kovin laaja aamupalavalikoima, joten menimme aamukahville Välkkylään glamouristen Oonan ja Artun luo, sekä sieltä aamukakulle Yön ja Iisan luo. Siellä sitten pelasimme kärsäpeliä ja ihmettelimme kadonneen sienen kohtaloa. Yön ja Iisan jääkaapista oli juhlien aikaan nimittäin kadonnut yksin raaka herkkusieni! Kävimme myös Bisketissä leivällä ja vedellä. Siellä tapasin taas uuden ihmisen, joka oli Oonan ystävä, pikkusiskoni fb-kaveri ja itse asiassa hänen äitinsä on vetänyt jumppaa jossa kävin 2 ja 3 -vuotiaana. Tapasimme myös ystäväni Lotan ja kävimme vielä vanhempieni luona syömässä ennen kuin lähdimme yöjunalla takaisin kotiin.
Yöjunassa oli joku hyvin kovaa hauskasti kuorsaava henkilö.
Ossi luulee että Ylivieska kirjotettaa Yli-Vieska. LOLLOLLOLLOLLLOOOOOLLLLLL. Joo.
Kävin viime viikolla Lauran ja Hannan kanssa Iso-Roban Uffilla sovittamassa hääpukuja.
Työasiat Hesburgerissa menevät loistavasti, rakkausasiat voisivat mennä paremminkin. Haluaisin useamman lapsen ja olen kuitenkin jo 20-vuotias.
Pahoittelen syvästi heikentyvää Tuksu-flowta.
Kaikella rakkaudella, Tiia
Illalla kävin glamourisen ystäväni Ossin (vain kiltti) limusiinin kyydillä (tai pyörän tarakalla, the same thing) jossain loistavan glamourisessa kartanossa hienostuneissa juhlissa kuuntelemassa Eeva-nimisen bändin osan soittamaa livemusiikkia ja juomassa glamourisia lähes viileitä kaljoja. Metsän siimeksestä kuului kyllä hurjia villi-lampaan ääniä, mikä hieman järkytti herkkää mieltäni.
Ilmeisesti tästä järkyttyneenä päätimme lähteä lauantaina Ouluun, koska glamourisella Yö-vaimollani oli tuparit hänen ja hänen uuden Iisa-vaimonsa kodissa! Juhlissa oli paljon ihania ihmisiä, ex-vaimojani kuten Veera, Lauri, Pinja ja Pirianna, sekä uusia tuttavuuksia! Ossilla oli tosiaan kiltti päällä, ja Pinja tarkisti että käyttikö hän sitä oikeaoppisesti. Hän sai hyväksynnän.
Ossi su-ma yönä yöjunassa: "Jatkoille mentiin Oulun kuumimpaan homobaariin Yöhuikkaan. Tiia iski sieltä *****n, jonka tyttöystävä hääti Tiian pois. ***** oli tyttö. *****n tyttöystävä suuteli Tiiaa. Tiia oli ihan vitun sekasin, mutta onneksi Pinja tajus häät- hakea Tiian pois." Oikeasti se oli kyllä *****n mustasukkaisen tyttöystävän kaveri joka kysyi että haluaisinko suudella häntä. Lopulta oli ehkä kuitenkin hyvä, että menin Peltolaan jotta voisin lauantaiaamuna herätä vanhasta mielisairaalasta eli nykyisesta Pinja-vaimon poikamiesboksista.
Pinjan hostellissa ei ollut kovin laaja aamupalavalikoima, joten menimme aamukahville Välkkylään glamouristen Oonan ja Artun luo, sekä sieltä aamukakulle Yön ja Iisan luo. Siellä sitten pelasimme kärsäpeliä ja ihmettelimme kadonneen sienen kohtaloa. Yön ja Iisan jääkaapista oli juhlien aikaan nimittäin kadonnut yksin raaka herkkusieni! Kävimme myös Bisketissä leivällä ja vedellä. Siellä tapasin taas uuden ihmisen, joka oli Oonan ystävä, pikkusiskoni fb-kaveri ja itse asiassa hänen äitinsä on vetänyt jumppaa jossa kävin 2 ja 3 -vuotiaana. Tapasimme myös ystäväni Lotan ja kävimme vielä vanhempieni luona syömässä ennen kuin lähdimme yöjunalla takaisin kotiin.
Yöjunassa oli joku hyvin kovaa hauskasti kuorsaava henkilö.
Ossi luulee että Ylivieska kirjotettaa Yli-Vieska. LOLLOLLOLLOLLLOOOOOLLLLLL. Joo.
Kävin viime viikolla Lauran ja Hannan kanssa Iso-Roban Uffilla sovittamassa hääpukuja.
Työasiat Hesburgerissa menevät loistavasti, rakkausasiat voisivat mennä paremminkin. Haluaisin useamman lapsen ja olen kuitenkin jo 20-vuotias.
Pahoittelen syvästi heikentyvää Tuksu-flowta.
Kaikella rakkaudella, Tiia
tiistai 20. syyskuuta 2011
TUNNEN TUKSUN NAAPURIN JA HALUAN NIMETÄ TISSINI!
Minuilla on hienoja uutisia! Viikonloppuna tajusin, että glamourinen toverini Eikka (ruskeat hiukset) on Tuksun naapuri! Olen todella kateellinen hänelle, sillä hän näkee Tuksun välillä lenkillä rakkaan Nassunsa sekä ilmeisesti Viljon ja Hilman kanssa. Hän myös meinasi peruuttaa heidän päälleen! Tuksu ei kuitenkaan ollut kutsunut Eikkaa rapujuhliin, surullista. :(
Löysin sunnuntaiaamuna Lapuan kristilliseltä opistolta loistavan lehden, jonka nimi on "Parisuhteen palikat". (Parisuhteenpalikat.fi). Siinä oli loistavia tositarinoita erilaisista parisuhteista ongelmineen. Meillä oli rattoisa bussimatka, kun keskustelimme Hennan (tummat hiukset), Jorman ja Mikko-kuskin kanssa avartavista artikkeleista ja parisuhteista. Opimme muun muassa, että ei kannata mennä naimisiin jos on tuntenut toisen vasta muutaman kuukautta ja että kaikki ongelmat ratkeavat Jumalan armosta. Alkoholismi ja pettäminen on ihan ok, jos muistaa pyytää Jumalalta anteeksi.
Minun rinnoissani ei ole möykkyjä ja uskon sen johtuvat siitä että monet ystäväni ovat niin kovasti rukoilleet asian puolesta. Rintojeni nimet eivät ole Onni ja Toivo, mutta jotain yhtä nokkelaa voisin kehitellä..
Suunnistus on hieno laji. Kukapa ei haluaisi käyttää viikonloppujaan siihen että saa rämpiä yksin kylmissä ja märissä metsissä, mielellään vielä pimeällä. Varsinkin silloin on huippua, jos saa kahlata reisiä myöten suossa tai tipahtaa vesikuoppaan kuten ystäväni Henna! Tiedän kyllä muutaman hieman erilaista paikkaa lauantaisin, missä joku nuori nainen saattaisi haluta olla.. On myös mukavaa kilpailun jälkeen noukkia hirvikärpäsiä hiuksista ja vertailla naarmuja ja mustelmia tyttöjen kanssa!
Joillakin ystävistäni on silikonit, toisilla ei ole. Pienetkin rinnat voivat olla sievät, varsinkin jos nainen on hoikka, tosin minulla ei ole miestä joka hieroisi silikonirintojani päivittäin kapseloitumisen ehkäisemiseksi niin siksi minulla ei ole niitä. Silikoneilla voi myös imettää lapsia, nyt ei vain ole miestä joka tekisi niitä kanssani, nyyh.
Rakastan ihania murmeli-ystäviäni, mutta nyt minuilla on niin jähmeä Tuksu-flow, että pyydän Jumalalta armoa, menen nukkumaan ja jatkan joskus myöhemmin.
Tiia
Löysin sunnuntaiaamuna Lapuan kristilliseltä opistolta loistavan lehden, jonka nimi on "Parisuhteen palikat". (Parisuhteenpalikat.fi). Siinä oli loistavia tositarinoita erilaisista parisuhteista ongelmineen. Meillä oli rattoisa bussimatka, kun keskustelimme Hennan (tummat hiukset), Jorman ja Mikko-kuskin kanssa avartavista artikkeleista ja parisuhteista. Opimme muun muassa, että ei kannata mennä naimisiin jos on tuntenut toisen vasta muutaman kuukautta ja että kaikki ongelmat ratkeavat Jumalan armosta. Alkoholismi ja pettäminen on ihan ok, jos muistaa pyytää Jumalalta anteeksi.
Minun rinnoissani ei ole möykkyjä ja uskon sen johtuvat siitä että monet ystäväni ovat niin kovasti rukoilleet asian puolesta. Rintojeni nimet eivät ole Onni ja Toivo, mutta jotain yhtä nokkelaa voisin kehitellä..
Suunnistus on hieno laji. Kukapa ei haluaisi käyttää viikonloppujaan siihen että saa rämpiä yksin kylmissä ja märissä metsissä, mielellään vielä pimeällä. Varsinkin silloin on huippua, jos saa kahlata reisiä myöten suossa tai tipahtaa vesikuoppaan kuten ystäväni Henna! Tiedän kyllä muutaman hieman erilaista paikkaa lauantaisin, missä joku nuori nainen saattaisi haluta olla.. On myös mukavaa kilpailun jälkeen noukkia hirvikärpäsiä hiuksista ja vertailla naarmuja ja mustelmia tyttöjen kanssa!
Joillakin ystävistäni on silikonit, toisilla ei ole. Pienetkin rinnat voivat olla sievät, varsinkin jos nainen on hoikka, tosin minulla ei ole miestä joka hieroisi silikonirintojani päivittäin kapseloitumisen ehkäisemiseksi niin siksi minulla ei ole niitä. Silikoneilla voi myös imettää lapsia, nyt ei vain ole miestä joka tekisi niitä kanssani, nyyh.
Rakastan ihania murmeli-ystäviäni, mutta nyt minuilla on niin jähmeä Tuksu-flow, että pyydän Jumalalta armoa, menen nukkumaan ja jatkan joskus myöhemmin.
Tiia
tiistai 13. syyskuuta 2011
MAAILMANMATKAILUA GLAMOURTYYLIIN JA YLLÄTYSVIERAILU OULUSSA = TISSIT?
Tää on selkeästi joku perhejuttu, että ollaan kaikki kohta Hesburgerissa töissä. Sain siis tänään paikan samasta Hesestä, missä glamourinen Laura-vaimoni on vuoropäällikkönä! Eli sen lisäksi, että hän pitää minua komero-orjana kotona, niin hän on nyt myös pomoni töissä! Myös Katri on saanut töitä Hesburgerista! Kyllä elämä on hienoa!
Oma elämäni on kyllä viimeisen viikon aikana ollut muutenkin aika suhteellisen erikoista. Tiistaina tapasin opistotovereitani glamourisessa ravintolassa Helsingin päärautatieasemaa vastapäätä. Söimme ja joimme hyvin, jonka jälkeen lähdimme osan porukan kanssa vielä erääseen hienoon kaljoittelumestaan Helsingin ydinkeskustaan. Kaikki muut olivat menossa töihin aamulla, joten minä ja Jouni pidimme omat jatkot ja olin kotona Länsimäessä noin 15 minuuttia ennen kuin Laura-vaimo heräsi töihin aamuvuoroon.
Tästä innostuneena päätin lähteä siis päivällä liftaamaan pariksi päiväksi Lappeenrantaan. Sain kyydin kahdelta keski-ikäiseltä mieheltä. Miehet olivat mukavia, he tarjosivat minulle karkkia ja minä nukuin takapenkillä. Itärajaa lähestyessämme aloimme keskustella Venäjällä käymisestä. Päädyin lopulta kuitenkin ystäväni Ossin hienoon solukämppään, enkä seksiorjaksi (Venäjälle). Minusta on ihan ok että kolmen jätkän kylppärissä on ehkä 50 pulloa shampoota. Kaikki glamouristamisvälineet ovat toki tarpeellisia!! Ossi voisi muuten hankkia kattilan, jotta ruuanlaitto olisi helpompaa.
Lappeenranta on hieno kaupunki. Siellä on paljon pimeää metsää ja hiljaisia yökerhoja. Kielimuuri oli välillä hidasteena, koska lappeenrantalaiset puhuvat hyvin tyhymästi. Yritin opettaa niitä puhumaan oulua, mutta olin aika pahasti alakynnessä.
Perjantaina lähdimme Ossin kanssa Mikkeliin kahville glamouriseen kahvilaan, jossa oli glitteriä seinissä. Olen käynyt Mikkelissä aika monesti jo tänä kesänä. Lähdimme sieltä yhteisbussikuljetuksella Jyväskylään Jurassic Rockin karonkkaan. Juhlat olivat hyvin hienostuneet. Siellä oli ilmaista viinaa ja ruokaa, sekasauna ja miehiä. Heräsin lauantaiaamuna jostain päin Jyväskylää Ossin veljen yksiöstä, ostin permanenttitussin, dyykkasin roskiksesta pahvin ja lähdin liftaamaan Ouluun syömään äidin tekemää ruokaa.
Illalla Oulussa soitin Vessun viemään minut ja Ossin Yön uuteen glamouriseen asuntoon, joka sijaitsee aivan Oulun ydinkeskustassa Stockmannia vastapäätä. Myös Veera, Tuomo ja Severi leikkivät kanssamme. Kävimme Linja25-nimisessä ravintolassa, sekä osa porukkaa myös Hesburgerissa! Juuso ei tullut mukaan, koska hän joi kotona yksin viinaa.
Sunnuntaiaamuna lähdimme liftaamaan takaisin Helsinkiin. Tupoksen abc:llä vietimme laatuaikaa lähes kaksi tuntia, koska kaikki olisivat halunneet viedä meidät vain pohjoiseen! Pääsimme lopulta perille kuitenkin vain(?) viidellä kyydillä. Meiltä kysyttiin matkalla, että kauanko olemme asuneet yhdessä ja minulla on kuulemma ujo poikaystävä. Ihan kivasti siihen nähden, että tapasimme tosiaan kuukausi sitten festareilla ja minun oma poikaystäväni oli Otaniemessä ryyppäämässä.
Tänään heräsin siis omasta pimeästä, turvallisesta komerostani Itä-Vantaalta. Elämässä kaikki hyvin?
xoxo Tiia
Oma elämäni on kyllä viimeisen viikon aikana ollut muutenkin aika suhteellisen erikoista. Tiistaina tapasin opistotovereitani glamourisessa ravintolassa Helsingin päärautatieasemaa vastapäätä. Söimme ja joimme hyvin, jonka jälkeen lähdimme osan porukan kanssa vielä erääseen hienoon kaljoittelumestaan Helsingin ydinkeskustaan. Kaikki muut olivat menossa töihin aamulla, joten minä ja Jouni pidimme omat jatkot ja olin kotona Länsimäessä noin 15 minuuttia ennen kuin Laura-vaimo heräsi töihin aamuvuoroon.
Tästä innostuneena päätin lähteä siis päivällä liftaamaan pariksi päiväksi Lappeenrantaan. Sain kyydin kahdelta keski-ikäiseltä mieheltä. Miehet olivat mukavia, he tarjosivat minulle karkkia ja minä nukuin takapenkillä. Itärajaa lähestyessämme aloimme keskustella Venäjällä käymisestä. Päädyin lopulta kuitenkin ystäväni Ossin hienoon solukämppään, enkä seksiorjaksi (Venäjälle). Minusta on ihan ok että kolmen jätkän kylppärissä on ehkä 50 pulloa shampoota. Kaikki glamouristamisvälineet ovat toki tarpeellisia!! Ossi voisi muuten hankkia kattilan, jotta ruuanlaitto olisi helpompaa.
Lappeenranta on hieno kaupunki. Siellä on paljon pimeää metsää ja hiljaisia yökerhoja. Kielimuuri oli välillä hidasteena, koska lappeenrantalaiset puhuvat hyvin tyhymästi. Yritin opettaa niitä puhumaan oulua, mutta olin aika pahasti alakynnessä.
Perjantaina lähdimme Ossin kanssa Mikkeliin kahville glamouriseen kahvilaan, jossa oli glitteriä seinissä. Olen käynyt Mikkelissä aika monesti jo tänä kesänä. Lähdimme sieltä yhteisbussikuljetuksella Jyväskylään Jurassic Rockin karonkkaan. Juhlat olivat hyvin hienostuneet. Siellä oli ilmaista viinaa ja ruokaa, sekasauna ja miehiä. Heräsin lauantaiaamuna jostain päin Jyväskylää Ossin veljen yksiöstä, ostin permanenttitussin, dyykkasin roskiksesta pahvin ja lähdin liftaamaan Ouluun syömään äidin tekemää ruokaa.
Illalla Oulussa soitin Vessun viemään minut ja Ossin Yön uuteen glamouriseen asuntoon, joka sijaitsee aivan Oulun ydinkeskustassa Stockmannia vastapäätä. Myös Veera, Tuomo ja Severi leikkivät kanssamme. Kävimme Linja25-nimisessä ravintolassa, sekä osa porukkaa myös Hesburgerissa! Juuso ei tullut mukaan, koska hän joi kotona yksin viinaa.
Sunnuntaiaamuna lähdimme liftaamaan takaisin Helsinkiin. Tupoksen abc:llä vietimme laatuaikaa lähes kaksi tuntia, koska kaikki olisivat halunneet viedä meidät vain pohjoiseen! Pääsimme lopulta perille kuitenkin vain(?) viidellä kyydillä. Meiltä kysyttiin matkalla, että kauanko olemme asuneet yhdessä ja minulla on kuulemma ujo poikaystävä. Ihan kivasti siihen nähden, että tapasimme tosiaan kuukausi sitten festareilla ja minun oma poikaystäväni oli Otaniemessä ryyppäämässä.
Tänään heräsin siis omasta pimeästä, turvallisesta komerostani Itä-Vantaalta. Elämässä kaikki hyvin?
xoxo Tiia
torstai 1. syyskuuta 2011
RAKASTAN JÄRJESTÄÄ JUHLIA JA HEMMOTELLA YSTÄVIÄ JA TISSIT
Laura-vaimon Länsimäki-kommuunissa elämä sujuu rattoisasti.
Jani-vaimo (hiuksia ja oli hetki sitten vielä partaa) on todella hyvin koulutettu; hän tiskaa, laittaa ruokaa, vaihtaa täysiä roskapusseja tyhjiin ja keittää kahvia sekä tarjoilee sitä aamuisin minulle ilman että joudun keskeyttämään aamu-feisbuukkaustani! Ja kaikki tämä täysin käskemättä! Hän myös sai irti pesukoneeseen liittyvät osat jotka minä olin omilla henkilökohtaisilla lihasvoimillani laittanu liian tiukkaan. Pesukone ei kyllä vieläkään ole toimintakunnossa. Siksi pesemme pyykkiä esimerkiksi glamourisen ystävämme Katrin (vaaleat hiukset) luona Vuosaaressa. Lauri-vaimo (lyhyet ruskeat hiukset) taas on nyt asustellut lähinnä Otaniemen teekkariparatiisissa koska uudet fuksitytöt. Minulla loppui tänään työt ja tulin siis kotiin päässäni suuri valkoinen pehmeä hirvenpää. Laura on ylennetty vuoropäälliköksi ja elämä on siis kaikin puolin aivan mahtavaaaaaaa!!
Jotkut ystäväni ovat raskaana ja toiset eivät, elämä on ihanaa!
Voisin järjestää 2000 euron rapujuhlat, mutta minulla ei ole niin paljon rahaa enkä osaa syödä rapuja, mutta juhlat voisin ainakin pitää koska olen löytänyt töistä niin paljon kertakäyttöastioita ja juhlat kuuluvat glamour-elämään! Pitsaan kuuluu kuitenkin katkaravut! Yleensä haluan siihen myös tonnikalaa ja paprikaa ja sipulia ja sieniä ja parsaa.
Olen tehnyt meidän kommuunin vieraskaverikännipäiväkirjaan taidetta joka on ns. Kitchiä, tulkaa ihmeessä katsomaan ja tutustumaan. "Kitch my ass" - niin kuin sanotaan...
Minulla on ystävälläni Monalla (mustat hiukset) oli tänään tosiaan veikeät yllätysasut, ja autoilijoiden piti varoa etteivät törmää meihin, koska hirvikolareissa voi käydä huonosti. Lauri ja Vessu olivat hirvikolarissa heinäkuussa, se oli kamalaa! Meidän automme meni tämän hirventeurastuksen johdosta lunastukseen, mutta onneksi Jani muutti autoineen nyt luoksemme niin meillä on nyt taas auto ja voimme ajella sillä sitten esimerkiksi metroasemille.
Olen saanut valtavan energialatauksen sisustukseen! Olen siirrellyt pesukonetta ympäri kylpyhuonetta ja laittanut erään kuuluisan jääkiekkoilijapojan julisteen seinälle. Vihaan jääkiekkoa, mutta julisteessa oli niin paljon pinkkiä ja glamouria! Make alkaa harmaantua, toivottavasti hän ei kuole ennen kuin tulen Kaliforniasta.
Kukaan ei ole vielä asentanut meidän nettiä, joten elämme yhdellä nettitikulla ja kolmella tietokoneella sekä lähiradiolla. Maanantai-iltana Laura, Jani ja glamourinen ystävämme Eetu pelasivat myös Monopolya. Ennen netin saapumista leikimme Lauran kanssa 90-lukua, sammutimme kännykät ja lamput ja pelasimme shakkia ja kuuntelimme Lähiradiota.
Glamouria kaikille ja rakkautta! May all your dreams come true! pus!
Tiia
Jani-vaimo (hiuksia ja oli hetki sitten vielä partaa) on todella hyvin koulutettu; hän tiskaa, laittaa ruokaa, vaihtaa täysiä roskapusseja tyhjiin ja keittää kahvia sekä tarjoilee sitä aamuisin minulle ilman että joudun keskeyttämään aamu-feisbuukkaustani! Ja kaikki tämä täysin käskemättä! Hän myös sai irti pesukoneeseen liittyvät osat jotka minä olin omilla henkilökohtaisilla lihasvoimillani laittanu liian tiukkaan. Pesukone ei kyllä vieläkään ole toimintakunnossa. Siksi pesemme pyykkiä esimerkiksi glamourisen ystävämme Katrin (vaaleat hiukset) luona Vuosaaressa. Lauri-vaimo (lyhyet ruskeat hiukset) taas on nyt asustellut lähinnä Otaniemen teekkariparatiisissa koska uudet fuksitytöt. Minulla loppui tänään työt ja tulin siis kotiin päässäni suuri valkoinen pehmeä hirvenpää. Laura on ylennetty vuoropäälliköksi ja elämä on siis kaikin puolin aivan mahtavaaaaaaa!!
Jotkut ystäväni ovat raskaana ja toiset eivät, elämä on ihanaa!
Voisin järjestää 2000 euron rapujuhlat, mutta minulla ei ole niin paljon rahaa enkä osaa syödä rapuja, mutta juhlat voisin ainakin pitää koska olen löytänyt töistä niin paljon kertakäyttöastioita ja juhlat kuuluvat glamour-elämään! Pitsaan kuuluu kuitenkin katkaravut! Yleensä haluan siihen myös tonnikalaa ja paprikaa ja sipulia ja sieniä ja parsaa.
Olen tehnyt meidän kommuunin vieraskaverikännipäiväkirjaan taidetta joka on ns. Kitchiä, tulkaa ihmeessä katsomaan ja tutustumaan. "Kitch my ass" - niin kuin sanotaan...
Minulla on ystävälläni Monalla (mustat hiukset) oli tänään tosiaan veikeät yllätysasut, ja autoilijoiden piti varoa etteivät törmää meihin, koska hirvikolareissa voi käydä huonosti. Lauri ja Vessu olivat hirvikolarissa heinäkuussa, se oli kamalaa! Meidän automme meni tämän hirventeurastuksen johdosta lunastukseen, mutta onneksi Jani muutti autoineen nyt luoksemme niin meillä on nyt taas auto ja voimme ajella sillä sitten esimerkiksi metroasemille.
Olen saanut valtavan energialatauksen sisustukseen! Olen siirrellyt pesukonetta ympäri kylpyhuonetta ja laittanut erään kuuluisan jääkiekkoilijapojan julisteen seinälle. Vihaan jääkiekkoa, mutta julisteessa oli niin paljon pinkkiä ja glamouria! Make alkaa harmaantua, toivottavasti hän ei kuole ennen kuin tulen Kaliforniasta.
Kukaan ei ole vielä asentanut meidän nettiä, joten elämme yhdellä nettitikulla ja kolmella tietokoneella sekä lähiradiolla. Maanantai-iltana Laura, Jani ja glamourinen ystävämme Eetu pelasivat myös Monopolya. Ennen netin saapumista leikimme Lauran kanssa 90-lukua, sammutimme kännykät ja lamput ja pelasimme shakkia ja kuuntelimme Lähiradiota.
Glamouria kaikille ja rakkautta! May all your dreams come true! pus!
Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)