Olen tässä talvella hengaillut nyt parin kuukauden ajan Oulussa, ja voin sanoa että asiat ovat muuttuneet sitten sen ajan kun olen täällä pohjoisen Miamissa viimeksi asunut. Yö-vaimosta on tullut tasapainoinen työssäkäyvä viikonloppuryyppääjä. Olen hieman huolissani hänen omasta henkilökohtaisesta mielenterveydestään, tuollainen alkoholinkäytön patouttaminen muutamalle sallitulle päivälle elämässä ei voi olla tervettä ja kannattavaa kenenkään glamourisen nuoren naisen elämässä.
Itse olen tänä vuonna viettänyt lähes tipatonta tammikuuta. Olen juonut kahtena iltana (viime viikon keskiviikko ja eilen tiistai) yhden (1) kaljan, eli aina kun olen ollut kuskina. Eilen olin tosiaan glamourisen ystäväni Laurin kanssa 45:ssa katsomassa stand up -komiikkaa. Kaikki vitsit oli varastettu suoraan omasta henkilökohtaisesta elämästäni, joten kyllä nauratti!!
Emme ole vielä(kään) ostaneet Pinjan kanssa pinkkiä Tuksu-pulkkaa ja viettäneet Tuksu-pulkan kastejuhlaa. Täällä oli alkuperäisten bileiden aikaan niin sanottu lumipula, eli täällä ei voinut pulkkailla. Nyt se onkin sitten vähän jäänyt tuo pulkkailu, kun olemme vain pelanneet Kimbleä. Ostin kyllä Tuulialle 20-vuotislahjaksi pulkan, koska se on se juttu mitä jokainen 20-vuotias nuori nainen tarvitsee.
Ahdistuneisuuteni Suomessa on välillä kamalaa. Nukun kaikki päivät verhot suljettuina, vaikka eipä sillä olisi niin väliä, kun täällä on koko ajan niin pimeää. En kestä pimeää ja kylmyyttä, onneksi muutan kahden viikon päästä Brisbaneen, Australiaan, ja siellä on lämmintä ja kenguruja.
Olin eilen Vesaisenlinnalla tanssimassa. Minua hieman jännitti, mutta Annukan ja Sonjan painostuksesta kuitenkin lähdin. Kun saavuin saliin ja huomasin seinänvierustalla rivissä istuvat keski-iän ylittäneet ylikiiminkiläiset glamouriset miehet, niin ensimmäinen ajatukseni ei ollut juosta karkuun kuin carcassonnelaatta pyllyssä, vai miten se meni. Tämä oli vasta toinen ajatus. Ensimmäiseksi lähinnä juoksin vessaan tyttöjen kanssa oksentamaan ja nauramaan, koska tilanne oli niin miellyttävä. Tanssimme muun muassa kuukkeleista kertovan laulun tahtiin.
Menen tänään Kiiminkiin iskän kanssa testaamaan uuden bingon! Ennen joulua voitin Nuorittan kinkkubingossa kolme pikkukinkkua ja kahvia! Olen loistava bingonpelaaja!
Jotta kaikki eivät saa sitä (todellista) käsitystä, että olen kaksi kuukautta Oulussa vain pelannut Kimbleä ja käynyt bingossa, niin voin kertoa myös syvällisemmistä asioista. Keskustelimme Pinjan kanssa toissa yönä kovasti tärkeistä asioista. Pinjan kanssa on aina mielenkiintoista keskustella. Keskustelimme Aliasta (huonosti) pelaavista miehistä (lähinnä Otosta ja Antosta), Britannian kuningassuvuista (koska sain inspiraation tehä vähän tutkimusta, ketä nyt ei kiinnosta kolmesataa vuotta sitten kuolleiden kaikkien samannimisten ihmisten sairaat suku- ja ihmissuhteet kolmelta aamuyöllä?!), Mooseksesta ja siitä, että se tiesi että surut pitää jakaa ja harmittelimme myös sitä, että noinkin viisas mies eli eri aikaan kuin me, koska hän olisi varmasti hyvä Aliaksessa, kosimisesta yöbussissa (huonot jutut ei vanhene koskaan), ruuasta, naisista, ohdakeperhosista, pingviineistä ja ylipäänsä kaikesta, mitä näitä yhdistämällä voi tulla mieleen. Keskustelun voi käydä kokonaisuudessaan lukemasta minun omalta henkilökohtaiselta facebook-seinältäni, jos on minun facebook-kaverini (joita minulla on noin 3).
Voisin tässä vielä käydä äänestämässä yhtä homoa presidentiksi ennen bingoa! Kiitos ajastanne!
xoxo Tiia
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johanna tukiainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johanna tukiainen. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
maanantai 26. syyskuuta 2011
EN OLE YHDEN TISSIN IHME
Matkustin perjantaina Lappeenrantaan junalla. Perille saavuttuani olin yllättynyt, koska rautatieasema oli täynnä ihmisiä! Ilmeisesti junan saapuminen kyseiseen kaupunkiin on niin erityinen tapahtuma, että koko kylä oli tullut katsomaan sitä ja minua. En kuitenkaan jakanut nimikirjoituksia, koska joukossa oli paljon ns. näätiä (Tuksun antifaneja).
Illalla kävin glamourisen ystäväni Ossin (vain kiltti) limusiinin kyydillä (tai pyörän tarakalla, the same thing) jossain loistavan glamourisessa kartanossa hienostuneissa juhlissa kuuntelemassa Eeva-nimisen bändin osan soittamaa livemusiikkia ja juomassa glamourisia lähes viileitä kaljoja. Metsän siimeksestä kuului kyllä hurjia villi-lampaan ääniä, mikä hieman järkytti herkkää mieltäni.
Ilmeisesti tästä järkyttyneenä päätimme lähteä lauantaina Ouluun, koska glamourisella Yö-vaimollani oli tuparit hänen ja hänen uuden Iisa-vaimonsa kodissa! Juhlissa oli paljon ihania ihmisiä, ex-vaimojani kuten Veera, Lauri, Pinja ja Pirianna, sekä uusia tuttavuuksia! Ossilla oli tosiaan kiltti päällä, ja Pinja tarkisti että käyttikö hän sitä oikeaoppisesti. Hän sai hyväksynnän.
Ossi su-ma yönä yöjunassa: "Jatkoille mentiin Oulun kuumimpaan homobaariin Yöhuikkaan. Tiia iski sieltä *****n, jonka tyttöystävä hääti Tiian pois. ***** oli tyttö. *****n tyttöystävä suuteli Tiiaa. Tiia oli ihan vitun sekasin, mutta onneksi Pinja tajus häät- hakea Tiian pois." Oikeasti se oli kyllä *****n mustasukkaisen tyttöystävän kaveri joka kysyi että haluaisinko suudella häntä. Lopulta oli ehkä kuitenkin hyvä, että menin Peltolaan jotta voisin lauantaiaamuna herätä vanhasta mielisairaalasta eli nykyisesta Pinja-vaimon poikamiesboksista.
Pinjan hostellissa ei ollut kovin laaja aamupalavalikoima, joten menimme aamukahville Välkkylään glamouristen Oonan ja Artun luo, sekä sieltä aamukakulle Yön ja Iisan luo. Siellä sitten pelasimme kärsäpeliä ja ihmettelimme kadonneen sienen kohtaloa. Yön ja Iisan jääkaapista oli juhlien aikaan nimittäin kadonnut yksin raaka herkkusieni! Kävimme myös Bisketissä leivällä ja vedellä. Siellä tapasin taas uuden ihmisen, joka oli Oonan ystävä, pikkusiskoni fb-kaveri ja itse asiassa hänen äitinsä on vetänyt jumppaa jossa kävin 2 ja 3 -vuotiaana. Tapasimme myös ystäväni Lotan ja kävimme vielä vanhempieni luona syömässä ennen kuin lähdimme yöjunalla takaisin kotiin.
Yöjunassa oli joku hyvin kovaa hauskasti kuorsaava henkilö.
Ossi luulee että Ylivieska kirjotettaa Yli-Vieska. LOLLOLLOLLOLLLOOOOOLLLLLL. Joo.
Kävin viime viikolla Lauran ja Hannan kanssa Iso-Roban Uffilla sovittamassa hääpukuja.
Työasiat Hesburgerissa menevät loistavasti, rakkausasiat voisivat mennä paremminkin. Haluaisin useamman lapsen ja olen kuitenkin jo 20-vuotias.
Pahoittelen syvästi heikentyvää Tuksu-flowta.
Kaikella rakkaudella, Tiia
Illalla kävin glamourisen ystäväni Ossin (vain kiltti) limusiinin kyydillä (tai pyörän tarakalla, the same thing) jossain loistavan glamourisessa kartanossa hienostuneissa juhlissa kuuntelemassa Eeva-nimisen bändin osan soittamaa livemusiikkia ja juomassa glamourisia lähes viileitä kaljoja. Metsän siimeksestä kuului kyllä hurjia villi-lampaan ääniä, mikä hieman järkytti herkkää mieltäni.
Ilmeisesti tästä järkyttyneenä päätimme lähteä lauantaina Ouluun, koska glamourisella Yö-vaimollani oli tuparit hänen ja hänen uuden Iisa-vaimonsa kodissa! Juhlissa oli paljon ihania ihmisiä, ex-vaimojani kuten Veera, Lauri, Pinja ja Pirianna, sekä uusia tuttavuuksia! Ossilla oli tosiaan kiltti päällä, ja Pinja tarkisti että käyttikö hän sitä oikeaoppisesti. Hän sai hyväksynnän.
Ossi su-ma yönä yöjunassa: "Jatkoille mentiin Oulun kuumimpaan homobaariin Yöhuikkaan. Tiia iski sieltä *****n, jonka tyttöystävä hääti Tiian pois. ***** oli tyttö. *****n tyttöystävä suuteli Tiiaa. Tiia oli ihan vitun sekasin, mutta onneksi Pinja tajus häät- hakea Tiian pois." Oikeasti se oli kyllä *****n mustasukkaisen tyttöystävän kaveri joka kysyi että haluaisinko suudella häntä. Lopulta oli ehkä kuitenkin hyvä, että menin Peltolaan jotta voisin lauantaiaamuna herätä vanhasta mielisairaalasta eli nykyisesta Pinja-vaimon poikamiesboksista.
Pinjan hostellissa ei ollut kovin laaja aamupalavalikoima, joten menimme aamukahville Välkkylään glamouristen Oonan ja Artun luo, sekä sieltä aamukakulle Yön ja Iisan luo. Siellä sitten pelasimme kärsäpeliä ja ihmettelimme kadonneen sienen kohtaloa. Yön ja Iisan jääkaapista oli juhlien aikaan nimittäin kadonnut yksin raaka herkkusieni! Kävimme myös Bisketissä leivällä ja vedellä. Siellä tapasin taas uuden ihmisen, joka oli Oonan ystävä, pikkusiskoni fb-kaveri ja itse asiassa hänen äitinsä on vetänyt jumppaa jossa kävin 2 ja 3 -vuotiaana. Tapasimme myös ystäväni Lotan ja kävimme vielä vanhempieni luona syömässä ennen kuin lähdimme yöjunalla takaisin kotiin.
Yöjunassa oli joku hyvin kovaa hauskasti kuorsaava henkilö.
Ossi luulee että Ylivieska kirjotettaa Yli-Vieska. LOLLOLLOLLOLLLOOOOOLLLLLL. Joo.
Kävin viime viikolla Lauran ja Hannan kanssa Iso-Roban Uffilla sovittamassa hääpukuja.
Työasiat Hesburgerissa menevät loistavasti, rakkausasiat voisivat mennä paremminkin. Haluaisin useamman lapsen ja olen kuitenkin jo 20-vuotias.
Pahoittelen syvästi heikentyvää Tuksu-flowta.
Kaikella rakkaudella, Tiia
tiistai 20. syyskuuta 2011
TUNNEN TUKSUN NAAPURIN JA HALUAN NIMETÄ TISSINI!
Minuilla on hienoja uutisia! Viikonloppuna tajusin, että glamourinen toverini Eikka (ruskeat hiukset) on Tuksun naapuri! Olen todella kateellinen hänelle, sillä hän näkee Tuksun välillä lenkillä rakkaan Nassunsa sekä ilmeisesti Viljon ja Hilman kanssa. Hän myös meinasi peruuttaa heidän päälleen! Tuksu ei kuitenkaan ollut kutsunut Eikkaa rapujuhliin, surullista. :(
Löysin sunnuntaiaamuna Lapuan kristilliseltä opistolta loistavan lehden, jonka nimi on "Parisuhteen palikat". (Parisuhteenpalikat.fi). Siinä oli loistavia tositarinoita erilaisista parisuhteista ongelmineen. Meillä oli rattoisa bussimatka, kun keskustelimme Hennan (tummat hiukset), Jorman ja Mikko-kuskin kanssa avartavista artikkeleista ja parisuhteista. Opimme muun muassa, että ei kannata mennä naimisiin jos on tuntenut toisen vasta muutaman kuukautta ja että kaikki ongelmat ratkeavat Jumalan armosta. Alkoholismi ja pettäminen on ihan ok, jos muistaa pyytää Jumalalta anteeksi.
Minun rinnoissani ei ole möykkyjä ja uskon sen johtuvat siitä että monet ystäväni ovat niin kovasti rukoilleet asian puolesta. Rintojeni nimet eivät ole Onni ja Toivo, mutta jotain yhtä nokkelaa voisin kehitellä..
Suunnistus on hieno laji. Kukapa ei haluaisi käyttää viikonloppujaan siihen että saa rämpiä yksin kylmissä ja märissä metsissä, mielellään vielä pimeällä. Varsinkin silloin on huippua, jos saa kahlata reisiä myöten suossa tai tipahtaa vesikuoppaan kuten ystäväni Henna! Tiedän kyllä muutaman hieman erilaista paikkaa lauantaisin, missä joku nuori nainen saattaisi haluta olla.. On myös mukavaa kilpailun jälkeen noukkia hirvikärpäsiä hiuksista ja vertailla naarmuja ja mustelmia tyttöjen kanssa!
Joillakin ystävistäni on silikonit, toisilla ei ole. Pienetkin rinnat voivat olla sievät, varsinkin jos nainen on hoikka, tosin minulla ei ole miestä joka hieroisi silikonirintojani päivittäin kapseloitumisen ehkäisemiseksi niin siksi minulla ei ole niitä. Silikoneilla voi myös imettää lapsia, nyt ei vain ole miestä joka tekisi niitä kanssani, nyyh.
Rakastan ihania murmeli-ystäviäni, mutta nyt minuilla on niin jähmeä Tuksu-flow, että pyydän Jumalalta armoa, menen nukkumaan ja jatkan joskus myöhemmin.
Tiia
Löysin sunnuntaiaamuna Lapuan kristilliseltä opistolta loistavan lehden, jonka nimi on "Parisuhteen palikat". (Parisuhteenpalikat.fi). Siinä oli loistavia tositarinoita erilaisista parisuhteista ongelmineen. Meillä oli rattoisa bussimatka, kun keskustelimme Hennan (tummat hiukset), Jorman ja Mikko-kuskin kanssa avartavista artikkeleista ja parisuhteista. Opimme muun muassa, että ei kannata mennä naimisiin jos on tuntenut toisen vasta muutaman kuukautta ja että kaikki ongelmat ratkeavat Jumalan armosta. Alkoholismi ja pettäminen on ihan ok, jos muistaa pyytää Jumalalta anteeksi.
Minun rinnoissani ei ole möykkyjä ja uskon sen johtuvat siitä että monet ystäväni ovat niin kovasti rukoilleet asian puolesta. Rintojeni nimet eivät ole Onni ja Toivo, mutta jotain yhtä nokkelaa voisin kehitellä..
Suunnistus on hieno laji. Kukapa ei haluaisi käyttää viikonloppujaan siihen että saa rämpiä yksin kylmissä ja märissä metsissä, mielellään vielä pimeällä. Varsinkin silloin on huippua, jos saa kahlata reisiä myöten suossa tai tipahtaa vesikuoppaan kuten ystäväni Henna! Tiedän kyllä muutaman hieman erilaista paikkaa lauantaisin, missä joku nuori nainen saattaisi haluta olla.. On myös mukavaa kilpailun jälkeen noukkia hirvikärpäsiä hiuksista ja vertailla naarmuja ja mustelmia tyttöjen kanssa!
Joillakin ystävistäni on silikonit, toisilla ei ole. Pienetkin rinnat voivat olla sievät, varsinkin jos nainen on hoikka, tosin minulla ei ole miestä joka hieroisi silikonirintojani päivittäin kapseloitumisen ehkäisemiseksi niin siksi minulla ei ole niitä. Silikoneilla voi myös imettää lapsia, nyt ei vain ole miestä joka tekisi niitä kanssani, nyyh.
Rakastan ihania murmeli-ystäviäni, mutta nyt minuilla on niin jähmeä Tuksu-flow, että pyydän Jumalalta armoa, menen nukkumaan ja jatkan joskus myöhemmin.
Tiia
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
AHDISTAA, KUN ELÄMÄ KATOILEE KUIN KANI.
Maanantaina kutsuin kommuunimme täyteen glamourisia, ihastuttavia ystäviäni viettämään tärkeää ja rakkaudentäytteistä ystävänpäivää, sekä parantamaan omaa henkistä hyvinvointiani. Mukana olivat muun muassa tällä hetkellä suuresti elämääni vaikuttaneet (uudehkot) ystäväni Katri (vaaleat hiukset), Julia (tummat hiukset), Niki (mustat hiukset) ja Timi (tummat hiukset), sekä Salkkari-tähti Olli ja paljon muita hienoja, kuuluisia henkilöitä.
Teimme kaikille omat eriväriset pahvisydämet. Kirjoittelimme jokaisen omaan sydämeen romanttisia lauseita. Minun sydämessäni lukee muun muassa "oot tosi sexy", "etevä ja on hienoa, että tykkäät syödä!", "söpö peppu", "et pure jäykkiä peniksiä" ja "olet superglamourinen ja kaikkien tuxujen kuningatar". Kiitos. Pelasimme myös Iiron uutta peliä, jossa tapetaan ja raadellaan ihmisiä, sekä syödään toistemme aivoja. Se oli hyvin juhlaan sopiva peli.
Söimme myös paljon kaikkea glamourista! Laura-vaimo oli tehnyt todella glamourisen (tietysti pinkin ja naisellisen) kakun, ja Lauri myöskin hyvin glamourisen mutakakun. Pidän myös kauniista mekoista ja tyllistä.
Koska elämässäni on tällä hetkellä "reactio acuta e stressu", niin syön nappeja, jotka voivat aiheuttaa huonolla mäihällä kaikille glamour-elämän varjopuoliin tutustuneille tutun seurauksen: Britney Spears -ilmiön. Olen hyvin huolissani tästä mahdollisesta sivuvaikutuksesta, koska olen jo huomannut lisääntyneen syömishaluni (syön siis enemmän kuin sen jälkeen kun olin neljä päivää syömättä).
Olen tällä hetkellä siis kaikin puolin erittäin vapaa, joten seuranhaku/haluilmoituksia voi laittaa facebookissa, lupaan olla vastaamatta niihin ja huomaamatta niitä. Ja niin kuin eräs glamourinen ystäväni sanoisi: "Tiia, sinusta on tullut hyvin levoton nyt kun sinä olet sinkku".
Olen miettinyt kirjoittavani glamourisista seikkailuistani esimerkiksi Tallinnassa, Korsossa, Itä-Helsingissä ja kaikkialla muualla, mutta luulen että mielenterveydelleni olisi tällä hetkellä parasta olla ajattelematta liian iloisia asioita. Joka tapauksessa kaikenlaista hienoa ja glamourista on tapahtunut, ja elämäni on hienoa, vaikka läheiseni tietävät että kaikki ei ole aina niin täydellistä kuin annan ymmärtää. "Eihän tässä maailmassa kukaan mikään täydellinen ole", niin kuin eräs glamorinen julkisuuden henkilö on sanonut.
Muuttaisin vaikka Korsoon asumaan jos voisin muuttaa joitain asioita. Tiedän, olen pohjalla.
Pari viikkoa sitten olin ihanien ihmisten kanssa Pariisin kevään keikalla Virgin Oilissa Helsingin keskustassa. Mukana oli tietenkin glamourinen ystäväni Aki, jonka veli on Pariisin kevään laulaja. Ennen sitä aloittelimme Kinopalatsin alakerrassa poppareilla ja limsalla parin glamourisen ystäväni kanssa. Tämä johtui lähinnä siitä, että kaikki Kallion glamour-baarit olivat liian täynnä ja kävimme siellä jäätäviä keskusteluja jonku miespuolisen henkilön kanssa. Jostain kumman syystä keski-ikäisillä miehillä on minulle hyvin paljon sanottavaa varsinkin perjantai-iltaisin muutaman bissen jälkeen. Lienee jokin stadilainen tapa, kulttuurierot ovat kiehtovia. Tai jotain.
Muuten en ole oikein ehtinyt paljon juhlimaan, jos ei lasketa sitä että elämäni on yhtä juhlaa, ja koska olen ollut työharjoittelussa, joka jää kyllä nyt toistaiseksi kesken sairaslomani takia.
Lähden ensi viikolla Viroon liftaamaan ystäväni Piriannan kanssa, koska elämässä pitää kokeilla kaikkia hienoja, uusia juttuja, olla spontaani, toimia oman vaiston varassa ja tehdä yleisesti ottaen kaikkea typerää. Mutta täällä Helsingissä asuessani olen ainakin oppinut, että mikään ei ole väärin.
May all your dreams come true!!!!11one
Tiia
Teimme kaikille omat eriväriset pahvisydämet. Kirjoittelimme jokaisen omaan sydämeen romanttisia lauseita. Minun sydämessäni lukee muun muassa "oot tosi sexy", "etevä ja on hienoa, että tykkäät syödä!", "söpö peppu", "et pure jäykkiä peniksiä" ja "olet superglamourinen ja kaikkien tuxujen kuningatar". Kiitos. Pelasimme myös Iiron uutta peliä, jossa tapetaan ja raadellaan ihmisiä, sekä syödään toistemme aivoja. Se oli hyvin juhlaan sopiva peli.
Söimme myös paljon kaikkea glamourista! Laura-vaimo oli tehnyt todella glamourisen (tietysti pinkin ja naisellisen) kakun, ja Lauri myöskin hyvin glamourisen mutakakun. Pidän myös kauniista mekoista ja tyllistä.
Koska elämässäni on tällä hetkellä "reactio acuta e stressu", niin syön nappeja, jotka voivat aiheuttaa huonolla mäihällä kaikille glamour-elämän varjopuoliin tutustuneille tutun seurauksen: Britney Spears -ilmiön. Olen hyvin huolissani tästä mahdollisesta sivuvaikutuksesta, koska olen jo huomannut lisääntyneen syömishaluni (syön siis enemmän kuin sen jälkeen kun olin neljä päivää syömättä).
Olen tällä hetkellä siis kaikin puolin erittäin vapaa, joten seuranhaku/haluilmoituksia voi laittaa facebookissa, lupaan olla vastaamatta niihin ja huomaamatta niitä. Ja niin kuin eräs glamourinen ystäväni sanoisi: "Tiia, sinusta on tullut hyvin levoton nyt kun sinä olet sinkku".
Olen miettinyt kirjoittavani glamourisista seikkailuistani esimerkiksi Tallinnassa, Korsossa, Itä-Helsingissä ja kaikkialla muualla, mutta luulen että mielenterveydelleni olisi tällä hetkellä parasta olla ajattelematta liian iloisia asioita. Joka tapauksessa kaikenlaista hienoa ja glamourista on tapahtunut, ja elämäni on hienoa, vaikka läheiseni tietävät että kaikki ei ole aina niin täydellistä kuin annan ymmärtää. "Eihän tässä maailmassa kukaan mikään täydellinen ole", niin kuin eräs glamorinen julkisuuden henkilö on sanonut.
Muuttaisin vaikka Korsoon asumaan jos voisin muuttaa joitain asioita. Tiedän, olen pohjalla.
Pari viikkoa sitten olin ihanien ihmisten kanssa Pariisin kevään keikalla Virgin Oilissa Helsingin keskustassa. Mukana oli tietenkin glamourinen ystäväni Aki, jonka veli on Pariisin kevään laulaja. Ennen sitä aloittelimme Kinopalatsin alakerrassa poppareilla ja limsalla parin glamourisen ystäväni kanssa. Tämä johtui lähinnä siitä, että kaikki Kallion glamour-baarit olivat liian täynnä ja kävimme siellä jäätäviä keskusteluja jonku miespuolisen henkilön kanssa. Jostain kumman syystä keski-ikäisillä miehillä on minulle hyvin paljon sanottavaa varsinkin perjantai-iltaisin muutaman bissen jälkeen. Lienee jokin stadilainen tapa, kulttuurierot ovat kiehtovia. Tai jotain.
Muuten en ole oikein ehtinyt paljon juhlimaan, jos ei lasketa sitä että elämäni on yhtä juhlaa, ja koska olen ollut työharjoittelussa, joka jää kyllä nyt toistaiseksi kesken sairaslomani takia.
Lähden ensi viikolla Viroon liftaamaan ystäväni Piriannan kanssa, koska elämässä pitää kokeilla kaikkia hienoja, uusia juttuja, olla spontaani, toimia oman vaiston varassa ja tehdä yleisesti ottaen kaikkea typerää. Mutta täällä Helsingissä asuessani olen ainakin oppinut, että mikään ei ole väärin.
May all your dreams come true!!!!11one
Tiia
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
LUKSUSELÄMÄÄ ULKOMAILLA JA TISSIT
Sen lisäksi, että samaa koulua kanssani käy Salkkari- ja BB-tähtiä, sekä kuulusia muotibloggareita ja laulajia, niin minua opettaa mm. erään Kummeli-tähden vaimo ja Tiktakin Noora.
Menen tänään Helsingin Messukeskukseen Studia-messuille esittelemään kouluamme ja jakamaan avaimenperiä glamourisen ystäväni Monan (mustat hiukset) kanssa. Tulkaa hakemaan omanne, heh heh.
Perjantaina tiedossa on opiston Itsenäisyyspäiväjuhla, jossa on kunnon Linnanjuhlien tapaan opk:n hallituksen kättely ja tanssiaiset. Laitamme todella glamouriset iltapuvut yllemme ja vietämme luksuselämää kuten Miamin siskomme. Glamourmaailmani kunniaksi yritän järjestää jälkiruokapöytään suklaafonduen sekä shampanjavesiputouksia, mutta voi olla että rehtori kieltää sen.
Muutenkin tämä aika vuodesta on ollut ja tulee aina olemaan täynnä hienoja pikkujouluja ja glamour-tilaisuuksia. Perjantaina 3.12. on juhlat, sanoin lauantaina 4.12. Maanantaina 6.12. vietämme laatuaikaa ainakin Monan ja Jasun kanssa, sekä pelaamme ilmeisesti Linnanjuhlajuomapeliä (saa juoda aina kun tulee hieno mekko, ruma mekko, joku julkkis, joku kättelee, yms.) Tervetuloa mukaan! 10.12. yritämme päästä Tuksun pikkujoulukeikalle Kannelmäkeen ja 11.12. on ystävättäreni Huldan syntymäpäivätankotanssiaiset. Saatan lentää 18.12. Rovaniemelle ystäväni Sampon juhliin, mutta 17.12. minulla on täällä Helsingissä VIP-pikkujoulut joihin minun on pakko päästä! Sitten riennänkin jo pian Ouluun muihin juhliin!
Tämä Suomi tuntuu nyt niin kylmältä ja ankealta paikalta (Lappia lukuun ottamatta) että on olen suunnitellut ja toteuttanutkin paljon erinnäisiä ulkomaankeikkoja.
Olen nyt päättänyt lähteä ensi syyskuussa Australiaan ystävättärieni kanssa etsimään parempaa ja glamourisempaa elämää. Suurin pelkoni on paikalliset vitunkokoiset hämähäkit (oma henkilökohtainen araknofobia), mutta en ajatellut sen estää minua!
Olen myös suunnitellut matkaa Islantiin vaeltamisen merkeissä, haluan vaeltamaan ja Islanti olisi niin ihana ja kaunis...! Sitä paitsi haluaisin viettää laatuaikaa vuorilla ystävieni Ellun, Piriannan, Venlan ja Minnan kanssa. Se on vielä auki että lähtevätkö kaikki ja onko määränpää Islanti (sillä olemme puhuneet myös Alpeista ja Itä-Euroopasta, sekä Norjasta), mutta toivottavasti reissu saadaan aikaan!
Keväällä olisi tarkoitus mennä Lappiin katsomaan oikeita Lapin tonttuja ja opettaa Mona ja Jasu lumilautailemaan! Voisimme tehdä myös 26.2. retken Saariselälle Tuksun talvihäihin!
Mutta haluan vielä kertoa viimeviikonloppuisesta Tallinnan matkastani. Pidimme siis luokkaretken, jonne meidän luokaltamme osallistui kymmenen henkilöä (minä, Jasu, Mona, Jouni, Linda, Wille, Susa, Annilotta, Jaana ja Matkaopas). Reissu yhdisti kovasti meistä yhdeksää, joka oli yhden ansiota.
Meillä oli viisi aivan mahtavaa sviittiä! Huoneet olivat todella glamourisia: kaikilla oli hienot pornovalot ja ikkuna, josta ei nähnyt suinkaan ulos, vaan muihin huoneisiin! Totta kai pidimme yksityisiä ja vähemmän yksityisiä esiintymisiä toisillemme.
Meillä kaikilla on hyvin rikas olo, koska tallinnanraha ja sataset! Ostin glamourisia merkkituotteita, kuten kunnolliseen ulkomaanmatkailuun kuuluu (Hello Kitty -sukat ja Vans-tennarit).
Matkallamme viihdyimme paljon hotellissa, koska siellä on kivoja sänkyjä ja niissä oli kiva olla yhdessä. Jounilla oli oma maito mukana, ja koska sieltä ei saanut kunnollisia kananugetteja, niin he Monan kanssa päättivät ostaa kanapalleja, joissa oli jotain smägää sisällä! Merkillisiä nämä tallinnalaiset kanat!
Mona ei löytänyt virolaista poikaa jota olisi voinut pussata, vaikka hän kovasti huuteli ja yritti sitä etsiä. Onneksi me olimme lähellä ja antamassa tukea, "unconditional love", niin kuin sanotaan.
Minulle saa suunnitella glamourisen Barbie-tyylisen hääpuvun ja ottaa sitten yhteyttä facebookissa, kiitos! Myös halukkaat sponsorit mihin tahansa matkaani ja elämäni glamourisuuden kohotukseen liittyen saavat ottaa yhteyttä!
Ihanaa pikkujoulua kaikille! May all your dreams come true! pus!
xoxo Tiia
Menen tänään Helsingin Messukeskukseen Studia-messuille esittelemään kouluamme ja jakamaan avaimenperiä glamourisen ystäväni Monan (mustat hiukset) kanssa. Tulkaa hakemaan omanne, heh heh.
Perjantaina tiedossa on opiston Itsenäisyyspäiväjuhla, jossa on kunnon Linnanjuhlien tapaan opk:n hallituksen kättely ja tanssiaiset. Laitamme todella glamouriset iltapuvut yllemme ja vietämme luksuselämää kuten Miamin siskomme. Glamourmaailmani kunniaksi yritän järjestää jälkiruokapöytään suklaafonduen sekä shampanjavesiputouksia, mutta voi olla että rehtori kieltää sen.
Muutenkin tämä aika vuodesta on ollut ja tulee aina olemaan täynnä hienoja pikkujouluja ja glamour-tilaisuuksia. Perjantaina 3.12. on juhlat, sanoin lauantaina 4.12. Maanantaina 6.12. vietämme laatuaikaa ainakin Monan ja Jasun kanssa, sekä pelaamme ilmeisesti Linnanjuhlajuomapeliä (saa juoda aina kun tulee hieno mekko, ruma mekko, joku julkkis, joku kättelee, yms.) Tervetuloa mukaan! 10.12. yritämme päästä Tuksun pikkujoulukeikalle Kannelmäkeen ja 11.12. on ystävättäreni Huldan syntymäpäivätankotanssiaiset. Saatan lentää 18.12. Rovaniemelle ystäväni Sampon juhliin, mutta 17.12. minulla on täällä Helsingissä VIP-pikkujoulut joihin minun on pakko päästä! Sitten riennänkin jo pian Ouluun muihin juhliin!
Tämä Suomi tuntuu nyt niin kylmältä ja ankealta paikalta (Lappia lukuun ottamatta) että on olen suunnitellut ja toteuttanutkin paljon erinnäisiä ulkomaankeikkoja.
Olen nyt päättänyt lähteä ensi syyskuussa Australiaan ystävättärieni kanssa etsimään parempaa ja glamourisempaa elämää. Suurin pelkoni on paikalliset vitunkokoiset hämähäkit (oma henkilökohtainen araknofobia), mutta en ajatellut sen estää minua!
Olen myös suunnitellut matkaa Islantiin vaeltamisen merkeissä, haluan vaeltamaan ja Islanti olisi niin ihana ja kaunis...! Sitä paitsi haluaisin viettää laatuaikaa vuorilla ystävieni Ellun, Piriannan, Venlan ja Minnan kanssa. Se on vielä auki että lähtevätkö kaikki ja onko määränpää Islanti (sillä olemme puhuneet myös Alpeista ja Itä-Euroopasta, sekä Norjasta), mutta toivottavasti reissu saadaan aikaan!
Keväällä olisi tarkoitus mennä Lappiin katsomaan oikeita Lapin tonttuja ja opettaa Mona ja Jasu lumilautailemaan! Voisimme tehdä myös 26.2. retken Saariselälle Tuksun talvihäihin!
Mutta haluan vielä kertoa viimeviikonloppuisesta Tallinnan matkastani. Pidimme siis luokkaretken, jonne meidän luokaltamme osallistui kymmenen henkilöä (minä, Jasu, Mona, Jouni, Linda, Wille, Susa, Annilotta, Jaana ja Matkaopas). Reissu yhdisti kovasti meistä yhdeksää, joka oli yhden ansiota.
Meillä oli viisi aivan mahtavaa sviittiä! Huoneet olivat todella glamourisia: kaikilla oli hienot pornovalot ja ikkuna, josta ei nähnyt suinkaan ulos, vaan muihin huoneisiin! Totta kai pidimme yksityisiä ja vähemmän yksityisiä esiintymisiä toisillemme.
Meillä kaikilla on hyvin rikas olo, koska tallinnanraha ja sataset! Ostin glamourisia merkkituotteita, kuten kunnolliseen ulkomaanmatkailuun kuuluu (Hello Kitty -sukat ja Vans-tennarit).
Matkallamme viihdyimme paljon hotellissa, koska siellä on kivoja sänkyjä ja niissä oli kiva olla yhdessä. Jounilla oli oma maito mukana, ja koska sieltä ei saanut kunnollisia kananugetteja, niin he Monan kanssa päättivät ostaa kanapalleja, joissa oli jotain smägää sisällä! Merkillisiä nämä tallinnalaiset kanat!
Mona ei löytänyt virolaista poikaa jota olisi voinut pussata, vaikka hän kovasti huuteli ja yritti sitä etsiä. Onneksi me olimme lähellä ja antamassa tukea, "unconditional love", niin kuin sanotaan.
Minulle saa suunnitella glamourisen Barbie-tyylisen hääpuvun ja ottaa sitten yhteyttä facebookissa, kiitos! Myös halukkaat sponsorit mihin tahansa matkaani ja elämäni glamourisuuden kohotukseen liittyen saavat ottaa yhteyttä!
Ihanaa pikkujoulua kaikille! May all your dreams come true! pus!
xoxo Tiia
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
SYNTTÄRIJUHLIA JA GLAMOURYSTÄVIÄ JA TISSIT
Syntymäpäiväjuhlani olivat täynnä glamouria! Yö lensi Oulusta yllätysvieraaksi minun oman itseni vuoksi tänne, rakkaus on suuri! Sain lahjaksi paljon kaikkea hienoa, kuten Hello Kitty tossut, -sateenvarjon, -huulirasvan, -käsirasvan, -tikkarin, -kynsiviilan, -meikkipussin, -laastareita, -taskupeilin ja -purkin. Lisäksi sain paljon kaikkea muuta glamouria! Parasta oli kuitenkin ystävät, jotka saapuivat paikalle ja olivat todella glamourisia! Elämä ei olisi mitään ilman ystäviä!
Ystäväni Olli oli myös salaliitossa Monan ja Laurin kanssa soitellut Johanna Tukiaiselle pyytäen häntä esiintymään syntymäpäivilleni. Tuksu oli kuitenkin viettämässä laatuaikaa kirjaimellisesti kuusessa, joten hän ei tällä kertaa päässyt paikalle.
Koska elämäni ei täällä ole tällä hetkellä niin glamourista kuin yleensä, ja kaipaan rakkauden keskukseen eli Lappiin laskemaan pulkkamäkeä, niin olen varannut lennon ylihuomiseksi Ouluun. Olen myös kunnon glamour-etävaimo ja saavun Veeran synttäreille, vaikka hän ei tullutkaan minun syntymäpäivilleni.
Toivottavasti joku hommaa minulle suuren poronluun näykittäväksi!
Kävin tänään koululla katsomassa näytelmää, jossa Salkkari-Sampo ja Salkkari-Oona esiintyivät. Minusta he vetivät oikein hyvin, Salkkareissa on varmaan kielletty näyttelemästä laadukkaasti, koska se nyt on sellaista epäglamourista sähellystä. Aivan kuin seikkailisi ympäriinsä ilman meikkiä ja rakennekynsiä. Juttelin myös taas Salkkari-Sampon kanssa samalla kun kävin kerjäämässä info-mieheltä ruokalippua vaikka mulla ja Jasulla oli vähän liian vähän rahaa vaikka yhdistimme voimamme. Tarvitsisimme selkeästi rikkaan miehen.
Tiia
Ystäväni Olli oli myös salaliitossa Monan ja Laurin kanssa soitellut Johanna Tukiaiselle pyytäen häntä esiintymään syntymäpäivilleni. Tuksu oli kuitenkin viettämässä laatuaikaa kirjaimellisesti kuusessa, joten hän ei tällä kertaa päässyt paikalle.
Koska elämäni ei täällä ole tällä hetkellä niin glamourista kuin yleensä, ja kaipaan rakkauden keskukseen eli Lappiin laskemaan pulkkamäkeä, niin olen varannut lennon ylihuomiseksi Ouluun. Olen myös kunnon glamour-etävaimo ja saavun Veeran synttäreille, vaikka hän ei tullutkaan minun syntymäpäivilleni.
Toivottavasti joku hommaa minulle suuren poronluun näykittäväksi!
Kävin tänään koululla katsomassa näytelmää, jossa Salkkari-Sampo ja Salkkari-Oona esiintyivät. Minusta he vetivät oikein hyvin, Salkkareissa on varmaan kielletty näyttelemästä laadukkaasti, koska se nyt on sellaista epäglamourista sähellystä. Aivan kuin seikkailisi ympäriinsä ilman meikkiä ja rakennekynsiä. Juttelin myös taas Salkkari-Sampon kanssa samalla kun kävin kerjäämässä info-mieheltä ruokalippua vaikka mulla ja Jasulla oli vähän liian vähän rahaa vaikka yhdistimme voimamme. Tarvitsisimme selkeästi rikkaan miehen.
Tiia
tiistai 2. marraskuuta 2010
JOO ON GLAMOURIA JA JETSET-ELÄMÄÄ JA TISSEJÄ JA SILLEE
Minua harmittaa ihan vietävästi, etten päässyt glamour-yökerhoon Jenny Woohon katsomaan Tuksun (kaunis tukka, sensuellit huulet ja pornahtava olemus) ja kaunissisko-Julian (olen kaunis ja koko ajan kuutamolla -ele) fantastisen yliseksikästä esiintymistä. Onneksi ehdin katsoa netistä videopätkiä ennen kuin Youtube poisti ne kyseisen liiallisen seksikkyyden vuoksi.
Meillä kävi viime viikolla paljon glamourisia vieraita. Glamouriset oululaiset vieraamme Anna ja Sanna (tummat hiukset) toivat mukanaan meidän olohuoneeseemme sisäcurling-radan! He siis suoristivat hiuksiaan käyttäen jotain ainetta, jonka johdosta olemme saaneet paljon hupia itse kenenkin kompastellessaan liukkaalla lattialla.
Äitini, isäni ja siskoni kävivät täällä myös, jonka takia minulla on nyt taas paljon ruokaa. Minussa on ilmennyt samanlaisia piirteitä kuin äidissäni. Eilenkin istuin päivän opettajainhuoneessa juomassa kahvia, välillä opetin vähän matikkaa ja yritin ymmärtää venäjää. Kun pääsin kotiin niin tein ruuaksi makaroonia ja jauhelihaa.
Lauran sisko uusien sensuellein huulineen ei tullutkaan kylään, koska huulileikkauksesa oli kulunut aikaa liian vähän ja ne olivat kipeät.
Perjantaina juhlimme Halloweenia, niin kuin kunnon julkkikset. Pelasimme Blokusta ja Salkkari-juomapeliä, sekä nautimme sivistyneesti vaikka mitä. Glamourisina vieraina meillä kävi Hanna Ilmajoelta (se paikka missä on Koskenkorvan tehdas!), Hulda ja hänen serkkunsa Tuulia stadilaisine kenkineen, Mimi ja hänen glamourinen avecinsa, Pirianna ja Katri, sekä Lauran Juho-ystävä piipahti minun ja Laurin Eira-tuttavan kanssa. Olimme hieman yllättyneitä itse kukin toisistamme. Kävimme muutamassa glamourisessa yökerhossa Kalliossa ja keskustassa ja pääsimme nukkumaan seuraavana aamuna.
Olen ollut täysin pöyristynyt joidenkin ihmisten käyttäytymisestä joitakin asioita kohtaan. Olen myös huomannut, että jotku facebook-henkilöt ovat ns. näätiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Lauantaina minä, Mona ja Pirianna lähdimme vielä urheilemaan Tavastian lauantaidiskoon. Kävimme yöllä tervehtimässä Laura-vaimoa Hesburgerissa niin kuin kunnon suomenruotsalaiset. Viimeisen bussini 05N:n kuski ei ilmeisesti tiennyt kuka minä olen, koska hän ei ottanut minua kyytiin ja jouduin siis venaamaan Steissillä aamuyöllä yli kolme tuntia (kiitos vaihtuva talviaika!) että pääsin lopulta kotiin. Löysimme Monan kanssa sieltä uuden ystävän.
Haluaisin muistuttaa, että minä täytän ensi viikolla 20 vuotta! Koska en ole mikään metsässä kasvanut idiootti, niin pidän suuret, yllätyksellisesti glamour-teemaiset juhlat, jonne saapuu ainakin julkisuuden henkilöitä ja oululaisia! Luvassa on paljon glamourisia ihmisiä ja yläluokan huveja!
Olen sitä mieltä, että lehtihaastattelun antamiseen ei liity seksipalvelut.
Luulen, että tämä on liian kateellinen maa minulle. Voisin muuttaa vaikka Ruotsiin. Elämäni valo on hamsterini Make, joka painaa alle kilon. Luulen, että sillä on syömishäiriö.
Tiia
Meillä kävi viime viikolla paljon glamourisia vieraita. Glamouriset oululaiset vieraamme Anna ja Sanna (tummat hiukset) toivat mukanaan meidän olohuoneeseemme sisäcurling-radan! He siis suoristivat hiuksiaan käyttäen jotain ainetta, jonka johdosta olemme saaneet paljon hupia itse kenenkin kompastellessaan liukkaalla lattialla.
Äitini, isäni ja siskoni kävivät täällä myös, jonka takia minulla on nyt taas paljon ruokaa. Minussa on ilmennyt samanlaisia piirteitä kuin äidissäni. Eilenkin istuin päivän opettajainhuoneessa juomassa kahvia, välillä opetin vähän matikkaa ja yritin ymmärtää venäjää. Kun pääsin kotiin niin tein ruuaksi makaroonia ja jauhelihaa.
Lauran sisko uusien sensuellein huulineen ei tullutkaan kylään, koska huulileikkauksesa oli kulunut aikaa liian vähän ja ne olivat kipeät.
Perjantaina juhlimme Halloweenia, niin kuin kunnon julkkikset. Pelasimme Blokusta ja Salkkari-juomapeliä, sekä nautimme sivistyneesti vaikka mitä. Glamourisina vieraina meillä kävi Hanna Ilmajoelta (se paikka missä on Koskenkorvan tehdas!), Hulda ja hänen serkkunsa Tuulia stadilaisine kenkineen, Mimi ja hänen glamourinen avecinsa, Pirianna ja Katri, sekä Lauran Juho-ystävä piipahti minun ja Laurin Eira-tuttavan kanssa. Olimme hieman yllättyneitä itse kukin toisistamme. Kävimme muutamassa glamourisessa yökerhossa Kalliossa ja keskustassa ja pääsimme nukkumaan seuraavana aamuna.
Olen ollut täysin pöyristynyt joidenkin ihmisten käyttäytymisestä joitakin asioita kohtaan. Olen myös huomannut, että jotku facebook-henkilöt ovat ns. näätiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Lauantaina minä, Mona ja Pirianna lähdimme vielä urheilemaan Tavastian lauantaidiskoon. Kävimme yöllä tervehtimässä Laura-vaimoa Hesburgerissa niin kuin kunnon suomenruotsalaiset. Viimeisen bussini 05N:n kuski ei ilmeisesti tiennyt kuka minä olen, koska hän ei ottanut minua kyytiin ja jouduin siis venaamaan Steissillä aamuyöllä yli kolme tuntia (kiitos vaihtuva talviaika!) että pääsin lopulta kotiin. Löysimme Monan kanssa sieltä uuden ystävän.
Haluaisin muistuttaa, että minä täytän ensi viikolla 20 vuotta! Koska en ole mikään metsässä kasvanut idiootti, niin pidän suuret, yllätyksellisesti glamour-teemaiset juhlat, jonne saapuu ainakin julkisuuden henkilöitä ja oululaisia! Luvassa on paljon glamourisia ihmisiä ja yläluokan huveja!
Olen sitä mieltä, että lehtihaastattelun antamiseen ei liity seksipalvelut.
Luulen, että tämä on liian kateellinen maa minulle. Voisin muuttaa vaikka Ruotsiin. Elämäni valo on hamsterini Make, joka painaa alle kilon. Luulen, että sillä on syömishäiriö.
Tiia
tiistai 19. lokakuuta 2010
KÄYTÄN JOSKUS MEIKKEJÄ MUTTA EN JUURIKAAN TUOKSUJA JA EN OLE YKSIN MUTTA VÄLILLÄ YKSINÄINEN
Olen saanut paljon kyselyjä liittyen tyyliini, meikkiini, hajuihini ja pukeutumiseeni. Siispä omistan tämän blogikirjoituksen Pentti Oinosen kulmakarvoille!!!
Olen mielialapukeutuja, en siis ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat edellisenä iltana tuolille valmiiksi seuraavan päivän vaatteet hienosti laskostettuina alusvaatteita myöten (huom. kuinka moni lukija on joskus laskostanut sukat tai alushousut? kiinni jäitte!).
Minulla on noin viisi jätesäkillistä vaatteita. Tämän tiedän siitä, että olen viime aikoina muuttanut monesti. En kuitenkaan ole muuttanut kaikkia vaatteita kerralla, joten arvio saattaa olla vähän alakanttiin.. No, joka tapauksessa vaatteita on niin paljon, että en meinaa saada niitä mahtumaan kaappeihini millään. Seuraavaan asuntoon haluan ehdottomasti enemmän tilaa vaatteille.
Minulla ei ole kovin kalliita vaatteita. Suurin osa vaatteistani taitaa olla kirpputoreilta. Ostan vaatteita myös yleensä alennusmyynneistä ja ihan tavallisista kaupoista (Weekday, Monki, Indiska, JC, Zara..). Eniten tykkään kuitenkin shoppailla ulkomailla, esimerkiksi Lontoossa (varsinkin sillon kun kurssit menee hyvin ja sieltä saa edullisesti Converset ja Adidakset!).
Kenkiä minulla on noin yksi jätesäkillinen. Mun kengän koko on sellanen 36-38, riippuu ihan kengästä. Mun jalka on vähän vammasen mallinen. Olen ajatellut, että en yleensä panosta kenkiin ja niitä on vaikea ostaa. Mulla on kuitenkin Asicsen lenkkarit, Hai-saappaat ja paljon muita merkkikenkiä (Converse, Adidas, Vans..) ja totta kai parit suunnistuskengät ja vaelluskengät ja muutamia muita kenkiä. Talvikengät on vaikeimpia. Tällä hetkellä mulla on yhet ehjät ja yhet epäehjät. Tämän lisäksi omistan yhden (1) parin korkokenkiä! Ne on kyllä ihan hyvät ja hienot, ollu mulla monta vuotta ja ostin ne Raksilan Prismasta. Hieno ostos. Seuraavana hankinnassa olis (conversehimojen lisäksi) kiipeilykengät.
Oma henkilökohtainen tyylini on aika monipuolinen. Vaikka en oikeastaan varsinaisesti ihannoi Barbie-henkistä tyyliä, niin voisin kyllä joskus kokeilla pukeutua Barbieksi. Pidän kyllä kovasti mekoista. Ostin viime keväänä todella glamourisen vintage-mekon Tukholmasta Beyond Retro -nimisestä liikkeestä. Myös tällä kyseisellä vaimomatkalla mukana olleet nykyiset ex-vaimoni Yö (vaaleat hiukset) ja Veera (vaalean ruskeat hiukset) ostivat sieltä ihanat mekot! Yön mekko oli hieman Barbie-henkinen. Sinne jäi myös paljon ihania mekkoja, täytyy päästä uudestaan!! Tämän lisäksi minulla on sopiva määrä juhla-, cocktail-, kesä-, pikkujoulu-, ja muita mekkoja.
Farkkuja minulla on myös aika monet, mutta pidän yleensä joko ihan vain mustia farkkuja tai harmaita cheappareita. Käytän myös jonkin verran hameita, enemmän kesällä. Mulla on varmaan joku reilu 20 hamettakin..
Nuorempana harrastin enemmän laukkuja. Nykyään mulla on eniten käytössä tollanen Zarasta ostettu sininen joku tekonahkalaukku, johon mahtuu kaikki tarpeellinen. Esimerkiksi nyt siellä on kouluvihko, kalenteri, penaali, rälläyskortti, lompakko, avaimet, salmiakkia, kurkkupastilleja, nenäliinoja, banaani.. Ainakin. Lisäksi mulla on usein käytössä pienempi, ruskea laukku, joka on sopiva baariin. Se on todella pieni, mutta sinne mahtuu sopivasti lähes kaikki edellämainittu. Paitsi banaania harvemmin otan mukaan. Mikä se juttu muuten on, että aina ku oululaisia ex-vaimoja käy kylässä niin ne ostaa banaaneja ja jättää ne sit tänne? Kiitti Yö aamupalasta!
Meikatessani käytän ainoaa omistamaani ripsiväriä, joka on joku tollanen ruskea/musta ja vedenkestävä, koska omat silmät. Joskus jaksan jopa panostaa ja laittaa meikkivoidetta, mutta yleensä se on ihan turhaa koska urheilen ja käyn koko ajan suihkussa ja se on vähän yliarvostettua. Voisin totta kai hankkia esimerkiksi ripsien pidennykset, tai sitten tissit Tallinnasta.
En ole ikinä värjännyt hiuksiani. Kesällä tukkani on vielä vaaleampi kuin talvella, koska aurinko. Yleensä jos harjaan hiukset, niin joku muistaa huomauttaa siitä. Välillä tuntuu että mulle on tulossa luonnonrastat, koska omat hiukset. En ole myöskään hankkinut hiustenpidennyksiä, niin kuin moni helsinkiläinen glamourinen ystäväni.
En käytä hajuvesiä, enkä oikein osaa perustella sitä mitenkään. Ehkä en vain ole tarpeeksi glamourinen. Tai sitten en halua maksaa niistä niin paljon. Itselleni olen yrittänyt perustella sitä sillä, että kiinnitän huomiota ihmisissä ulkonäköön ja käyttäytymiseen satamiljoonaa kertaa enemmän kuin hajuun.
Minulle tulee auringosta ja luonnostaan paljon tyttömäisiä pisamia. Etenkin kesällä.
Koruja käytän yleensä vain korvissa, joissa minulla on yhteensä kolme reikää. Joskus käytän kaula-, ranne- ja nilkkakoruja. Enemmän juhlissa ja kesällä.
Välillä tykkään kovasti laittautua, varsinkin hienompiin juhliin. Kouluun ja kauppaan voin kuitenkin lähteä ihan minkä näköisenä tahansa, enkä meikkaa treeneihin ja kisoihin (jotku tekee ihan totta sitäkin).
Eräs anonyymi glamourinen julkisuuden henkilö on sanonut hyvin: "minulla on pyöreät Baby-Face kasvot, korkeat poskipäät, pitkä tukka ja pyöreä peppu, en keksi enää muuta mistä miehet eivät voisi pitää". Olen samaa mieltä.
Haen komeaa, karismaattista, rikasta, ihanaa, vatsalihaksista miestä, joka on lääkäri tai asianajaja, tykkää ostaa minulle lomamatkoja ja vaatteita, pitää glamourisesta jet set -elämästä, osaa puhua ja kuunnella, tykkää laittaa ruokaa ja viedä minua hienoihin ravintoloihin syömään, pitää ystävistäni muttei liikaa ja on muutenkin kaikin puolin täydellinen. Hakemuksia saa lähettää osoitteeseen tikkari.kukka (at) netti.fi !!!
May all your dreams come true!! PUS!!
xoxo Tiia
Olen mielialapukeutuja, en siis ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat edellisenä iltana tuolille valmiiksi seuraavan päivän vaatteet hienosti laskostettuina alusvaatteita myöten (huom. kuinka moni lukija on joskus laskostanut sukat tai alushousut? kiinni jäitte!).
Minulla on noin viisi jätesäkillistä vaatteita. Tämän tiedän siitä, että olen viime aikoina muuttanut monesti. En kuitenkaan ole muuttanut kaikkia vaatteita kerralla, joten arvio saattaa olla vähän alakanttiin.. No, joka tapauksessa vaatteita on niin paljon, että en meinaa saada niitä mahtumaan kaappeihini millään. Seuraavaan asuntoon haluan ehdottomasti enemmän tilaa vaatteille.
Minulla ei ole kovin kalliita vaatteita. Suurin osa vaatteistani taitaa olla kirpputoreilta. Ostan vaatteita myös yleensä alennusmyynneistä ja ihan tavallisista kaupoista (Weekday, Monki, Indiska, JC, Zara..). Eniten tykkään kuitenkin shoppailla ulkomailla, esimerkiksi Lontoossa (varsinkin sillon kun kurssit menee hyvin ja sieltä saa edullisesti Converset ja Adidakset!).
Kenkiä minulla on noin yksi jätesäkillinen. Mun kengän koko on sellanen 36-38, riippuu ihan kengästä. Mun jalka on vähän vammasen mallinen. Olen ajatellut, että en yleensä panosta kenkiin ja niitä on vaikea ostaa. Mulla on kuitenkin Asicsen lenkkarit, Hai-saappaat ja paljon muita merkkikenkiä (Converse, Adidas, Vans..) ja totta kai parit suunnistuskengät ja vaelluskengät ja muutamia muita kenkiä. Talvikengät on vaikeimpia. Tällä hetkellä mulla on yhet ehjät ja yhet epäehjät. Tämän lisäksi omistan yhden (1) parin korkokenkiä! Ne on kyllä ihan hyvät ja hienot, ollu mulla monta vuotta ja ostin ne Raksilan Prismasta. Hieno ostos. Seuraavana hankinnassa olis (conversehimojen lisäksi) kiipeilykengät.
Oma henkilökohtainen tyylini on aika monipuolinen. Vaikka en oikeastaan varsinaisesti ihannoi Barbie-henkistä tyyliä, niin voisin kyllä joskus kokeilla pukeutua Barbieksi. Pidän kyllä kovasti mekoista. Ostin viime keväänä todella glamourisen vintage-mekon Tukholmasta Beyond Retro -nimisestä liikkeestä. Myös tällä kyseisellä vaimomatkalla mukana olleet nykyiset ex-vaimoni Yö (vaaleat hiukset) ja Veera (vaalean ruskeat hiukset) ostivat sieltä ihanat mekot! Yön mekko oli hieman Barbie-henkinen. Sinne jäi myös paljon ihania mekkoja, täytyy päästä uudestaan!! Tämän lisäksi minulla on sopiva määrä juhla-, cocktail-, kesä-, pikkujoulu-, ja muita mekkoja.
Farkkuja minulla on myös aika monet, mutta pidän yleensä joko ihan vain mustia farkkuja tai harmaita cheappareita. Käytän myös jonkin verran hameita, enemmän kesällä. Mulla on varmaan joku reilu 20 hamettakin..
Nuorempana harrastin enemmän laukkuja. Nykyään mulla on eniten käytössä tollanen Zarasta ostettu sininen joku tekonahkalaukku, johon mahtuu kaikki tarpeellinen. Esimerkiksi nyt siellä on kouluvihko, kalenteri, penaali, rälläyskortti, lompakko, avaimet, salmiakkia, kurkkupastilleja, nenäliinoja, banaani.. Ainakin. Lisäksi mulla on usein käytössä pienempi, ruskea laukku, joka on sopiva baariin. Se on todella pieni, mutta sinne mahtuu sopivasti lähes kaikki edellämainittu. Paitsi banaania harvemmin otan mukaan. Mikä se juttu muuten on, että aina ku oululaisia ex-vaimoja käy kylässä niin ne ostaa banaaneja ja jättää ne sit tänne? Kiitti Yö aamupalasta!
Meikatessani käytän ainoaa omistamaani ripsiväriä, joka on joku tollanen ruskea/musta ja vedenkestävä, koska omat silmät. Joskus jaksan jopa panostaa ja laittaa meikkivoidetta, mutta yleensä se on ihan turhaa koska urheilen ja käyn koko ajan suihkussa ja se on vähän yliarvostettua. Voisin totta kai hankkia esimerkiksi ripsien pidennykset, tai sitten tissit Tallinnasta.
En ole ikinä värjännyt hiuksiani. Kesällä tukkani on vielä vaaleampi kuin talvella, koska aurinko. Yleensä jos harjaan hiukset, niin joku muistaa huomauttaa siitä. Välillä tuntuu että mulle on tulossa luonnonrastat, koska omat hiukset. En ole myöskään hankkinut hiustenpidennyksiä, niin kuin moni helsinkiläinen glamourinen ystäväni.
En käytä hajuvesiä, enkä oikein osaa perustella sitä mitenkään. Ehkä en vain ole tarpeeksi glamourinen. Tai sitten en halua maksaa niistä niin paljon. Itselleni olen yrittänyt perustella sitä sillä, että kiinnitän huomiota ihmisissä ulkonäköön ja käyttäytymiseen satamiljoonaa kertaa enemmän kuin hajuun.
Minulle tulee auringosta ja luonnostaan paljon tyttömäisiä pisamia. Etenkin kesällä.
Koruja käytän yleensä vain korvissa, joissa minulla on yhteensä kolme reikää. Joskus käytän kaula-, ranne- ja nilkkakoruja. Enemmän juhlissa ja kesällä.
Välillä tykkään kovasti laittautua, varsinkin hienompiin juhliin. Kouluun ja kauppaan voin kuitenkin lähteä ihan minkä näköisenä tahansa, enkä meikkaa treeneihin ja kisoihin (jotku tekee ihan totta sitäkin).
Eräs anonyymi glamourinen julkisuuden henkilö on sanonut hyvin: "minulla on pyöreät Baby-Face kasvot, korkeat poskipäät, pitkä tukka ja pyöreä peppu, en keksi enää muuta mistä miehet eivät voisi pitää". Olen samaa mieltä.
Haen komeaa, karismaattista, rikasta, ihanaa, vatsalihaksista miestä, joka on lääkäri tai asianajaja, tykkää ostaa minulle lomamatkoja ja vaatteita, pitää glamourisesta jet set -elämästä, osaa puhua ja kuunnella, tykkää laittaa ruokaa ja viedä minua hienoihin ravintoloihin syömään, pitää ystävistäni muttei liikaa ja on muutenkin kaikin puolin täydellinen. Hakemuksia saa lähettää osoitteeseen tikkari.kukka (at) netti.fi !!!
May all your dreams come true!! PUS!!
xoxo Tiia
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
GLAMOURIA JA TISSEJÄ
Täällä Suomen Miamissa tottuu helposti kaikkeen ylellisyyteen, ja niimpä viime viikon torstaina päätinkin lentää Ouluun junamatkustamisen sijaan. Minun piti tulla takaisin jo sunnuntaina, mutta koska olen niin VIP, niin tulinkin vasta maanantaiaamuna ja sain 300 euron edestä lahjakortteja Blue1:lle. Olin siis Rokualla viettämässä rentouttavaa glamour-elämää ihanien ihmisten (vaikka minkä värisiä hiuksia) kanssa.
Tuparit lähestyvät hurjaa vauhtia, enää alle viikko! Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni voisin ottaa, etten tällä kertaa käy kauneusunilla ennen jatkoille lähtöä. VIP-kutsuvieraita on tulossa ihan kiitettävästi, mutta majoitustarpeistaan on ilmoittanut hälyyttävän pieni määrä. Onneksi tänne glamour-kommuuniin mahtuu paljon. Jatkopaikaksi olemme kaavailleet jotain hienolta kuulostavaa paikkaa, jossa kukaan ei ole koskaan käynyt.
Niin kuin moni on varmastikin fb-profiilistani lukenut, alan kuulua jo hyvää vauhtia sisäpiireihin. Käytännössä juttelin viime viikolla Salkkari-Sampon (ruskeat hiukset) kanssa koulussa ja Iiwanajulman laulaja (ei kyllä juurikaan hiuksia) on mun kanssa samalla luokalla. Olen myös käynyt samaan aikaan vessassa Salkkari-Oonan (vaaleat rastat) kanssa. Tajusin myös eilen illalla, että erään aika suositun muotiblogin kirjoittaja on minun koulussa.
Perjantaina minun piti yhtäkkiä kesken koulupäivän mennä esittelemään koulunkäyntiavustajaopiskelua jollekin helsinkiläiselle opinto-ohjaajaryhmälle yhdessä glamourisen ystävättäreni Monan (mustat hiukset) kanssa (kuulumme Laajasalon opiston glamour-oppilaskunnan hallitukseen). Kerroin heille, että minun olisi oman oponi mielestä pitänyt keksiä ala jota haluan opiskella, kun minä itse henkilökohtaisesti taas olin sitä mieltä että haluan vain pois Oulusta. Kerroin myös, ettei minun tarvii ottaa opintolainaa eikä käydä töissä, koska olin viime keväänä työttömänä ja tienasin niin hyvin. Jostain syystä heillä vaikutti olevan aika hauskaa, mutta se kai oli tarkoituskin?
Elämämme glamourisuus kasvaa sata astetta kun tänään meille tulee pyykinpesukone! Olemme odottaneet tätä kuukausikaupalla. Ei kun kaikki nyt vain pyykkiä pesemään!!
Tiia
Tuparit lähestyvät hurjaa vauhtia, enää alle viikko! Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni voisin ottaa, etten tällä kertaa käy kauneusunilla ennen jatkoille lähtöä. VIP-kutsuvieraita on tulossa ihan kiitettävästi, mutta majoitustarpeistaan on ilmoittanut hälyyttävän pieni määrä. Onneksi tänne glamour-kommuuniin mahtuu paljon. Jatkopaikaksi olemme kaavailleet jotain hienolta kuulostavaa paikkaa, jossa kukaan ei ole koskaan käynyt.
Niin kuin moni on varmastikin fb-profiilistani lukenut, alan kuulua jo hyvää vauhtia sisäpiireihin. Käytännössä juttelin viime viikolla Salkkari-Sampon (ruskeat hiukset) kanssa koulussa ja Iiwanajulman laulaja (ei kyllä juurikaan hiuksia) on mun kanssa samalla luokalla. Olen myös käynyt samaan aikaan vessassa Salkkari-Oonan (vaaleat rastat) kanssa. Tajusin myös eilen illalla, että erään aika suositun muotiblogin kirjoittaja on minun koulussa.
Perjantaina minun piti yhtäkkiä kesken koulupäivän mennä esittelemään koulunkäyntiavustajaopiskelua jollekin helsinkiläiselle opinto-ohjaajaryhmälle yhdessä glamourisen ystävättäreni Monan (mustat hiukset) kanssa (kuulumme Laajasalon opiston glamour-oppilaskunnan hallitukseen). Kerroin heille, että minun olisi oman oponi mielestä pitänyt keksiä ala jota haluan opiskella, kun minä itse henkilökohtaisesti taas olin sitä mieltä että haluan vain pois Oulusta. Kerroin myös, ettei minun tarvii ottaa opintolainaa eikä käydä töissä, koska olin viime keväänä työttömänä ja tienasin niin hyvin. Jostain syystä heillä vaikutti olevan aika hauskaa, mutta se kai oli tarkoituskin?
Elämämme glamourisuus kasvaa sata astetta kun tänään meille tulee pyykinpesukone! Olemme odottaneet tätä kuukausikaupalla. Ei kun kaikki nyt vain pyykkiä pesemään!!
Tiia
tiistai 17. elokuuta 2010
GLAMOUR-ELÄMÄÄ JA TISSEJÄ PIHLAJAMÄESSÄ.
Minä vaikutan nykyään myös Helsingissä, koska minulla tuli ikävä ex-vaimoani Lauraa (ruskeat hiukset) ja päätin muuttaa takaisin hänen luokseen. Olemme myös adoptoineet pari poika-lasta: Laurin (18 vuotta, ruskeat hiukset) ja Iiron (20 vuotta, ruskeat hiukset). Itse asiassa Kelan mukaan minä olen avoliitossa Iiron kanssa. Vaikka kuinka yritin selittää ettei asia ole näin, niin minua ei uskottu. En voinut edes vaihtaa avomiestäni Lauriksi, koska Kela ei uskonut että häntä olisi olemassa. Perhesuhteemme on myös hieman kieroutunut siltä osin, että Lauri ja Iiro ovat nyt tietenkin vähintäänkin isäpuolia Makelle (ruskeaa karvaa), koska asuvat hänen kanssaan.
Minulla alkoi eilen koulu. Minä olen amis. Opiston kristillisyydestä ja omasta kirkkoonkuulumattomuudestani huolimatta olen viihtynyt. Elämäni on täynnä glamouria, koska Salkkari-Oona (blondit rastat) on minun kanssa samassa koulussa, minä näin hänet omin henkilökohtaisin silmin. Minulla on myös paljon hienoja koulutovereita. Olemme jo opetelleet toistemme nimiä ja tärkeitä faktoja toisistamme (esim. kuka meistä on joskus laittanut nastan opettajan tuolille, ihastunut opettajaansa, lintsannut uskonnon tunteja yms.). Olen myös oppinut että pojat ovat tyttöjä aggressiivisempia hiekkalaatikolla ja kaikki koulunkäyntiavustajat ovat itse joskus luntanneet kokeessa.
Pihlajamäessä on arveluttavaa liikkua ostarilla alkuiltapäivällä, koska siellä on paljon miehiä. Ei siinä vielä mitään, olen joskus ennenkin nähnyt miehiä, mutta ne käyttävät alkoholia, tupakoivat ja viheltelevät perään! Aivan pöyristyttävää käytöstä omasta mielestäni.
Välillä tuntuu kuin olisi vieraassa maassa, ihmiset puhuvat aivan kummallisesti. Minä en ala kyllä ikinä menee dösäl Hertsikkaa tai juomaa bissee. Enkä ole vielä tavannut Tuksua. :/
Tiia
P.S. Tulkaa toki käymään kylässä, otamme rakkaat vieraat avosylin vastaan! Meillä on paljon tilaa ja nukkumapaikkoja. Muistakaa myös meidän glamour-tuparit syyskuussa!! (Tuparit Facebookissa)
Minulla alkoi eilen koulu. Minä olen amis. Opiston kristillisyydestä ja omasta kirkkoonkuulumattomuudestani huolimatta olen viihtynyt. Elämäni on täynnä glamouria, koska Salkkari-Oona (blondit rastat) on minun kanssa samassa koulussa, minä näin hänet omin henkilökohtaisin silmin. Minulla on myös paljon hienoja koulutovereita. Olemme jo opetelleet toistemme nimiä ja tärkeitä faktoja toisistamme (esim. kuka meistä on joskus laittanut nastan opettajan tuolille, ihastunut opettajaansa, lintsannut uskonnon tunteja yms.). Olen myös oppinut että pojat ovat tyttöjä aggressiivisempia hiekkalaatikolla ja kaikki koulunkäyntiavustajat ovat itse joskus luntanneet kokeessa.
Pihlajamäessä on arveluttavaa liikkua ostarilla alkuiltapäivällä, koska siellä on paljon miehiä. Ei siinä vielä mitään, olen joskus ennenkin nähnyt miehiä, mutta ne käyttävät alkoholia, tupakoivat ja viheltelevät perään! Aivan pöyristyttävää käytöstä omasta mielestäni.
Välillä tuntuu kuin olisi vieraassa maassa, ihmiset puhuvat aivan kummallisesti. Minä en ala kyllä ikinä menee dösäl Hertsikkaa tai juomaa bissee. Enkä ole vielä tavannut Tuksua. :/
Tiia
P.S. Tulkaa toki käymään kylässä, otamme rakkaat vieraat avosylin vastaan! Meillä on paljon tilaa ja nukkumapaikkoja. Muistakaa myös meidän glamour-tuparit syyskuussa!! (Tuparit Facebookissa)
maanantai 16. elokuuta 2010
MENIN MELKEIN KATSOMAAN TUKSUN JA ARTON ROHKEAA SHOWTA POHJANMAAN PORNOMESSUUN!
Olen viettänyt nyt useita viikkoja upeassa Välkkylän lukaalissani. Tänä aikana minulla on ollut kaksi kämppistä, joista jälkimmäinen ei vielä ole karannut. En kutsu heitä vaimoiksi, koska muutettuamme Toppilan vaimojeni kanssa erilleen en ole enää kokenut tarvetta sitoutua niin syvästi. Tai sitten se johtuu siitä, että nämä PSOASin järjestämät liitot ovat vain olleet, miten sen nyt parhaiten ilmaisisi, jännittäviä? Olen toki yrittänyt lieventää kohueroikävää hengailemalla Yön ja Veeran näköala-asunnossa ja juomalla Grandia. En samanaikaisesti vielä kumminkaan. Mutta siis! Koska eri asuinalueilla on erilaista asua, listaan nyt hyviä ja huonoja puolia asua Välkkylässä:
Hyvää:
- Turvallinen sijainti (Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo, sairaala ja psykiatrian klinikka.)
- Kaikki tarvittava lähellä (Edellä mainitun Oussin lisäksi löytyy urheilupaikkaa, kauppaa, Alko ja apteekki, plus Ääsmarketin kylkeen avataan piakkoin vielä Subway!)
- Lyhyt koulumatka (Jos on ollut niin fiksu, että opiskelee uljaassa Oamkin Liiketalouden yksikössä, kuten allekirjoittanut.)
Huonoa:
- Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo ja sairaala (En esim. ENÄÄ KOSKAAN vietä Qstock-viikonloppua kämpillä, kiitoshei. Tai perjantaita. Tai lauantaita. Eiku?)
- Markettien pillurallirata
- Liikaa tuttuja naapureina (Paitsi jos sokeri loppuu kesken leipomisen. (Ihan niinku koskaan leiposin muka.))
En jaksa keksiä enempää perusteluja. Jos joskus jaksan, niin teen listaa muistakin paikoista, olenhan asunut n. joka puolella Oulua.
Onneksi (ex-)vaimot ovat pyörineet kuvioissa mukana, muuten en kyllä jaksaisi. Tiia on omien sanojensa mukaan saanut asunnon ja opiskelupaikan Helsingistä, minkä takia häntä ei enää oikein näe, mutta onneksi on Facebook. En halua kuitenkaan puhua hänen ikävöimisestään, sillä hän on ollut poissa niin vähän aikaa, että jonkin sortin shokki lienee vielä kaikilla päällä.
Olen tottunut matalaan elintasoon ja sellaiseen elämäntyyliin, että kaikessa tarvitsee pihtailla. Olen sen vaimoillekin sanonut, että ryyppään mieluummin euroilla tai puistossa omia pussikaljoja kuin Onnelassa. Onhan se biologisestikin ymmärrettävää, että opiskelija haluaa turvata mieluummin halvan viinan taivaiden kuin moisten pintaliitopaikkojen toiminnan jatkumisen.
Haluan nyt kyllä hillitä juhlimista, sillä en tahdo olla kovin peeaa, ja koulukin alkaa kohta. Luulen, että siihen kannattaa panostaa enemmän, jotta kesä-2011 ei mene rästitöistä stressatessa niin kuin nyt. Joitakin asioita pitää silti juhlia: Veeran ja Yön tuparit ovat ensi lauantaina ja Tiian ja Lauran ja Laurin ja Iiron* tuparit syyskuussa. Omat tuparini ovat varmaan joskus kolmen vuoden päästä.
Unelmoin joskus, että kirjottaisin tänne samanlaisen CV:n kuin Tuksu, mutta se on näköjään jäänyt. Höhlä. Ehkä ensi kerralla.
t. Pinja
*En ole aivan varma, ketkä heistä seurustelevat keskenään. Kelan mukaan Tiia ja Iiro ovat puolisoita, kun taas Naamakaupan mukaan Tiia ja Lauri ovat parisuhteessa. Lauran ja Iiron mahdollisesta vispilänkaupasta olen kuullut lähinnä huhuja. Olen siis melkein vakuuttunut, että Tiia ja Laura ovat pariskunta, kuten myös Lauri ja Iiro. Mene ja tiedä.
(Ps. Minulla on uusi veli, joka saa piakkoin oman nimen! Isäni ei tosin innostunut ehdotuksestani nimetä hänet Tuttiritariksi. Mälsää.)
Hyvää:
- Turvallinen sijainti (Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo, sairaala ja psykiatrian klinikka.)
- Kaikki tarvittava lähellä (Edellä mainitun Oussin lisäksi löytyy urheilupaikkaa, kauppaa, Alko ja apteekki, plus Ääsmarketin kylkeen avataan piakkoin vielä Subway!)
- Lyhyt koulumatka (Jos on ollut niin fiksu, että opiskelee uljaassa Oamkin Liiketalouden yksikössä, kuten allekirjoittanut.)
Huonoa:
- Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo ja sairaala (En esim. ENÄÄ KOSKAAN vietä Qstock-viikonloppua kämpillä, kiitoshei. Tai perjantaita. Tai lauantaita. Eiku?)
- Markettien pillurallirata
- Liikaa tuttuja naapureina (Paitsi jos sokeri loppuu kesken leipomisen. (Ihan niinku koskaan leiposin muka.))
En jaksa keksiä enempää perusteluja. Jos joskus jaksan, niin teen listaa muistakin paikoista, olenhan asunut n. joka puolella Oulua.
Onneksi (ex-)vaimot ovat pyörineet kuvioissa mukana, muuten en kyllä jaksaisi. Tiia on omien sanojensa mukaan saanut asunnon ja opiskelupaikan Helsingistä, minkä takia häntä ei enää oikein näe, mutta onneksi on Facebook. En halua kuitenkaan puhua hänen ikävöimisestään, sillä hän on ollut poissa niin vähän aikaa, että jonkin sortin shokki lienee vielä kaikilla päällä.
Olen tottunut matalaan elintasoon ja sellaiseen elämäntyyliin, että kaikessa tarvitsee pihtailla. Olen sen vaimoillekin sanonut, että ryyppään mieluummin euroilla tai puistossa omia pussikaljoja kuin Onnelassa. Onhan se biologisestikin ymmärrettävää, että opiskelija haluaa turvata mieluummin halvan viinan taivaiden kuin moisten pintaliitopaikkojen toiminnan jatkumisen.
Haluan nyt kyllä hillitä juhlimista, sillä en tahdo olla kovin peeaa, ja koulukin alkaa kohta. Luulen, että siihen kannattaa panostaa enemmän, jotta kesä-2011 ei mene rästitöistä stressatessa niin kuin nyt. Joitakin asioita pitää silti juhlia: Veeran ja Yön tuparit ovat ensi lauantaina ja Tiian ja Lauran ja Laurin ja Iiron* tuparit syyskuussa. Omat tuparini ovat varmaan joskus kolmen vuoden päästä.
Unelmoin joskus, että kirjottaisin tänne samanlaisen CV:n kuin Tuksu, mutta se on näköjään jäänyt. Höhlä. Ehkä ensi kerralla.
t. Pinja
*En ole aivan varma, ketkä heistä seurustelevat keskenään. Kelan mukaan Tiia ja Iiro ovat puolisoita, kun taas Naamakaupan mukaan Tiia ja Lauri ovat parisuhteessa. Lauran ja Iiron mahdollisesta vispilänkaupasta olen kuullut lähinnä huhuja. Olen siis melkein vakuuttunut, että Tiia ja Laura ovat pariskunta, kuten myös Lauri ja Iiro. Mene ja tiedä.
(Ps. Minulla on uusi veli, joka saa piakkoin oman nimen! Isäni ei tosin innostunut ehdotuksestani nimetä hänet Tuttiritariksi. Mälsää.)
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
HYVIÄ VINKKEJÄ OULUUN MATKAAVILLE!
Hyvää Tuksun nimipäivää kaikille!!
Olen saanut paljon kyselyjä facebookissa Oulusta ja sen erilaisista mahdollisuuksista varsinkin glamouriseen yöelämään liittyen.
Tässä vinkkejä Oulun yöelämään matkaaville:
Maanantaisin ehdoton suosikki on Hevimesta, koska siellä on eurot. Sinne kannattaa mennä jo heti klo 22 isolla porukalla ja juoda kilpaa kavereita pöydän alle. Jos haluaa sivistyneesti huijata itseään eli mennä "yksille", voi mennä esimerkiksi Kulumaan (ottavat sisälle vaikka olisit nainen ja sinulla on viikset ja sombrero!). Varma valinta kesäisenä päivänä on myös pussikaljoittelu torinrannassa OSYK:in huudeilla.
Tiistai on hyvä päivä viettää yöelämää missä päin Oulua tahansa, koska kukaan ei ole liikenteessä ja mikään paikka ei ole auki. Tämä on vähän surullista, koska tiistaihan on pikkuperjantai siinä missä keskiviikko on pikkulauantai. Yksi vaihtoehto on mennä yliopisto-opiskelijoiden keskelle Caioon (mikä tietenkin vaatii rohkeutta), mutta se on nyt remontissa 31.8. asti. Pussikaljoittelu totta kai onnistuu esimerkiksi Leeverissä tai Kiikelissä. Rohkeimmat voivat tutustua Timpan mestaan, mutta todennäköisesti se alkaa olla kuuden jälkeen jo täynnä keski-ikäisiä känniääliötä.
Keskiviikko on hyvä päivä lähteä liikkeelle. Halutessaan voi mennä Onnelaan, siellä ei ole juuri ketään, jos ei lasketa seinän vierellä kyylääviä keski-ikäisiä pervoja, jotka ilmeisesti asuvat siellä. Muu väestö on lähinnä liian vähiin vaatteisiin pukeutuneita tsirbuloita, joiden ikä on keskimäärin 17. Oikeasti hyvä valinta on Kaarlenholvi, jonne jopa pääsee ihan virallisestikin 18-vuotiaat näin arkisin. Ainakin jos jaksaa jonottaa tarpeeksi kauan 25 asteen pakkasessa eikä haasta riitaa kovin monen tsiksin kanssa. Siellä on hyvä tanssia ja monesti ihan opiskelijaystävälliset hinnat. Eräs portsari on todella natsi, joten ei kannata suututtaa sitä. Keskiviikko on myös hyvä päivä kiertää pienempiä kivoja baareja, esimerkiksi Otto K., Never Grow Old, Graali yms.
Torstaina Hevimestan eurot kutsuvat kanta-asiakkaitaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jollei sitten halua mennä laulamaan Pepperiin karaokea tai lähteä Dixoniin ranskiksille. Jälkimmäisen lähettyvillä ei kannata liikkua yksin, eikä pelkässä naisseurassa. Suosittelen välttelemään tyyppejä, jotka kantavat asetta tai näyttävät muuten vain hyvin toppilalaisilta.
Perjantaina kaikki 15-18 vuotiaat ouluaistytsyt ottavat poitsufrendinsä mukaan ja menevät jonottamaan Onnelaan kuka kenenkin henkkareilla. Me muut yritämme joko hyvällä itseluottamuksella Kaarlenholviin toivoen että natsi-portsari ei ole töissä, tai menemme 45seen jos siellä ei ole liian kallista keikkaa. 45 on viihtyisä ja mukava yökerho hyvällä sijainnilla. Yksi vaihtoehto on pitää perjantaina vapaapäivä. Myös Yöhuikka on käymisen arvoinen paikka, se aukeaa vasta klo 23.
Lauantaisin on joskus Bar Becksukin auki, mutta ei aina. Ikärajat ovat Oulussa lauantaisin korkeimmillaan, mutta ei ole tavatonta mennä esimerkiksi Cabaretiin (k22) kahdeksantoistavuotiaana ilmaiseksi jonojen ohi, jos vain on niin VIP kuin me. Kantis on viihtyisä paikka, ja ainakin koulujen päättäjäisiltana siellä on paljon porukkaa, vaikka musiikki olikin silloin täyttä kuraa.
Sunnuntaina Cabaretiin on hyvä mennä, koska ikäraja on silloin 18 ja siellä on eurot. Tämän jälkeen on suositeltavaa mennä vielä leikkimään Ainolanpuistoon ja uimaan Tuiran rantaan.
Tervemenoa kokeilemaan!
Tiia
Olen saanut paljon kyselyjä facebookissa Oulusta ja sen erilaisista mahdollisuuksista varsinkin glamouriseen yöelämään liittyen.
Tässä vinkkejä Oulun yöelämään matkaaville:
Maanantaisin ehdoton suosikki on Hevimesta, koska siellä on eurot. Sinne kannattaa mennä jo heti klo 22 isolla porukalla ja juoda kilpaa kavereita pöydän alle. Jos haluaa sivistyneesti huijata itseään eli mennä "yksille", voi mennä esimerkiksi Kulumaan (ottavat sisälle vaikka olisit nainen ja sinulla on viikset ja sombrero!). Varma valinta kesäisenä päivänä on myös pussikaljoittelu torinrannassa OSYK:in huudeilla.
Tiistai on hyvä päivä viettää yöelämää missä päin Oulua tahansa, koska kukaan ei ole liikenteessä ja mikään paikka ei ole auki. Tämä on vähän surullista, koska tiistaihan on pikkuperjantai siinä missä keskiviikko on pikkulauantai. Yksi vaihtoehto on mennä yliopisto-opiskelijoiden keskelle Caioon (mikä tietenkin vaatii rohkeutta), mutta se on nyt remontissa 31.8. asti. Pussikaljoittelu totta kai onnistuu esimerkiksi Leeverissä tai Kiikelissä. Rohkeimmat voivat tutustua Timpan mestaan, mutta todennäköisesti se alkaa olla kuuden jälkeen jo täynnä keski-ikäisiä känniääliötä.
Keskiviikko on hyvä päivä lähteä liikkeelle. Halutessaan voi mennä Onnelaan, siellä ei ole juuri ketään, jos ei lasketa seinän vierellä kyylääviä keski-ikäisiä pervoja, jotka ilmeisesti asuvat siellä. Muu väestö on lähinnä liian vähiin vaatteisiin pukeutuneita tsirbuloita, joiden ikä on keskimäärin 17. Oikeasti hyvä valinta on Kaarlenholvi, jonne jopa pääsee ihan virallisestikin 18-vuotiaat näin arkisin. Ainakin jos jaksaa jonottaa tarpeeksi kauan 25 asteen pakkasessa eikä haasta riitaa kovin monen tsiksin kanssa. Siellä on hyvä tanssia ja monesti ihan opiskelijaystävälliset hinnat. Eräs portsari on todella natsi, joten ei kannata suututtaa sitä. Keskiviikko on myös hyvä päivä kiertää pienempiä kivoja baareja, esimerkiksi Otto K., Never Grow Old, Graali yms.
Torstaina Hevimestan eurot kutsuvat kanta-asiakkaitaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jollei sitten halua mennä laulamaan Pepperiin karaokea tai lähteä Dixoniin ranskiksille. Jälkimmäisen lähettyvillä ei kannata liikkua yksin, eikä pelkässä naisseurassa. Suosittelen välttelemään tyyppejä, jotka kantavat asetta tai näyttävät muuten vain hyvin toppilalaisilta.
Perjantaina kaikki 15-18 vuotiaat ouluaistytsyt ottavat poitsufrendinsä mukaan ja menevät jonottamaan Onnelaan kuka kenenkin henkkareilla. Me muut yritämme joko hyvällä itseluottamuksella Kaarlenholviin toivoen että natsi-portsari ei ole töissä, tai menemme 45seen jos siellä ei ole liian kallista keikkaa. 45 on viihtyisä ja mukava yökerho hyvällä sijainnilla. Yksi vaihtoehto on pitää perjantaina vapaapäivä. Myös Yöhuikka on käymisen arvoinen paikka, se aukeaa vasta klo 23.
Lauantaisin on joskus Bar Becksukin auki, mutta ei aina. Ikärajat ovat Oulussa lauantaisin korkeimmillaan, mutta ei ole tavatonta mennä esimerkiksi Cabaretiin (k22) kahdeksantoistavuotiaana ilmaiseksi jonojen ohi, jos vain on niin VIP kuin me. Kantis on viihtyisä paikka, ja ainakin koulujen päättäjäisiltana siellä on paljon porukkaa, vaikka musiikki olikin silloin täyttä kuraa.
Sunnuntaina Cabaretiin on hyvä mennä, koska ikäraja on silloin 18 ja siellä on eurot. Tämän jälkeen on suositeltavaa mennä vielä leikkimään Ainolanpuistoon ja uimaan Tuiran rantaan.
Tervemenoa kokeilemaan!
Tiia
tiistai 8. kesäkuuta 2010
ITKEN MIELUUMMIN AUTOSSA KUIN POLKUPYÖRÄN TARAKALLA JA TISSIT
Minä saan pian kaksi avomiestä ja yhden avovaimon. Minun tuleva avovaimoni Laura on myös minun entinen avovaimoni täältä Toppilasta. Minun toinen tuleva avomieheni on minun uusi facebook-kaverini Iiro, jota en ole vielä koskaan tavannut, mutta joka hyväksyi kaveripyyntöni varmasti houkuttelevan viestini vuoksi ("moi oon sun tuleva avovaimo =)"). Minun toinen avomieheni on minun oma henkilökohtainen poikaystäväni, joka voisi olla jopa tuleva aviomies jos ei olisi perunut saapumista häihimme, mutta joka oikeastaan saattaa tullakkin sinne koska ei menekään MM-katsastuksiin oman kipeän kylkilihasrepeämänsä takia, mutta me emme silti ole nyt kuitenkaan menossa oikeasti naimisiin, vaan pidämme vain glamouriset VIP-grillijuhlat, joista kerron kyllä sitten myöhemmin lisää!!!!
Tulevan avoeron johdosta yhteinen lapsemme Make muuttaa Helsinkiin minun ja Laura-äitinsä kanssa. Äidit Yö, Pinja ja Veera voivat hakea lapsensa joka toinen viikonloppu, niin kuin perinteisesti toimitaan tällaisissa tilanteissa. Pitää ottaa vielä selvää, että voiko hamstereita laittaa yksin kulkemaan junalla Helsinki-Oulu väliä. Itse asiassa kannattaa tarkistaa myös Helsinki-Kouvola -reitti, joka kulkisi Oulun kautta. Helsingistä Kouvolaan junalippu maksaa opiskelijoille vain 14 euroa ja jos ottaa pikajunavuoron, jolla on vaihto Oulussa, niin pääsee kätevästi halvemmalla tänne Pohjoisen Miamiin. Tästä tulikin mieleeni, että toivottavasti SLL lähettää minulle jäsenmaksulaskun myös nyt toisena välivuonna, että pääsen liikkumaan junalla.
Eilen kävimme pitkästä aikaa Mestan euroilla. Koska Lauri oli myöhässä, minulla tuli kiire tyhjentää oma Maggikseni glamourisessa Kiikelissä auringonlaskun sädehtiessä kauniisti. Älä opeta sorsaa uimaan taikka pingviiniä lentämään, niinhän siinä sitten kävikin että oma viini kilahti omaan päähän ja olihan se mukavaa. Puhuin Lauran turkkilaiselle "Öz"-ystävälle sujuvaa englantia ja oli hyvä idea juoda vielä lisää baariin päästyämme. Sitten minun nykyään jo yleinen ahdistus ja vitutus otti taas vallan ja ei siitä sen enempää. Tämä Öz-kaveri olikin jännä tapaus. Kukaan ei oikein tiennyt hänestä mitään, Laura vain aikoi ottaa avecin mukaan tullessaan tänne Helsingistä ja meillä oli erilaisia visioita salarakkaasta Lauran uuteen lemmikkiin, ja lopulta paljastui myös että Özin nimi ei suinkaan edes ollut Öz, vaan jotain ihan muuta? Hän oli kaiken kaikkiaan hyvin hauska ja glamourinen mieshenkilö, joka osasi sanoa hienosti "voi vittu!".
Tuksun ex-kihlattu Arto on hyväksynyt facebook-kaveripyyntöni ja pystyn nyt hyvin stalkkaamaan sekä hänen, että idolini Tuksun glamour-elämää. Olen hyvin kateellinen, koska Laura-vaimo on nähnyt Tuksun oikeassa elämässä! Ehkä minäkin sitten kun asun Helsingissä, joka on täynnä kaikenlaisia julkimoita. Huolehdin kyllä siitä, että pääsen sisäpiireihin ja elämäni on kaikin puolin glamourista. Siihen tarvitaan hienoja mekkoja, glitteriä ja asennetta!!
May all your dreams come true!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
Tulevan avoeron johdosta yhteinen lapsemme Make muuttaa Helsinkiin minun ja Laura-äitinsä kanssa. Äidit Yö, Pinja ja Veera voivat hakea lapsensa joka toinen viikonloppu, niin kuin perinteisesti toimitaan tällaisissa tilanteissa. Pitää ottaa vielä selvää, että voiko hamstereita laittaa yksin kulkemaan junalla Helsinki-Oulu väliä. Itse asiassa kannattaa tarkistaa myös Helsinki-Kouvola -reitti, joka kulkisi Oulun kautta. Helsingistä Kouvolaan junalippu maksaa opiskelijoille vain 14 euroa ja jos ottaa pikajunavuoron, jolla on vaihto Oulussa, niin pääsee kätevästi halvemmalla tänne Pohjoisen Miamiin. Tästä tulikin mieleeni, että toivottavasti SLL lähettää minulle jäsenmaksulaskun myös nyt toisena välivuonna, että pääsen liikkumaan junalla.
Eilen kävimme pitkästä aikaa Mestan euroilla. Koska Lauri oli myöhässä, minulla tuli kiire tyhjentää oma Maggikseni glamourisessa Kiikelissä auringonlaskun sädehtiessä kauniisti. Älä opeta sorsaa uimaan taikka pingviiniä lentämään, niinhän siinä sitten kävikin että oma viini kilahti omaan päähän ja olihan se mukavaa. Puhuin Lauran turkkilaiselle "Öz"-ystävälle sujuvaa englantia ja oli hyvä idea juoda vielä lisää baariin päästyämme. Sitten minun nykyään jo yleinen ahdistus ja vitutus otti taas vallan ja ei siitä sen enempää. Tämä Öz-kaveri olikin jännä tapaus. Kukaan ei oikein tiennyt hänestä mitään, Laura vain aikoi ottaa avecin mukaan tullessaan tänne Helsingistä ja meillä oli erilaisia visioita salarakkaasta Lauran uuteen lemmikkiin, ja lopulta paljastui myös että Özin nimi ei suinkaan edes ollut Öz, vaan jotain ihan muuta? Hän oli kaiken kaikkiaan hyvin hauska ja glamourinen mieshenkilö, joka osasi sanoa hienosti "voi vittu!".
Tuksun ex-kihlattu Arto on hyväksynyt facebook-kaveripyyntöni ja pystyn nyt hyvin stalkkaamaan sekä hänen, että idolini Tuksun glamour-elämää. Olen hyvin kateellinen, koska Laura-vaimo on nähnyt Tuksun oikeassa elämässä! Ehkä minäkin sitten kun asun Helsingissä, joka on täynnä kaikenlaisia julkimoita. Huolehdin kyllä siitä, että pääsen sisäpiireihin ja elämäni on kaikin puolin glamourista. Siihen tarvitaan hienoja mekkoja, glitteriä ja asennetta!!
May all your dreams come true!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Glitteriä, arkea ja kaatosade
Hei taas. Viime viikonloppuna minun ja Yön (kaunis, vaaleat lyhyet hiukset) elämä oli todella glamourista, sillä osallistuimme Euroviisusitseille. Sitsithän ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa mm. juodaan alkoholia ja lisäksi ehkä vähän lauletaan ja syödään. Nämä sitsit olivat euroviisupukukoodin johdosta hyperglamouriset. Päällämme meillä oli Ruotsista uniikkivaateliikkeestä ostetut glamouröverimekot, jotka maksoivat tosi paljon, esim 320 (kruunua). Oli todella hienoa päästä käyttämään niitä =) Lisäksi jaksoimme meikata ainakin n. sata vuotta, minä aikana Yö sai jopa timantti-irtoripset päähänsä. Omissa kasvoissamme oli lisäksi ripsiliimattuja minitimantteja ja glitteriä sekä muuta kiinnostavaa, kun lopulta lähdimme kipittämään sitsipaikalle. Herätimme matkalla hieman huomiota, tämä on varma todiste siitä että suomessa glamour ei ole vielä aivan jokapäiväinen asia. Esimerkiksi todella harvat naiset käyttävät irtoripsiä ja korkokenkiä joka päivä, luojan kiitos.
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
tiistai 1. kesäkuuta 2010
HÄÄT ON PERUTTU! TISSIT.
Johanna Tukiainen ei ole ainoa, joka joutuu luopumaan kesähäistään. Minun omat henkilökohtaiset kesähääni ovat nyt myöskin jäissä, koska ex-tuleva aviomieheni ilmoitti, että hänellä on menoa hääpäivänämme 12. kesäkuuta! Minusta on vähän huono tekosyy olla saapumatta omiin häihinsä siksi, että on silloin nuorten suunnistuksen MM-katsastuksissa.
Olen miettinyt, josko muuttaisin häätilaisuuteni tavallisiksi VIP-grillijuhliksi, koska paikka on jo varattuna. Saa nähdä, mihin oma mielenterveyteni riittää. Minulla on kyllä niin paljon glamourisia ystäviä, että saisimme hienot hääjuhlat aikaan myös ilman miestäni!
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin testijuoksemassa iltarastien ratoja. Nelosrastille rynnätessäni lensin mukkelis makkelis ja loukkasin varemman sääreni. Sain kaksi isoa ja veristä haavaa sekä päästin vertahyytävän karjahduksen. Jouduin keskeyttämään juoksukyvyttömyyteni vuoksi ja nilkutin takaisin. Myös Lauri oli keskeyttänyt oman ratansa oman henkilökohtaisen vatsakylkilihasrevähdysvammajuoksukyvyttömyytensä vuoksi.
Olen lukenut viime aikoina paljon erilaisia laihdutusblogeja. Saan niistä paljon vaikutteita. Mitä enemmän luen, sitä nälkäisempi minusta tulee ja sitä enemmän syön. Jos lukee paljon tieteellisiä tekstejä, joissa kerrotaan lähinnä syödyistä ja liikutuista kalorimääristä, niin kyllähän sitä vähemmästäkin alkaa tekemään mieli pitsaa ja hampurilaisia! "Voi ei, olen vain 210cm pitkä ja painan 3,4 kiloa, olen liian lihava!!" ja "Onneksi liikuin tänään 700ckal koska söin kokonaisen puolikkaan kiivin!".
Kävin eilen shoppailemassa! Yritin etsiä korkokenkiä, mutta löysinkin hameen ja aurinkolasit. Huomenna täytyy mennä uudestaan, koska on kenkien lisäksi vielä muutakin ostettavaa. Niin kuin Huippumalli-ystävämme Mari Torni on sanonut: "Jokainenhan nainen nyt osaa oikeesti niinku shoppailla. Se ei oikeesti oo jos se ei osaa shoppailla nii sit on jotai pahasti vialla. Pitää mennä käymää lääkäris."
Tänään on virallinen "Wear a Dress Day" ja olen siis pukeutunut mekkoon heti herättyäni (kompurointini metsässä ei johtunut mekosta, silloin päälläni olivat aivan omat suunnistuskamppeeni) ja nyt olen taas glamourinen ja sensuelli kauniissa mekossani. Myös Yö-vaimo (vaaleat hiukset) on pukeutunut mekkoon ja on muutenki glamourinen niin kuin aina.
Tiia
Olen miettinyt, josko muuttaisin häätilaisuuteni tavallisiksi VIP-grillijuhliksi, koska paikka on jo varattuna. Saa nähdä, mihin oma mielenterveyteni riittää. Minulla on kyllä niin paljon glamourisia ystäviä, että saisimme hienot hääjuhlat aikaan myös ilman miestäni!
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin testijuoksemassa iltarastien ratoja. Nelosrastille rynnätessäni lensin mukkelis makkelis ja loukkasin varemman sääreni. Sain kaksi isoa ja veristä haavaa sekä päästin vertahyytävän karjahduksen. Jouduin keskeyttämään juoksukyvyttömyyteni vuoksi ja nilkutin takaisin. Myös Lauri oli keskeyttänyt oman ratansa oman henkilökohtaisen vatsakylkilihasrevähdysvammajuoksukyvyttömyytensä vuoksi.
Olen lukenut viime aikoina paljon erilaisia laihdutusblogeja. Saan niistä paljon vaikutteita. Mitä enemmän luen, sitä nälkäisempi minusta tulee ja sitä enemmän syön. Jos lukee paljon tieteellisiä tekstejä, joissa kerrotaan lähinnä syödyistä ja liikutuista kalorimääristä, niin kyllähän sitä vähemmästäkin alkaa tekemään mieli pitsaa ja hampurilaisia! "Voi ei, olen vain 210cm pitkä ja painan 3,4 kiloa, olen liian lihava!!" ja "Onneksi liikuin tänään 700ckal koska söin kokonaisen puolikkaan kiivin!".
Kävin eilen shoppailemassa! Yritin etsiä korkokenkiä, mutta löysinkin hameen ja aurinkolasit. Huomenna täytyy mennä uudestaan, koska on kenkien lisäksi vielä muutakin ostettavaa. Niin kuin Huippumalli-ystävämme Mari Torni on sanonut: "Jokainenhan nainen nyt osaa oikeesti niinku shoppailla. Se ei oikeesti oo jos se ei osaa shoppailla nii sit on jotai pahasti vialla. Pitää mennä käymää lääkäris."
Tänään on virallinen "Wear a Dress Day" ja olen siis pukeutunut mekkoon heti herättyäni (kompurointini metsässä ei johtunut mekosta, silloin päälläni olivat aivan omat suunnistuskamppeeni) ja nyt olen taas glamourinen ja sensuelli kauniissa mekossani. Myös Yö-vaimo (vaaleat hiukset) on pukeutunut mekkoon ja on muutenki glamourinen niin kuin aina.
Tiia
maanantai 24. toukokuuta 2010
OMAN KANTAPÄÄN KAUTTA KOHTI GLAMOUR-ELÄMÄÄ JA TISSEJÄ
Pian viimeisimmän bloggaukseni jälkeen saimme kuulla suru-uutisen: Tuksu on perunut omat häänsä! Olemme omien surujemme murtamina, koska olisimme halunneet glamouriset prinsessa-häät ja onnellisen Tuksun. Viimesimmässä blogi-päivityksessään hän kuitenkin ilmoittaa epäsuorasti, että häät ovat jäissä, mutta eivät peruttu. Vielä on siis toivoa! Onneksi vaimoni saivat vähän prinsessa-tyylistä glamouria eilen, koska rakas tummahiuksinen vaimoni Pinja täytti 2-kymmentä vuotta ja hän sai Justin Bieber -synttärikakun. Lisäksi näin helluntain kunniaksi he ovat käyneet kirkossa! Toivottavasti kenellekkään ei paljastunut meidän kirkkoonkuulumattomuutemme. Minä olin oman itseni ja suunnistajaystävieni kanssa etelän lämmössä suunnistamassa.
Matkasin siis Oulusta noin 632 kilometrin päähän Kirkkonummelle, jotta voisin suunnistaa lauantaina 2,1 ja 2,3 kilometriä. Matkalla keikkabussi-tyyppisessä asuntoautossa pelasimme tuppea mennessä noin 8 tuntia, siirtymisissä muihin hienostuneisiin ja kuuluisiin paikkoihin (Sammatti, Lohja, Somero) noin 2 tuntia, ja takaisin tullessa taas noin 8 tuntia. Tuppi on kyllä todella glamourinen ja hienostunut seurapiirileikki.
Glamouriseen elämään ei välttämättä vaadita miljoonaelämää ja jetset-piirejä. Olen huomannut, että mieheltä saadut huomionosoitukset ja sanat ovat tärkeitä, ja arvostan turvallista ja taloudellisesti tasapainoista elämää. Työttömyyspäivärahalla elää ihan hyvin, mutta opintotuki on liian pieni. Ei ole väliä onko mies käynyt kouluja, kunhan hän on hyväsydäminen ja ajattelee kauniisti.
Oma henkilökohtainen itseni odottaa innolla alle kahden viikon päästä olevia ystävieni valmistujaisjuhlia. Tavoitteenani on ehtiä noin kahdeksaan juhlapaikkaan viikonlopun aikana, suurin osa ajoittuu lauantaille. Minulla on niin suuret piirit, että elämäni on välillä todella rankkaa, koska minulla ei ole liikkumiseen yksityislentokonetta, joka olisi todella kätevä! Juhlia varten olen pitkän metsästyksen tuloksena onnistunut hankkimaan glamourisen pinkin prinsessa-tyylisen mekon. Pidän siitä todella kovasti, se saa minut tuntemaan oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Vielä kun siihen yhdistää nämä sensuellit huulet ja glamouriset sirot korkokenkäni, joita omistan noin yksi (1) paria, on lopputulos lähen täydellisyyttä hipova!
Tiia
Matkasin siis Oulusta noin 632 kilometrin päähän Kirkkonummelle, jotta voisin suunnistaa lauantaina 2,1 ja 2,3 kilometriä. Matkalla keikkabussi-tyyppisessä asuntoautossa pelasimme tuppea mennessä noin 8 tuntia, siirtymisissä muihin hienostuneisiin ja kuuluisiin paikkoihin (Sammatti, Lohja, Somero) noin 2 tuntia, ja takaisin tullessa taas noin 8 tuntia. Tuppi on kyllä todella glamourinen ja hienostunut seurapiirileikki.
Glamouriseen elämään ei välttämättä vaadita miljoonaelämää ja jetset-piirejä. Olen huomannut, että mieheltä saadut huomionosoitukset ja sanat ovat tärkeitä, ja arvostan turvallista ja taloudellisesti tasapainoista elämää. Työttömyyspäivärahalla elää ihan hyvin, mutta opintotuki on liian pieni. Ei ole väliä onko mies käynyt kouluja, kunhan hän on hyväsydäminen ja ajattelee kauniisti.
Oma henkilökohtainen itseni odottaa innolla alle kahden viikon päästä olevia ystävieni valmistujaisjuhlia. Tavoitteenani on ehtiä noin kahdeksaan juhlapaikkaan viikonlopun aikana, suurin osa ajoittuu lauantaille. Minulla on niin suuret piirit, että elämäni on välillä todella rankkaa, koska minulla ei ole liikkumiseen yksityislentokonetta, joka olisi todella kätevä! Juhlia varten olen pitkän metsästyksen tuloksena onnistunut hankkimaan glamourisen pinkin prinsessa-tyylisen mekon. Pidän siitä todella kovasti, se saa minut tuntemaan oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Vielä kun siihen yhdistää nämä sensuellit huulet ja glamouriset sirot korkokenkäni, joita omistan noin yksi (1) paria, on lopputulos lähen täydellisyyttä hipova!
Tiia
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
PRINSESSAHÄITÄ JA KESÄJUHLIA, TISSIT
Hiphei ystäväiseni, muistakaa pitää hattuja omissa päissänne ja pitää itsenne ja ystävänne aurinkorasvaisina, jottei oma vartalo kärähtisi! Elämämme on täynnä glamouria ja auringonpaistetta, olemme saaneet ilmaston tällä kertaa jostai aivan muualta kuin brittein saarilta.
Omat kesähääni lähestyvät huimaa vauhtia, lupasin järjestää juhlat, vaikka itse naimisiinmeno olikin lähinnä aprillipila! Myös Laura-vaimo on suunnitellut kesähäitä! Ja glamourinen, vaaleahiuksinen vaimoni Yö tosin meni naimisiin Timon kanssa tässä pari viikkoa sitten! Tästä esimerkkiä ottaen ystävämme Johanna Tukiainen päätti pari päivää myöhemmin mennä kihloihin glamourisen kolmen päivän tuttavansa Arton kanssa! Arto lienee varmasti hieno mies, vaikka ei olekaan vielä hyväksynyt omaa henkilökohtaista fb-kaverikutsuani. Sitä odotellessa. Rakkaan ystäväni Juuson ystävä lähes tuntee Arton henkilökohtaisesti, vaikka ei tiedäkään kuka hän on, mutta heillä on yhteinen sukunimi! Maailma on todella pieni! Minusta on myös jännittävää, että kun on tuntenut ihmisen kolme päivää, niin siinä ajassa pystyy juttelemaan hänen kanssaan satoja tunteja.
Minun oma henkilökohtainen poikaystäväni ei ole luvannut ostaa minulle matkaa Miamiin. Keskustelimme aiheesta ja hän sanoi että jos vaatisin sitä niin hän ostaisi pelkän menolipun. No, ehkä sekin on jotain.
Me haluaisimme todella kutsun Tuksun ja Arton glamour-prinsessahäihin. Olemme jo suunnitelleet myyvämme Seiskalle jutun, jossa esittelemme elämäämme, sitä kuinka haluaisimme olla kuin Tuksu. Kuljemme prinsessamekoissamme ympäriinsä omassa kodissamme. Voisimme esitellä Tuksun kuvat seinillämme ja Tuksu-alttarimme. Osaamme myös Lööppijulkkis-biisin sanat ulkoa ja voisimme laulaa sen!
WE LOVE YOU ALL SO MUCH!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
Omat kesähääni lähestyvät huimaa vauhtia, lupasin järjestää juhlat, vaikka itse naimisiinmeno olikin lähinnä aprillipila! Myös Laura-vaimo on suunnitellut kesähäitä! Ja glamourinen, vaaleahiuksinen vaimoni Yö tosin meni naimisiin Timon kanssa tässä pari viikkoa sitten! Tästä esimerkkiä ottaen ystävämme Johanna Tukiainen päätti pari päivää myöhemmin mennä kihloihin glamourisen kolmen päivän tuttavansa Arton kanssa! Arto lienee varmasti hieno mies, vaikka ei olekaan vielä hyväksynyt omaa henkilökohtaista fb-kaverikutsuani. Sitä odotellessa. Rakkaan ystäväni Juuson ystävä lähes tuntee Arton henkilökohtaisesti, vaikka ei tiedäkään kuka hän on, mutta heillä on yhteinen sukunimi! Maailma on todella pieni! Minusta on myös jännittävää, että kun on tuntenut ihmisen kolme päivää, niin siinä ajassa pystyy juttelemaan hänen kanssaan satoja tunteja.
Minun oma henkilökohtainen poikaystäväni ei ole luvannut ostaa minulle matkaa Miamiin. Keskustelimme aiheesta ja hän sanoi että jos vaatisin sitä niin hän ostaisi pelkän menolipun. No, ehkä sekin on jotain.
Me haluaisimme todella kutsun Tuksun ja Arton glamour-prinsessahäihin. Olemme jo suunnitelleet myyvämme Seiskalle jutun, jossa esittelemme elämäämme, sitä kuinka haluaisimme olla kuin Tuksu. Kuljemme prinsessamekoissamme ympäriinsä omassa kodissamme. Voisimme esitellä Tuksun kuvat seinillämme ja Tuksu-alttarimme. Osaamme myös Lööppijulkkis-biisin sanat ulkoa ja voisimme laulaa sen!
WE LOVE YOU ALL SO MUCH!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
GLAMOUR-KYNSIÄ JA VILLIÄ JUHLIMISTA
Viikko sitten olin taas aikuisten naisten kutsuilla, jossa meille oli kynsihoitoa ja sain taas glamourisia kynsikoruja ja täydellisen sensuellit kynnet. Kyllä tällaisia kelpaa esitellä. Harmi vaan viikonloppuna sattui olemaan suunnistuskilpailut ja kynteni ottivat vähän kontaktia luonnon kanssa kiipeillessäni kallioita omin kätösin. No, mutta minulla on tapana etsiä asioista positiivisuutta, joten en murehdi pikkujuttuja!
Viime viikon keskiviikkona Johanna Tukiainen oli Maria! tv-showssa esiintymässä. Minä ja vaimoni katsoimme tietenkin kyseisen jakson kukin omilla tahoillamme. Torstaina keskustelimme aiheesta, kuten ohjelmassa mainostetaan. Lisäksi katsoimme yhdessä netistä parhaat palat. Tuksu on niin glamourinen ja viehättävä nainen! Hän edusti prinsessamekossaan vaikka oli vasta saanut turpaan joltai hulttiomieheltä. En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet ovat just tollasia.
Kyllä tämä pohjoisen Miamin ilmasto on jännittävä! Maanantaina oli aivan kesä, varmaan kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistoi kauniisti. Tiistaiaamuna satoi vettä ja päivällä oli karmea lumimyrsky! Iltapäivällä paistoikin jo taas aurinko ja oli kaunis ilma, joka on jatkunut tähän aamuun.
Olemme aloittaneet Vapun vieton. Vaimoni aloittelivat ilmeisesti jo viime viikonloppuna kirkkoveneitä tuijotellen Tuiran rannassa, mutta minä olin silloin Lapissa ja Raumalla. Eleganttiin tyyliimme olemme sisustaneet kotimme teeman mukaisesti: olen hankkinut serpentiinejä! Meillä on myös simaa, mutta se on varmaan parasta vasta pitkälti Vapun jälkeen...
Eilen menimme Hevimestaan päiväkänneille. Joku nerokas opiskelija oli keksinyt, että eikö olisi kiva jos baarista tullessa bussit kulkisivat normaalisti (tai niin normaalisti kun ne Oulussa voivat kulkea, Oulun bussiliikenne 666) ja päivätaksalla, kaikki pitseeriat olisivat vielä auki ja kaljaa saisi kaupasta! Hieman ennen baarin sulkemista puoli viiden aikaan siirryimme vielä Pepperiin laulamaan karaokea näin tiistai-iltapäivän kunniaksi.
Illalla menimme vielä reiveihin Teekkaritalolle. Laitoimme Yön kanssa glamour-meikit omiin kasvoihimme ja etsimme sopivia asuja suuresta vaatevalikoimastamme. Neonkeltaiset suunnistushousuni miellyttivät kovasti Yötä, mutta hän tyytyi silti haalareihin. Matkalla eivät pysyneet kaikki muumit laaksossa, tai ainakaan Pinja ei pysynyt alamäessä Yön tarakalla, vaan tipahti ojaan ja satutti oman tissinsä! Onneksi Pinjan kalja (1 kpl) pysyi ehjänä. Paikalle saapuessamme huomasimme, että joku muukin oli tehnyt samanlaisen ratkaisun haalareiden suhteen! Suuren maailman meininkiin kuuluu tietenkin, että me olimme silti kaikista glamourisimpia.
Olen huomannut että painoni on noussut sitten seitsemännen luokan. Ainakin kaksi kiloa. En tiedä mistä se johtuu, en käytä masennuslääkkeitä, minulla ei ole ollut malariaa eikä todettu vajaatoimintaa omassa kilpirauhasessani. Luulen tämän johtuvan Britney Spears -ilmiöstä. Olen aina syvästi järkyttynyt kun painoani kysytään esimerkiksi verenluovutuksessa tai suksia ostaessa. Minusta on ilkeämielistä udella naisen omaa painoa! Onneksi eräs kuuluisa nainen on sanonut kannustavasti: "Jos haukutaan "läskiksi" voi aina ajatella, että voi laihduttaa. Rumat ihmiset eivät sen sijaan voi tehdä oikein mitään ulkonäölleen."
Tiia
Viime viikon keskiviikkona Johanna Tukiainen oli Maria! tv-showssa esiintymässä. Minä ja vaimoni katsoimme tietenkin kyseisen jakson kukin omilla tahoillamme. Torstaina keskustelimme aiheesta, kuten ohjelmassa mainostetaan. Lisäksi katsoimme yhdessä netistä parhaat palat. Tuksu on niin glamourinen ja viehättävä nainen! Hän edusti prinsessamekossaan vaikka oli vasta saanut turpaan joltai hulttiomieheltä. En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet ovat just tollasia.
Kyllä tämä pohjoisen Miamin ilmasto on jännittävä! Maanantaina oli aivan kesä, varmaan kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistoi kauniisti. Tiistaiaamuna satoi vettä ja päivällä oli karmea lumimyrsky! Iltapäivällä paistoikin jo taas aurinko ja oli kaunis ilma, joka on jatkunut tähän aamuun.
Olemme aloittaneet Vapun vieton. Vaimoni aloittelivat ilmeisesti jo viime viikonloppuna kirkkoveneitä tuijotellen Tuiran rannassa, mutta minä olin silloin Lapissa ja Raumalla. Eleganttiin tyyliimme olemme sisustaneet kotimme teeman mukaisesti: olen hankkinut serpentiinejä! Meillä on myös simaa, mutta se on varmaan parasta vasta pitkälti Vapun jälkeen...
Eilen menimme Hevimestaan päiväkänneille. Joku nerokas opiskelija oli keksinyt, että eikö olisi kiva jos baarista tullessa bussit kulkisivat normaalisti (tai niin normaalisti kun ne Oulussa voivat kulkea, Oulun bussiliikenne 666) ja päivätaksalla, kaikki pitseeriat olisivat vielä auki ja kaljaa saisi kaupasta! Hieman ennen baarin sulkemista puoli viiden aikaan siirryimme vielä Pepperiin laulamaan karaokea näin tiistai-iltapäivän kunniaksi.
Illalla menimme vielä reiveihin Teekkaritalolle. Laitoimme Yön kanssa glamour-meikit omiin kasvoihimme ja etsimme sopivia asuja suuresta vaatevalikoimastamme. Neonkeltaiset suunnistushousuni miellyttivät kovasti Yötä, mutta hän tyytyi silti haalareihin. Matkalla eivät pysyneet kaikki muumit laaksossa, tai ainakaan Pinja ei pysynyt alamäessä Yön tarakalla, vaan tipahti ojaan ja satutti oman tissinsä! Onneksi Pinjan kalja (1 kpl) pysyi ehjänä. Paikalle saapuessamme huomasimme, että joku muukin oli tehnyt samanlaisen ratkaisun haalareiden suhteen! Suuren maailman meininkiin kuuluu tietenkin, että me olimme silti kaikista glamourisimpia.
Olen huomannut että painoni on noussut sitten seitsemännen luokan. Ainakin kaksi kiloa. En tiedä mistä se johtuu, en käytä masennuslääkkeitä, minulla ei ole ollut malariaa eikä todettu vajaatoimintaa omassa kilpirauhasessani. Luulen tämän johtuvan Britney Spears -ilmiöstä. Olen aina syvästi järkyttynyt kun painoani kysytään esimerkiksi verenluovutuksessa tai suksia ostaessa. Minusta on ilkeämielistä udella naisen omaa painoa! Onneksi eräs kuuluisa nainen on sanonut kannustavasti: "Jos haukutaan "läskiksi" voi aina ajatella, että voi laihduttaa. Rumat ihmiset eivät sen sijaan voi tehdä oikein mitään ulkonäölleen."
Tiia
maanantai 8. maaliskuuta 2010
KELA VAINOAA EDELLEEN! (tissit on kivoja.)
Nyt olen taas saanut lukuisia kirjeitä Kelalta joista suurin osa on jälleen ollut Kelan omaa keravalaista käytöstä! Minua harmittaa, etteivät he/hän/se/ne voi älytä, että kyllä minäkin asun jossain ja maksan siitä ilosta jopa vuokraa! En siis ole vielä ole saanut tältä kuulta asumislisiäni, koska Kelan mielestä oma vuokrasopimukseni päättyi 28.2., älkää kysykö miksi. Onneksi vaimoni eivät ole tulkinneet samoin, joten saan vielä pitää kattoa pääni päällä Koskelantien vaatimattomassa kattohuoneistossamme. Olen monesti Torikatua kävellessäni miettinyt, että sitten, kun omasta vuokrasopimuksestani aika jättää, laitan ikkunaan samanlaisen oranssin "VUOKRASOPIMUS PÄÄTTYY!!" -kyltin kuin mikä siinä Fratellin viereisessä kaupassa on. Se on mielestäni hienostuneen glamourinen neonvärineen! Itse tosin saatan toteuttaa suunnitelmani pinkillä taustalla, sillä haluan tuoda myös naisellista puoltani esille.
Koska Suomessa ei ole ollut pitkääääääään aikaan kunnon tekstiviestikohua (katsoin muuten äskön Popkult-ohjelmaa, jossa oli kohu aiheena, ja jota juontaa ihanuuksien ihanuus Silvia Modig, johon saatan olla, tai saatan olla olematta, syvästi julkkisihastunut!), ajattelin nyt aloittaa tällaisen julkaisusarjan, jossa julkaisen täysin ilman lupaa vaimoiltani saamiani tekstiviestejä! Tai ainakin nyt julkaisen muutaman. Samalla kerron hieman viestien taustoja, jottei niitä voisi väärinkäyttää, se olisi ihan järkyttävää ja tosi keravalaista!
Ensimmäinen viesti, se on rakkaalta Veera-vaimoltani:
"Mä en kyllä voi olla platonisesti rakastamatta sua näiden viestien jälkeen... Koita toipua krapulasta joskus. Norja muuten voitti, suomi hävis."
Tämän viestin siis sain 17.5.2009, koska olin Euroviisuhuumassani RUNOILLUT tulevalle vaimolleni tekstiviestein Becksusta! Kyllä, olen käynyt homobaarissa - vieläpä Euroviisuiltana! Lisäksi huomatkaa, että rakas suomen kielen opiskelijamme on kirjoittanut rakkaan isänmaamme nimen pienellä! Jos ei tästä synny lööppejä, niin ei mistään!
Seuraavan sain Lauralta lokakuun lopulla, mutta sitä voineen soveltaa mihin iltaan tahansa:
"Voi vitu ONNELA ! Vittuun sieltä !!!! Heti !"
Ei kommentoitavaa.
Lisäksi haluan vielä julkaista yhden säästämäni tekstiviestin, joka ei tosin ole vaimoltani, vaan vaimoni ex-vaimolta eli rakkaalta isosiskoltani, koska se käryää niin penteleesti!
"Liota herneitä yön yli. Keitä niitä pari tuntia. Kato ettei oo liikaa vettä. Tulee vetistä jos on."
Unohdin muuten mennä Siwwaan ostaan herneitä. Voi kakka.
Kyllä, tiedän, tämä oli täysin moraalitonta ja epäinhimillistä, mutta mielestäni Suomen kansalla on oikeus tietää, mistä minunkin puhelimessani keskustellaan silloin, kun aiheena eivät ole tissit tai puutarhanhoito! Nii kerta. Lisää ehkä ensi kerralla, minulla on vielä muutama mehukas viesti tallessa! (Avainsanoja yms.: "Kuppa", "raamatusta", "Paljon homoja!", "en tuu yöksi kotia", "Tykkään silti enemmän tuherosta.")
Tuherosta tuli mieleen, että käytän taas sitä v-sanaa liikaa arkipuheessani. Se on erittäin ruma ja keravalainen tapa, joten pyrin pääsemään siitä eroon. Tällä kertaa en ehkä korvaa sitä tuherolla, koska viimeksi vaimoista kuului kovaa protestia! Käytän ehkä römpsää, en tiedä. Olen muuten Tuksun kanssa yhtä mieltä siitä, että tässä maassa on huomattavasti paremman näköisiä naisia, kuin miehiä! Ja vaikka hän ei olekaan mikään yksinelävä sinkku uranainen, toisin kuin minä, joka samaistun kovasti Helle Kannilaan (voi teitä kirjastoalan ulkopuolisia henkilöitä, jotka juuri ette tunnistaneet nimeä, hän on jumalatar, tietäkääkin se!), huomaan itsekin välillä itsessäni läheisyyden kaipuunhakuisuutta! Se johtuu varmaan tästä keväästä ja koska sain tänään oman ikkunani jopa auki? Eka kerta on aina eka kerta.
Pinja
Koska Suomessa ei ole ollut pitkääääääään aikaan kunnon tekstiviestikohua (katsoin muuten äskön Popkult-ohjelmaa, jossa oli kohu aiheena, ja jota juontaa ihanuuksien ihanuus Silvia Modig, johon saatan olla, tai saatan olla olematta, syvästi julkkisihastunut!), ajattelin nyt aloittaa tällaisen julkaisusarjan, jossa julkaisen täysin ilman lupaa vaimoiltani saamiani tekstiviestejä! Tai ainakin nyt julkaisen muutaman. Samalla kerron hieman viestien taustoja, jottei niitä voisi väärinkäyttää, se olisi ihan järkyttävää ja tosi keravalaista!
Ensimmäinen viesti, se on rakkaalta Veera-vaimoltani:
"Mä en kyllä voi olla platonisesti rakastamatta sua näiden viestien jälkeen... Koita toipua krapulasta joskus. Norja muuten voitti, suomi hävis."
Tämän viestin siis sain 17.5.2009, koska olin Euroviisuhuumassani RUNOILLUT tulevalle vaimolleni tekstiviestein Becksusta! Kyllä, olen käynyt homobaarissa - vieläpä Euroviisuiltana! Lisäksi huomatkaa, että rakas suomen kielen opiskelijamme on kirjoittanut rakkaan isänmaamme nimen pienellä! Jos ei tästä synny lööppejä, niin ei mistään!
Seuraavan sain Lauralta lokakuun lopulla, mutta sitä voineen soveltaa mihin iltaan tahansa:
"Voi vitu ONNELA ! Vittuun sieltä !!!! Heti !"
Ei kommentoitavaa.
Lisäksi haluan vielä julkaista yhden säästämäni tekstiviestin, joka ei tosin ole vaimoltani, vaan vaimoni ex-vaimolta eli rakkaalta isosiskoltani, koska se käryää niin penteleesti!
"Liota herneitä yön yli. Keitä niitä pari tuntia. Kato ettei oo liikaa vettä. Tulee vetistä jos on."
Unohdin muuten mennä Siwwaan ostaan herneitä. Voi kakka.
Kyllä, tiedän, tämä oli täysin moraalitonta ja epäinhimillistä, mutta mielestäni Suomen kansalla on oikeus tietää, mistä minunkin puhelimessani keskustellaan silloin, kun aiheena eivät ole tissit tai puutarhanhoito! Nii kerta. Lisää ehkä ensi kerralla, minulla on vielä muutama mehukas viesti tallessa! (Avainsanoja yms.: "Kuppa", "raamatusta", "Paljon homoja!", "en tuu yöksi kotia", "Tykkään silti enemmän tuherosta.")
Tuherosta tuli mieleen, että käytän taas sitä v-sanaa liikaa arkipuheessani. Se on erittäin ruma ja keravalainen tapa, joten pyrin pääsemään siitä eroon. Tällä kertaa en ehkä korvaa sitä tuherolla, koska viimeksi vaimoista kuului kovaa protestia! Käytän ehkä römpsää, en tiedä. Olen muuten Tuksun kanssa yhtä mieltä siitä, että tässä maassa on huomattavasti paremman näköisiä naisia, kuin miehiä! Ja vaikka hän ei olekaan mikään yksinelävä sinkku uranainen, toisin kuin minä, joka samaistun kovasti Helle Kannilaan (voi teitä kirjastoalan ulkopuolisia henkilöitä, jotka juuri ette tunnistaneet nimeä, hän on jumalatar, tietäkääkin se!), huomaan itsekin välillä itsessäni läheisyyden kaipuunhakuisuutta! Se johtuu varmaan tästä keväästä ja koska sain tänään oman ikkunani jopa auki? Eka kerta on aina eka kerta.
Pinja
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
KRAPULAA, AGGRESSIIVISIA TEINEJÄ, PARTIOTA JA TISSIT
Joku anonyymi oksennusrefleksitön, työtön, mukaurheilijavaimo poti koko helvetin perjantain krapulaa, vaikka on yleensä niin sanotusti krapulavapaa, eli ei ikinä pode krapulaa. Tai oikeastaan tämä kyseinen kerta oli kolmas hänen glamourisessa alkoholistisessa elämässään. Parastahan tässä oli tietenkin se, että hänen täytyi lähteä iltapäiväjunalla jätkien kans Kokkolaan harrastamaan partiota.
Palataan aikakoneellamme torstaihin, penkkaripäivään ja suuren suuriin odotuksiin. Olin menossa Norssille katsomaan abigaalaa, koska muun muassa glamouriset ystäväni Lauri, Tuomo, Juhani ja Arttu villeinä siellä juhlivat. Päätin kuitenkin ottaa vaimot mukaan, joten ajoin autoa torstaina reittiä: Kaakkuri - Toppila - Kirkkokangas - Myllyoja - Lipasto - Syynimaa - Keskusta - Syynimaa - Toppila - Ylä-Haapalehto - Kaakkuri - Kuivasjärvi - Toppila. Jätkät olivat glamourisia mustissa hiuksissaan, rintakarvoissaan ja aurinkopuuterinaamoissaan. Rekoissa emme nähneet paljon tuttuja, paitsi glamourisen Johanna Tukiaisen! Illalla päätimme vaimojen kanssa koko konkkaronkka osallistua kaikkien koulujen penkkareiden jatkoille, koska emme osanneet päättää minne menisimme!
Kävimme ensin glamourisessa Amarillossa, jossa näimme paljon glamourisia ystäviämme. Tämän jälkeen kävimme Wingerissä yksillä harmitellen, ettei siellä tarjoilla ranskiksia yöllä. Puolen yön jälkeen sorruimme jonottamaan (noloa, olemme niin glamourisia, että meidän pitäisi aina päästä jonojen ohi) Kaarleen. Jono ei ollut pitkä, mutta portsarit olivat natseja. Järkyttävintä tässä kuitenkin oli se, että joku hädintuskin täysi-ikäinen minua hädin tuskin leukaan asti oleva pieni tsirbula alkoi haastamaan riitaa kanssani. Kielsin häntä etuilemasta meitä. Keskustelu kävi suunnilleen näin:
Tiia: "Joo meeppä takas tonne."
Tsiksi: "Mitä vittua sää mulle alat mitää sanomaan?"
Tiia: "No sitä vittua että et etuile mua."
Tsiksi: "No en vitussa etuile saatana et mun kanssa ala haastaa riitaa."
Tiia: "No mutta sää meet vitussa nyt takasi tonne taakse."
Tsiksi: (kattoo murhaavasti) "Saatana et oikiasti mulle ala."
(jäätävää tuijottelua)
Tiia: "Saatana älä ite ala ja meet nyt tuonne."
Lopputulos oli että tämä kyseinen teini siirtyi äkäisesti manaillen taakse ja en tajunnu muutamaan minuuttin että mun varpaat oli helvetin jäässä.
Sisällä tanssimme, löysimme tuttuja, joimme shotteja ja aiheutimme toisen kapakkatappelun. Joku jätkä jotaki pörräs mun takana, sit se alkoi jotai hämärää säätää ja minun rakas vaimoni Pinja päätti kokeilla, että jos tämän omassa kädessään olevaa tuoppia vähän tönäisee, niin mitä tapahtuu. Tämä kyseinen jätkä nakkasi tuoppinsa lattialle ja alkoi töniä Lauria ja väittää että Lauri heitti hänen tuoppinsa lattialle hänen omasta kädestään. Hoidimme tilanteen muistaakseni suhteellisen mallikkaasti. Tästä eteen päin en oikeastaan muista paljonkaan, saatika kotimatkasta tai oikeastaan mistään muustakaan. Kun aamulla heräsin, olin vielä humalassa ennen kuin eräs kyseinen vieroitusoire iski ja elämänlaatu heikkeni muun muassa kyvyttömyyteni oksentaa vuoksi.
Viikonlopun vietin Kokkolassa glamourisessa seurassa. Meitä oli kämpässä 6-8 henkilöä ja 4-5 tietokonetta. Suunnittelimme kisoja, pelasimme Uunoa ja Tuppia, katsoimme jääkiekkoa ja mäkihyppyä (paitsi minä, koska en pidä niistä ja en nähnyt kunnolla telkkaria, koska se oli niin kaukana), teimme ja söimme ruokaa, puhuimme suunnistuksesta ja harrastimme matematiikkaa. Aamulla vessansiivousvuorot ja loput ruuat jaettiin demokraattisesti Uunossa pärjäämisen perusteella.
Paluumatka oli jännittävä! Kyllä VR osaa taas hommansa. Kyytimme kämpästä Kokkolan asemalle tuli vähän myöhässä, joten meitä ahtautui neljä takapenkille pienen käsimatkatavaramäärän kanssa. Ehdimme asemalle juuri sopivasti hakemaan lippuja, ja junamaatilla ollessamme kuulemaan, että Lauran etelään lähtevä juna on lähdössä. Minä ja Eetu seisoimme veturin edessä, ettei juna lähtisi ilman Lauraa. Lauri seisoi vaunun ovella ja Mika juoksi Lauran tavaroiden kanssa. Hyvin ehti. Menimme sisälle odottamaan omaa junaamme, ja saman tien tuli kuulutus, että kyseinen juna on peruttu. Siinä sitten menimme vaihtamaan lippuja ja kyselemään seuraavaa junaa, joka oli joku special-pikajuna. Pelattiin Tuppia ootellessa.
Lauri ja Eetu meni monesti tuppeen, heh heh.
Tiia
Palataan aikakoneellamme torstaihin, penkkaripäivään ja suuren suuriin odotuksiin. Olin menossa Norssille katsomaan abigaalaa, koska muun muassa glamouriset ystäväni Lauri, Tuomo, Juhani ja Arttu villeinä siellä juhlivat. Päätin kuitenkin ottaa vaimot mukaan, joten ajoin autoa torstaina reittiä: Kaakkuri - Toppila - Kirkkokangas - Myllyoja - Lipasto - Syynimaa - Keskusta - Syynimaa - Toppila - Ylä-Haapalehto - Kaakkuri - Kuivasjärvi - Toppila. Jätkät olivat glamourisia mustissa hiuksissaan, rintakarvoissaan ja aurinkopuuterinaamoissaan. Rekoissa emme nähneet paljon tuttuja, paitsi glamourisen Johanna Tukiaisen! Illalla päätimme vaimojen kanssa koko konkkaronkka osallistua kaikkien koulujen penkkareiden jatkoille, koska emme osanneet päättää minne menisimme!
Kävimme ensin glamourisessa Amarillossa, jossa näimme paljon glamourisia ystäviämme. Tämän jälkeen kävimme Wingerissä yksillä harmitellen, ettei siellä tarjoilla ranskiksia yöllä. Puolen yön jälkeen sorruimme jonottamaan (noloa, olemme niin glamourisia, että meidän pitäisi aina päästä jonojen ohi) Kaarleen. Jono ei ollut pitkä, mutta portsarit olivat natseja. Järkyttävintä tässä kuitenkin oli se, että joku hädintuskin täysi-ikäinen minua hädin tuskin leukaan asti oleva pieni tsirbula alkoi haastamaan riitaa kanssani. Kielsin häntä etuilemasta meitä. Keskustelu kävi suunnilleen näin:
Tiia: "Joo meeppä takas tonne."
Tsiksi: "Mitä vittua sää mulle alat mitää sanomaan?"
Tiia: "No sitä vittua että et etuile mua."
Tsiksi: "No en vitussa etuile saatana et mun kanssa ala haastaa riitaa."
Tiia: "No mutta sää meet vitussa nyt takasi tonne taakse."
Tsiksi: (kattoo murhaavasti) "Saatana et oikiasti mulle ala."
(jäätävää tuijottelua)
Tiia: "Saatana älä ite ala ja meet nyt tuonne."
Lopputulos oli että tämä kyseinen teini siirtyi äkäisesti manaillen taakse ja en tajunnu muutamaan minuuttin että mun varpaat oli helvetin jäässä.
Sisällä tanssimme, löysimme tuttuja, joimme shotteja ja aiheutimme toisen kapakkatappelun. Joku jätkä jotaki pörräs mun takana, sit se alkoi jotai hämärää säätää ja minun rakas vaimoni Pinja päätti kokeilla, että jos tämän omassa kädessään olevaa tuoppia vähän tönäisee, niin mitä tapahtuu. Tämä kyseinen jätkä nakkasi tuoppinsa lattialle ja alkoi töniä Lauria ja väittää että Lauri heitti hänen tuoppinsa lattialle hänen omasta kädestään. Hoidimme tilanteen muistaakseni suhteellisen mallikkaasti. Tästä eteen päin en oikeastaan muista paljonkaan, saatika kotimatkasta tai oikeastaan mistään muustakaan. Kun aamulla heräsin, olin vielä humalassa ennen kuin eräs kyseinen vieroitusoire iski ja elämänlaatu heikkeni muun muassa kyvyttömyyteni oksentaa vuoksi.
Viikonlopun vietin Kokkolassa glamourisessa seurassa. Meitä oli kämpässä 6-8 henkilöä ja 4-5 tietokonetta. Suunnittelimme kisoja, pelasimme Uunoa ja Tuppia, katsoimme jääkiekkoa ja mäkihyppyä (paitsi minä, koska en pidä niistä ja en nähnyt kunnolla telkkaria, koska se oli niin kaukana), teimme ja söimme ruokaa, puhuimme suunnistuksesta ja harrastimme matematiikkaa. Aamulla vessansiivousvuorot ja loput ruuat jaettiin demokraattisesti Uunossa pärjäämisen perusteella.
Paluumatka oli jännittävä! Kyllä VR osaa taas hommansa. Kyytimme kämpästä Kokkolan asemalle tuli vähän myöhässä, joten meitä ahtautui neljä takapenkille pienen käsimatkatavaramäärän kanssa. Ehdimme asemalle juuri sopivasti hakemaan lippuja, ja junamaatilla ollessamme kuulemaan, että Lauran etelään lähtevä juna on lähdössä. Minä ja Eetu seisoimme veturin edessä, ettei juna lähtisi ilman Lauraa. Lauri seisoi vaunun ovella ja Mika juoksi Lauran tavaroiden kanssa. Hyvin ehti. Menimme sisälle odottamaan omaa junaamme, ja saman tien tuli kuulutus, että kyseinen juna on peruttu. Siinä sitten menimme vaihtamaan lippuja ja kyselemään seuraavaa junaa, joka oli joku special-pikajuna. Pelattiin Tuppia ootellessa.
Lauri ja Eetu meni monesti tuppeen, heh heh.
Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)