Näytetään tekstit, joissa on tunniste subway. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste subway. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. elokuuta 2010

MENIN MELKEIN KATSOMAAN TUKSUN JA ARTON ROHKEAA SHOWTA POHJANMAAN PORNOMESSUUN!

Olen viettänyt nyt useita viikkoja upeassa Välkkylän lukaalissani. Tänä aikana minulla on ollut kaksi kämppistä, joista jälkimmäinen ei vielä ole karannut. En kutsu heitä vaimoiksi, koska muutettuamme Toppilan vaimojeni kanssa erilleen en ole enää kokenut tarvetta sitoutua niin syvästi. Tai sitten se johtuu siitä, että nämä PSOASin järjestämät liitot ovat vain olleet, miten sen nyt parhaiten ilmaisisi, jännittäviä? Olen toki yrittänyt lieventää kohueroikävää hengailemalla Yön ja Veeran näköala-asunnossa ja juomalla Grandia. En samanaikaisesti vielä kumminkaan. Mutta siis! Koska eri asuinalueilla on erilaista asua, listaan nyt hyviä ja huonoja puolia asua Välkkylässä:

Hyvää:
- Turvallinen sijainti (Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo, sairaala ja psykiatrian klinikka.)
- Kaikki tarvittava lähellä (Edellä mainitun Oussin lisäksi löytyy urheilupaikkaa, kauppaa, Alko ja apteekki, plus Ääsmarketin kylkeen avataan piakkoin vielä Subway!)
- Lyhyt koulumatka (Jos on ollut niin fiksu, että opiskelee uljaassa Oamkin Liiketalouden yksikössä, kuten allekirjoittanut.)

Huonoa:
- Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo ja sairaala (En esim. ENÄÄ KOSKAAN vietä Qstock-viikonloppua kämpillä, kiitoshei. Tai perjantaita. Tai lauantaita. Eiku?)
- Markettien pillurallirata
- Liikaa tuttuja naapureina (Paitsi jos sokeri loppuu kesken leipomisen. (Ihan niinku koskaan leiposin muka.))

En jaksa keksiä enempää perusteluja. Jos joskus jaksan, niin teen listaa muistakin paikoista, olenhan asunut n. joka puolella Oulua.

Onneksi (ex-)vaimot ovat pyörineet kuvioissa mukana, muuten en kyllä jaksaisi. Tiia on omien sanojensa mukaan saanut asunnon ja opiskelupaikan Helsingistä, minkä takia häntä ei enää oikein näe, mutta onneksi on Facebook. En halua kuitenkaan puhua hänen ikävöimisestään, sillä hän on ollut poissa niin vähän aikaa, että jonkin sortin shokki lienee vielä kaikilla päällä.

Olen tottunut matalaan elintasoon ja sellaiseen elämäntyyliin, että kaikessa tarvitsee pihtailla. Olen sen vaimoillekin sanonut, että ryyppään mieluummin euroilla tai puistossa omia pussikaljoja kuin Onnelassa. Onhan se biologisestikin ymmärrettävää, että opiskelija haluaa turvata mieluummin halvan viinan taivaiden kuin moisten pintaliitopaikkojen toiminnan jatkumisen.

Haluan nyt kyllä hillitä juhlimista, sillä en tahdo olla kovin peeaa, ja koulukin alkaa kohta. Luulen, että siihen kannattaa panostaa enemmän, jotta kesä-2011 ei mene rästitöistä stressatessa niin kuin nyt. Joitakin asioita pitää silti juhlia: Veeran ja Yön tuparit ovat ensi lauantaina ja Tiian ja Lauran ja Laurin ja Iiron* tuparit syyskuussa. Omat tuparini ovat varmaan joskus kolmen vuoden päästä.

Unelmoin joskus, että kirjottaisin tänne samanlaisen CV:n kuin Tuksu, mutta se on näköjään jäänyt. Höhlä. Ehkä ensi kerralla.

t. Pinja

*En ole aivan varma, ketkä heistä seurustelevat keskenään. Kelan mukaan Tiia ja Iiro ovat puolisoita, kun taas Naamakaupan mukaan Tiia ja Lauri ovat parisuhteessa. Lauran ja Iiron mahdollisesta vispilänkaupasta olen kuullut lähinnä huhuja. Olen siis melkein vakuuttunut, että Tiia ja Laura ovat pariskunta, kuten myös Lauri ja Iiro. Mene ja tiedä.

(Ps. Minulla on uusi veli, joka saa piakkoin oman nimen! Isäni ei tosin innostunut ehdotuksestani nimetä hänet Tuttiritariksi. Mälsää.)

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

EHKÄ MUUTAN ITÄ-SUOMEEN ETSIMÄÄN RAKKAUTTA

Tai ehkä vain lähden kahden viikon glamour-lomalle Puolangalle ja Imatralle. Rakkautta siellä totta kai tulee olemaan ilmassa, koska elämässäni on paljon rakkautta ja pidän rakkaudesta. Nainen ei ole nainen jos ei saa osakseen rakkautta!! Olisi henkisesti todella rankkaa jos ei olisi rakkautta, koska se on tällä hetkellä ainoa suuri asia joka menee hyvin elämässäni. On rakkaita ystäviä, tovereita ja frendejä, joiden kanssa olen jo nyt kokenut uusia ja valloittavia kesämuistoja. Sen lisäksi on rakastava poikaystävä, joka jopa tarjosi minulle ylihintaista juotavaa eilen yökerhossa!

Palatakseni vielä viime viikkoihin: paljon on tapahunut, koska emme ole ehtineet päivittää ajatuksiamme! Kommuunimme on hajonnut, Pinja-vaimo on muuttanut glamouriseen asuntoon, josta on huimat näkymät viereiseen taloon ja hänellä on nykyään kuuma ja seksikäs uusi vaimo. Veera lähtee ihan pian avaraan maailmaan reilaamaan, hän varmasti kertoo itse lisää glamourintäytteisestä matkastaan! Minä en asu missään, minulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Siihen nähden elämässäni menee hyvin! Asioista täytyy aina löytää positiivisia puolia. Niitä kyllä on. Ihan varmasti.

Perjantain käytin hienosti Kelalla ja työkkärissä asioidessani, Kelalta hankin korotonta lainaa heinäkuuksi ja työkkärissä jumitettiin tunti, koska Lauri jäi asumaan sinne koppiin jonku söpön naisen kanssa. Tai jotain. Tuomon, Pinjan ja Yön saapuessa ryntäsimme kaikki himojemme ohjaamana Subwaylle.

Eilen halusimme Yön, Veeran ja Laurin kanssa lähteä vähän juhlimaan. Ensin menimme käymään Paamin uudessa kodissa Toivoniemessä, joka on tämän pohjoisen Miamin hienostoaluetta. Tämän jälkeen suuntasimme keskustaan glamourisen Jennyn luo hänen uuteen kotiinsa. Keskustelimme vampyyreistä ja homoudesta. Tämän jälkeen lähinnä Veera-vaimon suurien Kaarle-himojen johdosta menimme jonottamaan Kaarleen, vaikka tiesimme, että lauantaisin sinne on ikäräjä 20, jonka meistä täytti ainoastaan Yö. Jos Veera ei olisi henkkarit ojossa ollut menossa kohti vittumaista natsi-portsaria, niin olisi ehkä ollut pieni mahdollisuus jopa päästä sisään (edessä olevilta tsirbuloilta ei kysytty papereita). Mutta nyt siis kävi näin. Päätimme sitten mennä Cabaretiin (joka on noin k22) ilmaiseksi jonojen ohi juomaan ilmaista skumppaa, koska olemme niin VIP ja elämämme on täynnä glamouria.

En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa, ja varsinkin näin lauantai-iltana se vaikutti hyvin viihtyisältä ja glamouriselta paikalta. Naisilla oli ehkä hiukan liian vähän vaatteita, mutta esimerkiksi Onnelaan verraten keski-ikä oli mieluisampi: lähempänä täysi-ikäisyyttä ja veikkaisin myös että lähempänä kolmeakymmentä kuin seitsemäätoista.

Ihanaa rakkauden täyttämää keskikesää kaikille faneilleni!!!! May all your dreams come true!!

Tiia