perjantai 25. joulukuuta 2009

JOULUPUKKI JA TISSIT

Elämässämme tapahtuu nykyään niin paljon, että emme ehdi kertoa kaikista seikkailuistamme. Kun palasimme Ouluun rakkaan ystäväni Pirin (tummat hiukset) kanssa, oli junamatka taas jännittävä. Vaunuumme tuli Ylivieskasta matkaliputon, kossupullollinen mieshenkilö, joka oli kovasti juovuksissa. Hän tarkisti jokaisen matkustajan, ettei kenelläkään ole piilopulloja. Tästä järkyttyneenä hain konduktöörin paikalle, enhän voi sietää alkoholisoituneita ihmisiä! He keskustelivat vilkkaasti Oulaisiin asti, jolloin tämä kyseinen matkustaja poistui junasta.

Kävin seuraavana päivänä Oulun keskustassa ja näin neljä glamourista Ö-pipoa, sekä paljon Helsingistä Ouluun rantautuneita erittäin noloja helsingin kansallispipoina paremmin tunnettuja Svea-pipoja!

Keskiviikkona oli glamourisen ja rakkaan vaimoni Lauran (tummat hiukset) syntymäpäivä! Laura täytti pyöreät 18 vuotta, ja saavutti siis täysi-ikäisyyden. Myös komea ystäväni Sampo (tummat hiukset) juhli syntymistään, hänellä vuosia on kertynyt jo 20! Laura oli leiponut meille neljä pitsaa, sekä raakoja ja kuivia muffinsseja. Hän on niin näppärä! Hänellä kävi paljon glamourisia syntymäpäivävieraita. Illalla ennen hiljaisuutta (n k LO 21,25) lähdimme kaupunkiin jatkamaan juhlimista. Ruut ja pojat (Lauri, Sampo, Jani Ikonen ja Jani Seurujärvi) menivät autolla ja minä, Laura, Aino ja Pinja menimme bussilla (teki mieli kirjoittaa dösällä?!).

Olimme sopineet treffit poikien kanssa St. Michaeliin, mutta kun saavuimme paikalle, eivät pojat olleet siellä. Yritin soittaa Laurille, mutta hän ei vastannut. Sitten soitin Sampolle, joka sanoi että he ovat Erotic clubilla! (tai oikeastaan sen kohdalla kävelemässä). Siirryimme kuitenkin heti pian Neveriin heti pian poikien saavuttua. Olimme siellä hetken aikaa, ja siirryimme Hevimestaan Vessun ja Artun saavuttua. Aino lähti kotiin.

Aloitimme joulun vieton siis glamourisesti mestassa puolitoistaeuroilla. Olimme enemmän ja vähemmän humaltuneita (Lauri enemmän). Hauskinta tässä oli, että minä olin menossa yöksi vanhempieni luokse, kuten myös Vessu ja Arttu, sekä Sampo ja Jani Ikonen. Myös äidilläni ja siskollani Sonjalla (tummat hiukset) oli hauskaa, kun Lauri tuli meille oks- nukkumaan. Hän oli hyvin puhelias yöllä, vaikkakin välillä myös kovin huonovointinen. Laura ja Jani Seurujärvi menivät kahdestaan Toppilaan!!

Jouluaattona Vessu ja Arttu vanhempineen tulivat meille jouluruokailemaan. Vessu, Arttu ja Lauri tykkäsivät istua, mutta ruoka maistui yllättävän hyvin. Illalla minä söin vielä toisen jouluaterian Laurin isän naisystävän ja hänen vanhempiensa kanssa. Näin myös ihkaoikean Joulupukin!

Tiia

lauantai 19. joulukuuta 2009

KOHUVAIMOT BILETTIVÄT ILMAN HOUSUJA! TISSIT

Hei taas kaikki! Paljon halauksia ja suudelmia! Tulin tosiaan Helsinkiin vaimoni Tiian kanssa samalla puoli-ilmaisella yöjunalla. Ensimmäinen päivä sujui hyvin glamouristi yhden tunnin yöunien voimin ja töitä tehden. Deadlinet tunkivat päälle, pomoa oli vaikeasti tavoiteltava, yritimme turhaan päästä langattomaan nettiin Kampissa, kaiken huipuksi jouduin lukemaan glamouriselle haastateltavalleni Reetalle artikkelin ääneen puhelimessa Pasilan aseman lipunmyynnissä paikallisten kyyläpappojen tuijottaessa. Lopulta koneesta loppui akku, muistitikkua ei ollut, hermoni romahtivat ja se oli aivan kamalaa! Onneksi Tiia oli hyvin kärsivällinen ja rauhoittava. En myöskään lopulta saanut potkuja vaan päivän lisäaikaa. No, se työasioista, mutta pakko myöntää, että joinain hetkinä tuntuisi glamourimmalta myydä esimerkiksi Jumalan luomaa omaa vartaloa kuin omia aivoja.

Kamppiin tuli myös ihana ystävämme Jani, joka vei meidät kahville hienoon paikkaan, josta sai esim. KOFEIINIA!! Tämä teki minut hyvin onnelliseksi, sillä pidän kahvista varsin paljon, vaikkakaan en ole siihen koukussa. Etsimme ostoskeskuksesta epäjoululahjoja ja löysimmekin jotain. Viiden maissa lähdin mummolaan, tapasin hienoja sukulaisiani ja en oikein muista, mitä tein, koska olin vähän väsynyt. Sammuin puoli yhdeksän maissa, mikä varmaan huvitti myöhempään valvoneita serkkujani (4 kpl, syntyneet v. 1999-2005).

Eilisaamuna heräsin, tein työt loppuun ja lähdin Helsinkiin k LO 13,00 maissa. Tapasin jälleen Kampissa Tiian (blondi), Piriannan (tummat hiukset) ja rovaniemeläisen, Ilmajoella asuvan ja Helsingissä työssäoppivan ystävämme Hannan (myös tummat hiukset). Naiset nauroivat minulle ja esittivät nuivia, vaikka olin vain noin neljä tuntia myöhemmin liikkeellä kuin he. Puhuimme Laura-vaimolta saamastamme puhelusta, joka käsitteli isännöitsijältä tullutta kirjettä. Päätimme valittaa siitä, koska olemme viime aikoina koittaneet huomioida naapurit paremmin. Kirjeessä ei myöskään eritelty tarkemmin, milloin meiltä on valitettu kuuluneen meteliä. Olemme siis saattaneet saada niskoillemme naapureidenkin bileitä! Tämä ei jää tähän.

Eilen tutustuimme Helsingin yöhön Tiian, Piriannan ja oululaissynt. ystävämme Ollin (vähän vaaleahkoja hiuksia) kanssa. Minulle ja Tiialle kyseessä oli eka kerta! Olimme etukäteen hyvin jännittyneitä, mutta rentouduimme Pirin ihanassa asunnossa parhaamme mukaan. Riisuimme housut, joimme viiniä ja söimme sitruunan. Ai niin, saatoimme myös kumota pari shottia Piriannan tequilaa. Matkalla Ollin luo Etelä-Haagaan menevään bussiin Tiia naureskeli tequilan kihonneen omaan päähän, ja viisi minuuttia myöhemmin koin itse saman ilmiön.

Ollin luona istuimme nojatuoleissa ja tyhjensimme miehen glamourista baarikaappia (hänen omasta pyynnöstään). Keskustelimme esim. geriatriasta (Olli ja Piri) ja Oulun murteen ja pääkaupunkiseutulaisen aluepuhekielen eroista. Olli mm. kysyi, haluuttekste juoda bissee. Vastasin, että mää voin juua kalijaa. Olli sanoi myös, että "mää tekkiin duunii", mille repeilimme hienosti. Kielitieteily kännissä on hienoa. Matkalla Ollille Pirianna myös kertoi synnytyksistä, esim. että en luultavasti halua epiduraalipuudutusta. Muistiinpanoja bussista:

Tiia: Tequila nousi kyllä omaan päähän.
Piri: Synnyttäminen on positiivista kipua. Epiduraali yleensä pahentaa repeämisiä.
(Tiian käsialalla:) Veera harrastaa liikuntaa, minä en synnytä, olemme menossa Olli Haapalalle, Piri osaa synnyttää.

Tyylikästä!

Ollilta siirryimme Helsingin keskustaan ja baariin, glamouriselta nimeltään Ale Pub. Matkalla joimme bissee/kalijaa, minä ja Piri hurjan korkean lumivuoren päällä. Jonossa Olli kertoi, että sinne ei kuulemma mielellään päästetä mustaihoisia, koska joku somali oli joskus oksentanut siellä sohvalle (vähän hiuksia, haisee). Mielestäni tällä logiikalla Oulussa ei kyllä pitäisi päästää valkoisia miehiä yökerhoihin. Menimme silti sisälle, koska paikassa oli kuulemma halpaa ja Ollin mukaan hänen glamourisia ystäviään oli paikalla.

Ollin glamouriset ystävät olivat inttijätkiä nimeltä Niklas ja Petteri. Tanssimme välillä neljästään, välillä kuudestaan ja välillä muissa epämääräisissä muodostelmissa. Minä, Piri ja Tiia pelastimme toisiamme vuorotellen miehiltä ja osoitimme muutenkin keskinäistä rakkautta (kaunista, erivärisiä hiuksia sekaisin). Kuten Johanna Tukiainen kirjoittaa, Helsingissä kyllä todella arvostetaan pohjoisia blondeja! Edes blondius ja isot tissit eivät olleet illan edetessä välttämättömiä, kun etelän miehet juopuivat, vaan syntymäpaikka riitti. Okei, ei ihan kaikille (jätkä: "Mis sä asut?", Tiia: "Mää asun Oulussa", jätkä: "Öö, mä asun Eirassa", jätkä lähtee vetämään).

Kuulimme kohteliaisuuksia mm. omista hiuksista, nenästä (!!!!), silmistä ("mä oon ihan kusessa suhun, johtuukohan tää sun silmistä") ja ylipäätään kauneudesta (klassikko "olet todella kaunisssh"). Hieman ahdistavaa, onneksi meillä oli toisemme. Väitin ekaa kertaa elämässäni olevani Tiian tyttöystävä, mutta minua ei uskottu. Myöhemmin ilmeni, että meitä sitkeästi kiehnäävä punapaitainen jätkä (lyhyet tummat hiukset), jolle yritin esittää lesboa, seurasi meitä, koska vaimoni oli oman selkäni takana flirttaillut hänelle! Piriannan kanssa kommunikaatiomme pelasi sentään paremmin, ja leikimme toistemme henki- ja siveysvartijoita tarvittaessa.

Nyt olemme Pirin luona Kannelmäessä ja lähdemme kohta Kauniaisiin juomaan glögiä tätini perheen ja heidän 50-100 ystävänsä kanssa. Melko tasapainoista, voi juku! Huomenna menemme kai Suomenlinnaan ja tekemään lisää joulu_ostoksia. Odotan innolla!

perjantai 18. joulukuuta 2009

HELSINKI, KAUHUN HETKIÄ JUNASSA JA METROSSA JA KOTONA JA TISSIT.

Terveiset täältä Suomen Miamista, Helsingistä!

Meidän glamour-elämämme on todellakin täynnä jännitystä. Toissa yönä minä ja kaunis Veera-vaimoni (ruskeat hiukset) tulimme tänne Yö-junalla. Istuimme ykkösluokassa, koska siellä oli tilaa, leveämmät penkit, pistorasia ja koska olemme muutenkin niin ykkösluokkaa. Veera yritti tehdä töitä koko yön, minä yritin nukkua. Joskus keskellä yötä, mahdollisesti k LO 3,00 jälkeen heräsin siihen, että juna seisoi paikallaan keskellä ei-mitään ja kuulutettiin, että seisomme tässä tunnin, koska raide on rikki. Käänsin kylkeä. Myöhemmin heräsin uuteen kuulutukseen, jossa sanottiin, että juna on myöhässä kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Onneksi meillä ei ollut lentoja esimerkiksi Miamiin, olisimme voineet myöhästyä. Tästä tapahtumasta oli juttu Iltalehden sivuillakin.

Tämä oli hieno kokemus siksi, että edellisenä iltana olimme ystävämme Laurin (leikannut hiukset) kanssa pohtineet kaikki yhdessä porukalla, että voiko juna kulkea ilman raiteita, esimerkiksi Pudasjärvelle. Hienoa on myös se, että saamme junalipun hinnasta 50% takaisin, koska olimme yli kaksi tuntia myöhässä ja joulukuun alusta on tullut tällainen oikeus VR:n asiakkaille.

Tänään koimme kauhun hetkiä myös metrossa. Metromme oli myöhässä, koska edellisessä metrossa oli jokin ongelma, ja me jouduimme odottamaan. Rautatientorin metroasema on todella skeeri, koska metro ikään kuin aavemaisesti liukuu sen ohi. Olimme hyvin jännittyneitä ohittaessamme sitä.

Kamalin uutinen tuli kuitenkin kotoa, suoraan omasta kommuunistamme oman vaimon soittamana. Olemme saanet ensimmäisen varoituksen! Olen hyvin järkyttynyt, viime aikoina olemme olleet hyvinkin asiallisia ja vähä-äänisiä. Johtuukohan tämä Makesta? Onkohan Make liian kovaääninen? Maanantaina aion ottaa heti yhteyttä hallitukseen kirjallisesti ja vaatia selvitystä. Tämä ei jää tähän!

Olemme täällä matkallamme kokeneet myös hienoja hetkiä. Olen majoittunut ex-vaimoni Pirin (ruskeat hiukset) kotiin ja viettänyt aikaa hänen kanssaan. Veera asuu hänen omassa Mummolassaan hänen oman Mumminsa kanssa. Minäkin kävin siellä omin jaloin. Hänen Mummolansa on ihana, vanha, suuri puutalo, jossa on jännittäviä salahuoneita. Olemme nähneet myös glamourista ystäväämme Hannaa (ruskeat hiukset) ja Jania (hiuksia ja vähän partaa). Illalla olemme menossa paikallisiin yökerhoihin hienon ystävämme Ollin (ruskeat hiukset) kanssa. Hän varmasti tietää niistä paljon. Ensin menemme käymään hänen luonaan. Odotan sitä jännityksellä!

Suunnitelmissamme on myös matkamme aikana käydä ainakin Suomenlinnassa valokuvaamassa ja muutenkin retkeilemässä. Lisäksi minun pitäisi vielä löytää muutaman glamourista joulu_lahjaa. Laura-vaimollemme löysimme todella glamourisen syntymäpäivälahjan! Olen katsellut toisella omalla silmälläni myös talvikenkiä, mutta olen todella saamaton niiden ostossa.

Tiia

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

PLOP JA TISSIT

Tiia 21:55
plop
plop
plop
plop
plop
plop

Veera 21:56
plop

Tiia: 21:56
plop
plop

Veera 21:56
polo
polo
FEILASIN JUST ELÄMÄN

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

RANKKAA JUHLIMISTA JA TISSIT

Elämässämme on taas tapahtunut kaikkea jännittävää viimepäivien aikana. Tiistaisen biletyksen jälkeisenä päivänä, joka on keskiviikko, oli uusi biletyspäivä. Ensin kävin seuramme pikkujouluissa. Vähän pisti harmittaan, koska minulle unohdettiin antaa stipendi, ja oli kahden minuutin päässä että olisin päässyt johtokuntaan, mutta ei. Lähdin sitten omin tyhjin käsin kohti teekkaritaloa ja rakkaita vaimojani Veeraa ja Yötä (tummat hiukset).

Teekkaritalolla on paljon yliopisto-opiskelijoita, jotka olivat humalassa. Itsekin olin niin vittuuntunut, että huolehdin hyvin nestetasapainoni ylläpitämisestä. Varsinkin erään naispuolisen henkilön tökerö kommentti vessassa heti saapuessani herätti agressioita, jotka onneksi katosivat muutaman annoksen jälkeen. Minä itse nimittäin käyttäydyn agressiivisesti ainostaan jos olen vittuuntunut, humalassa rakastan kaikkia.

Mutta perjantai. Minun piti mennä ystäväni Juuson (tummat hiukset) kanssa ystäviemme Teresan (tummat hiukset) ja Ratun (tummat hiukset) tupareihin, joiden piti olla jo edellisenä perjantaina, mutta joita siirrettiin, mutta jotka nyt peruttiin. No, onneksi Juuso oli kuullut siitä, toisin kuin minä, ja ystäväni Mikael (tummat hiukset) joka myös oli tulossa, mutta joka ei myöskään tiennyt, mutta kuuli siitä, koska kerroin ystävälleni Annaliisalle (tummat hiukset) jonka luo olimme tupareiden jälkeen (joita ei siis ollukaan) menossa Mikaelin kanssa, ja Annaliisa kertoi Mikaelille, koska onneksi Juuso oli kertonut minulle. No, loppujen lopuksi ilta meni vähän uusiksi. Ensin Juuso kävin minun luonani ihanan vauvansa (Nikon D3000) kanssa. Sitten Ankku haki minut, ja kävimme Alkossa ja kaupassa (jossa kummaltakin kysyttiin "How old are you?" ?!?!?) ja menimme sitten Ankulle tiskaamaan, laittautumaan ja laulamaan. Mikael saapui sinne myös. Juusokin melkein, tai ainakin ahdistelin häntä facebookissa ja hän soitti että menee Oulunsaloon.

Kuitenkin, siinä pikkuhiljaa valuimme keskustaan ja glamouriseen yökerhoon, jonne jouduimme jonottamaan! Näimme jonossa glamouriset ystävämme Jonin (tummat hiukset) ja Inkun (tummat hiukset), sekä Mikaelin ystäviä (hiuksia). Kun tulimme Ankun kanssa vessasta, löysimme glamourisen ystävämme Heikin (vaaleat hiukset). Vietimme hänen kanssaan paljon aikaa ja tanssimme. Jossain välissä löysimme vaimoni Veeran ja Yön, sekä ystävämme Janin (tummat hiukset), joka oli meidän turvamiehenämme ja nukkui kommuunissamme ja minun sängyssäni! Itse menin yöksi Ankulle, ja nukuin vajaat neljä tuntia, koska lähdin aamulla ulkomaille, Haaparantaan, ostamaan pinkkiä glamour-siideriä ja Hello Kitty -lahjapaperia. Hello Kittyhän on aikuisten juttu.

Eilen olin hyvin väsynyt, ja sen takia, tai siitä huolimatta, katsoimme Laurin (tummat hiukset) kanssa leffoja, jotka ovat jääneet meillä kesken, koska olemme katsoneet niitä pleikkarilla, joka menee välillä epäkuntoon.

Lauri: "Katotaanko leffoja?"
Tiia: "Joo, toimiiko tuo pleikkari?"
Lauri: "En tiiä, katotaan koneella?"
Tiia: "Mennäänkö teijä iskälle kattoon?"
Lauri: "Joo, se kone varmaan toimii!"
Tiia: "Eikö siellä oo aika iso telkkariki?"
Lauri: "Eiku joo, siellä on DVD-SOITIN!"

Jälkeen päin hän mainitsi vielä että hänenkin huoneessaan olis DVD-soitin.. Huoh miehet.

Nukuin viime yönä noin 14 tuntia, ja olin varmaan ihan kuumeessa välillä, ja vieläkin on ihan sairas olo. Näin ihan skitsoja unia, ja aina ku heräsin niin pystyin jatkaan niitä. Näin unta, että Maken lisäksi meillä on kilpikonna, joka osas puhua! Se oli ihana.

Haluaisin leipoa pipareita ja tehä joulukortteja. Oon siis kipeä.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

TRYFFELEITÄ JA TISSIT

Illalla teimme kotona kauniin Veera-vaimoni kanssa tryffeleitä! Niistä tuli todella kauniita ja maittavia. Alla kuva niistä.

Olin viettämässä eilen tiistai-iltaa hienossa baarissa Veeran, Yön ja Juuson kanssa. Siellä oli jotku opiskelijatsembalot ja paljon kiimaisia, puutteessa olevia ensimmäisen, toisen, kolmannen, neljännen ja ties kuinka monen vuoden opiskelijoita.

Näin et saa iskettyä naista:
1) juokset häntä päin (täysiä, esim kun nainen on tanssimassa ystäviensä kanssa)
2) tanssit toisen tytön kanssa ja vilkuilet naista, kun tyttö lähtee haet häntä tanssimaan, jolloin edellinen tyttö tulee takaisin ja esittelee itsensä tälle kyseiselle naiselle
3) "ai tunnet mun siskon? siistiä! ootteko hyviäki kavereita?", "nooo ei"

Koimme mieltäjärkyttäviä hetkiä illan aikana, koska miehet olivat välillä niin himokkaita. Meidän piti vuorotellen ja samaan aikaan valehdella, että Juuso on meidän poikaystävämme. Kyllä hän tavallaan onkin, koska hän on poika ja ystävä, ja Maken kummisetä.

Kävimme illan aikana myös eräitä mieleenpainuvia keskusteluja:

Jätkä (Juusolle): Kuka näistä on sun tyttöystävä?
Juuso: Nää kaikki.
Jätkä (Tiialle ja Veeralle): Seurusteletteko te?
Tiia: Joo. (Tökkää Veeraa)
Veera: Tä? En.
Jätkä (Tiialle): Seurusteletko sää tän kummisedän kanssa?
Tiia: En.
Juuso: HAMSTERIN kummisetä!!

---

Jätkä: Mikä ton vaaleen tytön nimi on?
Juuso: Moi oon Juuso.
Jätkä: Mikä ton vaaleen nimi on?
Juuso: Oon Juuso.
Jätkä: Eiku ton vaaleen tytön nimi?
Juuso: Oon Juuso. Juuso.
jne
Jätkä: Seurusteletteko te?
(Samaan aikaan)
Juuso: Ei.
Tiia: JOO.

Yläkerrassa kuuntelimme myös hänen avautumistaan minusta, se oli kohteliasta mutta hiukan ahdistavaa. Opin kyllä taas oman kantapään kautta, että ilman omia miehiä ei kannata lähteä keskenään tyttöporukalla baariin!

Tiia

tiistai 8. joulukuuta 2009

SHOPPAILIMME TISSEINEMME HALPAHALLISSA JA LÄHDEMME KOHTA BILETTÄMÄÄN!

Veera tässä hei, en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään, kun elämässä on oikeat arvot hämärtyneet ja olen tullut liikkuneeksi milloin missäkin ja jopa Toppilassa poissa. Oikeasti en tietysti halua parisuhdetta tai tiiviimpää kanssakäymistä linnanmaalaisten, kirkkokangaslaisten tai keskustassa asuvien kanssa! Uskon, että kulttuuriero kasvaisi liian suureksi. Olenkin nyt ihan tyytyväinen, kun olen taas viettänyt pari päivää tiiviimmin Toppilassa vaimojeni ja elämän perusasioiden äärellä.

Kirjoitan nyt blogiin, koska maksullisena naiskirjoittana toimiminen ei huvita. Tulimme Lauran kanssa juuri kotiin Toppila-kierrokselta, eli kierrätyskeskuksesta ja Halpa-Hallista (Tiia oli mukana, mutta lähti Halpa-Hallista lenkille, hän on niin urheilullinen!). Kierrätyskeskuksesta löysin ilmaisen vanhan Reginan ja kahden euron hintaisen Komisario Palmu -kirjan. Halpa-Hallissa ihailimme mm. pottaa, joka olisi kätevä ottaa mukaan pussikaljalle, sekä erilaisia Hello Kitty -tuotteita. Loppujen lopuksi ostimme Lauran kanssa kuitenkin vain älyttömästi glamourista ruokaa, kuten juustolajitelman, katkarapuja ja luomumuroja. Olemme nykyään kaikki todella varakkaita mm. siksi, että tuet ja veronpalautukset tulivat perjantaina. Se on hyvä, sillä ilman rahaa on hieman vaikea tehdä mitään, edes Oulussa.

Joulu tulee pian! Vaimoni ovat jo ihan joulutunnelmissa, Laura ostelee joululahjoja ja Tiia kuivattaa omenioita keittiön kaapissa. Itse en oikein tajua, että jouluaattoon on vain pari viikkoa, sen sijaan lasken päiviä siihen, että alkaisi tulla valoisampaa. Ehkä piristyn, kun alamme taas puuhailla enemmän keittiössä esim. pipari- ja tryffeliprojektien parissa. Nykyään nukumme täällä mieluiten noin 13 tuntia yössä ja valitamme loppuvuorokauden esim. väsymystä ja kaamosmasennusta (tyypillinen keskustelu tänään: Laura: huoh, Veera: huoh, Tiia: huoh, Laura: huooh, Veera: huoh... Tiia, miks sä et sano mitään?).

Tänään on silti glamourinen päivä, koska lähdemme taas Oulun yöhön! Eräässä lempiravintolassamme 45 Specialissa on opiskelijabileet ja aiomme mennä sinne tanssimaan ja nauttimaan glamourisia drinkkejä ystäviemme Yön ja Juuson ja hänen vielä arvoituksena pysyvän kaverinsa kanssa. Laura jää tosin kotiin, sillä hän on nuori ja hänellä on vielä periaatteita, kuten absolutismi.

lauantai 5. joulukuuta 2009

BILETYSTÄ, MIEHIÄ JA TISSIT

Olemme vaimojen kanssa yhdessä ja erikseen huomanneet, että perjantait ovat ehkä glamourisimpia päiviä meidän omassa elämässä. Eilinen ei ollut poikkeus, vaan päin vastoin se oli hyvinkin glamourinen.

Illalla menimme (minä, Veera, Laura, Pinja, Yö) Juuson ylioppilasjuhliin. Juuso näytti todella glamouriselta puku päällä ja varsinkin lakki päässä. Siellä oli todella hieno tarjoilu. Veera halusi, että siitä kirjoitetaan tänne. Oli todella hyvää täytekakkua, ja oli myös voileipäkakkua ja glamourisia sydämenmuotoisia juusoleipä-leipäjuustoja ja paljon muuta. Myös kahvi oli hyvää. Juuson sukulaiset olivat hieman pelottavia, mutta hymyilimme söpösti niin ne eivät hyökänneet kimppuumme.

Tämän jälkeen menin pelaamaan säbää. Huomasin pukuhuoneessa, että minulla ei ollut lainkaan sukkia! Juuson juhlien takia glamourinen juhla-asuni sisälsi sukkahousut, enkä muistanut ottaa sukkia mukaan. Onneksi glamourisella ystävälläni Jussilla (vähän hiuksia) oli minulle sukat lainaan. Hän oli onnellinen, koska nyt sukkiin tulisi tytön hajua. Sukat olivat kokoa 40-42, ja revimme siitä paljon huumoria ennen pelin alkua (minun oma jalkani on 36-37). Pelaaminen oli vauhdikasta ja kivaa. Sain olla glamourisen ystäväni Ellin (vaaleat hiukset) kanssa samalla puolella ja pelasimme hyvin yhteen! Ellin kanssa koimme vaihtopenkillä (penkkiä ei kyllä ollut) traumaattisen hetken. Mutta koska elämässämme tapahtuu nykyään paljon kaikenlaista, en ollut niin syvästi järkyttynyt kuin olisin voinut. Nyt pidän teitä turhaan jännityksessä. Tämä on vain niin vaikea purkaa ulos. Näimme alastoman miehen!

Kun pääsin kotiin, menin heti laittautumaan kaupungillelähtöä varten. Laura ja Pinja olivat jo jonkinasteisessa nousussa, mutta Veera ja Yö vain makoilivat apaattisena pöytää vasten. Viehättävä ystävättäreni Ankku (tummat hiukset) kutsui meidät alottelemaan luokseen. Ajoin auton ystävämme Pekan (tummat hiukset) autopaikalle keskustaan ja kävelimme siitä Ankulle. Ankku ei ollut ihan vielä kotona, joten seisoimme pihalla rivissä, lauloimme virsiä ja vilkutimme etelään matkaaville junille.

Ankulla avasimme glamourisen viinipullon, jonka saimme syntymäpäivälahjaksi ystäviltämme Tuomolta (tummat hiukset) ja Juhanilta (oranssit hiukset). Avasin myös pari sidukkaa, jotka sain äidiltäni. Lauloimme muutaman biisiä Ankun uudelta Singstar SuomiPopilta, koska se on niin fantastinen. Olimme loistavia. Tämän jälkeen lähdimme keskustaa kohti. Pinja kantoi Ankkua osan matkasta, koska Ankulla oli niin glamouriset kengät, että niillä oli vaikea kävellä.

Matkalla löysimme Sannan (tummat hiukset), joka oli menossa Onnelaan. Minä ja Ankku lähdimme hänen mukaansa, koska Sannan pikkuveljen syntymäpäivien kunniaksi pääsimme ilmaiseksi jonojen ohi. Onnelassa oli teemana liikennevalot, joten asiaankuuluvasti olin pukeutunut mustaan mekkoon. Missasin myös makeat "vapaa", "ehkä" ja "varattu" tarrat, joita olisi alkuillasta saanut vielä narikasta. Narikan hinta oli noussut kahteen ja puoleen euroon! Sanna tiesi sen etukäteen, koska se vaihtui jo torstaina ja Sanna tietää tällaiset seurapiiriasiat. Onnelassa näkyi paljon tuttuja, esim Juhani ja hänen ystäviään, Elli ja hänen ystäviään sekä Joni, ja paljon lukioaikaisia ystäviämme.

Lähdimme sieltä puoli kahden aikaan. Ankku lähti kotiin, minä ja Sanna Otto K:hon etsimään vaimojani. Letkunpuistosta löysimme Juuson ystävineen ja he tulivat mukaamme. Tunnelma kyseisessä ravintolassa oli parempi kuin viimeksi käydessäni. Laura oli juonut paljon ja oli väsynyt. Myös Yö oli ilmeisesti hieman huonovointinen ja väsynyt. Päättelin siitä, että hän nojaili kovasti pöytään. Veera puhui paljon, oli varmaankin sopivassa humalassa. Pinjakin on vähän humalassa. Vaimojani oli ahdisteltu vessassa! Olin syvästi järkyttynyt tästä. Juuso joi jotain sinistä juomaa ja jotain minttu-lakritsi-kaakaojuomaa. Se oli ihan hyvää, vaikka yleensä en pidä maitoalkoholi-sekoituksesta.

Valomerkin jälkeen lähdimme ulos. Minä, Veera, Pinja ja Yö lämmittelimme Nukessa, mutta Laura jäi Markuksen (tummat hiukset) kanssa ulos tupakoimaan. Siinä viiden minuutin aikana sisällä päätimme, että lähdetään Pikkolo-grillille! Kyytimme oli tulossa puolen tunnin päästä. Menimme grillijonoon.

Puhuapälpätimme tuttuun tapaamme, kunnes taaksemme tuli kaksi miestä. He olivat kovassa humalassa, ja uskoivat kaiken mitä sanoimme. Pinja oli kova värittämään tarinaamme. Olimme Epätiia (minä), Magdaleena (Veera), Irmeli (Yö) ja Kalevi (Pinja). Pinja oli mies, ja sekin meni aivan täydestä. Minä ja Veera olimme lesboja, minulla on ollut 34 naista ja minulla ja Veeralla on ollut yhden yön juttu ja nykyään olemme kämppiksiä. Asuimme kaikki Utajärvellä. Yö oli hetero, mutta hän ei harrasta esiaviollista seksiä. Yön isä oli pappi. Pinjalla oli isompi kuin niillä miehillä. He olivat aika viihdyttäviä, vaikka minulla ei aina pitänyt oma pokka, varsinkaan kun minulla oli hikka. Pääsimme jonossa ehkä puoleen väliin kun Laura tuli ilmoittamaan että kyyti tuli. Lähdimme saman tien omin jaloin juoksemaan kohti Allin limusiinikyytiä. Sinne jäi grilli, ruuat ja miehet.

Tiia

perjantai 4. joulukuuta 2009

TALVI ON SAATANASTA JA MAKE ON HIENO JA TISSIT

TALVI ON SAATANASTA.

Tiiän sen esim siksi, että
1) On kylmä. Palelen koko ajan.
2) En tykkää siitä kun ei ole lunta.
3) En tykkäis vaikka lunta oliski.
4) Haluan, että olis kesä.
5) Ootan, että kesä tulis.
6) Siwa on paljon kauempana kun syyskuussa.
7) Pingviinitki on mielummin etelässä kun täällä.
8) Ei tee mieli jäätelöä, koska se on kylmää.
9) Juon paljon glogiä, koska se on lämmintä.
10) Muutki ihmiset on alkanu pitää pipoja.
11) Lenkillä on kylmä vaikka on hiki.
12) Pyörä itkee.
13) Mummo ei oo avannu ikkunaa tuulettaakseen yöhousujaan.
14) Tiskaan siksi, että tulee lämmin.

Tästä voimme päätellä paljon asioita elämäämme. Elämä on hieno asia. Olen kuullut sen joskus. Välillä kyllä tuntuu että on vain kylmää, ja kylmä ei ole hienoa. Mutta se johtuu talvesta. Siitä, että on joulukuu! Talvi ei ole elämää. Talvella on vain kurjuutta ja kylmyyttä. Paitsi Koskelantiellä on myös mukavaa välillä. On vaimoja (vaaleita ja tummia, karvaisia ja hmn vähemmän karvaisia), vieraita, bileitä, kaakaota ja naapurin netti. Mitä muuta voi elämässä haluta? Edes talvella?

Omistan tämän blogi-kirjoituksen ystävälleni Annalle (tummat hiukset), koska hän käy uskollisesti päivittäin lukemassa tätä suurenmoista ja kuuluisaa julkkisblogiamme. (Voiko Kuivasjärvellä tehdä muuta?)

Tänään rakas ystävämme ja Maken epävirallinen kummisetä Juuso (tummat hiukset) pääsee ylioppilaaksi, ja olemme koko konkkaronkka menossa käymään omin jaloin hänen omissa juhlissaan! Illalla, kuten glamour-elämäämme kuuluu, lähdemme ulos viehättäviin yökerhoihin.

Make voi hyvin. Olen ajattellut, että Make on maailman idiootein hamsteri, koska hän viihtyy niin hyvin häkissään, eikä tajuaisi lähteä karkuun vaikka jättäisi kaikki häkin ovet auki. Toissapäivänä minä ja Lauri leikimme hänen kanssaan. Aluksi hän oli hieman peloissaan, mutta pian hän innostui. Kun laitoin hänet takaisin häkkiin, hän syöksyi suin päin omin avuin avoinna olevalle ovelle ja tuli itse pois häkistä. Olimme hänestä todella ylpeitä. Tämän jälkeen huomasin, että Maken kuntopyörä ei ollut kunnolla paikoillaan (liekö siivouksessa laitettu epähuomiossa väärin?) ja laitoin sen kiinni kunnolla. Make meni pyörään, ja juoksi siinä ainakin seuraavat kolme tuntia! Treenaa kohta enemmän kuin minä ja Veera yhteensä.

Haluan vielä kertoa glamourista ystävättärestäni Ankusta (tummat hiukset). Hän löi maanantaina hevosen kanssa omat viisaat päät yhteen ja sai aivotärähdyksen. Hän sai glamourisen mustan silmän! Ainakaan ei tarvinnut meikata toista silmää. Menin hänen luokseen yöksi, koska hän ei saanut nukkua yksin. Yöllä herätyskello oli soimassa esim k LO 3,00. Muistan, kuinka Ankku heräsi sammuttamaan sen ja itse käänsin kylkeä. Katsoimme illalla Geishan muistelmat, ja ajattelimme että tästä meille tulevaisuuden ammatit. Geishat ovat niin glamourisia.

Tiia

perjantai 27. marraskuuta 2009

RUOTSALAISIA TISSEJÄ TULOSSA

Pitkästä aikaa toppilassa! Kävin täällä kyllä toissapäivänä aamulla, mutta en tänään enää muistanut milloin viimeksi olisin nukkunut täällä, joten päätin tulla Yö-kylään. Olikin jo kova ikävä Makea ja vaimoja, paitsi Veeraa, sillä näen häntä jatkuvalla syötöllä. Ja Tiiaa en näe nytkään ollenkaan, sillä hän ei ole täällä tällä hetkellä. Lauraa ehdin näkemään, mutta hän poistui jo keskuudestamme keskustaan kahvittelemaan jonkun ihanan ystävänsä kanssa.

Tästä illasta tulee varmasti jännittävä! Olemme nimittäin tapaamassa muutaman kauniin, todennäköisesti ruskettuneen ja blondin ruotsalaistytön. Aiomme mennä heidän kanssaan konserttiin kristilliseen kahvilaan. Kristilliset arvot ovat meille kyllä tärkeitä elämässä. Itse olen katolinen, vaimoni esim veera ja tiia eivät kuulu kirkkoon mutta Jumala on silti läsnä heidän jokapäiväisessä elämässään. Konsertin jälkeen aiomme mennä baariin ruotsalaisten tyttöjen kanssa!

Eilen aloitimme Veeran kanssa paremman elämän. Kävimme bodaamassa. Kävimme bodaamassa myös tänään. Lihaksemme suorastaan kasvavat silmissä. Lisäksi olemme opiskelleet molempina päivinä, emmekä ole juoneet yhtään kaljaa. Yritämme täten taistella Britney Spears -ilmiötä vastaan. Olisi myös hienoa päästä tenttejä läpi.

Kävin äsken katsomassa Makea. Hamsterimme on pieni lusmuileva veijari, se nimittäin yrittää paeta häkistään järsimällä kaltereita. Siinäpähän yrittää. Salapoliisimaisesti laskin myös yhteen 1+1 ja tajusin, että tuota samaista ääntä Make teki viime lauantaina vaimojen synttäreiden jälkeen. Tuolloin minulla oli hienoisia vaikeuksia nukkua samassa huoneessa Maken kanssa kun se piti niin kovaa rapinaa. Make siis yritti paeta jo lauantaina!

Rakkain terveisin, Yö ja jähmeä Tuksu-flow

LÄSKEILYÄ JA TISSIT

Yritin leikkiä Maken kanssa, mutta se vaan haluaa nukkua. Keneen lie tullu! Laura sanoi, että he leikkivät viime yönä k LO 03,00. Huoh, millaista kasvatusta! Yritin houkutella sitä ulos kopista parsakaalella, mutta Make vain vei parsat koppiin ja alkoi vetelemään omia hirsiä. Mutta Make on vasta vauva.

Yritin etsiä ruokaa, mutta jääkaappiin ei ilmesty mitään vaikka 17 minuutin välein sinne kurkistaisi. Teemme vaimojen kanssa sitä usein. Vuorotellen vähän väliä käymme tarkistamassa, onko jääkaappiin ilmestynyt mitään syötävää. Minulla ei tällä hetkellä oli siellä kun yksi kalja, jonka Ankku toi, ja vähän juustoa, jota Ellin ja Kossin äiti lähetti, etten kuole nälkään. En vieläkään ole varsinaisesti käynyt kaupassa sen jälkeen kun tulin Prahasta. Veera sen sijaan on. Hän sanoi käyvänsä kaupassa monesti päivässä! Minä ja Laura emme vain saa aikaiseksi. Kauppaan lähteminen on aina kova prosessi, ja se täytyy suunnitella huolellisesti. Eilen illalla mieleni teki kovasti fetajuustoa ja suklaata, mutta olin Kuivasjärvellä, ja siellä kaupat ovat kaukana, toisin kuin täällä keskustan tuntumassa.

Toissapäivänä vietin viehättävän ystävättäreni Ankun (tummat hiukset) kanssa eleganttia ja glamourista teemapäivää. Teemana oli läskeily. Ensin kävelimme Limingantullin McDonaldsiin syömään (keskiviikko, keskellä päivää). Tämän jälkeen menimme Prismaan ostamaan neljä pussia karkkia. Katselimme leluosastolla My Little Ponyja. Kun minä olin nuori, minulla oli niitä paljon. Tai on minulla vieläkin, mutta en ole vähään aikaan leikkinyt niillä. Silloin ne olivat ihania ja pyöreitä. Nykyajan My Little Ponyt ovat aivan anorektisia! Ei ihme, että nuorilla naisilla on vääristyneitä kuvia omista vartaloistaan! Olimme niin syvästi järkyttyneitä tästä, että paluumatkalla menimme uudestaan McDonaldsiin, ettemme vain pääse laihtumaan. Tilasimme jäätelöä ja pirtelöä. Tämän jälkeen menimme Ankun palatsiin, lauloimme Singstaria ja olimme todella hyviä. Illalla katsoimme vielä Peter Pan -elokuvan, jossa on maailman ihanin mies, Jeremy Sumpter. <3

Tiia

maanantai 23. marraskuuta 2009

MAKE, SYNTYMÄPÄIVÄT JA TISSIT

Perjantaina kävin glamouristen ystävieni Ellin, Sampon, Kossin, Millan, Heidin, Laurin ja Janin kanssa paikallisessa yökerhossa tanssimassa ja viettämässä laatuaikaa toistemme kanssa. Meillä oli mukavaa. Olin hiukan väsynyt illan säbäpelien jälkeen, mutta ei se haitannut. Elli ja hänen viehättävä ja glamourinen ystävänsä Joni tulivat meille yökylään. Heräsimme Ellin kanssa lauantaiaamuna puoli yhdeksältä lenkille! Tämän jälkeen minä, Laura ja Juuso menimme jyrsijänäyttelyyn hakemaan Makea.

Olisimme olleet pulassa ilman Auroraa ja Juliaanaa. Onneksi he auttoivat meitä löytämään Maken. Juusosta tulee Maken kummisetä, koska hän on ollut niin tärkeässä roolissa Maken elämässä. Make tarvii myös isähahmon.

Lauantaina juhlimme minun ja kauniin vaimoni Veeran (ruskeat hiukset) 19-vuotissyntymäpäiviä! Meillä oli todella glamouriset juhlat. Olimme hankkineet juuri tätä varten Hello Kitty -pöytäliinan ja leiponeet vaaleanpunaisen kakun! Kutsuvieraslista oli täynnä arvokkaita ja nimekkäitä henkilöitä. Paikalla olivat siis (ainakin, minun ja Veeran lisäksi): Make, Yö, Pinja, Lauri, Juhani, Tuomo, Jenny, Hanna, Elli, Joni, Kossi, Milla, Sampo, Juho, Mikko, Stina, Tanja, Ankku, Mikael, Teresa, Henri, Toni, Katja, Iiro, Juuso, Sanna, Jani, Jenni, Maarit, Satu, kaksi jätkää, Haba, Olli, Tuomas, Simo, Ruut, Kaarle ja Jani.

Tänään, juhlien jälkeisenä maanantaina, saimme postissa taloyhtiön järjestyssäännöt! Kuinka ihastuttavaa, taloyhtiön hallitus oli keskustellut meistä ja muistanut meitä tällaisella paperilla. Taidamme pitää seuraavar glamouriset juhlat hiljaisuuden aikaan vasta ensi vuonna.

Tiia

torstai 19. marraskuuta 2009

BILETYSTÄ, TISSEJÄ JA TAMPERELAISIA TEEKKAREITA

Olimme viime yönä Kaarlessa juhlistamassa vaimoni Veeran (ruskeat hiukset) syntymäpäivää Yön kanssa. En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa. Ensivaikutelma oli loistava: meiltä ei kysytty henkilöllisyyttä, joten olemme hyvinkin kuuluisia. Seuraavaksi kävelimme keski-ikäisen miesporukan ohi, ja eräs mieshenkilö alkoi juttelemaan: "Olett todella kkaunisss". Yläkertaan päästyämme tervehdimme muutamia tuttuja ystävättäriämme ja menimme pöytään istumaan. Eikä aikaakaan kun luoksemme saapui kolme alfaurosta.

Siinä aloimme rupattelemaan. Kävi ilmi, että yksi heistä, Janne, oli käynyt Lyseon. Heillä oli Veeran kanssa paljon puhuttavaa. Minun kimppuuni hyökkäsi homofobisin mies ja alkoi jutustelemaan: "Oletko käynyt täällä usein?". Yritin estää totaalihajoamisen, ja kerroin etten ollut. Hän tivasi, että oliko siihen jokin syy. Huomautin, että tämä kyseinen yökerho on usein K20. Sitten tuli tämä perinteinen kysymys, mihin minä ja Veera törmäsimme Wienin lentokentällä muutaman viikkoa sitten: "Kuinka vanha sä oot?". Ja oli ilmeisesti hänen vuoronsa hajota, en kyllä ymmärtänyt miksi.

Myöhemmin menimme tanssimaan. Siellä minua tuijotti mieshenkilö, joka myöhemmin tuli tervehtimään ja esittäytymään. Hänkin sanoi nimekseen Janne. Kummallinen yhteensattuma! Hän oli tamperelainen teekkari, ja hän tuli meille yökylään. Mutta syy siihen oli Veeran! Hän ja Veera nukkuivat Veeran huoneessa (Janne: Tulen teille nukkumaan. Emme harrasta seksiä.), Yö ja Pinja nukkuivat olohuoneessa ja minä ja Laura minun huoneessani. Laura ei uskaltanut nukkua omassa huoneessaan, vaikka iskuporakone olikin Veeran huoneessa...

Tämä aamu oli jännittävä. Nukuimme ihan liian vähän, koska olimme myöhään kotona ja Jannen piti päästä yliopistolle klo 10, eikä hän tiennyt missä se on. Minä lupasin viedä hänet autolla, jos hän on kiltisti. Minä, Laura ja Yö lähdimme viemään häntä. Kun olimme löytäneet loput tamperelaiset teekkarit yliopistolta, herätimme Juspen ja sanoimme että tulemme hakemaan hänet hamsterikauppaan! Olemme nimittäin päättäneet laajentaa perhettämme, ja ajattelimme tehdä sen tänään Veeran syntymäpäivän kunniaksi. Juspea kuulemma väsytti, ja Yöllä oli karmea krapula eilisen johdosta. Siksi automatka oli varsin viihdyttävä. Kävimme Akvaarioshopissa ja Lil Zoossa, mutta FinnAirin lakon takia kaikki hamsterimme olivat jääneet Helsinkiin, eikä meillä siis ole vielä hamsteria. Haimme kuitenkin muut vermeet siskoltani, ja laitamme ne valmiiksi odottamaan uutta perheenlisäystämme.

Laura penkoo nyt Pinjan kanssa jotain papereitaan. Hän oli lukion 2. luokalla tehnyt hienon portfolion, jonka otsikko kuului hienosti: "POFTFOLIO". Laura on niin älykäs. Mietimme samalla korttia Veeralle. Pitäisikö hän enemmän panssarivaunu- vai apina-kortista? Löysimme myös hänelle kakun päälle numerokynttilöitä: 5 + 5 +9 = 19 !!! Vielä kun joku osaisi leipoa kakun.

- Tiia

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

TAIVAAN PILVIIN KURKOITAMME! TISSIT JA KAKKUA.

Palattiin tosiaan takaisin Prahasta. Elämä Suomessa on ollut ainakin ajoittain klamourista, vaikka pimeys onkin välillä masentanut muuten niin pirteitä mieliämme. Meno onkin ajoittain muistuttanut mielenterveyskuntoutujien ryhmätapaamista, olemme esim. kirjoittaneet listoja mukavista ja terapeuttisista asioista (4+1 A4:sta), leiponeet ja völlänneet. Terv. huolto on tärkeä asia, tosin nyky-yhteiskunnassa se siirtyy yhä useammin kolmannen sektorin eli esim. vaimojen harteille, tältä ainakin vaikuttaa. Rahaa säästyy valtiolta n. 200 milj. euroa, voisimmeko kenties saada lisää tukia, kiitos.

Tällä viikolla kävin Yön kanssa jokaisella luennolla ja kaikissa harjoitusryhmissä, joissa piti, yhteensä viisi oppituntia. En muista, koska näin olisi käynyt viimeksi. Ehkä ei koskaan. Tuntui ihan hienolta, vois jatkaa samaa rataa. Mielestäni olisi hyvä läppä saada maisterintutkinto esim. seitsemässä vuodessa! Muita kuin olisi hyvä läppä -tyyppisiä tulevaisuudensuunnitelmia mulla ei tosin olekaan, mutta ei ole pakko, jos ei halua.

Joka tapauksessa käytännön elämä opettaa enemmän kuin teoria, kuten Tuksu sanoo. Emme siis jaksa enää riekkua ulkona joka ilta, kuten teimme kun olin 18-vuotias syyskuussa. Tänään lähdemme kuitenkin glamourisiin historianopiskelijoiden Viva la Cultura -bileisiin hienostuneeseen oululaiseen Kaarlenholvi-ravintolaan, joka sijaitsee ihan keskustassa ja josta on pakollinen merinäköala. Tiialla on käytössä limusiini, jolla hän kuskaa meitä!

Täytän tosiaan muka huomenna 19, mutta päätin parempien olosuhteiden vuoksi (kakku valmis ja parempia bileitä) aloittaa juhlinnan jo tänään. Lauantaina meillä on vielä glamourbileet, joissa juhlimme sekä minun että Tiian vanhenemista.

Nyt pitää rientää leipomaan kuivakakkua! Yritän saada tuksu-flown pian takaisin, ettei blogillemme käy minun osaltani niin kuin esim. vaimoni kaktukselle.

rakkain terveisin Veera


YÖ TÄÄLLÄ HEI.
Väsyttää vähän. Oltiin tänään niin reippaita veeran kanssa että käytiin luennolla. Esim siksi väsyttää. Ja myös siksi että maanantaina piti tehdä yksi koulujuttu, ja aloituskyvyttömyyden vuoksi tein sitä koko yön ja en nukkunu tarpeeksi ja hajoilin. Olen vähän hajoillut muutenkin, mielenterveys on rappiolla. Minun pitää keskustella aiheesta äitini kanssa, sillä hän on minusta hieman huolestunut. Perhe on kyllä tärkeä asia elämässä. Isovanhemmat on vähän rasittavampia. Kun mummoni muutama päivä sitten arveli minun olevan masentunut, hän suositteli minulle vitamiineja, vaikka ne eivät ole edes tarpeeksi tehokkaita aiheuttamaan britney spears- ilmiötä. Ostin tänään kuitenkin vitamiinimehua. Ajattelin nauttia sitä vodkan ohessa.

Nyt alkaa onneksi viikonloppu ja lähdemme viihteelle. Nyt just pitäs tapahtua kalsarikännäysetkot, mutta eipäs vaan näy viinaa ja housut on vielä jalassa. Veera-vaimo pyöräyttää kakkua ja Laura-vaimo tiskaa.

Odotan innolla lauantaisia glamourbileitä! Tänään esimerkiksi suunnittelimme kauniin kämppikseni Paamin kanssa, mitä hän voisin laittaa ylleen lauantaina. Hänellä on aika paljon aikuistyylisiä, kalliita, ulkomailta ostettuja vaatteita, jotka ovat todella chic. Hänellä on lisäksi suuri kokoelma aitoja helmiä, uskon siis että hän saapuu paikalle oikein tyylikkäänä. Itse ajattelin pukeutua hieman prinsessatyylisesti söpön tyttömäiseen haute couture -pitsiluomukseen. Käyn vielä kampaajalla lauantaiaamulla ihan vain juhlia varten! Tosin saatan luopua blondista hiusväristä 8( Surullista mutta ajattelin että vähemmän syövyttävien värimyrkkyjen käyttäminen voisi olla hyväksi aivotoiminnalleni.
Väristä en ole vielä ihan varma, mutta ainakin ajattelin leikkaavani hiuksiani lyhyemmäksi (kuinka yllättävää). Olen kyllä sitä mieltä että pitkät runsaat hiukset on naisen kruunu, ja blondit hiukset sopii mulle parhaiten, mutta kaipaan muutosta!! Nähtäväksi jää, mitä hiuksilleni tapahtuu.

glamourterveisin, Yö

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

TISSEJÄ JA ANKAN MARSSIA

Voi kauhistus, kukaan ei ole päivittänyt blogia. Olemme siis rakkaan Veera-vaimoni (ei todellakaan vaaleat, mutta okei, ei tummatkaan hiukset) kanssa rantautuneet Suomeen ja jatkaneet glamourista ja jännittävää elämäämme.

Viime torstaina täytin 19-vuotta. Edellisenä päivänä Yö ja Veera alkoivat myöhään illalla leipomaan munakasta. Tämän munakkaan valmistamiseen meni aika kauan aikaa ja se kävi myös uunissa. Jännittävintä oli, että aamulla sen päälle oli ilmestynyt pinkkiä kermavaahtoa ja strösseleitä! Todella ihanaa ja glamourista. Syntymäpäivälahjaksi sain vaimoiltani ihanat Hello Kitty -karvasukat ja Hello Kitty -tikkarin (samanlaisen kuin Johanna Tukiaisella kotiesittely-videossa). Hello Kittyhän siis todellakin on aikuisten juttu, senhän me kaikki tiedämme.

Samana päivänä tein keittiöömme alttarin Johanna Tukiaiselle. Olemme kuunnelleet paljon hänen uutta biisiään unohtamatta tietenkään Lööppijulkkista.

Perjantaina kävimme vaimojen kanssa kylässä Juuso-ystävämme palatsissa. Hän ei edes asu kaukana kommuunistamme. Rupattelimme mukavia ja pelasimme hienostunutta ja taitoa vaativaa peliä, jonka Yö ja Veera voittivat. Muuttuvaa labyrinttia arvostetaan aivan liian vähän!

Viikonloppuna olin Nuori Suunta taso 1 -koulutuksen 2. osalla. Siellä oli glamourisia ihmisiä. Lauantaina kävimme yhdessä läheisessä leikkipuistossa leikkimässä, juoksemassa ja pelailemassa jännittäviä pelejä. Ohikulkevat ihmiset varmaan ajattelivat että olimme jotenkin jälkeenjääneitä, mutta ainakin meillä oli mukavaa. Jussin kanssa teimme suunnistusretken ankan marssilla, koska se oli ohje. Vessun ja Laurin ankan marssi muistutti mielestämme ennemminkin jotain sorsajuoksua. Etsimme myös hyviä reitinvalintoja, esim. hiekkalaatikon läpi, penkin yli, kaksi kertaa puun ympäri.. Lensin ultimatepallopelin aikana komeasti mukkelis makkelis, koska kentällä oli kivoja jäävuoria. Onneksi ystäväni Carita (pitkät, vaaleat hiukset) tuli kiskomaan minut ylös.

Tänään urheiluhetkemme oli liikuntasalissa. Leikimme paljon lapsille (esim. minä) soveltuvia leikkejä esim. ketjuhippaa, töpselihippaa, muistipeliä, maa-meri-laivaa karttamerkeillä ja rastilipunryöstöä. Keski-ikämme tosiaan oli varmaan ainakin se täysi-ikäisyyden ylittävä luku. Nyt menen lukemaan jotain sivistävää, esim. 7-päivää.

- Tiia

lauantai 7. marraskuuta 2009

PRAHA, TISSEJA JA GLAMOURIA

Glamouriset terveiset Prahasta! Mina ja Veera-vaimoni olemme lomailemassa taalla Tsekin paakaupungissa. Emme ole saanet sikainfluenssaa, joka olisi hyvin ikava ja vaarallinen taalla, silla emme saisi menna lentokentalle ja tulla takaisin Suomeen viela ensi viikolla.

Lahdimme matkaan keskiviikkoiltapaivana. Matkustimme junalla Oulusta Helsinkiin ihanan ystavani Janin (hiuksia ja vahan partaa) luokse. Torstaina lento Helsingista lahti klo 14.55. Meilla oli siis hyvin aikaa. Tai ainakin olisi ollut, jos olisimme osanneet menna bussilla oikeaan suuntaan. Loysimme siis itsemme ja toisemme jostain perseesta ja aikaa check-iniin oli noin 45 minuuttia. Soitin siis Janille, jonka IHANA JA GLAMOURINEN JA PARAS ystava Tomi TULI HAKEMAAN MEIDAT AUTOLLA POIS PERSEESTA JA VEI SUORAAN LENTOKENTALLE. Aikaakin jai ruhtinaaliset 8 minuuttia. Onneksi muistimme myos samana aamuna, etta meilla on koneen vaihto Wienissa, joten osasimme toimia sen mukaisesti. Veera epailee etta hanestakin on tullut blondi. Paasimme lopulta kuitenkin Prahaan ja kaikki oli hyvin.

Prahassa yovyimme ensimmaiseksi Veeran glamourisen ystavan, Fabienin (tummat hiukset), luona. Hanen hippikotinsa oli mahtava! Hanen lahes kaikki tavaransa oli loydetty kadulta tai saatu jostain. Meigankin nukkumapaikkamme olivat patja (jota han kaytti sohvana) ja jokin turkoosi hiukan sakkituolia muistuttava juttu (jossa Veera yritti nukkua, mutta kompi sitten minun viereeni yolla!). Viime yon olimme ja seuraavan yon olemme tallaisessa glamourisessa hostellissa, mutta loppuajaksi menemme taas Fabienin luo.

Eilen kavimme tutustumassa keskustaan. Shoppailimme hienostuneissa liikkeissa, paaasiallisesti ihaillen miesten boksereita (Veeralla on perversio niihin). Muutenkin viihdyimme paljon miestenosastoilla. Taalla on paljon halvempaa vaikka hinnat ovat suuremmat. 25 paikallista rahaa on n. 1 euro. Vaikka Veera kirjoitti matematiikasta L ja mina pitkan matematiikan, on meidan aina vaikeasti laskettava uudelleen kaikki hinnat. Loysimme osa-aikavaimollemme Yolle taydellisen glamourisen joululahjan! Han yllattyy varmasti. Olemme hankkineet myos jo osan vaimomme Lauran epajoululahjaa.

Illalla lahdimme etsimaan meidan arvollemme sopivaa yokerhoa. Moni paikka oli aivan taynna tai taynna kaikkia pervoja ihmisia! Loysimme kuitenkin viihtyisan kivan baarin, jossa olimme n. klo 21 ja viihdyimme siella valomerkkiin asti! Veera kertoi siella aidinkielenopiskeluvitsin, jonka oli kuullut. Se menee nain > Kannattaa yrittaa iskea baarista aidinkielenopiskelija, silla parhaassa tapauksessa nussitaan jo ennen pilkkua. HAHAHAHEHEHEHSHAHAHHSHADHAASADADSSDSSAAS

Joo.

Joimme siis yksi ja puoli kaljaa kumpikin, Veera vahan enemman ja mina vahan vahemman. Se meni omaan paahan. Taman jalkeen kavimme glamourisessa pitseeriassa syomassa. Se oli menossa kiinni, joten pitsa taytyi ottaa mukaan. Pitsarasia ylisti naiskauneutta jumalan nimissa. Siina oli tissit. Olemme muuten puhuneet paljon tisseista, koska kukaan ei katso meita poljasti, koska kukaan ei ymmarra. Luulemme, etta pitseeriamies huomasi meidan hiukan humaltuneen, koska lahtiessamme Veera ei meinannut saada ulko-ovea auki ja se jatka oikeesti REPES/HAJOS siina meidan takana. Hienoa. Keski-Euroopan ovet kylla yleensa aukeilevat aivan homosti ja vaariin suuntiin, koska olemme omilla vartaloillamme tormailleet niihin. Myos selvin omin pain.

Tanaan kavimme aluksi kirpputorilla. Fabien sanoi, etta loydamme sen valkoisen elefantin avulla. No, kylla, kirpputorin lahella oli paperi jossa oli n. 2cm kertaa 2cm kokoisia norsuja. Tehtava oli siis helppo nainkin blondeille suomalaisille. Taman jalkeen hortoilimme metrolla lahelle koysirataa. Kiipeilimme vuorta ylos, suunnistin hienosti ja oikoilimme jostai randompuskista ja olimme hukassa ja loysimme taas itsemme. Siella oli kaunista ja paljon kauniita lehtia. Paljon parempi ruska kuin kotimaassamme. Koysiradalla koimme kauhun hetkia. Meinasimme kuolla. Se oli jarkyttavaa ja traumaattista. Olimme siis sellaisessa kopissa n. 20 muun ihmisen kanssa. Elamamme pisimmat 60 metria moottoroidussa ajoneuvossa. Se nimittain pysahtyi keskella rataa. Kuului jotain tsekinkielista puhetta. Yhtakkia se rojahti noin metrin alaspain. Kopissa olevat lastenvaunut melkein mursivat vaimoni nenan. Kaikki olivat kauhuissaan, pieni poika itki (johtui ehka kylla siita etta han loi omalla kadellaan lastenvaunuja ja se sattui). Sitten radanvartta luoksemme kaveli haalaripukuinen korjausmies. (Huoh, nyt viela laitetaan mies rattiin, huokaili vaimoni). Paasimme kuitenkin palkahasta ja turvallisesti loppuun asti. Se oli hyva, koska minua pissatti kovasti. Veeran mielesta puhun paljon pissaamisesta, huoh.

Taman traumaattisen kokemuksen jalkeen menimme todella glamouriseen kahvilaan, jossa pelastin tarjoilijamiehen hyytavalta kylmyydelta ja viimalta. Han jai oven taakse ja mina avasin sen. Kavimme taman jalkeen ihailemassa Kaarlen siltaa, joka on todella kuuluisa, ja otimme kuvia myos hienosta kuuluisasta kellosta. Kavimme myos viinakaupassa, jossa viivyimme kauan, mutta emme voineet ostaa kaikkea, koska siella ei kaynyt Visa Elektron, mika on perseesta.

Halauksia ja suudelmia! Nahdaan ensi viikolla!

Rakkaudella, Tiia ja Veera

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

TISSEJÄ JA RANKKAA JUHLIMISTA!

Anteeksi, ettemme ole kirjoittaneet blogiin piiiitkään aikaan. Elämässämme on tapahtunut niin paljon kaikkea glamourista! On ollut Halloween-juhlat, ensimmäiset pikkujoulut ja paljon uusia, jännittäviä ystäviä! On myös surullinen ja mieltä järkyttävä uutinen: Laura-vaimo aikoo muuttaa tammikuun alusta Suomen Miamiin, Helsinkiin. Helsinki on hieno ja kultturelli, onhan se Suomen pääkaupunki. Minäkin pidän siitä, haluaisin itsekin muuttaa sinne, koska siellä on lämpimämpää, enemmän glamourisia ihmisiä ja lenkkimaastoja. Nyt en ole uskaltanut käydä paljon lenkillä, koska olen pelännyt vilustuvani, ja haluan olla terve, koska lähden tänään Helsinkiin ja huomenna Prahaan Veera-vaimoni kanssa.

Prahassa aiomme viettää glamourista ja rentouttavaa elämää. Käymme paikallisissa yökerhoissa, tutustumme nähtävyyksiin ja paikallisiin ihmisiin, sekä valokuvaamme kaiken. Odotan sitä kuin kuuta nousevaa! Palaamme Suomen pääkaupunkiin, Helsinkiin, ensi viikon tiistaina 10. pvä marraskuuta ja tulemme illalla Ouluun. Minulla onkin sitten pian syntymäpäivä, täytän pyöreät 19 vuotta marraskuun 12. päivä! Silloin on lukiolaisten Kaamos-bileet Oulun Onnelassa, saatan lähteä sinne, jos mua huvittaa.

Haluan palata nyt muutamia päiviä ja hetkiä taakse päin lauantaihin, kun juhlimme Halloweenia. VIP-vierainamme oli lisäksemme Zach, Pinja, Aku, Lauri, Juhani, Tuomo, Jouni, Kossi 1, Kossi 2, Milla, Juspe, Mikko, Sampo, Juho, Jani, Sanna, Ankku, Sami, Mikael, Kepa, Leena, Inkku, Seve, Jaana, Toni, Kalle, 2 heidän aveciaan, Jani ja Paami. Meillä oli glamourinen kurpitsa, jolle olin askarrellut kauhistuttavat kasvot. Meillä oli muutenkin glamourisen karmivat koristeet. Keittiön katossamme oli jättimäinen tekohämähäkinseitti, jossa oli neljä tekohämähäkkiä. Myös postilaatikostamme pursusi hämähäkin seittiä. Olimme Veeran kanssa leiponeet maustekakun, johon tein hienoja marsipaanilehtiä. Leivoimme myös muffinsseja, joiden päällä oli karmivaa vihreää tahmaa. Mummojen mehuista teimme hyvää boolia. Halloween oli kaikin puolin onnistunut juhla.

Seuraava päivä, eli viime sunnuntai, meni Halloweenista toipumiseen ja pikkujoulujen suunnitteluun. Maanantaina nimittäin vietimme ensimmäiset pikkujoulut! Maanantai oli aivan hyvä päivä juhlia. VIP-vierainamme olivat Lauri, Juspe (sekä Polle), Eetu, Jukka, Joonas, Marko, Zach, Jussi, Pinja, Sanna, Ruut ja Mikko. Pelasimme Salkkari-juomapeliä ja söimme leipomiani joulutorttuja ja piparkakkuja. Oli meillä pari Tuksu-possuakin! Joimme myös paljon glögiä ja muita jouluisia juomia.

Otteita kännivieraskirjasta:
"Mä oon nähny ku Pinja on juonu vettä" -Veera
"Mä oon nähny ku Pinja on juonu kokista" -Laura
"Mä oon nähny ku Pinja ei oo juonu mitää" -Tiia

- Tiia

perjantai 30. lokakuuta 2009

EI YHTÄÄN TISSIÄ MUTTA HYVIN PALJON JÄNNITYSTÄ!

Elämässämme tosiaankin on jännitystä! Toissapäivänä rakas lähikauppamme Siwa ryöstettiin veitsellä uhaten. Olin siinä pihalla noin klo 17.40 ja näin poliisiauton ja kaksi vartija-autoa. Pian paikalle saapui myös ambulanssi, josta nousi kaksi ensihoitajaa. Siwan ovet olivat lukossa, mutta poliisi päästi heidät sisään. Olisin voinut kuolla! Harmi ettei minulla ollut kameraa mukana, olisin voinut ottaa kuvia ja lähettää lehteen. Pinja pisti kuitenkin paremmaksi: joku oli tapettu hänen talossaan!

Eilen meille saapui ihana ja glamourinen espanjalainen mies Alberto. Hän on Veeran ystävä. Alberto kävi tänään kanssamme lenkillä. Minua ja Yötä vähän hirvitti, koska hänellä ei ollut glamourista pipoa päässä, ja ulkona oli vähän pakkasta. Alberto ei pidä piparitaikinasta. Minä, Veera, Yö ja Lauri pidämme. Meidän piti leipoa eilen pipareita, mutta jaksoimme tehdä vain taikinan, jota on vielä vähän jäljellä. Teemme sitä lisää maanantaiksi pikkujouluihin. Voimme tehdä jännittäviä Tuksu-possuja ja koristella ne vaaleanpunaisiksi!

Eilen tutustuin myös kurpitsan sisältöön. Se oli karvainen ja siemeninen. Olin yllättynyt! Tein kurpitsastamme hienon lyhdyn huomisiin Halloween-juhliimme. Odotan niitä kärsimättömästi! Meille on ehkä tulossa huomenna ruotsalaisia CouchSurffaajia. Tänään syön ehkä pitsaa. Minulla on yhä glamouriset kynnet.

- Tiia

torstai 29. lokakuuta 2009

EI LÄHES LAINKAAN TISSEJÄ, MUTTA PALJON KULTTUURIA JA GLAMOURIA

Hei rakkaat lukijat! En olekaan koskaan aikaisemmin kirjoittanut upeaan blogiimme, mutta nyt tunsin siihen suorastaan pakottavaa tarvetta. Olen viettäny jo noin puolitoista vuorokautta kotimaamme kulttuurin, muodin ja kaiken glamourin kehdossa, eli Helsingissä (sehän on melkein niin kuin MIAMI!) Saavuin tänne eilen aamusella Valtion Rautateiden suopealla avustuksella osallistuakseni liiketalouden koulutusohjelman pääsykokeisiin Helsingin Kauppaoppilaitoksella. Koulu oli suuri ja kaunis, mutta sinne oli hieman vaikeata löytää. Onneksi hurmaava muusikkoystäväni Joonas (pitkät, vaaleat hiukset) on jo em. oppilaitoksessa ja avusti minua puhelimen välityksellä löytämään oikeaan paikkaan. Olisihan ollut hirveää myöhästyä niinkin arvostetun koulun pääsykoe ainoastaan surkean suuntavaistoni takia! Helsinki on niin suuri ja kaunis, että unohdin kokonaan tarkkailla ympäristöäni, kun keskityin katselemaan kaikkea aivan muuta, kuten lukuisia tissejä (kaiken kokoisia!), housuttomia naisia ja muodikkaita miehiä.
Pääsykoe osottautui hirvittävän vaikeaksi! Minusta tuntuu, että minua ei ehkä hyväksytä opiskelemaan tuohon kouluun, sillä muut kokeeseen osallistujat olivat erittäin fiksun ja ammattitaitoisen näköisiä, ja näyttivät paljon minua kokeneemmilta (ELI VANHOILTA!!).

Pääsykokeen lisäksi kävin eilen muistelemassa menneitä ja liikuin ympäri Helsinkiä joukkoliikennettä käyttäen. Ekologisuus ennen kaikkea! Ajattelin käydä Ateneumissa katsomassa Picasso-näyttelyn, mutta sitten aika ei riittänytkään siihen. Kenties menemme sinne huomenna ihanan tummatukkaisen ystäväni Valtterin kanssa. Eilen illalla vietin laatuaikaa isäni kanssa hänen kattohuoneistossaan Espoon parhaalla paikalla. Laitoin italialaista ruokaa, pitsaa ja pastaa! Lisäksi siemailimme hienostuneesti drinkkejä ja katselimme laatuviihdettä suuresta ja kalliista laajakuvatelevisiosta.

Entäs sitten tänään! Voi millainen päivä. Heräsin aamuvarhain ehtiäkseni kaunistautumaan päivän koitoksia varten. En ehtinyt kuivata hiuksiani, ja jouduin juoksemaan, jotta ehdin junaan, joka sitten vei minut Helsingin keskustaan. Siellä suuntasin heti uuteen lempikahvilaani (Tennispalatsin 2. kerroksessa sijaitseva Wayne's Coffee), jossa tilasin kupillisen Reilunkaupan kahvia ja lueskelin vaimoltani lainaamaa englanninkielistä klassikkokirjaa odottaessani kerrassaan jännittävää muusikkoystävääni Henriä (pitkä ruskea tukka [ja parta]). Olimme sopineet menevämme katsomaan merkittävää dokumenttielokuvaa suomalaisesta taitavasta, ikävä kyllä jo edesmenneestä, muusikosta Pekka Strengistä. Toteutimme suunnitelman, ja olin kerrassaan haltioissani elokuvasta. Se sisälsi Pekka Strengin koskettavaa progressiivista musiikkia, paljon PS:n sukulaisten ja ystävien haastatteluja ja lukuisia mielenkiintoisia faktoja muusikon aiemmin mysteeriksi jääneestä elämästä.
Elokuvan jälkeen kävimme nauttimassa lisää Reilunkaupan kahvia uudessa lempikahvilassani, jonka mukava ja kodikkaan lämmin tunnelma houkuttelee vierailemaan siellä yhä uudestaan. Kahvien jälkeen suuntasimme seuraavaan kulttuurikohteeseen, monipuoliseen levykauppaan nimeltä Keltainen Jäänsärkijä. Se oli juuri sellainen, kuin olen päiväunissani kuvitellut! Värikäs, rento, kovaääninen, täynnä mainoksia, muusikonnäköisiä ihmisiä ja mikä tärkeintä, LEVYJÄ! Sekä cd- että lp-levyjä. Olin haltioissani. Haahuilin levyhyllyjen välissä, katselin silmät pyöreinä kattoon asti ulottuvia hyllyrivistöjä, selasin läpi satoja ja taas satoja musiikkitallenteita, ja mukaani tarttuikin useampi kappale suosittujen artistien cd-levyjä. Levykauppavisiitin jälkeen suuntasimmekin jo ystäväni Henrin kanssa kohti Rautatientoria, josta jatkoimme matkaamme HKL:n bussilla numero 72. Minä matkasin Oulunkylään ja Henri jatkoi matkaansa kotiinsa Malmille.
Oulunkylä oli erittäin jännittävä! Älkääkä lukijat käsittäkö väärin, paikalla ei ole mitään tekemistä kotikaupunkini Oulun kanssa, vaikka nimi onkin hieman harhaanjohtava. Tapasin Oulunkylän glamourisella ostarilla ystäviäni, joita en ole tavannut kuukausiin. Jälleennäkeminen oli lämmin ja riemukas. Kävimme ruokaostoksilla, sain valita mitä ruokaa ostetaan, koska määränpäässämme paljastui, että ruuanlaittovuoro oli minulla. Kaupasta lähti mukaamme tietysti myös hieman alkoholia, jotta voisimme nauttia sitä sivistyneesti kuunnellessamme eturivin artistien kuumimpia hittejä tapaamispaikallamme, joka siis oli ystäväni JP:n (lyhyt, punainen tukka) valoisa kerrostalohuoneisto aivan ostarin läheisyydessä. Tapaaminen jäi kuitenkin melko pikaiseksi, koska halusin jo vetäytyä takaisin isäni hulppealle huoneistolle lepäämään.

Tämä merkintä näyttää venyvän hirvittävän pitkäksi, joten ehkäpä jatkan huomenna, tai viimeistään ylihuomenna tarinoimista ihmeellisestä Helsingistä. Loppuun voisin tiivistää kahden kuluneen päivän tapahtumia toteamalla, että olen oppinut paljon uutta ja tavannut aivan ihania ihmisiä! Toivon että seuraavat kaksi päivää ovat vähintäänkin yhtä mielenkiintoisia.

Lauantaina siis koittaa paluu Ouluun, kotiin vaimojen luokse. Ikävöin heitä hirvittävästi, mutta onneksi olemme kaikki tiedostavia, aikaamme seuraavia nuoria naisia, ja olemme voineet viestiä keskenämme hyvinkin aktiivisesti kuluneen muutaman vuorokauden aikana. He ovat kuulemma viettäneet hyvin idyllistä perhe-elämää Toppilan residenssissämme. Olen hieman kateellinen!
Nyt alan hiljalleen valmistautua huomiseen pääsykokeeseen ja illan kulttuuritapahtumiin, joissa tapaan lisää upeita pääkaupunkiseutulaisia ystäviäni.

Rakkaudella, Laura

tiistai 27. lokakuuta 2009

TISSEJÄ JA GLAMOURISET KYNNET

Olin tänään erittäin glamourisilla Swipe-kutsuilla. Sen ansiosta minulla on kauniit, laitetut kynnet. Niissä on kolmea lakkaa kerroksissa ja kauniita kynsikoruja. On hyvin tuksumainen olo. Kutsuilla oli paljon hienostuneita naisia, joiden kanssa rupattelimme mukavia. Keskustelimme mm. aviomiehistä, lapsista ja lasten lapsista.

Mummoni on aivan paras. Oikeasti. Näen häntä aivan liian vähän! Haluan kertoa nyt vähän Mummostani. Hän täyttää ensi tammikuussa 69 vuotta (paras ikä), mutta on erittäin nuorekas. Hän tekee noin kolmea lenkkiä päivässä, jotta pysyy hyvässä kunnossa eikä liho. Hän käy Papan kanssa hirvimetällä ja usein bingossa. Hän myös pullottaa mehua Tallinnasta tuotuihin mehupulloihin. Mummo myös tietää kaiken kaikkien asioista, mutta ei pelkästään siksi, että olisi kovin juoruaja, vaikkakin varmasti on, mutta myös siksi, että koko sukumme on. Sain Mummolta myös paljon marjoja pakkaseen, että saan tarpeeksi vitamiineja talvella. Kun tulimme Mummolaan, Mummo sanoi: "Onko Pappa vielä hereillä? Ai Salkkarit näkyy! No on se sitten."

Kävimme nakkaamassa autolla yhden naisen kotiin.
Nainen: Voin jäädä tuossa bussipysäkillä!
Mummo: Selviätkö sää siitä?
Nainen: Selviän, selviän!
Mummo: Joo kunhan et otan enää yhtään!

Sitten äiti ja Mummo keskustelivat autossa.
Äiti: Minut puhallutettiin eilen aamulla kun meni töihin.
Mummo: Mitä ne sillon tullee puhalluttaan! Kai sanoit niille, että "oisittepa ollu puhalluttamassa mua lauantai-iltana!"?

Minulla on huomenna viimeinen työpäivä. En tiedä, kuinka pystyn siivoamaan näillä kynsillä, nehän voivat mennä piloille! Olen kyllä pitänyt työstäni. Nyt pitäisi löytää uusia töitä, mutta vasta glamourisen Prahan matkan jälkeen. Veera-vaimoni ihana miespuolinen ystävä lupasi maijoittaa meidät ainakin joksikin aikaa.

Vaimoni Yö ja Veera ovat googlanneet tissejä jo noin 20 minuuttia. Otteita: "Nuokin on hirveät törröttimet", "lol", "hyi, aivan ällöttävää", "mikä helvetin perversio tää on?", "mitkä helvetin tissit nuo on?", "nuo on kivat tissit", "koska nuo on normaalit", "aivan sama minkäkokoiset kunhan ei tollaset pallerot niinku noi", "onko tää se Rihannan alastonkuva? On tää, ku mää oon nähny tän".

- Tiia

maanantai 26. lokakuuta 2009

MINUILLA ON KRIISI JA TISSIT JA HERMOROMAHDUS!!

Yö täällä hei, loman jälkeen taas bloggauskuvioiden kuumimassa hermokeskuksessa! Tupariviikonlopun jälkeen matkustin rentouttavalle glamourlomalle luksusmökillemme. Oli tarkoitus viettää rentouttavaa laatuaikaa suomen metsissä esimerkiksi urheilun parissa. Lomasta kuitenkin tuli yllättävän stressaava, kun sain kuulla ikäviä uutisia, esimerkiksi lomautukset, syöpä. Elämä on välillä niin rankkaa! Olen ollut aivan hermoromahduksen partaalla. Minulla on selvästi kriisi, EN JAKSA OPISKELUJA ENKÄ ELÄMÄÄ. Tänään aamulla tunsin vastustamatonta tarvetta jäädä sängyn pohjalle lojumaan. Voisin nukkua koko ajan. Olen vähän sellainen illankukkuja.

Kärsin selkeästi SADstä eli seasonal affective disorderista. En ole vielä kertonut tästä terapeutilleni, en halua aloittaa taas turvottavien lääkkeiden syömistä. Olisi kamalaa turvota vielä lisää. Alkoholi on aiheuttanut jo tarpeeksi britney spears -ilmiötä. Ajattelin kyllä alkaa kuntoilla ja olen kuullut salaisia laihdutusvinkkejä, esimerkiksi hernekkeitto. Kuntoilu saattaisi piristää masentunutta olemustani. Olen niin masentunut, etten ole jaksanut pitää huolta itsestäni. Eilen käytyäni suihkussa vedin vain pipon omaan päähäni, ja tänäänkin piileskelin piponi uumenissa, koska hiukseni sojottivat eri ilmansuuntiin. Aamulla tarkoitukseni oli herätä seitsemältä jotta ehtisin kaunistautua ja laittaa tukkani kuosiin. Onnistuin kyllä heräämään ja vietin laatuaikaa rakkaan ystäväni ja asuinkumppanini Paamin kanssa (näen häntä nykyisin ihan liian harvoin, vaikka asun hänen kanssaan ja hän on niin kauniskin!) Söin terveellistä puuroa ja makasin lattialla kun paami suoritti meikkirutiinejaan. Paamin lähdettyä minun oli kuitenkin pakko mennä takaisin sänkyyni, sillä maailma tuntui kaatuvan päälleni ja minua väsytti liikaa. Sänkyni on ihanan pehmeä. Voisin maata siinä ikuisesti.

Nyt tulin Toppilaan. Toppilassa käyminen usein piristää, kuin myös viime perjantaina, jolloin poistuin masentavan tenttikirjan äärestä tänne kalsarikännäämään. Meillä oli Veeran kanssa tänään tentti. Se meni Veeralla hyvin ja minulla vähän huonosti. Nyt on pakko lopettaa tämä kirjoittaminen, sillä sormeen sattuu ja tuksuflow ei oikein toimi, nyyh :( Keksisikö joku muuten hyviä vinkkejä miten voittaa tämä SAD? Ajattelin että veeran tallinnasta tuomat superporkkaniat ovat hyvä lähtökohta.

lauantai 24. lokakuuta 2009

TELTTAILUA JA PALJON TISSEJÄ

Eilisiin juhliimme osallistui loppujen lopuksi lisäkseni kaunis Laura-vaimoni, Yö, Ella, Tuomo, Lauri ja Juhani. Vietimme rauhaisaa koti-iltaa ja pelasimme Big Brother -juomapeliä, johon ihana vaimoni keksi loistavat säännöt! ("Vihreä huppari! Juokaa! Päiväkirjahuone! Juokaa! Tissit! Juokaa! Typerä ilme! Juokaa! Joko se loppu?! Juokaa!") Hän oon niin älykäs. Katsoimme myös netistä Johanna Tukiaisen kotiesittelyvideota yhä uudestaan ja uudestaan, sekä luimme julkkisjuoruja ja lauloimme yhdessä Lööppijulkkis-biisiä. Biisi on hyvin hienostunut ja glamourinen, ystävämme Tuksu laulaa kauniisti. Näimme ja arvostelimme myös paljon tissejä. Tissi-indeksi on hieno keksintö.

Tänä aamuna veimme tyttöjen kanssa Ellan asemalle. Yö ajoi hyvin, keski-ikäiset miehet ajoivat huonosti. Näimme vaaratilanteita ja uhkaavia riskejä ja jouduimme ajamaan välillä hyvin hitaasti, koska ei ehkä saanut pysähtyä. Kävimme myös Puokkarin S-marketissa, kassalla oli ihana myyjä. Kysyin häneltä, että saisimmeko ottaa suuren vaippapahvilaatikon, ja hän lupasi! Voimme kerätä siihen pulloja, kuinka viehättävää. Ostimme pullonpalautusrahoilla jugurttia ja Lauralle mehujään. Tämän jälkeen kävimme vielä Järvikioskilla. Kotipihaan ajaessamme huomasimme, että joku oli ajanut Toyotansa meidän vieraspaikallemme! Onneksi Yö on taitava kuski ja osasi ajaa hienosti "kolmannelle vieraspaikallemme" nurmikolle. Myöhemmin joku sissi oli vielä mahduttanut autonsa "neljännelle vieraspaikalle" puiden hentoon syleilyyn.

Tänään vietämme teemapäivää, ja teemana on telttailu. Saimme loistoajatuksen: pystytetään teltta keskelle olohuonettamme! Olemme viettäneet siellä hyvin paljon aikaa ja odotamme innolla että saamme esitellä sen vieraillemme. Teltassa on kaksi huonetta. Emme ainakaan vielä kantaneet sohvaa sinne, mutta laajakuvatelevisio kuuluu mielestämme teltain vakiovarusteisiin, ja se täytyy saada mukaan. Olemme kuunnelleet paljon pianomusiikkia. Ajattelimme alkaa jeesustelemaan.

Tänään meille tulee kylään jotain tamperelaisia henkilöitä CouchSurfing-profiilimme ansiosta. Meidän pitäisi laittaa sinne lisää kuvia mielestäni. He varmasti yllättyvät teltastamme! Nyt kuitenkin syön jugurttini loppuun Karhu-tuopistani, tapaamisiin!

Tiiasi, Toppilasta

perjantai 23. lokakuuta 2009

PALJON TISSEJÄ, TUOKAA VIELÄ LISÄÄ!

Eilinen oli viehättävä päivä. Ystävättäreni Elli, vaaleat hiukset, oli pyytänyt Lauria ja minua ystäviensä kanssa yökerhoon. Minulla oli aamulla herätys töihin, joten siinä illan arvoimme että lähtisimmekö. Päätimme lähteä niin, että minä olisin kuskina. Siinä valmistauduimme ja lähdimme kohti keskustaa. Yökerhon ovella totesimme, että tässä kyseisessä yökerhossa on erikoisilta, ja siis sisäänpääsymaksu. Ja kuka nyt lähtee baariin ilman rahaa! Päätimme, että emme lainaa ystävältäni, vaan hyppäsimme autoni kyytiin ja ajoimme lähimmälle McDonaldsille tilaamaan pirtelöt.

Nyt kaunis ystäväni Ella, tummat hiukset, on luonani kylässä. Minä, hän ja ihana vaimoni Laura, tummat hiukset, siemailemme sivistyneesti alkoholia ja nautimme toistemme seurasta.

Täytyy jatkaa seurustelua, terveiset Miamista!

- Tiiasi

torstai 22. lokakuuta 2009

LÄHDEN GLAMOURMATKALLE BRUNETTEYSTÄVÄNI KANSSA!

Tervehdys kaikki fanini täältä etelästä! Olen nyt Helsingissä viehättävän tummahiuksisen ystäväni Piriannan luksusasunnossa. Se sijaitsee Kannelmäessä, joka on tosi nuorekasta ja menevää aluetta, bongasin tätini limusiinikyydillä tullessani jo erilaisia yökerhoja ja italialaisia pizzaravintoloita. Syötiin just loistava hippi-iltapala (luomuspelttipuuroa, reilun kaupan ruokosokeria, lisäaineetonta luomuvattuhilloa, addiktoivia juustoriisikakkuja <3) ja valmistaudutaan henkisesti siihen, että laiva rapakon yli lähtee 10 tunnin päästä.

Etelässä on ollut kivaa, olen mm. tavannut mun serkkuja, leikittänyt kissaa, leikkinyt ite kotia ("mää oon sun vauva, mää en oo vielä syntyny", "mikä on istukka") ja yrittänyt lukea sitä jotain juttua, mitä opiskelen. Tapasin myös eilen mun kaunista, kirkkonummelaista Hilkka-ystävätärtä (tummanvaaleat, tuuheat, hieman kihartuvat hiukset). Oli kivaa! Kävelimme Kauniaisten asemalta sukuni lukaalille, keskustelimme pitkään, ja tutustutin Hilkan Tuksun blogiin. Lopuksi katselimme tissejä Seiskan nettisivuilta. Hieno ilta! Yritin tehdä Hilkasta myös blogimme lukijaa, saa nähdä onnistuinko. Hilkka lupasi tulla meille kylään, ja hän aikoo muuttaa poikaystävänsä kanssa Ouluun ensi vuonna.

Aiotaan herätä Pirin kanssa huomenna 5.45, eli noin kahdeksan tunnin päästä. Ei vielä tiietä, mitä aiotaan tehdä

(Piri sanoo: - Mua on alkanut ahistaa se, kun pitää aina ajatella, millaiset alusvaatteet laittaa kouluun)

huomenna. Luultavasti ainakin syödä ja juoda ja kävellä! Odotan meidän etelänlomaa innolla, vaikka Tallinnassa ei tähän vuodenaikaan kuulemma rusketukaan. Ainakin pääsee haistelemaan mannereurooppalaisia tuulia, muutkin naiset pukeutuvat naisellisemmin ja glamourisemmin, ja ennen kaikkea valoisa aika on 40 minuuttia pidempi kuin Oulussa eli mitään melankoliaa ei varmasti esiinny! Palataan ehkä vielä asiaan Itämeren Miamista!

rakkain terveisin Veera

ps: ai niin, ja on mulla ikävä teitä! Yritän olla tuhoamatta maksaani.

Runosuoneni ei syki voimakkaasti. On erittäin epämukavaa niinä aamuina kun täytyy ajatella alusvaatteitaan. Omistan erilaisia alusvaatteita. Joinain päivinä vietän aikaa todella seksikkäässä hoitajan asussa joka on valkoinen. Itsetunnolleni on tosi tärkeää että alusvaatteeni sointuvat tuohon hyvin naiselliseen asukokonaisuuteen!

Olen oppinut tänään uuden asian! Häpyluut ovat liittyneet toisiinsa rustoliitoksella. Naisilla tuo häpyliitos löyhtyy synnytyksen lähestyessä. Olen myös oppinut että raskauden aikana naisista tulee superihmisiä joilla kaikki toimii loistavasti! Tissitkin kasvavat, mahdollisesti usean kuppikoon verran. Kurssikaverini tissit kasvavat koulupäivienkin aikana huomattavasti koska hän imettää. Tissit ovat päivittäinen puheenaihe koulussani.

Pidän hyvin paljon koulustani. Tulemme opettelemaan kuinka tehdään sisätutkimuksia. Harjoittelimme aiemmin toistemme pesemistä. Minua ei olisi haitannut jos olisin ollut alasti kyseisessä tilanteessa. Olemme myös keskustelleet miesten tavoista suorittaa alapesunsa. En osaa vielä ajaa partaa.

Aina välillä käytävillä sydäntäni sykähdyttää pelastajaopiskelijat! Heitä on koulussamme monta! He ovat kaikki nuoria, pitkiä, komeita ja erittäin lihaksikkaita ja maskuliinisia! Joskus heillä on tummansiniset ja joskus valkoiset vaatteet. Näkisin huoneeni lattialla mieluummin tumman sinistä kuin valkoista kangasta ;)

Olen menossa huomenna glamouriselle etelänmatkalle kauniin, vaaleahkon ystävättäreni Veeran kanssa! Aiomme syödä erittäin glamourisissa eri kulttuureita edustavissa ravintoloissa. Nukumme tasokkaassa majoitusliikkeessä jossa järjestetään juhlia, epäilemättä meidän kunniaksemme! Kohdemaamme on kuulemma tasokas viininjakelumaa. Voimme siemailla sivistyneesti useita hienoja viinejä!

Rakkaudella, Pirianna

tiistai 20. lokakuuta 2009

JÄNNITTÄVÄ TISSITÖN PÄIVÄ!

Tänään oli hyvin jännittävä päivä! Olen ollut pari yötä jumissa Kuivasjärvellä seksikkään miespuolisen ystäväni luona. Tänään hän saattoi minut kotiini Toppilaan. Matkalla kävimme ostamassa irtokarkkeja viehättävästä Euromarketista. Joku hienostunut nuoripari irvaili meille, koska yritimme tähdätä tiettyyn määrään ja pussitimme loppuvaiheessa karkkeja yksitellen. Kun pääsimme kotiovelle, oli mummo meidän kanssamme samaan aikaan ovella. Hän tervehti ja kysyi, olemmeko kenties talon asukkaita. Myönsimme. Hän vaikutti ihan ystävälliseltä, sanoi että taloon on muuttanut uusia tyttöjä, eikä vielä tunne heitä. Kaunis tummahiuksinen Laura-vaimoni oli kotona ja avauduimme hänelle heti.

Kun olin käynyt suihkussa ja laittautunut glamouriksi, lähdimme Laurin kanssa kohti keskustaa. Hän kävi hankkimassa VR:n opiskelijatodistuksen, koska on lähdössä huomenna Vessun (maskuliininen ja hienostunut, miehekäs serkkuni, tummat hiukset) kanssa Helsinkiin Porcupine Treen keikalle. Tämän jälkeen kävimme romanttisesti istuskelemassa hienostuneesti ikkunapaikalla McDonaldsissa, tilasin suklaapirtelön. Se oli romanttista ja jännittävää. Näimme kaupungissa sattumalta myös viehättäviä ystäviäni Elliä (vaaleat hiukset) ja Eveliinaa (tummat hiukset). He olivat menossa elokuviin katsomaan jotain sivistynyttä ja glamourista elokuvaa.

Tällä hetkellä olen kylässä vanhempieni luona. Äitini oli laittanut ruokaa ja illallistin heidän kanssaan. Oikeastaan illallistin yksin, koska äiti lähti lenkille, isä kauppaan ja pikkusisareni Sonja (tummat hiukset) oli facebookissa. Kun olin syönyt, Sonja opetti minua soittamaan viulua. Olemme kumpikin olleet ala-asteella musiikkiluokalla ja soittaneet silloin viulua noin neljä vuotta. Nyt en ole kuitenkaan lähes seitsemään vuoteen soittanut. Viulu on hienostunut instrumentti. Minun pitäisi harjoitella, jotta uskallan lähteä suunnistusseurani pikkujouluihin. Olen kuulemma luvannut viime vuonna, että soitan tänä vuonna. Perätön väite mielestäni.

- Tiia

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

JÄTÄN VAIMONI JA NIIDEN TISSIT!

Lähden huomenna 15.50 junalla Etelä-Suomeen muutamaksi päiväksi tapaamaan sukulaisiani ennen kuin suuntaan viikonlopuksi Tallinnaan viehättävän tumman ystävättäreni Pirin kanssa. Ihan kiva, paitsi että to do -lista on taas niin pitkä, että sen kirjoittaminen paperille vaati muutaman sademetsän kaatamista ja lievää irvistelyä. Erityisesti ilahduttaa päästä SOITTAMAAN löytötavaratoimistoon kadonneesta puhelimesta (ja soittaa muutenki miljoonaan paikkaan miljoonasta eri asiasta, wuttuduu).

En myöskään tiiä, miten aion pärjätä viikon ilman Tiiaa, Lauraa ja Yötä! Vierotusoireita tulee varmasti, onneks voi lähettää postikortteja ja ehkä tekstareitakin, sikäli kuin joskus vielä tulen omistamaan kännykän. Musta itsenäisyyttä ja individualismia korostetaan Suomessa liikaa, ei sais olla noloa sanoa, että kaipaa muita ihmisiä eikä vain aina porhalla kompetentisti ympäriinsä. Ihanan ystäväni Elinan kanssa (se asuu nykyään Uudessa-Seelannissa, harrastamme siis enää yhdessä lähinnä transglobaalista ikävöimistä) totesimmekin aikoja sitten, että tietty läheisriippuvaisuus on ihan tervettä.

Mutta hui, on kiva nähdä taas etäsukulaisia ja kauniita pääkaupunkiseutulaisia ystäviä! Myös glamourista Tallinnan-reissua odotan innolla. Aiomme Piriannan kanssa käydä hienoissa paikoissa, haistella mannereurooppalaisia kaupunkivirtauksia ja ulkoilla ahkerasti niin päivin kuin öisin (tietysti tyylillä). Harmi, etten ole vielä niin hyvä fennisti, että osaisin eestiä! Pakko tehdä viimeistään parin vuoden päästä uusi reissu, tai ehkä jo aiemmin. Nautimme suuresti täällä Toppilassa asumisesta, pois on silti aina todella hienoa päästä. Laura ja komea kanadalainen nuorimies Zach (hän on Suomessa Rotaryn kautta harjoittamassa kulttuurivaihtoa ja tutustui jo tupareissamme esimerkiksi tsekkiläisiin juomiin!) selasivat juuri kaksi tuntia karttakirjaa keittiön pöydän ääressä ja kävimme kiinnostavia keskusteluja siitä, minne haluaisimme mennä. Päätimme, että kaikkialle. Mielestäni meidän tulisi saada oma tosi-tv-matkaohjelma, jossa soutaisimme ja junailisimme ympäri maailmaa ja kaikki kuvattaisiin! Tällä voisi olla menestystä, onhan blogimmekin todella luettu. Ohjelma olisi Madventures-tyylinen sillä erotuksella, että meitä olisi enemmän ja olisimme keskimäärin kielitaitoisempia, fiksumpia, hyvännäköisempiä, hauskempia ja naisia! Naiset eivät mielestäni televisiossa juuri koskaan tee mitään jännää, huoh mitä roolimalleja pikkulapsille.

Nyt ehkä isken to do -listani kimppuun ja kuskaan rakkaan Laura-vaimoni limusiinilla Laanilaan palauttamaan juhlia varten lainattua viihde-elektroniikkaa. Kenties kuulette minusta vielä livenä suoraan Miamista!

ÄLKÄÄ HARRASTAKO SEKSIÄ SÄNGYSSÄ! TISSIT

Juhliemme toinen päivä on takana. VIP-vieraamme Pinja, Yö, Valtteri, Lauri, Piri, Heidi, Ella, Heikki, Elli, Hely, Jate, Kossi, Vessu, Ruut, Sara, Elina, Iita, Laura, Salla, Viivi, Minna, Jenny, Ankku, Toni, Katja, Ipe, Jani, Essi ja Aarni sekä tietenkin minä, Veera ja Laura (kauniit, tummahiuksiset vaimoni) osasimme nauttia toistemme seurasta ja pidimme hauskaa! Jossain vaiheessa iltaa meno yltyi kyllä hyvin villiksi; joku nuori neito lauloi aivan liian kovaäänisesti, vessajonosta tuli kilometrien mittainen vaikka sinne mentiin pareittain, alkoholiton (kyllä tässä maistuu alkoholi?! lol) boolimme loppui, kahvia meni muutamia litroja ja Jate (komea, tummahiuksinen, hurmaava mieshenkilö) toi vaimoille munaa lahjaksi. Herttaista ja niin tyylikästä!

Valtteri on viety asemalle ja hän on matkalla kotiin. Olemme surun murtamia, toivottavasti tapaamme vielä. Lohja on kaukana, lähes toisella puolella maailmaa, mutta uskon, että Valtterin ja vaimojen polut kohtaavat. Jeesus pitänee huolen siitä. Jeesus pitänee huolen myös Sipristä, siitä ystävät ovat huolehtineet . Ystävyys on kaunis asia. Meidänki juhlissamme kävi ystäviä Lohjan lisäksi sellaisista kaukaisista paikoista kuten Oulunsalo, Pyhäjoki, Oulainen, Helsinki, Rovaniemi ja Kuivasjärvi! Limusiinipaikatkaan eivät riittäneet alkuunkaan kutsuvieraillemme, onneksi meillä on niitä lisää tuolla Siwan takana.

- Tiia

lauantai 17. lokakuuta 2009

SUIHKUUMME OKSENNETTIIN ENKÄ VOI PESTÄ HIUKSIANI! TISSIT

Eilen juhlimme tupareitamme täällä palatsissamme. Kutsuvieraslista oli laadukas, ja juhlijat olivat hienostuneita ja glamourisia. Kaikki olivat pukeutuneet elegantisti ja siemailimme sivistyneesti alkoholittomia(kin) drinkkejä. Pelasimme kehittäviä seurapelejä (Yön kärsäpeli, Yö voitti) ja lauloimme kauniisti kuorossa (Singstar, n. 37-äänisesti).

Minua alkoi hieman väsyttää siinä kuuden jälkeen ja menin hetkeksi lepäämään. Sillä aikaa ihania vieraita oli saapunut lisää! Glamourista! Rakas Veera-vaimoni taisi siemaista yhden drinkin liikaa, koska kadotti rakkaan kännykkänsä. Olemme kaikki surun murtamia. Järjestämme hänelle muistotilaisuuden tänään klo 16.

Joku muukin taisi siemaista muutaman drinkkiä liikaa, koska en voi mennä suihkuun pesemään hiuksiani, koska jonkun palasia on viemäri täynnä! Onneksi olemme ennenkin joutuneet kokemaan kovia, ja selviämme tästäkin järkytyksestä ja voimme jatkaa elämäämme. Veera-vaimoni on laskeskellut ajokuntoaan, jotta voisimme lähteä vihannesostoksille. Mutta en tiedä voinko lähteä mukaan, koska en ole pessyt hiuksiani! Voisin tietenkin laittaa glamourisen ja elegantin päähineeni päähäni. Kyllä, näin teen!

Kävimme illalla myös glamourisessa yökerhossa Veeran, Tuomon ja Laurin kanssa. Myös viehättävä ystävättäreni Annaliisa (kauniit, tummat hiukset) tuli mukaamme. Tapasimme myös muita ystäviämme ja rupattelimme mukavia. Ihana nähdä kauniita tuttuja kasvoja pitkästä aikaa! Serkkuni Arttu oli myös juhlimassa, hän oli limusiininkuljettajana ystävilleen. Hienostunutta, meidän limusiinimme oli kai jäänyt jonnekin.

Peter Pan sulki juuri Veera-vaimoni liittymän. Sen voi kuulemma avata jos puhelin löytyy. Nokkelaa!

- Tiia

Klamouriset juhlat, kuulemma ei tissejä

Tuparien ensimmäinen päivä takana! Mulla oli todella hienoa ja klamourista siihen asti että lähdettiin Tiian ja Laurin ja Tuomon kans baariin ja tiputin kännykkäni matkalla. Huoh. Mieletön lumimyrsky oli puhjennut tupareidemme kunniaksi, tästä huolimatta Laura lähti kävellen etsimään kännykkääni aina Tuirasta asti, mutta puhelinta ei löytynyt ja se oli aivan hirveää. Laurin äiti maksoi mut sisälle Onnelaan (jee), mutta huomasin että se on maailman huonoin paikka olla, jos kännykkä on hukassa ja ahistaa. Tosin vielä ahdistavampaa olisi tietysti jos hukassa olisi esim. oma 6 kk vanha lapsi, perhe on tietysti tärkeä. Nytkin suhtaudun ahdistuneesti aina jos joku esim. puhuu kännykkäänsä, kännykästään, koskee kännykkäänsä, miettii missä niiden kännykkä on, tekstaa, saa tekstarin, Laura lataa nytki kännykkäänsä sentin päästä mun kädestä.

Mutta oli siis kivaa! Meillä oli ainaki Veera, Tiia, Laura, Yö, Pinja, Lauri, Aino (Tiian melkein-serkku?!), Juuso, VALTTERI, Katriina, Tomas, Salla, Sipri, Sandman, Haba, Seve, Jouni, Toni, Sara, Canada Guy, Iita, Elina, Juha, Jenny, Jenni, Jenny, Anne-Maria, Anna, Lotta, Kepa, Jenniina, Arttu, Juho, Mikko (nanosekunnin), Ruut, Tuomo, Inkku, Pete, Juhani, kolme Tiian tunnistamatonta kaveria (?).

Tänään on lauantai. Vaimoni Yö ja Laura ilahtuivat tajutessaan, että on karkkipäivä. Itse olen karkkilakossa jo toista viikkoa, sillä terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Nytkin juon vasta päivän ensimmäistä olutta. Tää on sitä paitsi ehkä eka kerta elämässäni kun ees juon olutta ennen iltapäiväneljää, ja se on seurausta vain kännykän katoamisesta ja vitutuksesta. Se alkaa tosin vähitellen mennä ohi.

Ja juhlat jatkuvat! Vaimoni alkaa juuri kokata meille gourmet-patonkiaamiaista, ja suunnittelemme ekskursiota lähikauppaan, jotta voisimme harrastaa hieman kierrättämistä. Ensimmäiset vieraat saapunevat taas kuuden tunnin kuluttua. <3

Veera

torstai 15. lokakuuta 2009

Hiustenkuivaaja, ei tissejä.

Eilen illalla vietimme rauhaisaa koti-iltaa vaimojen kanssa. Mukana oli totta kai Laura-vaimoni jännittävä ystävä Valtteri, joka siis asuu meillä nyt muutamia päiviä. Ihanaa! Katselimme suuresta laajakuvatelevisiostamme yhdessä romanttista ja hyvin hienostunutta elokuvaa, joka kuitenkin sai mielemme syvästi järkkymään. Kaiken kokemamme jälkeenkin uskon, että onneksi me emme olleet eksyneenä metsässä, sillä olisimme voineet saada lisää pysyviä traumoja. Naapureillamme oli bileet. Kurkimme yhdessä postilaatikostamme kun heillä oli ovi auki ja miehiä sammalsi jotain epämääräistä ja pelottavaa. Sitten valot menivät päälle ja säikähdimme! Siinäkin oli jännitystä.

Illan kauhun hetkien jälkeen rakkaat vaimoni Veera ja Yö tulivat sänkyyni nukkumaan. Kyllä on hienoa saada olla sängyssä kahden vaimon kanssa. Minulla oli vapaapäivä, mutta Veera lähti aamulla aikaisin Yliopistolle, hän on niin tunnollinen opiskelija. Myös Yö karkasi kymmenen aikaan, samalla kun minä itsekin heräilin.

Kyllä Laura-vaimoni on sitten uskomattoman lahjakas! Hänelle tuli kutsu myös tradenomin koulutukseen! Olen kertakaikkisen ylpeä hänestä, jokainen oppilaitos haluaa hänet siipiensä suojaan. En malta odottaa että toiset vaimoni tulisivat kotiin ja saisimme kertoa tämän ilouutisen. Totta kai voisin sanoa siitä esimerkiksi facebookissa, sen avulla voi helposti olla yhteydessä läheisimpiin ystäviin. Laura on huolissaan nyt Kalevaa lukiessaan kaljamainosten vähäisyydestä. Siinä on aihe joka puhuttaa enemmänkin! Miksi kaljaa mainostetaan niin vähän? Me voisimme vaikuttaa tähän yhteiskunnan epäkohtaan, koska olemme nuoria, fiksuja ja kauniita. Samalla voisimme ottaa selvää, miksi taloyhtiömme pihalla on tiessä sellasia lommoja, että päissään kotiin tullessa voi loukata itsensä! Kuinka vastuutonta.

Valtteri on meillä ainoa joka käyttää hiustenkuivaajaa ?!

- Tiia

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Kauhun hetkiä, ei tissejä.

Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin yksin kotona kahden kauniin vaimoni (Veera ja Yö) lähtiessä kauppaan. Tänne saapui mies! Ei siinä mitään, olen nähnyt miehiä joskus ennenkin, mutta en ollu pukeutunut ja valmistautunut siihen! Olin täysin jumissa Carcassonne-pelin ja kalsareideni kanssa. Järkyttävää.

Yö: "Ketä näistä Hunkseista panisit kaikista eniten?"

Nyt ihana Laura-vaimoni ja tämä ihana mies, Valtteri, saapuivat omalta kauppareissultaan. Myös vakikaluste-Lauri on täällä. Ihanaa, kuin jossain sukujuhlissa!

Laura-vaimoni on tuleva matemaatikko, hänet on kutsuttu insinööri-koulutuksen valintakokeeseen! Olen hyvin ylpeä hänestä. Veera, Yö ja Lauri katsovat netistä kuvia pornotähdistä. Myös heistä olen ylpeä. Tulevaisuutta on hyvä suunnitella.

- Tiia

Ei tenttiä, vähän tissejä

Glamourista huomenta! Tentti alkoi kolme minuuttia sitten. Eilen oli kauan odotettu TisuSuti. Kotiin tulimme viideltä. Veera söi yöllä porkkanoita ja unohti jääkaapin oven auki. Onneksi Tiia heräsi melko pian meidän nukkumaanmenemisen jälkeen ja sulki oven.

Vesi maistuu pahalta, mutta onneksi Veeralla oli teollista mehutiivistettä. Joskus aivan kummallisista jutuista voi saada ruokaorgasmin. Mainittakoon, että mehutiiviste oli ihanasti barbie-tyylisen pinkkiä. Ruokaorgasmeja viime yöltä: kalkkunasubi, tequilan jälkeinen sitruuna, pizza aamulla kello puoli viisi. Pizzerian edessä rymysi joukko järkkyttävän päihtyneitä huligaaninuoria, jotka oksentelivat. Se oli aivan kamalaa! Onneksi olemme nähneet paljon elämää.

Itse bileet olivat huikean tyylikkäät ja glamouriset. Paikka oli sisustettu upeasti ja siellä oli kolme kerrosta!! Juhlimme jokaisessa ja tunnelma oli katossa. Olimme Veeran kanssa pukeutuneet samanhenkisiin farkkuihin. Yhteistä niissä oli värimaailma ja se, että mahduimme niihin Britney Spears- ilmiöstä huolimatta. Tykkäämme pukeutua samanhenkisesti ja herättää huomiota. Mielestäni upean naisen tulee saada pukeutua näyttävästi, täällä suomessa joskus jotkut kateelliset naiset katsovat kieroon esimerkiksi baarissa, jos he eivät ole kovin glamourisia itse. Tämä tuulipukukansa voisi ottaa mallia esimerkiksi Miamin tyylistä!
Korumme olivat myös samanlaiset, laitoimme molemmat sellaiset teemaan sopivat viiksi- ja tissikorut, joita näkyi myös aika monella muulla vip-vieraalla. Korut olivat suomen kielen opiskelijoiden käsintekemiä ja uniikkeja.

Illan aikana joimme bileiden nimikkodrinkkiä, Kolmatta nänniä. Se maistui aika jännittävälle. Joimme myös glögiä, pahaa punkkua joka oli paljon parempaa glögiin yhdistettynä, siideriä, pahaa olutta ja tequilaa <3 Tisukilpailun voittajalla oli myös kolmas nänni. Olisi aika kamalaa jos minulla tai veeralla tai lauralla tai tiialla olisi :( Eräällä julkisuudessa olleella miehellä on myös kolmas nänni, muistan kun hän esitteli sitä, en vain muista kuka henkilö on kyseessä, heh heh... Eilen tuli juotua aika paljon erilaisia juomia mutta arvostamme myös rauhallisia koti-iltoja, emme enää jaksa bilettää joka kerta aamuun asti niinkuin nuorempina. Vastoin huhuja meillä myös aina pysyy Jumala mielessä ja housut jalassa, kuten erittäin kaunis blondi Tiia-vaimomme kehotti meitä muistamaan. Eilisen illan koti-ilta osio tosin meni hieman kummalliseksi, kun hyvän ystävämme Tiinan luona (hän on todella viehättävä, tummatukkainen tyttö) glögiä nauttiessamme sisään ryntäsi yhtäkkiä tuntemattomia hippityylisiä nuoria! Kun tajusimme jälkikäteen ettei Tiinakaan ollut tuntenut heitä, olimme aika järkyttyneitä. Tätä voi olla vaikea uskoa kun elämässämme tapahtuu nykyään niin paljon jännittäviä ja uskomattomia asioita, mutta aivan oikeasti minä ja vaimoni veera saimme tällaisen tunkeilun kokea. Jumalan johdatuksella selvisimme siitä. Kukaan ei esimerkiksi onneksi varastanut mitään tai särkenyt paikkoja. Nämä nuoret vain ilmestyivät tyhjästä ja katosivat kuin tuhka tuuleen!! Järkyttävää että vielä nykymaailmassa voi näin tapahtua.

Tänään on jännittävä päivä, sillä vaimomme Lauran läheinen ystävä valtteri tulee meille tänne Toppilaan vierailulle. Odotamme innolla hänen saapumistaan ja valmistamme hänen kunniakseen lisää pinkkiä mehua!!! :)

Pusuja ja halauksia,
Yö ja Veera

maanantai 12. lokakuuta 2009

Tissit

Olin viettämässä viikonloppua Ruotsissa, jotain 25km Tuhkolmasta jonnekkin, jossa oli tarpeeksi metsää. Ennen kisaa jäädytimme Kukkiksen kanssa varpaamme, joita sitten hilpeyttä aiheuttaen lämmittelimme laukussani seuratelttamme patiolla. Kummatkin seuramme joukkueet hylättiin, mutta se ei ketään haitannut. Pääasia oli, että kaikilla oli riittävästi juotavaa ja kertakäyttögrillillä saivat halukkaat paistaa makkaransa, kukaan ei joutunut tuppeen ja kaikki selviytyivät laivaan.

Naapurihytissämme oli aina bileet, johon sisältyi jätkien päärynämehujuoma (60%). Valvoimme myöhään ja kaikki eivät olleet edes kovin humaltuneita, toiset "menivät nukkumaan" melkein sänkyyn ja toiset eivät menneet ollenkaan. Menomatkalla lauloimme karaokea, mutta tullessa emme uskaltaneet koska mielestäni vastaava "homokaraokebaari" oli täynnä miehiä, ja ajattelin että he eivät kaipaa sinne näin lahjakkaita naislaulajia. Onneksi tämä paikka muuttui jossain välissä aamuyötä discoksi, jossa riitti vientiä kaikille.

Laivamatkaamme palatessa viihdytti kaikkien rakastama Cheek. (Eikö siitä pääse millään laivamatkalla eroon ?! Huomatkaa: viime kevään abiristelyni.) No, onneksi myös toisella puolella laivaa oli tilaa.

Mutta elämä jatkui myös kaiken tämän jälkeen. Tällä hetkellä sijaitsen jossain hyvin korvessa (Kuivasjärvi?) ja olen vähän jumissa, koska minulla ei ole autoa eikä pyörää. Itse asiassa myös kotiavaimeni taitaa olla kotona, joten pitää soitella vaimoille kun haluan päästä sisälle. Sitä ennen voisin etsiä jostain laturin ja ladata puhelimen, jotta soittaminen olisi helpompaa.

Tuntuu vähän tyhjältä kun kisakausi on nyt loppu. Pitää kehittää jotain järkevää tekemistä talveksi, jotta selviän hengissä. Vois mennä takas talviunille.

- Tiia

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

OLEN KYLLÄSTYNYT TISSEIHIN!

Yö täällä hei. Koen kyllästyneeni tisseihin. Vieraskirja on täynnä tissejä, edelliset blogipostaukset ovat täynnä ainakin katteettomia lupauksia tisseistä, melkein kaikki henkilöt täällä toppilassa puhuvat koko ajan tisseistä, ajattelen turhan usein tissejä, koko ajan tissit mainittu, eilen Veeran kanssa katsoimme liikaa tissikuvia.

Henna Kalinaisen tissit ovat aivan järkyttävät, ne ovat syöpyneet verkkokalvoilleni ja olen edelleen traumatisoitunut. En panis vaikka maksettaisiin. (linkki: Henna Kalinaisen tissit, K18)


(huomatkaa johanna tukiaisen seiska-blogin inspiroima otsikko!)

Glögiä, ei tissejä

Meillä on tänään oikeasti glögiä, se on todella glamourista! Yritimme keskittyä hieman myös opiskeluun, mutta turhaan. Fonetiikkaa, huoh. Tenttiki on vasta keskiviikkona ja luettavaa vaivaiset 250 sivua + luentomateriaalit. Sen sijaan kävin bodaamalla karkottamassa Britney Spears -ilmiötä.

Juodaan kahvia. En kuulemma osaa kirjoittaa tuksumaisesti. Olen liian koherentti. Ehkä jopa älyllinen. Tällä hetkellä muistutan Kari Hotakaista. Tämä siksi, että kirjoitan lähinnä päälauseita. Olen lisäksi lihonut ja miehistynyt viime aikoina suhteessa pre-toppila-olemukseeni. Harrin kaavion mukaan sijoitun kielenkäytössäni kohtaan "maalainen (kielt.), maskuliininen, reipas, mutkaton, suora". Käytän nimittäin svaavokkaalia ja ylleisgeminaatiota. Vaimon mukaan ei pitäisi kirjoittaa kieliopista. Siispä olen hiljaa.

t. Veera


Ilta Toppilassa. Piti lukea, mutta siitä ei tullut kakkaakaan, niinku ei koko viikonloppuna. Pohdin kuumeisesti, miksi synnyttävien naisten sisäreisiä pitää pestä ja tulin siihen tulokseen etten tiiä yhtään mitä synnytyksessä tapahtuu. En oo oman syntymiseni jälkeen ollut koskaan synnytyksessä. Enkä hautajaisissa. Yläasteella meille tosin näytettiin synnytysvideo. En muista uskalsinko katsoa. Hautajaisissa olisin voinut käydä muutama viikko sitten, mutta silloin olin kaikesta bilettämisestä niin väsynyt ja aivokuollut ettei pystynyt.

Saa nähdä olenko samassa tilassa taas ensi viikon jälkeen. Tisusuti on tiistaina ja tuparit kestävät koko viikonlopun. Suunnittelin ryyppääväni perjantaina enemmän kuin lauantaina, sillä sunnuntai-aamuna minun täytyy ehtiä junaaan joka vie minut glamourlomalle. Veera on mulle velkaa muistamisen. Ja Laura vissiin myös. Ainakin kaksi. Olen kuitenkin jalomielinen vaimo enkä vaadi vaimoja olemaan juomatta! En myöskään aio lyödä heitä vaikka olisinkin aggressiivinen kännissä ja vaikka minulla olisi kauhea melanooma johon olisin kuolemaisillani. Joka tapauksessa tämä yli viikon kestänyt juomattomuus on saanut minut hyvin levottomaksi. Himoitsen alkoholia koko ajan ja tekisi mieli olla perjantaina ns naamat (homonaamat, huom.)

May all my dreams come true = taivaasta tippuu viinaa just nyt ja yliopisto räjähtää. Ja synkeä talvi menee pois. En kestä kun talvi levittää melankoliaa ja kalpeutta.

Viinan sijasta juomme kahvia. Ennustus: en nuku tai nukun tosi vähän ensiyönä ja olen huomenna taas ylihilpeä. Alhainen kofeiininsietokyky!

Veera venyttelee lattialla. Hän alkoi venytellä kovin äkillisesti. Laura-vaimo iloitsee Saksaan menosta.
Veera sanoi että multa syntyy tekstiä. Sillä itsellään oli writer's block. Yritin esittää Veeralle teoriaani Tuksu-flowsta ja osoittaa veeran viimeksi kirjoittamasta lauseesta monta kohtaa, johon tarttua ja joista kirjottaa lisää. Veera ei ole ehkä vielä löytänyt sisäistä Tuksuaan. Se on kuitenkin ihan sisäisestä mentaliteetista ja ajattelumaailmasta kiinni.

<3 Yö

PS otsikon selitys: lukijoiden pyynnöstä olemme päättäneet lopettaa ns. false advertisingin. Tämä blogipostaus EI SISÄLLÄ TISSEJÄ. Emme kuitenkaan väitä, etteivätkö tissit joskus tulevaisuudessa liittyisi blogimme sisältöön olennaisesti. Stay tuned.

lauantai 10. lokakuuta 2009

Glögiä ja tissejä!

Oikeastaan otsikko on harhaanjohtava, koska Yö taisi unohtaa glögin Kastelliin. :) Toppilassa on nyt vain mehutiivistettä, jaffaa, punkkua, kaljaa, salmaria, tsekkiviinaa ja me. Juomista ei kuitenkaan ole hirveästi iloa, sillä Oulussa ei tapahdu tänään yhtään mittään! Hehkeämpää olisi asua vaikka Tukholmassa tai Miamissa! :(

Yö innostui, kun tapasi päiväkirjamme viikon tauon jälkeen ja kirjoitti heti sekunnissa puolitoista sivua!

En saanut printattua yleisen kielitieteen tenttimateriaaleja, koska yliopiston ovet oli lauantaina puoli kuudelta kiinni. Oletetaanko, että opiskelijoilla on joku elämä?! Suomen kilpailukyky kärsii, huoh.

Minulla oli eilen jäätävän tylsä ilta yksin tyhjässä omakotitalossa, koska vanhemmat passittivat koiravahdiksi. Saatiin sentään maksettua Pirin kans vihdoin matkaliput ja hostelli Tallinnaan! Hostelli- ja matkakuluja about 48 euroa, huisia <3 plus ne junaliput täältä periferiasta Helsinkiin ja takas.

t. Veera


Armotonta kakkaa. Tulin tänne pitkän tauon jälkeen, yksi asia piti muistaa, ja sen unohdin. Huoh. Pohdimme kuumeisesti, saisiko glögiä teboililta tai kioskilta. Rakas pikkuveljeni muuten kutsui pentuna glögiä plökiksi. Aww. Eilen kävimme ostamassa hänelle xylofonin. Tunkeilimme äidin kanssa juhon soittoluokkaan, missä mauri parhaillaan soitteli, ja nathan antoi meille xylofonin. Nyt kotona on olo auvoisa kun Juho pimputtelee. Varsinkin kivaa taustamusiikkia tenttiin luvulle. Ensi viikolla siis yleisen kielitieteen tentti. Kiva juttu että se on tisusuti-bileiden jälkeen. Ennustus: Menen tenttiin edelleen kännissä ja vastaan jokaiseen kysymykseen TISSIT. Nimen kohdalle kirjoitan homonaama. Jep jep. Näin tulee käymään. Laura kuulemma sanoi, että me saadaan Veeran kanssa kutsua toisiamme edelleen homonaamoiksi. Kiva juttu, sillä tätä ei ole helppo lopettaa, olen ihan addiktoitunut tähän tapaan. Olen myös koukussa facebookiin, se häiritsi päivääni töissä eilen kun piti koko ajan salaa juosta koneella. Ja käyn koko ajan kännykällä facebookissa, toivottavasti ei tule kamala puhelinlasku, se olisi aivan kamalaa. Kännykkäni on ihanan vaaleanpunainen ja pieni, mutta viime aikoina se on hieman reistaillut.

Tähän blogiin on todella miellyttävää kirjoittaa, kun saan olla epäkoherentti. Epäkoherenttius pitää yleensä peittää elämän muilla osa-alueilla, esimerkiksi keskusteluissa pitäisi yrittää tuottaa järjellisiä lauseita ettei keskustelukumppani putoa kärryiltä. Se ei ole minulle helppoa, mutta olen vain pohtinut että tämä on niitä elämän haasteita ja kuten ystäväni miamissa sanovat, always do your best.

<3 Yö

torstai 8. lokakuuta 2009

Sieniä

Oli joku ehkä maailman älykkäin idea mennä kauppaan ostaa sieniä ku en ossaa tehä niistä mittää. Nyt oon kuitenkin astetta kokeneempi sieniruokien valmistaja!

Ohje: Paista sienet pannulla rasvassa.

Huomenna lähden klo 9.20 Siwalta (Artun kyydillä?) kohti linja-autoasemaa, Turkua, Tukholmaa ja suunnistusmetsiä! Yritän saada raahattua laivalta tuliaisia (eli jos en ehdi tuhota niitä jo matkalla..) Tai siis kauden viimeinen kisa ja suunnistus on pääasia ja kaikki muu jotai turhaa jne jne. Selitän taas jotai omiani.

Käytiin tänään Stockan Hulluilla Päivillä ja saaliiksi saatiin Suomalaisesta Kirjakaupasta Late Lammas -puuhakirja, 1,40e. Hieno päivä!

Illan päälle vois vielä lukea Tuksun blogia ja kattoo Big Brotherin.

- Tiia

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Tissit

Nyt meillä on oma julkkisblogi!
Syntymiseen meni aikaa noin 10 sek.

- Tiia