Lukijoitten pyynnöstä lupauduin päivittämään glamour-blogiamme, joten täältä pesee! Emme viettäneet tipatonta tammikuuta, mutta tekstitöntä näköjään kyllä. Suuret pahoittelut kaikille, jotka ovat vesi kielellä uutta päivitystä odottaneet!
Allekirjoittanut on viime aikoina erikoistunut lähinnä ruoka- ja sisustusblogien seuraamiseen, ja kaikissa glamour-blogeissahan monesti näytetään kuvia, mitä gourmet-aterioita on tullut syötyä, niin ajattelin itse siirtyä samalle linjalle, koska olen ns. läski ja pidän ruoasta. Valitettavasti en ole herkkuaterioista ottanut kuvia, mutta otin kyllä sunnuntaina kuvan lautasesta, jonka olin tyhjentänyt saatanan kokoisesta kebab ranskalaisilla, riisillä ja salaatilla -annoksesta. Tosin sekin kuva on uudessa kännykässäni, enkä osaa sitä tänne blogiin siirtää, koska en ole lukenut kännykän käyttöohjeita, joten joudutte pärjäämään ilman.
Mutta siis! Tässähän on nyt käynyt niin, että viime viikolla minä ja Yö kävimme Helsingissä, koska Hurts ja vaimot ja etelä ja rakkaus. Olimme jo etukäteen suunnitelleet keskittyvämme matkalla ns. pikaruokavalioon, koska Oulussa täytyy jatkuvasti laihuttaa huoh. Ke-su-matkallamme kerkesin itse syödä mm. 2 Arizona-ateriaa, mega-aterian, kokonaisen subin, 1/3 pitsaa ja edellämainitun kebab-kasan. Nälkä ei ole vieläkään palautunut omaan elämääni, vaikka kolme päivää olen syönyt kuin mallit konsanaan.
Torstaina tai joskus shoppailimme ja söimme yhdessä juustoja. Se oli herkkää ja ihanaa! Tämä siis toki sen jälkeen kun nimeltämainitsemattomat vaimot olivat tilanneet ja syöneet pitsat, koska pelkkä juustojen nauttiminenhan voisi laihuttaa tai jotai, eiku? Kuvia todistusaineistoksi voi udella vaikka Tiialta. Olen muuten syvästi rakastunut Katrin pokkaan, koska hän tilasi Laurille Erotica-pitsan.
Ei toki tarvitse huolestua! Kyllä matkalla tuli viinaakin nautittua. Esim. Katrin tupareissa, jonne veimme hänelle vibraattorin lahjaksi. Kannattaa aina varoa mitä pyytää, koska meillä on haluja ja resursseja toteuttaa toivomuksia! Tuparit olivat ilmeisesti juuri viinan ja vibraattorin takia niin onnistuneet, että niistä pidetään jatko-osa (tähän liittyy ehkä melkein-Salkkari-Olli ja sairaanhoitaja-asu, mut ei siitä vielä enempää!). Itse en sinne pääse vissiin huoh, mut elämä jatkuu ja silleen. Toivon kovasti pääseväni kolmansiin tupareihin, joissa pitää kuulemma lahjoa anaaliplugilla tai jottain. En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen Itiksen Hot Lips on naisen paras shoppailupaikka.
En tietenkään nyt jaksa kertoa kaikesta glamourista, jota tässä reilun kuukauden blogihiljaisuuden aikana on tapahtunut, mutta voin vannoa, että tylsää ei ainakaan ole ollut! Jospa joku vaikka kertoisi lisää esim. uudenvuodenmenoista vielä tässä kuussa, se olisi hienoa.
Rakkain terveisin
Pinja
Ps. Otsikko viittaa siihen, että sain omalta henkilökohtaiselta tyttöystävältäni kupan joululahjaksi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste olli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste olli. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
SYNTTÄRIJUHLIA JA GLAMOURYSTÄVIÄ JA TISSIT
Syntymäpäiväjuhlani olivat täynnä glamouria! Yö lensi Oulusta yllätysvieraaksi minun oman itseni vuoksi tänne, rakkaus on suuri! Sain lahjaksi paljon kaikkea hienoa, kuten Hello Kitty tossut, -sateenvarjon, -huulirasvan, -käsirasvan, -tikkarin, -kynsiviilan, -meikkipussin, -laastareita, -taskupeilin ja -purkin. Lisäksi sain paljon kaikkea muuta glamouria! Parasta oli kuitenkin ystävät, jotka saapuivat paikalle ja olivat todella glamourisia! Elämä ei olisi mitään ilman ystäviä!
Ystäväni Olli oli myös salaliitossa Monan ja Laurin kanssa soitellut Johanna Tukiaiselle pyytäen häntä esiintymään syntymäpäivilleni. Tuksu oli kuitenkin viettämässä laatuaikaa kirjaimellisesti kuusessa, joten hän ei tällä kertaa päässyt paikalle.
Koska elämäni ei täällä ole tällä hetkellä niin glamourista kuin yleensä, ja kaipaan rakkauden keskukseen eli Lappiin laskemaan pulkkamäkeä, niin olen varannut lennon ylihuomiseksi Ouluun. Olen myös kunnon glamour-etävaimo ja saavun Veeran synttäreille, vaikka hän ei tullutkaan minun syntymäpäivilleni.
Toivottavasti joku hommaa minulle suuren poronluun näykittäväksi!
Kävin tänään koululla katsomassa näytelmää, jossa Salkkari-Sampo ja Salkkari-Oona esiintyivät. Minusta he vetivät oikein hyvin, Salkkareissa on varmaan kielletty näyttelemästä laadukkaasti, koska se nyt on sellaista epäglamourista sähellystä. Aivan kuin seikkailisi ympäriinsä ilman meikkiä ja rakennekynsiä. Juttelin myös taas Salkkari-Sampon kanssa samalla kun kävin kerjäämässä info-mieheltä ruokalippua vaikka mulla ja Jasulla oli vähän liian vähän rahaa vaikka yhdistimme voimamme. Tarvitsisimme selkeästi rikkaan miehen.
Tiia
Ystäväni Olli oli myös salaliitossa Monan ja Laurin kanssa soitellut Johanna Tukiaiselle pyytäen häntä esiintymään syntymäpäivilleni. Tuksu oli kuitenkin viettämässä laatuaikaa kirjaimellisesti kuusessa, joten hän ei tällä kertaa päässyt paikalle.
Koska elämäni ei täällä ole tällä hetkellä niin glamourista kuin yleensä, ja kaipaan rakkauden keskukseen eli Lappiin laskemaan pulkkamäkeä, niin olen varannut lennon ylihuomiseksi Ouluun. Olen myös kunnon glamour-etävaimo ja saavun Veeran synttäreille, vaikka hän ei tullutkaan minun syntymäpäivilleni.
Toivottavasti joku hommaa minulle suuren poronluun näykittäväksi!
Kävin tänään koululla katsomassa näytelmää, jossa Salkkari-Sampo ja Salkkari-Oona esiintyivät. Minusta he vetivät oikein hyvin, Salkkareissa on varmaan kielletty näyttelemästä laadukkaasti, koska se nyt on sellaista epäglamourista sähellystä. Aivan kuin seikkailisi ympäriinsä ilman meikkiä ja rakennekynsiä. Juttelin myös taas Salkkari-Sampon kanssa samalla kun kävin kerjäämässä info-mieheltä ruokalippua vaikka mulla ja Jasulla oli vähän liian vähän rahaa vaikka yhdistimme voimamme. Tarvitsisimme selkeästi rikkaan miehen.
Tiia
lauantai 19. joulukuuta 2009
KOHUVAIMOT BILETTIVÄT ILMAN HOUSUJA! TISSIT
Hei taas kaikki! Paljon halauksia ja suudelmia! Tulin tosiaan Helsinkiin vaimoni Tiian kanssa samalla puoli-ilmaisella yöjunalla. Ensimmäinen päivä sujui hyvin glamouristi yhden tunnin yöunien voimin ja töitä tehden. Deadlinet tunkivat päälle, pomoa oli vaikeasti tavoiteltava, yritimme turhaan päästä langattomaan nettiin Kampissa, kaiken huipuksi jouduin lukemaan glamouriselle haastateltavalleni Reetalle artikkelin ääneen puhelimessa Pasilan aseman lipunmyynnissä paikallisten kyyläpappojen tuijottaessa. Lopulta koneesta loppui akku, muistitikkua ei ollut, hermoni romahtivat ja se oli aivan kamalaa! Onneksi Tiia oli hyvin kärsivällinen ja rauhoittava. En myöskään lopulta saanut potkuja vaan päivän lisäaikaa. No, se työasioista, mutta pakko myöntää, että joinain hetkinä tuntuisi glamourimmalta myydä esimerkiksi Jumalan luomaa omaa vartaloa kuin omia aivoja.
Kamppiin tuli myös ihana ystävämme Jani, joka vei meidät kahville hienoon paikkaan, josta sai esim. KOFEIINIA!! Tämä teki minut hyvin onnelliseksi, sillä pidän kahvista varsin paljon, vaikkakaan en ole siihen koukussa. Etsimme ostoskeskuksesta epäjoululahjoja ja löysimmekin jotain. Viiden maissa lähdin mummolaan, tapasin hienoja sukulaisiani ja en oikein muista, mitä tein, koska olin vähän väsynyt. Sammuin puoli yhdeksän maissa, mikä varmaan huvitti myöhempään valvoneita serkkujani (4 kpl, syntyneet v. 1999-2005).
Eilisaamuna heräsin, tein työt loppuun ja lähdin Helsinkiin k LO 13,00 maissa. Tapasin jälleen Kampissa Tiian (blondi), Piriannan (tummat hiukset) ja rovaniemeläisen, Ilmajoella asuvan ja Helsingissä työssäoppivan ystävämme Hannan (myös tummat hiukset). Naiset nauroivat minulle ja esittivät nuivia, vaikka olin vain noin neljä tuntia myöhemmin liikkeellä kuin he. Puhuimme Laura-vaimolta saamastamme puhelusta, joka käsitteli isännöitsijältä tullutta kirjettä. Päätimme valittaa siitä, koska olemme viime aikoina koittaneet huomioida naapurit paremmin. Kirjeessä ei myöskään eritelty tarkemmin, milloin meiltä on valitettu kuuluneen meteliä. Olemme siis saattaneet saada niskoillemme naapureidenkin bileitä! Tämä ei jää tähän.
Eilen tutustuimme Helsingin yöhön Tiian, Piriannan ja oululaissynt. ystävämme Ollin (vähän vaaleahkoja hiuksia) kanssa. Minulle ja Tiialle kyseessä oli eka kerta! Olimme etukäteen hyvin jännittyneitä, mutta rentouduimme Pirin ihanassa asunnossa parhaamme mukaan. Riisuimme housut, joimme viiniä ja söimme sitruunan. Ai niin, saatoimme myös kumota pari shottia Piriannan tequilaa. Matkalla Ollin luo Etelä-Haagaan menevään bussiin Tiia naureskeli tequilan kihonneen omaan päähän, ja viisi minuuttia myöhemmin koin itse saman ilmiön.
Ollin luona istuimme nojatuoleissa ja tyhjensimme miehen glamourista baarikaappia (hänen omasta pyynnöstään). Keskustelimme esim. geriatriasta (Olli ja Piri) ja Oulun murteen ja pääkaupunkiseutulaisen aluepuhekielen eroista. Olli mm. kysyi, haluuttekste juoda bissee. Vastasin, että mää voin juua kalijaa. Olli sanoi myös, että "mää tekkiin duunii", mille repeilimme hienosti. Kielitieteily kännissä on hienoa. Matkalla Ollille Pirianna myös kertoi synnytyksistä, esim. että en luultavasti halua epiduraalipuudutusta. Muistiinpanoja bussista:
Tiia: Tequila nousi kyllä omaan päähän.
Piri: Synnyttäminen on positiivista kipua. Epiduraali yleensä pahentaa repeämisiä.
(Tiian käsialalla:) Veera harrastaa liikuntaa, minä en synnytä, olemme menossa Olli Haapalalle, Piri osaa synnyttää.
Tyylikästä!
Ollilta siirryimme Helsingin keskustaan ja baariin, glamouriselta nimeltään Ale Pub. Matkalla joimme bissee/kalijaa, minä ja Piri hurjan korkean lumivuoren päällä. Jonossa Olli kertoi, että sinne ei kuulemma mielellään päästetä mustaihoisia, koska joku somali oli joskus oksentanut siellä sohvalle (vähän hiuksia, haisee). Mielestäni tällä logiikalla Oulussa ei kyllä pitäisi päästää valkoisia miehiä yökerhoihin. Menimme silti sisälle, koska paikassa oli kuulemma halpaa ja Ollin mukaan hänen glamourisia ystäviään oli paikalla.
Ollin glamouriset ystävät olivat inttijätkiä nimeltä Niklas ja Petteri. Tanssimme välillä neljästään, välillä kuudestaan ja välillä muissa epämääräisissä muodostelmissa. Minä, Piri ja Tiia pelastimme toisiamme vuorotellen miehiltä ja osoitimme muutenkin keskinäistä rakkautta (kaunista, erivärisiä hiuksia sekaisin). Kuten Johanna Tukiainen kirjoittaa, Helsingissä kyllä todella arvostetaan pohjoisia blondeja! Edes blondius ja isot tissit eivät olleet illan edetessä välttämättömiä, kun etelän miehet juopuivat, vaan syntymäpaikka riitti. Okei, ei ihan kaikille (jätkä: "Mis sä asut?", Tiia: "Mää asun Oulussa", jätkä: "Öö, mä asun Eirassa", jätkä lähtee vetämään).
Kuulimme kohteliaisuuksia mm. omista hiuksista, nenästä (!!!!), silmistä ("mä oon ihan kusessa suhun, johtuukohan tää sun silmistä") ja ylipäätään kauneudesta (klassikko "olet todella kaunisssh"). Hieman ahdistavaa, onneksi meillä oli toisemme. Väitin ekaa kertaa elämässäni olevani Tiian tyttöystävä, mutta minua ei uskottu. Myöhemmin ilmeni, että meitä sitkeästi kiehnäävä punapaitainen jätkä (lyhyet tummat hiukset), jolle yritin esittää lesboa, seurasi meitä, koska vaimoni oli oman selkäni takana flirttaillut hänelle! Piriannan kanssa kommunikaatiomme pelasi sentään paremmin, ja leikimme toistemme henki- ja siveysvartijoita tarvittaessa.
Nyt olemme Pirin luona Kannelmäessä ja lähdemme kohta Kauniaisiin juomaan glögiä tätini perheen ja heidän 50-100 ystävänsä kanssa. Melko tasapainoista, voi juku! Huomenna menemme kai Suomenlinnaan ja tekemään lisää joulu_ostoksia. Odotan innolla!
Kamppiin tuli myös ihana ystävämme Jani, joka vei meidät kahville hienoon paikkaan, josta sai esim. KOFEIINIA!! Tämä teki minut hyvin onnelliseksi, sillä pidän kahvista varsin paljon, vaikkakaan en ole siihen koukussa. Etsimme ostoskeskuksesta epäjoululahjoja ja löysimmekin jotain. Viiden maissa lähdin mummolaan, tapasin hienoja sukulaisiani ja en oikein muista, mitä tein, koska olin vähän väsynyt. Sammuin puoli yhdeksän maissa, mikä varmaan huvitti myöhempään valvoneita serkkujani (4 kpl, syntyneet v. 1999-2005).
Eilisaamuna heräsin, tein työt loppuun ja lähdin Helsinkiin k LO 13,00 maissa. Tapasin jälleen Kampissa Tiian (blondi), Piriannan (tummat hiukset) ja rovaniemeläisen, Ilmajoella asuvan ja Helsingissä työssäoppivan ystävämme Hannan (myös tummat hiukset). Naiset nauroivat minulle ja esittivät nuivia, vaikka olin vain noin neljä tuntia myöhemmin liikkeellä kuin he. Puhuimme Laura-vaimolta saamastamme puhelusta, joka käsitteli isännöitsijältä tullutta kirjettä. Päätimme valittaa siitä, koska olemme viime aikoina koittaneet huomioida naapurit paremmin. Kirjeessä ei myöskään eritelty tarkemmin, milloin meiltä on valitettu kuuluneen meteliä. Olemme siis saattaneet saada niskoillemme naapureidenkin bileitä! Tämä ei jää tähän.
Eilen tutustuimme Helsingin yöhön Tiian, Piriannan ja oululaissynt. ystävämme Ollin (vähän vaaleahkoja hiuksia) kanssa. Minulle ja Tiialle kyseessä oli eka kerta! Olimme etukäteen hyvin jännittyneitä, mutta rentouduimme Pirin ihanassa asunnossa parhaamme mukaan. Riisuimme housut, joimme viiniä ja söimme sitruunan. Ai niin, saatoimme myös kumota pari shottia Piriannan tequilaa. Matkalla Ollin luo Etelä-Haagaan menevään bussiin Tiia naureskeli tequilan kihonneen omaan päähän, ja viisi minuuttia myöhemmin koin itse saman ilmiön.
Ollin luona istuimme nojatuoleissa ja tyhjensimme miehen glamourista baarikaappia (hänen omasta pyynnöstään). Keskustelimme esim. geriatriasta (Olli ja Piri) ja Oulun murteen ja pääkaupunkiseutulaisen aluepuhekielen eroista. Olli mm. kysyi, haluuttekste juoda bissee. Vastasin, että mää voin juua kalijaa. Olli sanoi myös, että "mää tekkiin duunii", mille repeilimme hienosti. Kielitieteily kännissä on hienoa. Matkalla Ollille Pirianna myös kertoi synnytyksistä, esim. että en luultavasti halua epiduraalipuudutusta. Muistiinpanoja bussista:
Tiia: Tequila nousi kyllä omaan päähän.
Piri: Synnyttäminen on positiivista kipua. Epiduraali yleensä pahentaa repeämisiä.
(Tiian käsialalla:) Veera harrastaa liikuntaa, minä en synnytä, olemme menossa Olli Haapalalle, Piri osaa synnyttää.
Tyylikästä!
Ollilta siirryimme Helsingin keskustaan ja baariin, glamouriselta nimeltään Ale Pub. Matkalla joimme bissee/kalijaa, minä ja Piri hurjan korkean lumivuoren päällä. Jonossa Olli kertoi, että sinne ei kuulemma mielellään päästetä mustaihoisia, koska joku somali oli joskus oksentanut siellä sohvalle (vähän hiuksia, haisee). Mielestäni tällä logiikalla Oulussa ei kyllä pitäisi päästää valkoisia miehiä yökerhoihin. Menimme silti sisälle, koska paikassa oli kuulemma halpaa ja Ollin mukaan hänen glamourisia ystäviään oli paikalla.
Ollin glamouriset ystävät olivat inttijätkiä nimeltä Niklas ja Petteri. Tanssimme välillä neljästään, välillä kuudestaan ja välillä muissa epämääräisissä muodostelmissa. Minä, Piri ja Tiia pelastimme toisiamme vuorotellen miehiltä ja osoitimme muutenkin keskinäistä rakkautta (kaunista, erivärisiä hiuksia sekaisin). Kuten Johanna Tukiainen kirjoittaa, Helsingissä kyllä todella arvostetaan pohjoisia blondeja! Edes blondius ja isot tissit eivät olleet illan edetessä välttämättömiä, kun etelän miehet juopuivat, vaan syntymäpaikka riitti. Okei, ei ihan kaikille (jätkä: "Mis sä asut?", Tiia: "Mää asun Oulussa", jätkä: "Öö, mä asun Eirassa", jätkä lähtee vetämään).
Kuulimme kohteliaisuuksia mm. omista hiuksista, nenästä (!!!!), silmistä ("mä oon ihan kusessa suhun, johtuukohan tää sun silmistä") ja ylipäätään kauneudesta (klassikko "olet todella kaunisssh"). Hieman ahdistavaa, onneksi meillä oli toisemme. Väitin ekaa kertaa elämässäni olevani Tiian tyttöystävä, mutta minua ei uskottu. Myöhemmin ilmeni, että meitä sitkeästi kiehnäävä punapaitainen jätkä (lyhyet tummat hiukset), jolle yritin esittää lesboa, seurasi meitä, koska vaimoni oli oman selkäni takana flirttaillut hänelle! Piriannan kanssa kommunikaatiomme pelasi sentään paremmin, ja leikimme toistemme henki- ja siveysvartijoita tarvittaessa.
Nyt olemme Pirin luona Kannelmäessä ja lähdemme kohta Kauniaisiin juomaan glögiä tätini perheen ja heidän 50-100 ystävänsä kanssa. Melko tasapainoista, voi juku! Huomenna menemme kai Suomenlinnaan ja tekemään lisää joulu_ostoksia. Odotan innolla!
perjantai 18. joulukuuta 2009
HELSINKI, KAUHUN HETKIÄ JUNASSA JA METROSSA JA KOTONA JA TISSIT.
Terveiset täältä Suomen Miamista, Helsingistä!
Meidän glamour-elämämme on todellakin täynnä jännitystä. Toissa yönä minä ja kaunis Veera-vaimoni (ruskeat hiukset) tulimme tänne Yö-junalla. Istuimme ykkösluokassa, koska siellä oli tilaa, leveämmät penkit, pistorasia ja koska olemme muutenkin niin ykkösluokkaa. Veera yritti tehdä töitä koko yön, minä yritin nukkua. Joskus keskellä yötä, mahdollisesti k LO 3,00 jälkeen heräsin siihen, että juna seisoi paikallaan keskellä ei-mitään ja kuulutettiin, että seisomme tässä tunnin, koska raide on rikki. Käänsin kylkeä. Myöhemmin heräsin uuteen kuulutukseen, jossa sanottiin, että juna on myöhässä kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Onneksi meillä ei ollut lentoja esimerkiksi Miamiin, olisimme voineet myöhästyä. Tästä tapahtumasta oli juttu Iltalehden sivuillakin.
Tämä oli hieno kokemus siksi, että edellisenä iltana olimme ystävämme Laurin (leikannut hiukset) kanssa pohtineet kaikki yhdessä porukalla, että voiko juna kulkea ilman raiteita, esimerkiksi Pudasjärvelle. Hienoa on myös se, että saamme junalipun hinnasta 50% takaisin, koska olimme yli kaksi tuntia myöhässä ja joulukuun alusta on tullut tällainen oikeus VR:n asiakkaille.
Tänään koimme kauhun hetkiä myös metrossa. Metromme oli myöhässä, koska edellisessä metrossa oli jokin ongelma, ja me jouduimme odottamaan. Rautatientorin metroasema on todella skeeri, koska metro ikään kuin aavemaisesti liukuu sen ohi. Olimme hyvin jännittyneitä ohittaessamme sitä.
Kamalin uutinen tuli kuitenkin kotoa, suoraan omasta kommuunistamme oman vaimon soittamana. Olemme saanet ensimmäisen varoituksen! Olen hyvin järkyttynyt, viime aikoina olemme olleet hyvinkin asiallisia ja vähä-äänisiä. Johtuukohan tämä Makesta? Onkohan Make liian kovaääninen? Maanantaina aion ottaa heti yhteyttä hallitukseen kirjallisesti ja vaatia selvitystä. Tämä ei jää tähän!
Olemme täällä matkallamme kokeneet myös hienoja hetkiä. Olen majoittunut ex-vaimoni Pirin (ruskeat hiukset) kotiin ja viettänyt aikaa hänen kanssaan. Veera asuu hänen omassa Mummolassaan hänen oman Mumminsa kanssa. Minäkin kävin siellä omin jaloin. Hänen Mummolansa on ihana, vanha, suuri puutalo, jossa on jännittäviä salahuoneita. Olemme nähneet myös glamourista ystäväämme Hannaa (ruskeat hiukset) ja Jania (hiuksia ja vähän partaa). Illalla olemme menossa paikallisiin yökerhoihin hienon ystävämme Ollin (ruskeat hiukset) kanssa. Hän varmasti tietää niistä paljon. Ensin menemme käymään hänen luonaan. Odotan sitä jännityksellä!
Suunnitelmissamme on myös matkamme aikana käydä ainakin Suomenlinnassa valokuvaamassa ja muutenkin retkeilemässä. Lisäksi minun pitäisi vielä löytää muutaman glamourista joulu_lahjaa. Laura-vaimollemme löysimme todella glamourisen syntymäpäivälahjan! Olen katsellut toisella omalla silmälläni myös talvikenkiä, mutta olen todella saamaton niiden ostossa.
Tiia
Meidän glamour-elämämme on todellakin täynnä jännitystä. Toissa yönä minä ja kaunis Veera-vaimoni (ruskeat hiukset) tulimme tänne Yö-junalla. Istuimme ykkösluokassa, koska siellä oli tilaa, leveämmät penkit, pistorasia ja koska olemme muutenkin niin ykkösluokkaa. Veera yritti tehdä töitä koko yön, minä yritin nukkua. Joskus keskellä yötä, mahdollisesti k LO 3,00 jälkeen heräsin siihen, että juna seisoi paikallaan keskellä ei-mitään ja kuulutettiin, että seisomme tässä tunnin, koska raide on rikki. Käänsin kylkeä. Myöhemmin heräsin uuteen kuulutukseen, jossa sanottiin, että juna on myöhässä kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Onneksi meillä ei ollut lentoja esimerkiksi Miamiin, olisimme voineet myöhästyä. Tästä tapahtumasta oli juttu Iltalehden sivuillakin.
Tämä oli hieno kokemus siksi, että edellisenä iltana olimme ystävämme Laurin (leikannut hiukset) kanssa pohtineet kaikki yhdessä porukalla, että voiko juna kulkea ilman raiteita, esimerkiksi Pudasjärvelle. Hienoa on myös se, että saamme junalipun hinnasta 50% takaisin, koska olimme yli kaksi tuntia myöhässä ja joulukuun alusta on tullut tällainen oikeus VR:n asiakkaille.
Tänään koimme kauhun hetkiä myös metrossa. Metromme oli myöhässä, koska edellisessä metrossa oli jokin ongelma, ja me jouduimme odottamaan. Rautatientorin metroasema on todella skeeri, koska metro ikään kuin aavemaisesti liukuu sen ohi. Olimme hyvin jännittyneitä ohittaessamme sitä.
Kamalin uutinen tuli kuitenkin kotoa, suoraan omasta kommuunistamme oman vaimon soittamana. Olemme saanet ensimmäisen varoituksen! Olen hyvin järkyttynyt, viime aikoina olemme olleet hyvinkin asiallisia ja vähä-äänisiä. Johtuukohan tämä Makesta? Onkohan Make liian kovaääninen? Maanantaina aion ottaa heti yhteyttä hallitukseen kirjallisesti ja vaatia selvitystä. Tämä ei jää tähän!
Olemme täällä matkallamme kokeneet myös hienoja hetkiä. Olen majoittunut ex-vaimoni Pirin (ruskeat hiukset) kotiin ja viettänyt aikaa hänen kanssaan. Veera asuu hänen omassa Mummolassaan hänen oman Mumminsa kanssa. Minäkin kävin siellä omin jaloin. Hänen Mummolansa on ihana, vanha, suuri puutalo, jossa on jännittäviä salahuoneita. Olemme nähneet myös glamourista ystäväämme Hannaa (ruskeat hiukset) ja Jania (hiuksia ja vähän partaa). Illalla olemme menossa paikallisiin yökerhoihin hienon ystävämme Ollin (ruskeat hiukset) kanssa. Hän varmasti tietää niistä paljon. Ensin menemme käymään hänen luonaan. Odotan sitä jännityksellä!
Suunnitelmissamme on myös matkamme aikana käydä ainakin Suomenlinnassa valokuvaamassa ja muutenkin retkeilemässä. Lisäksi minun pitäisi vielä löytää muutaman glamourista joulu_lahjaa. Laura-vaimollemme löysimme todella glamourisen syntymäpäivälahjan! Olen katsellut toisella omalla silmälläni myös talvikenkiä, mutta olen todella saamaton niiden ostossa.
Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)