Elämässämme tapahtuu nykyään niin paljon, että emme ehdi kertoa kaikista seikkailuistamme. Kun palasimme Ouluun rakkaan ystäväni Pirin (tummat hiukset) kanssa, oli junamatka taas jännittävä. Vaunuumme tuli Ylivieskasta matkaliputon, kossupullollinen mieshenkilö, joka oli kovasti juovuksissa. Hän tarkisti jokaisen matkustajan, ettei kenelläkään ole piilopulloja. Tästä järkyttyneenä hain konduktöörin paikalle, enhän voi sietää alkoholisoituneita ihmisiä! He keskustelivat vilkkaasti Oulaisiin asti, jolloin tämä kyseinen matkustaja poistui junasta.
Kävin seuraavana päivänä Oulun keskustassa ja näin neljä glamourista Ö-pipoa, sekä paljon Helsingistä Ouluun rantautuneita erittäin noloja helsingin kansallispipoina paremmin tunnettuja Svea-pipoja!
Keskiviikkona oli glamourisen ja rakkaan vaimoni Lauran (tummat hiukset) syntymäpäivä! Laura täytti pyöreät 18 vuotta, ja saavutti siis täysi-ikäisyyden. Myös komea ystäväni Sampo (tummat hiukset) juhli syntymistään, hänellä vuosia on kertynyt jo 20! Laura oli leiponut meille neljä pitsaa, sekä raakoja ja kuivia muffinsseja. Hän on niin näppärä! Hänellä kävi paljon glamourisia syntymäpäivävieraita. Illalla ennen hiljaisuutta (n k LO 21,25) lähdimme kaupunkiin jatkamaan juhlimista. Ruut ja pojat (Lauri, Sampo, Jani Ikonen ja Jani Seurujärvi) menivät autolla ja minä, Laura, Aino ja Pinja menimme bussilla (teki mieli kirjoittaa dösällä?!).
Olimme sopineet treffit poikien kanssa St. Michaeliin, mutta kun saavuimme paikalle, eivät pojat olleet siellä. Yritin soittaa Laurille, mutta hän ei vastannut. Sitten soitin Sampolle, joka sanoi että he ovat Erotic clubilla! (tai oikeastaan sen kohdalla kävelemässä). Siirryimme kuitenkin heti pian Neveriin heti pian poikien saavuttua. Olimme siellä hetken aikaa, ja siirryimme Hevimestaan Vessun ja Artun saavuttua. Aino lähti kotiin.
Aloitimme joulun vieton siis glamourisesti mestassa puolitoistaeuroilla. Olimme enemmän ja vähemmän humaltuneita (Lauri enemmän). Hauskinta tässä oli, että minä olin menossa yöksi vanhempieni luokse, kuten myös Vessu ja Arttu, sekä Sampo ja Jani Ikonen. Myös äidilläni ja siskollani Sonjalla (tummat hiukset) oli hauskaa, kun Lauri tuli meille oks- nukkumaan. Hän oli hyvin puhelias yöllä, vaikkakin välillä myös kovin huonovointinen. Laura ja Jani Seurujärvi menivät kahdestaan Toppilaan!!
Jouluaattona Vessu ja Arttu vanhempineen tulivat meille jouluruokailemaan. Vessu, Arttu ja Lauri tykkäsivät istua, mutta ruoka maistui yllättävän hyvin. Illalla minä söin vielä toisen jouluaterian Laurin isän naisystävän ja hänen vanhempiensa kanssa. Näin myös ihkaoikean Joulupukin!
Tiia
perjantai 25. joulukuuta 2009
lauantai 19. joulukuuta 2009
KOHUVAIMOT BILETTIVÄT ILMAN HOUSUJA! TISSIT
Hei taas kaikki! Paljon halauksia ja suudelmia! Tulin tosiaan Helsinkiin vaimoni Tiian kanssa samalla puoli-ilmaisella yöjunalla. Ensimmäinen päivä sujui hyvin glamouristi yhden tunnin yöunien voimin ja töitä tehden. Deadlinet tunkivat päälle, pomoa oli vaikeasti tavoiteltava, yritimme turhaan päästä langattomaan nettiin Kampissa, kaiken huipuksi jouduin lukemaan glamouriselle haastateltavalleni Reetalle artikkelin ääneen puhelimessa Pasilan aseman lipunmyynnissä paikallisten kyyläpappojen tuijottaessa. Lopulta koneesta loppui akku, muistitikkua ei ollut, hermoni romahtivat ja se oli aivan kamalaa! Onneksi Tiia oli hyvin kärsivällinen ja rauhoittava. En myöskään lopulta saanut potkuja vaan päivän lisäaikaa. No, se työasioista, mutta pakko myöntää, että joinain hetkinä tuntuisi glamourimmalta myydä esimerkiksi Jumalan luomaa omaa vartaloa kuin omia aivoja.
Kamppiin tuli myös ihana ystävämme Jani, joka vei meidät kahville hienoon paikkaan, josta sai esim. KOFEIINIA!! Tämä teki minut hyvin onnelliseksi, sillä pidän kahvista varsin paljon, vaikkakaan en ole siihen koukussa. Etsimme ostoskeskuksesta epäjoululahjoja ja löysimmekin jotain. Viiden maissa lähdin mummolaan, tapasin hienoja sukulaisiani ja en oikein muista, mitä tein, koska olin vähän väsynyt. Sammuin puoli yhdeksän maissa, mikä varmaan huvitti myöhempään valvoneita serkkujani (4 kpl, syntyneet v. 1999-2005).
Eilisaamuna heräsin, tein työt loppuun ja lähdin Helsinkiin k LO 13,00 maissa. Tapasin jälleen Kampissa Tiian (blondi), Piriannan (tummat hiukset) ja rovaniemeläisen, Ilmajoella asuvan ja Helsingissä työssäoppivan ystävämme Hannan (myös tummat hiukset). Naiset nauroivat minulle ja esittivät nuivia, vaikka olin vain noin neljä tuntia myöhemmin liikkeellä kuin he. Puhuimme Laura-vaimolta saamastamme puhelusta, joka käsitteli isännöitsijältä tullutta kirjettä. Päätimme valittaa siitä, koska olemme viime aikoina koittaneet huomioida naapurit paremmin. Kirjeessä ei myöskään eritelty tarkemmin, milloin meiltä on valitettu kuuluneen meteliä. Olemme siis saattaneet saada niskoillemme naapureidenkin bileitä! Tämä ei jää tähän.
Eilen tutustuimme Helsingin yöhön Tiian, Piriannan ja oululaissynt. ystävämme Ollin (vähän vaaleahkoja hiuksia) kanssa. Minulle ja Tiialle kyseessä oli eka kerta! Olimme etukäteen hyvin jännittyneitä, mutta rentouduimme Pirin ihanassa asunnossa parhaamme mukaan. Riisuimme housut, joimme viiniä ja söimme sitruunan. Ai niin, saatoimme myös kumota pari shottia Piriannan tequilaa. Matkalla Ollin luo Etelä-Haagaan menevään bussiin Tiia naureskeli tequilan kihonneen omaan päähän, ja viisi minuuttia myöhemmin koin itse saman ilmiön.
Ollin luona istuimme nojatuoleissa ja tyhjensimme miehen glamourista baarikaappia (hänen omasta pyynnöstään). Keskustelimme esim. geriatriasta (Olli ja Piri) ja Oulun murteen ja pääkaupunkiseutulaisen aluepuhekielen eroista. Olli mm. kysyi, haluuttekste juoda bissee. Vastasin, että mää voin juua kalijaa. Olli sanoi myös, että "mää tekkiin duunii", mille repeilimme hienosti. Kielitieteily kännissä on hienoa. Matkalla Ollille Pirianna myös kertoi synnytyksistä, esim. että en luultavasti halua epiduraalipuudutusta. Muistiinpanoja bussista:
Tiia: Tequila nousi kyllä omaan päähän.
Piri: Synnyttäminen on positiivista kipua. Epiduraali yleensä pahentaa repeämisiä.
(Tiian käsialalla:) Veera harrastaa liikuntaa, minä en synnytä, olemme menossa Olli Haapalalle, Piri osaa synnyttää.
Tyylikästä!
Ollilta siirryimme Helsingin keskustaan ja baariin, glamouriselta nimeltään Ale Pub. Matkalla joimme bissee/kalijaa, minä ja Piri hurjan korkean lumivuoren päällä. Jonossa Olli kertoi, että sinne ei kuulemma mielellään päästetä mustaihoisia, koska joku somali oli joskus oksentanut siellä sohvalle (vähän hiuksia, haisee). Mielestäni tällä logiikalla Oulussa ei kyllä pitäisi päästää valkoisia miehiä yökerhoihin. Menimme silti sisälle, koska paikassa oli kuulemma halpaa ja Ollin mukaan hänen glamourisia ystäviään oli paikalla.
Ollin glamouriset ystävät olivat inttijätkiä nimeltä Niklas ja Petteri. Tanssimme välillä neljästään, välillä kuudestaan ja välillä muissa epämääräisissä muodostelmissa. Minä, Piri ja Tiia pelastimme toisiamme vuorotellen miehiltä ja osoitimme muutenkin keskinäistä rakkautta (kaunista, erivärisiä hiuksia sekaisin). Kuten Johanna Tukiainen kirjoittaa, Helsingissä kyllä todella arvostetaan pohjoisia blondeja! Edes blondius ja isot tissit eivät olleet illan edetessä välttämättömiä, kun etelän miehet juopuivat, vaan syntymäpaikka riitti. Okei, ei ihan kaikille (jätkä: "Mis sä asut?", Tiia: "Mää asun Oulussa", jätkä: "Öö, mä asun Eirassa", jätkä lähtee vetämään).
Kuulimme kohteliaisuuksia mm. omista hiuksista, nenästä (!!!!), silmistä ("mä oon ihan kusessa suhun, johtuukohan tää sun silmistä") ja ylipäätään kauneudesta (klassikko "olet todella kaunisssh"). Hieman ahdistavaa, onneksi meillä oli toisemme. Väitin ekaa kertaa elämässäni olevani Tiian tyttöystävä, mutta minua ei uskottu. Myöhemmin ilmeni, että meitä sitkeästi kiehnäävä punapaitainen jätkä (lyhyet tummat hiukset), jolle yritin esittää lesboa, seurasi meitä, koska vaimoni oli oman selkäni takana flirttaillut hänelle! Piriannan kanssa kommunikaatiomme pelasi sentään paremmin, ja leikimme toistemme henki- ja siveysvartijoita tarvittaessa.
Nyt olemme Pirin luona Kannelmäessä ja lähdemme kohta Kauniaisiin juomaan glögiä tätini perheen ja heidän 50-100 ystävänsä kanssa. Melko tasapainoista, voi juku! Huomenna menemme kai Suomenlinnaan ja tekemään lisää joulu_ostoksia. Odotan innolla!
Kamppiin tuli myös ihana ystävämme Jani, joka vei meidät kahville hienoon paikkaan, josta sai esim. KOFEIINIA!! Tämä teki minut hyvin onnelliseksi, sillä pidän kahvista varsin paljon, vaikkakaan en ole siihen koukussa. Etsimme ostoskeskuksesta epäjoululahjoja ja löysimmekin jotain. Viiden maissa lähdin mummolaan, tapasin hienoja sukulaisiani ja en oikein muista, mitä tein, koska olin vähän väsynyt. Sammuin puoli yhdeksän maissa, mikä varmaan huvitti myöhempään valvoneita serkkujani (4 kpl, syntyneet v. 1999-2005).
Eilisaamuna heräsin, tein työt loppuun ja lähdin Helsinkiin k LO 13,00 maissa. Tapasin jälleen Kampissa Tiian (blondi), Piriannan (tummat hiukset) ja rovaniemeläisen, Ilmajoella asuvan ja Helsingissä työssäoppivan ystävämme Hannan (myös tummat hiukset). Naiset nauroivat minulle ja esittivät nuivia, vaikka olin vain noin neljä tuntia myöhemmin liikkeellä kuin he. Puhuimme Laura-vaimolta saamastamme puhelusta, joka käsitteli isännöitsijältä tullutta kirjettä. Päätimme valittaa siitä, koska olemme viime aikoina koittaneet huomioida naapurit paremmin. Kirjeessä ei myöskään eritelty tarkemmin, milloin meiltä on valitettu kuuluneen meteliä. Olemme siis saattaneet saada niskoillemme naapureidenkin bileitä! Tämä ei jää tähän.
Eilen tutustuimme Helsingin yöhön Tiian, Piriannan ja oululaissynt. ystävämme Ollin (vähän vaaleahkoja hiuksia) kanssa. Minulle ja Tiialle kyseessä oli eka kerta! Olimme etukäteen hyvin jännittyneitä, mutta rentouduimme Pirin ihanassa asunnossa parhaamme mukaan. Riisuimme housut, joimme viiniä ja söimme sitruunan. Ai niin, saatoimme myös kumota pari shottia Piriannan tequilaa. Matkalla Ollin luo Etelä-Haagaan menevään bussiin Tiia naureskeli tequilan kihonneen omaan päähän, ja viisi minuuttia myöhemmin koin itse saman ilmiön.
Ollin luona istuimme nojatuoleissa ja tyhjensimme miehen glamourista baarikaappia (hänen omasta pyynnöstään). Keskustelimme esim. geriatriasta (Olli ja Piri) ja Oulun murteen ja pääkaupunkiseutulaisen aluepuhekielen eroista. Olli mm. kysyi, haluuttekste juoda bissee. Vastasin, että mää voin juua kalijaa. Olli sanoi myös, että "mää tekkiin duunii", mille repeilimme hienosti. Kielitieteily kännissä on hienoa. Matkalla Ollille Pirianna myös kertoi synnytyksistä, esim. että en luultavasti halua epiduraalipuudutusta. Muistiinpanoja bussista:
Tiia: Tequila nousi kyllä omaan päähän.
Piri: Synnyttäminen on positiivista kipua. Epiduraali yleensä pahentaa repeämisiä.
(Tiian käsialalla:) Veera harrastaa liikuntaa, minä en synnytä, olemme menossa Olli Haapalalle, Piri osaa synnyttää.
Tyylikästä!
Ollilta siirryimme Helsingin keskustaan ja baariin, glamouriselta nimeltään Ale Pub. Matkalla joimme bissee/kalijaa, minä ja Piri hurjan korkean lumivuoren päällä. Jonossa Olli kertoi, että sinne ei kuulemma mielellään päästetä mustaihoisia, koska joku somali oli joskus oksentanut siellä sohvalle (vähän hiuksia, haisee). Mielestäni tällä logiikalla Oulussa ei kyllä pitäisi päästää valkoisia miehiä yökerhoihin. Menimme silti sisälle, koska paikassa oli kuulemma halpaa ja Ollin mukaan hänen glamourisia ystäviään oli paikalla.
Ollin glamouriset ystävät olivat inttijätkiä nimeltä Niklas ja Petteri. Tanssimme välillä neljästään, välillä kuudestaan ja välillä muissa epämääräisissä muodostelmissa. Minä, Piri ja Tiia pelastimme toisiamme vuorotellen miehiltä ja osoitimme muutenkin keskinäistä rakkautta (kaunista, erivärisiä hiuksia sekaisin). Kuten Johanna Tukiainen kirjoittaa, Helsingissä kyllä todella arvostetaan pohjoisia blondeja! Edes blondius ja isot tissit eivät olleet illan edetessä välttämättömiä, kun etelän miehet juopuivat, vaan syntymäpaikka riitti. Okei, ei ihan kaikille (jätkä: "Mis sä asut?", Tiia: "Mää asun Oulussa", jätkä: "Öö, mä asun Eirassa", jätkä lähtee vetämään).
Kuulimme kohteliaisuuksia mm. omista hiuksista, nenästä (!!!!), silmistä ("mä oon ihan kusessa suhun, johtuukohan tää sun silmistä") ja ylipäätään kauneudesta (klassikko "olet todella kaunisssh"). Hieman ahdistavaa, onneksi meillä oli toisemme. Väitin ekaa kertaa elämässäni olevani Tiian tyttöystävä, mutta minua ei uskottu. Myöhemmin ilmeni, että meitä sitkeästi kiehnäävä punapaitainen jätkä (lyhyet tummat hiukset), jolle yritin esittää lesboa, seurasi meitä, koska vaimoni oli oman selkäni takana flirttaillut hänelle! Piriannan kanssa kommunikaatiomme pelasi sentään paremmin, ja leikimme toistemme henki- ja siveysvartijoita tarvittaessa.
Nyt olemme Pirin luona Kannelmäessä ja lähdemme kohta Kauniaisiin juomaan glögiä tätini perheen ja heidän 50-100 ystävänsä kanssa. Melko tasapainoista, voi juku! Huomenna menemme kai Suomenlinnaan ja tekemään lisää joulu_ostoksia. Odotan innolla!
perjantai 18. joulukuuta 2009
HELSINKI, KAUHUN HETKIÄ JUNASSA JA METROSSA JA KOTONA JA TISSIT.
Terveiset täältä Suomen Miamista, Helsingistä!
Meidän glamour-elämämme on todellakin täynnä jännitystä. Toissa yönä minä ja kaunis Veera-vaimoni (ruskeat hiukset) tulimme tänne Yö-junalla. Istuimme ykkösluokassa, koska siellä oli tilaa, leveämmät penkit, pistorasia ja koska olemme muutenkin niin ykkösluokkaa. Veera yritti tehdä töitä koko yön, minä yritin nukkua. Joskus keskellä yötä, mahdollisesti k LO 3,00 jälkeen heräsin siihen, että juna seisoi paikallaan keskellä ei-mitään ja kuulutettiin, että seisomme tässä tunnin, koska raide on rikki. Käänsin kylkeä. Myöhemmin heräsin uuteen kuulutukseen, jossa sanottiin, että juna on myöhässä kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Onneksi meillä ei ollut lentoja esimerkiksi Miamiin, olisimme voineet myöhästyä. Tästä tapahtumasta oli juttu Iltalehden sivuillakin.
Tämä oli hieno kokemus siksi, että edellisenä iltana olimme ystävämme Laurin (leikannut hiukset) kanssa pohtineet kaikki yhdessä porukalla, että voiko juna kulkea ilman raiteita, esimerkiksi Pudasjärvelle. Hienoa on myös se, että saamme junalipun hinnasta 50% takaisin, koska olimme yli kaksi tuntia myöhässä ja joulukuun alusta on tullut tällainen oikeus VR:n asiakkaille.
Tänään koimme kauhun hetkiä myös metrossa. Metromme oli myöhässä, koska edellisessä metrossa oli jokin ongelma, ja me jouduimme odottamaan. Rautatientorin metroasema on todella skeeri, koska metro ikään kuin aavemaisesti liukuu sen ohi. Olimme hyvin jännittyneitä ohittaessamme sitä.
Kamalin uutinen tuli kuitenkin kotoa, suoraan omasta kommuunistamme oman vaimon soittamana. Olemme saanet ensimmäisen varoituksen! Olen hyvin järkyttynyt, viime aikoina olemme olleet hyvinkin asiallisia ja vähä-äänisiä. Johtuukohan tämä Makesta? Onkohan Make liian kovaääninen? Maanantaina aion ottaa heti yhteyttä hallitukseen kirjallisesti ja vaatia selvitystä. Tämä ei jää tähän!
Olemme täällä matkallamme kokeneet myös hienoja hetkiä. Olen majoittunut ex-vaimoni Pirin (ruskeat hiukset) kotiin ja viettänyt aikaa hänen kanssaan. Veera asuu hänen omassa Mummolassaan hänen oman Mumminsa kanssa. Minäkin kävin siellä omin jaloin. Hänen Mummolansa on ihana, vanha, suuri puutalo, jossa on jännittäviä salahuoneita. Olemme nähneet myös glamourista ystäväämme Hannaa (ruskeat hiukset) ja Jania (hiuksia ja vähän partaa). Illalla olemme menossa paikallisiin yökerhoihin hienon ystävämme Ollin (ruskeat hiukset) kanssa. Hän varmasti tietää niistä paljon. Ensin menemme käymään hänen luonaan. Odotan sitä jännityksellä!
Suunnitelmissamme on myös matkamme aikana käydä ainakin Suomenlinnassa valokuvaamassa ja muutenkin retkeilemässä. Lisäksi minun pitäisi vielä löytää muutaman glamourista joulu_lahjaa. Laura-vaimollemme löysimme todella glamourisen syntymäpäivälahjan! Olen katsellut toisella omalla silmälläni myös talvikenkiä, mutta olen todella saamaton niiden ostossa.
Tiia
Meidän glamour-elämämme on todellakin täynnä jännitystä. Toissa yönä minä ja kaunis Veera-vaimoni (ruskeat hiukset) tulimme tänne Yö-junalla. Istuimme ykkösluokassa, koska siellä oli tilaa, leveämmät penkit, pistorasia ja koska olemme muutenkin niin ykkösluokkaa. Veera yritti tehdä töitä koko yön, minä yritin nukkua. Joskus keskellä yötä, mahdollisesti k LO 3,00 jälkeen heräsin siihen, että juna seisoi paikallaan keskellä ei-mitään ja kuulutettiin, että seisomme tässä tunnin, koska raide on rikki. Käänsin kylkeä. Myöhemmin heräsin uuteen kuulutukseen, jossa sanottiin, että juna on myöhässä kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Onneksi meillä ei ollut lentoja esimerkiksi Miamiin, olisimme voineet myöhästyä. Tästä tapahtumasta oli juttu Iltalehden sivuillakin.
Tämä oli hieno kokemus siksi, että edellisenä iltana olimme ystävämme Laurin (leikannut hiukset) kanssa pohtineet kaikki yhdessä porukalla, että voiko juna kulkea ilman raiteita, esimerkiksi Pudasjärvelle. Hienoa on myös se, että saamme junalipun hinnasta 50% takaisin, koska olimme yli kaksi tuntia myöhässä ja joulukuun alusta on tullut tällainen oikeus VR:n asiakkaille.
Tänään koimme kauhun hetkiä myös metrossa. Metromme oli myöhässä, koska edellisessä metrossa oli jokin ongelma, ja me jouduimme odottamaan. Rautatientorin metroasema on todella skeeri, koska metro ikään kuin aavemaisesti liukuu sen ohi. Olimme hyvin jännittyneitä ohittaessamme sitä.
Kamalin uutinen tuli kuitenkin kotoa, suoraan omasta kommuunistamme oman vaimon soittamana. Olemme saanet ensimmäisen varoituksen! Olen hyvin järkyttynyt, viime aikoina olemme olleet hyvinkin asiallisia ja vähä-äänisiä. Johtuukohan tämä Makesta? Onkohan Make liian kovaääninen? Maanantaina aion ottaa heti yhteyttä hallitukseen kirjallisesti ja vaatia selvitystä. Tämä ei jää tähän!
Olemme täällä matkallamme kokeneet myös hienoja hetkiä. Olen majoittunut ex-vaimoni Pirin (ruskeat hiukset) kotiin ja viettänyt aikaa hänen kanssaan. Veera asuu hänen omassa Mummolassaan hänen oman Mumminsa kanssa. Minäkin kävin siellä omin jaloin. Hänen Mummolansa on ihana, vanha, suuri puutalo, jossa on jännittäviä salahuoneita. Olemme nähneet myös glamourista ystäväämme Hannaa (ruskeat hiukset) ja Jania (hiuksia ja vähän partaa). Illalla olemme menossa paikallisiin yökerhoihin hienon ystävämme Ollin (ruskeat hiukset) kanssa. Hän varmasti tietää niistä paljon. Ensin menemme käymään hänen luonaan. Odotan sitä jännityksellä!
Suunnitelmissamme on myös matkamme aikana käydä ainakin Suomenlinnassa valokuvaamassa ja muutenkin retkeilemässä. Lisäksi minun pitäisi vielä löytää muutaman glamourista joulu_lahjaa. Laura-vaimollemme löysimme todella glamourisen syntymäpäivälahjan! Olen katsellut toisella omalla silmälläni myös talvikenkiä, mutta olen todella saamaton niiden ostossa.
Tiia
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
PLOP JA TISSIT
Tiia 21:55
plop
plop
plop
plop
plop
plop
Veera 21:56
plop
Tiia: 21:56
plop
plop
Veera 21:56
polo
polo
FEILASIN JUST ELÄMÄN
plop
plop
plop
plop
plop
plop
Veera 21:56
plop
Tiia: 21:56
plop
plop
Veera 21:56
polo
polo
FEILASIN JUST ELÄMÄN
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
RANKKAA JUHLIMISTA JA TISSIT
Elämässämme on taas tapahtunut kaikkea jännittävää viimepäivien aikana. Tiistaisen biletyksen jälkeisenä päivänä, joka on keskiviikko, oli uusi biletyspäivä. Ensin kävin seuramme pikkujouluissa. Vähän pisti harmittaan, koska minulle unohdettiin antaa stipendi, ja oli kahden minuutin päässä että olisin päässyt johtokuntaan, mutta ei. Lähdin sitten omin tyhjin käsin kohti teekkaritaloa ja rakkaita vaimojani Veeraa ja Yötä (tummat hiukset).
Teekkaritalolla on paljon yliopisto-opiskelijoita, jotka olivat humalassa. Itsekin olin niin vittuuntunut, että huolehdin hyvin nestetasapainoni ylläpitämisestä. Varsinkin erään naispuolisen henkilön tökerö kommentti vessassa heti saapuessani herätti agressioita, jotka onneksi katosivat muutaman annoksen jälkeen. Minä itse nimittäin käyttäydyn agressiivisesti ainostaan jos olen vittuuntunut, humalassa rakastan kaikkia.
Mutta perjantai. Minun piti mennä ystäväni Juuson (tummat hiukset) kanssa ystäviemme Teresan (tummat hiukset) ja Ratun (tummat hiukset) tupareihin, joiden piti olla jo edellisenä perjantaina, mutta joita siirrettiin, mutta jotka nyt peruttiin. No, onneksi Juuso oli kuullut siitä, toisin kuin minä, ja ystäväni Mikael (tummat hiukset) joka myös oli tulossa, mutta joka ei myöskään tiennyt, mutta kuuli siitä, koska kerroin ystävälleni Annaliisalle (tummat hiukset) jonka luo olimme tupareiden jälkeen (joita ei siis ollukaan) menossa Mikaelin kanssa, ja Annaliisa kertoi Mikaelille, koska onneksi Juuso oli kertonut minulle. No, loppujen lopuksi ilta meni vähän uusiksi. Ensin Juuso kävin minun luonani ihanan vauvansa (Nikon D3000) kanssa. Sitten Ankku haki minut, ja kävimme Alkossa ja kaupassa (jossa kummaltakin kysyttiin "How old are you?" ?!?!?) ja menimme sitten Ankulle tiskaamaan, laittautumaan ja laulamaan. Mikael saapui sinne myös. Juusokin melkein, tai ainakin ahdistelin häntä facebookissa ja hän soitti että menee Oulunsaloon.
Kuitenkin, siinä pikkuhiljaa valuimme keskustaan ja glamouriseen yökerhoon, jonne jouduimme jonottamaan! Näimme jonossa glamouriset ystävämme Jonin (tummat hiukset) ja Inkun (tummat hiukset), sekä Mikaelin ystäviä (hiuksia). Kun tulimme Ankun kanssa vessasta, löysimme glamourisen ystävämme Heikin (vaaleat hiukset). Vietimme hänen kanssaan paljon aikaa ja tanssimme. Jossain välissä löysimme vaimoni Veeran ja Yön, sekä ystävämme Janin (tummat hiukset), joka oli meidän turvamiehenämme ja nukkui kommuunissamme ja minun sängyssäni! Itse menin yöksi Ankulle, ja nukuin vajaat neljä tuntia, koska lähdin aamulla ulkomaille, Haaparantaan, ostamaan pinkkiä glamour-siideriä ja Hello Kitty -lahjapaperia. Hello Kittyhän on aikuisten juttu.
Eilen olin hyvin väsynyt, ja sen takia, tai siitä huolimatta, katsoimme Laurin (tummat hiukset) kanssa leffoja, jotka ovat jääneet meillä kesken, koska olemme katsoneet niitä pleikkarilla, joka menee välillä epäkuntoon.
Lauri: "Katotaanko leffoja?"
Tiia: "Joo, toimiiko tuo pleikkari?"
Lauri: "En tiiä, katotaan koneella?"
Tiia: "Mennäänkö teijä iskälle kattoon?"
Lauri: "Joo, se kone varmaan toimii!"
Tiia: "Eikö siellä oo aika iso telkkariki?"
Lauri: "Eiku joo, siellä on DVD-SOITIN!"
Jälkeen päin hän mainitsi vielä että hänenkin huoneessaan olis DVD-soitin.. Huoh miehet.
Nukuin viime yönä noin 14 tuntia, ja olin varmaan ihan kuumeessa välillä, ja vieläkin on ihan sairas olo. Näin ihan skitsoja unia, ja aina ku heräsin niin pystyin jatkaan niitä. Näin unta, että Maken lisäksi meillä on kilpikonna, joka osas puhua! Se oli ihana.
Haluaisin leipoa pipareita ja tehä joulukortteja. Oon siis kipeä.
Teekkaritalolla on paljon yliopisto-opiskelijoita, jotka olivat humalassa. Itsekin olin niin vittuuntunut, että huolehdin hyvin nestetasapainoni ylläpitämisestä. Varsinkin erään naispuolisen henkilön tökerö kommentti vessassa heti saapuessani herätti agressioita, jotka onneksi katosivat muutaman annoksen jälkeen. Minä itse nimittäin käyttäydyn agressiivisesti ainostaan jos olen vittuuntunut, humalassa rakastan kaikkia.
Mutta perjantai. Minun piti mennä ystäväni Juuson (tummat hiukset) kanssa ystäviemme Teresan (tummat hiukset) ja Ratun (tummat hiukset) tupareihin, joiden piti olla jo edellisenä perjantaina, mutta joita siirrettiin, mutta jotka nyt peruttiin. No, onneksi Juuso oli kuullut siitä, toisin kuin minä, ja ystäväni Mikael (tummat hiukset) joka myös oli tulossa, mutta joka ei myöskään tiennyt, mutta kuuli siitä, koska kerroin ystävälleni Annaliisalle (tummat hiukset) jonka luo olimme tupareiden jälkeen (joita ei siis ollukaan) menossa Mikaelin kanssa, ja Annaliisa kertoi Mikaelille, koska onneksi Juuso oli kertonut minulle. No, loppujen lopuksi ilta meni vähän uusiksi. Ensin Juuso kävin minun luonani ihanan vauvansa (Nikon D3000) kanssa. Sitten Ankku haki minut, ja kävimme Alkossa ja kaupassa (jossa kummaltakin kysyttiin "How old are you?" ?!?!?) ja menimme sitten Ankulle tiskaamaan, laittautumaan ja laulamaan. Mikael saapui sinne myös. Juusokin melkein, tai ainakin ahdistelin häntä facebookissa ja hän soitti että menee Oulunsaloon.
Kuitenkin, siinä pikkuhiljaa valuimme keskustaan ja glamouriseen yökerhoon, jonne jouduimme jonottamaan! Näimme jonossa glamouriset ystävämme Jonin (tummat hiukset) ja Inkun (tummat hiukset), sekä Mikaelin ystäviä (hiuksia). Kun tulimme Ankun kanssa vessasta, löysimme glamourisen ystävämme Heikin (vaaleat hiukset). Vietimme hänen kanssaan paljon aikaa ja tanssimme. Jossain välissä löysimme vaimoni Veeran ja Yön, sekä ystävämme Janin (tummat hiukset), joka oli meidän turvamiehenämme ja nukkui kommuunissamme ja minun sängyssäni! Itse menin yöksi Ankulle, ja nukuin vajaat neljä tuntia, koska lähdin aamulla ulkomaille, Haaparantaan, ostamaan pinkkiä glamour-siideriä ja Hello Kitty -lahjapaperia. Hello Kittyhän on aikuisten juttu.
Eilen olin hyvin väsynyt, ja sen takia, tai siitä huolimatta, katsoimme Laurin (tummat hiukset) kanssa leffoja, jotka ovat jääneet meillä kesken, koska olemme katsoneet niitä pleikkarilla, joka menee välillä epäkuntoon.
Lauri: "Katotaanko leffoja?"
Tiia: "Joo, toimiiko tuo pleikkari?"
Lauri: "En tiiä, katotaan koneella?"
Tiia: "Mennäänkö teijä iskälle kattoon?"
Lauri: "Joo, se kone varmaan toimii!"
Tiia: "Eikö siellä oo aika iso telkkariki?"
Lauri: "Eiku joo, siellä on DVD-SOITIN!"
Jälkeen päin hän mainitsi vielä että hänenkin huoneessaan olis DVD-soitin.. Huoh miehet.
Nukuin viime yönä noin 14 tuntia, ja olin varmaan ihan kuumeessa välillä, ja vieläkin on ihan sairas olo. Näin ihan skitsoja unia, ja aina ku heräsin niin pystyin jatkaan niitä. Näin unta, että Maken lisäksi meillä on kilpikonna, joka osas puhua! Se oli ihana.
Haluaisin leipoa pipareita ja tehä joulukortteja. Oon siis kipeä.
keskiviikko 9. joulukuuta 2009
TRYFFELEITÄ JA TISSIT
Illalla teimme kotona kauniin Veera-vaimoni kanssa tryffeleitä! Niistä tuli todella kauniita ja maittavia. Alla kuva niistä.
Olin viettämässä eilen tiistai-iltaa hienossa baarissa Veeran, Yön ja Juuson kanssa. Siellä oli jotku opiskelijatsembalot ja paljon kiimaisia, puutteessa olevia ensimmäisen, toisen, kolmannen, neljännen ja ties kuinka monen vuoden opiskelijoita.
Näin et saa iskettyä naista:
1) juokset häntä päin (täysiä, esim kun nainen on tanssimassa ystäviensä kanssa)
2) tanssit toisen tytön kanssa ja vilkuilet naista, kun tyttö lähtee haet häntä tanssimaan, jolloin edellinen tyttö tulee takaisin ja esittelee itsensä tälle kyseiselle naiselle
3) "ai tunnet mun siskon? siistiä! ootteko hyviäki kavereita?", "nooo ei"
Koimme mieltäjärkyttäviä hetkiä illan aikana, koska miehet olivat välillä niin himokkaita. Meidän piti vuorotellen ja samaan aikaan valehdella, että Juuso on meidän poikaystävämme. Kyllä hän tavallaan onkin, koska hän on poika ja ystävä, ja Maken kummisetä.
Kävimme illan aikana myös eräitä mieleenpainuvia keskusteluja:
Jätkä (Juusolle): Kuka näistä on sun tyttöystävä?
Juuso: Nää kaikki.
Jätkä (Tiialle ja Veeralle): Seurusteletteko te?
Tiia: Joo. (Tökkää Veeraa)
Veera: Tä? En.
Jätkä (Tiialle): Seurusteletko sää tän kummisedän kanssa?
Tiia: En.
Juuso: HAMSTERIN kummisetä!!
---
Jätkä: Mikä ton vaaleen tytön nimi on?
Juuso: Moi oon Juuso.
Jätkä: Mikä ton vaaleen nimi on?
Juuso: Oon Juuso.
Jätkä: Eiku ton vaaleen tytön nimi?
Juuso: Oon Juuso. Juuso.
jne
Jätkä: Seurusteletteko te?
(Samaan aikaan)
Juuso: Ei.
Tiia: JOO.
Yläkerrassa kuuntelimme myös hänen avautumistaan minusta, se oli kohteliasta mutta hiukan ahdistavaa. Opin kyllä taas oman kantapään kautta, että ilman omia miehiä ei kannata lähteä keskenään tyttöporukalla baariin!
Tiia
Olin viettämässä eilen tiistai-iltaa hienossa baarissa Veeran, Yön ja Juuson kanssa. Siellä oli jotku opiskelijatsembalot ja paljon kiimaisia, puutteessa olevia ensimmäisen, toisen, kolmannen, neljännen ja ties kuinka monen vuoden opiskelijoita.
Näin et saa iskettyä naista:
1) juokset häntä päin (täysiä, esim kun nainen on tanssimassa ystäviensä kanssa)
2) tanssit toisen tytön kanssa ja vilkuilet naista, kun tyttö lähtee haet häntä tanssimaan, jolloin edellinen tyttö tulee takaisin ja esittelee itsensä tälle kyseiselle naiselle
3) "ai tunnet mun siskon? siistiä! ootteko hyviäki kavereita?", "nooo ei"
Koimme mieltäjärkyttäviä hetkiä illan aikana, koska miehet olivat välillä niin himokkaita. Meidän piti vuorotellen ja samaan aikaan valehdella, että Juuso on meidän poikaystävämme. Kyllä hän tavallaan onkin, koska hän on poika ja ystävä, ja Maken kummisetä.
Kävimme illan aikana myös eräitä mieleenpainuvia keskusteluja:
Jätkä (Juusolle): Kuka näistä on sun tyttöystävä?
Juuso: Nää kaikki.
Jätkä (Tiialle ja Veeralle): Seurusteletteko te?
Tiia: Joo. (Tökkää Veeraa)
Veera: Tä? En.
Jätkä (Tiialle): Seurusteletko sää tän kummisedän kanssa?
Tiia: En.
Juuso: HAMSTERIN kummisetä!!
---
Jätkä: Mikä ton vaaleen tytön nimi on?
Juuso: Moi oon Juuso.
Jätkä: Mikä ton vaaleen nimi on?
Juuso: Oon Juuso.
Jätkä: Eiku ton vaaleen tytön nimi?
Juuso: Oon Juuso. Juuso.
jne
Jätkä: Seurusteletteko te?
(Samaan aikaan)
Juuso: Ei.
Tiia: JOO.
Yläkerrassa kuuntelimme myös hänen avautumistaan minusta, se oli kohteliasta mutta hiukan ahdistavaa. Opin kyllä taas oman kantapään kautta, että ilman omia miehiä ei kannata lähteä keskenään tyttöporukalla baariin!
Tiia
tiistai 8. joulukuuta 2009
SHOPPAILIMME TISSEINEMME HALPAHALLISSA JA LÄHDEMME KOHTA BILETTÄMÄÄN!
Veera tässä hei, en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään, kun elämässä on oikeat arvot hämärtyneet ja olen tullut liikkuneeksi milloin missäkin ja jopa Toppilassa poissa. Oikeasti en tietysti halua parisuhdetta tai tiiviimpää kanssakäymistä linnanmaalaisten, kirkkokangaslaisten tai keskustassa asuvien kanssa! Uskon, että kulttuuriero kasvaisi liian suureksi. Olenkin nyt ihan tyytyväinen, kun olen taas viettänyt pari päivää tiiviimmin Toppilassa vaimojeni ja elämän perusasioiden äärellä.
Kirjoitan nyt blogiin, koska maksullisena naiskirjoittana toimiminen ei huvita. Tulimme Lauran kanssa juuri kotiin Toppila-kierrokselta, eli kierrätyskeskuksesta ja Halpa-Hallista (Tiia oli mukana, mutta lähti Halpa-Hallista lenkille, hän on niin urheilullinen!). Kierrätyskeskuksesta löysin ilmaisen vanhan Reginan ja kahden euron hintaisen Komisario Palmu -kirjan. Halpa-Hallissa ihailimme mm. pottaa, joka olisi kätevä ottaa mukaan pussikaljalle, sekä erilaisia Hello Kitty -tuotteita. Loppujen lopuksi ostimme Lauran kanssa kuitenkin vain älyttömästi glamourista ruokaa, kuten juustolajitelman, katkarapuja ja luomumuroja. Olemme nykyään kaikki todella varakkaita mm. siksi, että tuet ja veronpalautukset tulivat perjantaina. Se on hyvä, sillä ilman rahaa on hieman vaikea tehdä mitään, edes Oulussa.
Joulu tulee pian! Vaimoni ovat jo ihan joulutunnelmissa, Laura ostelee joululahjoja ja Tiia kuivattaa omenioita keittiön kaapissa. Itse en oikein tajua, että jouluaattoon on vain pari viikkoa, sen sijaan lasken päiviä siihen, että alkaisi tulla valoisampaa. Ehkä piristyn, kun alamme taas puuhailla enemmän keittiössä esim. pipari- ja tryffeliprojektien parissa. Nykyään nukumme täällä mieluiten noin 13 tuntia yössä ja valitamme loppuvuorokauden esim. väsymystä ja kaamosmasennusta (tyypillinen keskustelu tänään: Laura: huoh, Veera: huoh, Tiia: huoh, Laura: huooh, Veera: huoh... Tiia, miks sä et sano mitään?).
Tänään on silti glamourinen päivä, koska lähdemme taas Oulun yöhön! Eräässä lempiravintolassamme 45 Specialissa on opiskelijabileet ja aiomme mennä sinne tanssimaan ja nauttimaan glamourisia drinkkejä ystäviemme Yön ja Juuson ja hänen vielä arvoituksena pysyvän kaverinsa kanssa. Laura jää tosin kotiin, sillä hän on nuori ja hänellä on vielä periaatteita, kuten absolutismi.
Kirjoitan nyt blogiin, koska maksullisena naiskirjoittana toimiminen ei huvita. Tulimme Lauran kanssa juuri kotiin Toppila-kierrokselta, eli kierrätyskeskuksesta ja Halpa-Hallista (Tiia oli mukana, mutta lähti Halpa-Hallista lenkille, hän on niin urheilullinen!). Kierrätyskeskuksesta löysin ilmaisen vanhan Reginan ja kahden euron hintaisen Komisario Palmu -kirjan. Halpa-Hallissa ihailimme mm. pottaa, joka olisi kätevä ottaa mukaan pussikaljalle, sekä erilaisia Hello Kitty -tuotteita. Loppujen lopuksi ostimme Lauran kanssa kuitenkin vain älyttömästi glamourista ruokaa, kuten juustolajitelman, katkarapuja ja luomumuroja. Olemme nykyään kaikki todella varakkaita mm. siksi, että tuet ja veronpalautukset tulivat perjantaina. Se on hyvä, sillä ilman rahaa on hieman vaikea tehdä mitään, edes Oulussa.
Joulu tulee pian! Vaimoni ovat jo ihan joulutunnelmissa, Laura ostelee joululahjoja ja Tiia kuivattaa omenioita keittiön kaapissa. Itse en oikein tajua, että jouluaattoon on vain pari viikkoa, sen sijaan lasken päiviä siihen, että alkaisi tulla valoisampaa. Ehkä piristyn, kun alamme taas puuhailla enemmän keittiössä esim. pipari- ja tryffeliprojektien parissa. Nykyään nukumme täällä mieluiten noin 13 tuntia yössä ja valitamme loppuvuorokauden esim. väsymystä ja kaamosmasennusta (tyypillinen keskustelu tänään: Laura: huoh, Veera: huoh, Tiia: huoh, Laura: huooh, Veera: huoh... Tiia, miks sä et sano mitään?).
Tänään on silti glamourinen päivä, koska lähdemme taas Oulun yöhön! Eräässä lempiravintolassamme 45 Specialissa on opiskelijabileet ja aiomme mennä sinne tanssimaan ja nauttimaan glamourisia drinkkejä ystäviemme Yön ja Juuson ja hänen vielä arvoituksena pysyvän kaverinsa kanssa. Laura jää tosin kotiin, sillä hän on nuori ja hänellä on vielä periaatteita, kuten absolutismi.
lauantai 5. joulukuuta 2009
BILETYSTÄ, MIEHIÄ JA TISSIT
Olemme vaimojen kanssa yhdessä ja erikseen huomanneet, että perjantait ovat ehkä glamourisimpia päiviä meidän omassa elämässä. Eilinen ei ollut poikkeus, vaan päin vastoin se oli hyvinkin glamourinen.
Illalla menimme (minä, Veera, Laura, Pinja, Yö) Juuson ylioppilasjuhliin. Juuso näytti todella glamouriselta puku päällä ja varsinkin lakki päässä. Siellä oli todella hieno tarjoilu. Veera halusi, että siitä kirjoitetaan tänne. Oli todella hyvää täytekakkua, ja oli myös voileipäkakkua ja glamourisia sydämenmuotoisia juusoleipä-leipäjuustoja ja paljon muuta. Myös kahvi oli hyvää. Juuson sukulaiset olivat hieman pelottavia, mutta hymyilimme söpösti niin ne eivät hyökänneet kimppuumme.
Tämän jälkeen menin pelaamaan säbää. Huomasin pukuhuoneessa, että minulla ei ollut lainkaan sukkia! Juuson juhlien takia glamourinen juhla-asuni sisälsi sukkahousut, enkä muistanut ottaa sukkia mukaan. Onneksi glamourisella ystävälläni Jussilla (vähän hiuksia) oli minulle sukat lainaan. Hän oli onnellinen, koska nyt sukkiin tulisi tytön hajua. Sukat olivat kokoa 40-42, ja revimme siitä paljon huumoria ennen pelin alkua (minun oma jalkani on 36-37). Pelaaminen oli vauhdikasta ja kivaa. Sain olla glamourisen ystäväni Ellin (vaaleat hiukset) kanssa samalla puolella ja pelasimme hyvin yhteen! Ellin kanssa koimme vaihtopenkillä (penkkiä ei kyllä ollut) traumaattisen hetken. Mutta koska elämässämme tapahtuu nykyään paljon kaikenlaista, en ollut niin syvästi järkyttynyt kuin olisin voinut. Nyt pidän teitä turhaan jännityksessä. Tämä on vain niin vaikea purkaa ulos. Näimme alastoman miehen!
Kun pääsin kotiin, menin heti laittautumaan kaupungillelähtöä varten. Laura ja Pinja olivat jo jonkinasteisessa nousussa, mutta Veera ja Yö vain makoilivat apaattisena pöytää vasten. Viehättävä ystävättäreni Ankku (tummat hiukset) kutsui meidät alottelemaan luokseen. Ajoin auton ystävämme Pekan (tummat hiukset) autopaikalle keskustaan ja kävelimme siitä Ankulle. Ankku ei ollut ihan vielä kotona, joten seisoimme pihalla rivissä, lauloimme virsiä ja vilkutimme etelään matkaaville junille.
Ankulla avasimme glamourisen viinipullon, jonka saimme syntymäpäivälahjaksi ystäviltämme Tuomolta (tummat hiukset) ja Juhanilta (oranssit hiukset). Avasin myös pari sidukkaa, jotka sain äidiltäni. Lauloimme muutaman biisiä Ankun uudelta Singstar SuomiPopilta, koska se on niin fantastinen. Olimme loistavia. Tämän jälkeen lähdimme keskustaa kohti. Pinja kantoi Ankkua osan matkasta, koska Ankulla oli niin glamouriset kengät, että niillä oli vaikea kävellä.
Matkalla löysimme Sannan (tummat hiukset), joka oli menossa Onnelaan. Minä ja Ankku lähdimme hänen mukaansa, koska Sannan pikkuveljen syntymäpäivien kunniaksi pääsimme ilmaiseksi jonojen ohi. Onnelassa oli teemana liikennevalot, joten asiaankuuluvasti olin pukeutunut mustaan mekkoon. Missasin myös makeat "vapaa", "ehkä" ja "varattu" tarrat, joita olisi alkuillasta saanut vielä narikasta. Narikan hinta oli noussut kahteen ja puoleen euroon! Sanna tiesi sen etukäteen, koska se vaihtui jo torstaina ja Sanna tietää tällaiset seurapiiriasiat. Onnelassa näkyi paljon tuttuja, esim Juhani ja hänen ystäviään, Elli ja hänen ystäviään sekä Joni, ja paljon lukioaikaisia ystäviämme.
Lähdimme sieltä puoli kahden aikaan. Ankku lähti kotiin, minä ja Sanna Otto K:hon etsimään vaimojani. Letkunpuistosta löysimme Juuson ystävineen ja he tulivat mukaamme. Tunnelma kyseisessä ravintolassa oli parempi kuin viimeksi käydessäni. Laura oli juonut paljon ja oli väsynyt. Myös Yö oli ilmeisesti hieman huonovointinen ja väsynyt. Päättelin siitä, että hän nojaili kovasti pöytään. Veera puhui paljon, oli varmaankin sopivassa humalassa. Pinjakin on vähän humalassa. Vaimojani oli ahdisteltu vessassa! Olin syvästi järkyttynyt tästä. Juuso joi jotain sinistä juomaa ja jotain minttu-lakritsi-kaakaojuomaa. Se oli ihan hyvää, vaikka yleensä en pidä maitoalkoholi-sekoituksesta.
Valomerkin jälkeen lähdimme ulos. Minä, Veera, Pinja ja Yö lämmittelimme Nukessa, mutta Laura jäi Markuksen (tummat hiukset) kanssa ulos tupakoimaan. Siinä viiden minuutin aikana sisällä päätimme, että lähdetään Pikkolo-grillille! Kyytimme oli tulossa puolen tunnin päästä. Menimme grillijonoon.
Puhuapälpätimme tuttuun tapaamme, kunnes taaksemme tuli kaksi miestä. He olivat kovassa humalassa, ja uskoivat kaiken mitä sanoimme. Pinja oli kova värittämään tarinaamme. Olimme Epätiia (minä), Magdaleena (Veera), Irmeli (Yö) ja Kalevi (Pinja). Pinja oli mies, ja sekin meni aivan täydestä. Minä ja Veera olimme lesboja, minulla on ollut 34 naista ja minulla ja Veeralla on ollut yhden yön juttu ja nykyään olemme kämppiksiä. Asuimme kaikki Utajärvellä. Yö oli hetero, mutta hän ei harrasta esiaviollista seksiä. Yön isä oli pappi. Pinjalla oli isompi kuin niillä miehillä. He olivat aika viihdyttäviä, vaikka minulla ei aina pitänyt oma pokka, varsinkaan kun minulla oli hikka. Pääsimme jonossa ehkä puoleen väliin kun Laura tuli ilmoittamaan että kyyti tuli. Lähdimme saman tien omin jaloin juoksemaan kohti Allin limusiinikyytiä. Sinne jäi grilli, ruuat ja miehet.
Tiia
Illalla menimme (minä, Veera, Laura, Pinja, Yö) Juuson ylioppilasjuhliin. Juuso näytti todella glamouriselta puku päällä ja varsinkin lakki päässä. Siellä oli todella hieno tarjoilu. Veera halusi, että siitä kirjoitetaan tänne. Oli todella hyvää täytekakkua, ja oli myös voileipäkakkua ja glamourisia sydämenmuotoisia juusoleipä-leipäjuustoja ja paljon muuta. Myös kahvi oli hyvää. Juuson sukulaiset olivat hieman pelottavia, mutta hymyilimme söpösti niin ne eivät hyökänneet kimppuumme.
Tämän jälkeen menin pelaamaan säbää. Huomasin pukuhuoneessa, että minulla ei ollut lainkaan sukkia! Juuson juhlien takia glamourinen juhla-asuni sisälsi sukkahousut, enkä muistanut ottaa sukkia mukaan. Onneksi glamourisella ystävälläni Jussilla (vähän hiuksia) oli minulle sukat lainaan. Hän oli onnellinen, koska nyt sukkiin tulisi tytön hajua. Sukat olivat kokoa 40-42, ja revimme siitä paljon huumoria ennen pelin alkua (minun oma jalkani on 36-37). Pelaaminen oli vauhdikasta ja kivaa. Sain olla glamourisen ystäväni Ellin (vaaleat hiukset) kanssa samalla puolella ja pelasimme hyvin yhteen! Ellin kanssa koimme vaihtopenkillä (penkkiä ei kyllä ollut) traumaattisen hetken. Mutta koska elämässämme tapahtuu nykyään paljon kaikenlaista, en ollut niin syvästi järkyttynyt kuin olisin voinut. Nyt pidän teitä turhaan jännityksessä. Tämä on vain niin vaikea purkaa ulos. Näimme alastoman miehen!
Kun pääsin kotiin, menin heti laittautumaan kaupungillelähtöä varten. Laura ja Pinja olivat jo jonkinasteisessa nousussa, mutta Veera ja Yö vain makoilivat apaattisena pöytää vasten. Viehättävä ystävättäreni Ankku (tummat hiukset) kutsui meidät alottelemaan luokseen. Ajoin auton ystävämme Pekan (tummat hiukset) autopaikalle keskustaan ja kävelimme siitä Ankulle. Ankku ei ollut ihan vielä kotona, joten seisoimme pihalla rivissä, lauloimme virsiä ja vilkutimme etelään matkaaville junille.
Ankulla avasimme glamourisen viinipullon, jonka saimme syntymäpäivälahjaksi ystäviltämme Tuomolta (tummat hiukset) ja Juhanilta (oranssit hiukset). Avasin myös pari sidukkaa, jotka sain äidiltäni. Lauloimme muutaman biisiä Ankun uudelta Singstar SuomiPopilta, koska se on niin fantastinen. Olimme loistavia. Tämän jälkeen lähdimme keskustaa kohti. Pinja kantoi Ankkua osan matkasta, koska Ankulla oli niin glamouriset kengät, että niillä oli vaikea kävellä.
Matkalla löysimme Sannan (tummat hiukset), joka oli menossa Onnelaan. Minä ja Ankku lähdimme hänen mukaansa, koska Sannan pikkuveljen syntymäpäivien kunniaksi pääsimme ilmaiseksi jonojen ohi. Onnelassa oli teemana liikennevalot, joten asiaankuuluvasti olin pukeutunut mustaan mekkoon. Missasin myös makeat "vapaa", "ehkä" ja "varattu" tarrat, joita olisi alkuillasta saanut vielä narikasta. Narikan hinta oli noussut kahteen ja puoleen euroon! Sanna tiesi sen etukäteen, koska se vaihtui jo torstaina ja Sanna tietää tällaiset seurapiiriasiat. Onnelassa näkyi paljon tuttuja, esim Juhani ja hänen ystäviään, Elli ja hänen ystäviään sekä Joni, ja paljon lukioaikaisia ystäviämme.
Lähdimme sieltä puoli kahden aikaan. Ankku lähti kotiin, minä ja Sanna Otto K:hon etsimään vaimojani. Letkunpuistosta löysimme Juuson ystävineen ja he tulivat mukaamme. Tunnelma kyseisessä ravintolassa oli parempi kuin viimeksi käydessäni. Laura oli juonut paljon ja oli väsynyt. Myös Yö oli ilmeisesti hieman huonovointinen ja väsynyt. Päättelin siitä, että hän nojaili kovasti pöytään. Veera puhui paljon, oli varmaankin sopivassa humalassa. Pinjakin on vähän humalassa. Vaimojani oli ahdisteltu vessassa! Olin syvästi järkyttynyt tästä. Juuso joi jotain sinistä juomaa ja jotain minttu-lakritsi-kaakaojuomaa. Se oli ihan hyvää, vaikka yleensä en pidä maitoalkoholi-sekoituksesta.
Valomerkin jälkeen lähdimme ulos. Minä, Veera, Pinja ja Yö lämmittelimme Nukessa, mutta Laura jäi Markuksen (tummat hiukset) kanssa ulos tupakoimaan. Siinä viiden minuutin aikana sisällä päätimme, että lähdetään Pikkolo-grillille! Kyytimme oli tulossa puolen tunnin päästä. Menimme grillijonoon.
Puhuapälpätimme tuttuun tapaamme, kunnes taaksemme tuli kaksi miestä. He olivat kovassa humalassa, ja uskoivat kaiken mitä sanoimme. Pinja oli kova värittämään tarinaamme. Olimme Epätiia (minä), Magdaleena (Veera), Irmeli (Yö) ja Kalevi (Pinja). Pinja oli mies, ja sekin meni aivan täydestä. Minä ja Veera olimme lesboja, minulla on ollut 34 naista ja minulla ja Veeralla on ollut yhden yön juttu ja nykyään olemme kämppiksiä. Asuimme kaikki Utajärvellä. Yö oli hetero, mutta hän ei harrasta esiaviollista seksiä. Yön isä oli pappi. Pinjalla oli isompi kuin niillä miehillä. He olivat aika viihdyttäviä, vaikka minulla ei aina pitänyt oma pokka, varsinkaan kun minulla oli hikka. Pääsimme jonossa ehkä puoleen väliin kun Laura tuli ilmoittamaan että kyyti tuli. Lähdimme saman tien omin jaloin juoksemaan kohti Allin limusiinikyytiä. Sinne jäi grilli, ruuat ja miehet.
Tiia
perjantai 4. joulukuuta 2009
TALVI ON SAATANASTA JA MAKE ON HIENO JA TISSIT
TALVI ON SAATANASTA.
Tiiän sen esim siksi, että
1) On kylmä. Palelen koko ajan.
2) En tykkää siitä kun ei ole lunta.
3) En tykkäis vaikka lunta oliski.
4) Haluan, että olis kesä.
5) Ootan, että kesä tulis.
6) Siwa on paljon kauempana kun syyskuussa.
7) Pingviinitki on mielummin etelässä kun täällä.
8) Ei tee mieli jäätelöä, koska se on kylmää.
9) Juon paljon glogiä, koska se on lämmintä.
10) Muutki ihmiset on alkanu pitää pipoja.
11) Lenkillä on kylmä vaikka on hiki.
12) Pyörä itkee.
13) Mummo ei oo avannu ikkunaa tuulettaakseen yöhousujaan.
14) Tiskaan siksi, että tulee lämmin.
Tästä voimme päätellä paljon asioita elämäämme. Elämä on hieno asia. Olen kuullut sen joskus. Välillä kyllä tuntuu että on vain kylmää, ja kylmä ei ole hienoa. Mutta se johtuu talvesta. Siitä, että on joulukuu! Talvi ei ole elämää. Talvella on vain kurjuutta ja kylmyyttä. Paitsi Koskelantiellä on myös mukavaa välillä. On vaimoja (vaaleita ja tummia, karvaisia ja hmn vähemmän karvaisia), vieraita, bileitä, kaakaota ja naapurin netti. Mitä muuta voi elämässä haluta? Edes talvella?
Omistan tämän blogi-kirjoituksen ystävälleni Annalle (tummat hiukset), koska hän käy uskollisesti päivittäin lukemassa tätä suurenmoista ja kuuluisaa julkkisblogiamme. (Voiko Kuivasjärvellä tehdä muuta?)
Tänään rakas ystävämme ja Maken epävirallinen kummisetä Juuso (tummat hiukset) pääsee ylioppilaaksi, ja olemme koko konkkaronkka menossa käymään omin jaloin hänen omissa juhlissaan! Illalla, kuten glamour-elämäämme kuuluu, lähdemme ulos viehättäviin yökerhoihin.
Make voi hyvin. Olen ajattellut, että Make on maailman idiootein hamsteri, koska hän viihtyy niin hyvin häkissään, eikä tajuaisi lähteä karkuun vaikka jättäisi kaikki häkin ovet auki. Toissapäivänä minä ja Lauri leikimme hänen kanssaan. Aluksi hän oli hieman peloissaan, mutta pian hän innostui. Kun laitoin hänet takaisin häkkiin, hän syöksyi suin päin omin avuin avoinna olevalle ovelle ja tuli itse pois häkistä. Olimme hänestä todella ylpeitä. Tämän jälkeen huomasin, että Maken kuntopyörä ei ollut kunnolla paikoillaan (liekö siivouksessa laitettu epähuomiossa väärin?) ja laitoin sen kiinni kunnolla. Make meni pyörään, ja juoksi siinä ainakin seuraavat kolme tuntia! Treenaa kohta enemmän kuin minä ja Veera yhteensä.
Haluan vielä kertoa glamourista ystävättärestäni Ankusta (tummat hiukset). Hän löi maanantaina hevosen kanssa omat viisaat päät yhteen ja sai aivotärähdyksen. Hän sai glamourisen mustan silmän! Ainakaan ei tarvinnut meikata toista silmää. Menin hänen luokseen yöksi, koska hän ei saanut nukkua yksin. Yöllä herätyskello oli soimassa esim k LO 3,00. Muistan, kuinka Ankku heräsi sammuttamaan sen ja itse käänsin kylkeä. Katsoimme illalla Geishan muistelmat, ja ajattelimme että tästä meille tulevaisuuden ammatit. Geishat ovat niin glamourisia.
Tiia
Tiiän sen esim siksi, että
1) On kylmä. Palelen koko ajan.
2) En tykkää siitä kun ei ole lunta.
3) En tykkäis vaikka lunta oliski.
4) Haluan, että olis kesä.
5) Ootan, että kesä tulis.
6) Siwa on paljon kauempana kun syyskuussa.
7) Pingviinitki on mielummin etelässä kun täällä.
8) Ei tee mieli jäätelöä, koska se on kylmää.
9) Juon paljon glogiä, koska se on lämmintä.
10) Muutki ihmiset on alkanu pitää pipoja.
11) Lenkillä on kylmä vaikka on hiki.
12) Pyörä itkee.
13) Mummo ei oo avannu ikkunaa tuulettaakseen yöhousujaan.
14) Tiskaan siksi, että tulee lämmin.
Tästä voimme päätellä paljon asioita elämäämme. Elämä on hieno asia. Olen kuullut sen joskus. Välillä kyllä tuntuu että on vain kylmää, ja kylmä ei ole hienoa. Mutta se johtuu talvesta. Siitä, että on joulukuu! Talvi ei ole elämää. Talvella on vain kurjuutta ja kylmyyttä. Paitsi Koskelantiellä on myös mukavaa välillä. On vaimoja (vaaleita ja tummia, karvaisia ja hmn vähemmän karvaisia), vieraita, bileitä, kaakaota ja naapurin netti. Mitä muuta voi elämässä haluta? Edes talvella?
Omistan tämän blogi-kirjoituksen ystävälleni Annalle (tummat hiukset), koska hän käy uskollisesti päivittäin lukemassa tätä suurenmoista ja kuuluisaa julkkisblogiamme. (Voiko Kuivasjärvellä tehdä muuta?)
Tänään rakas ystävämme ja Maken epävirallinen kummisetä Juuso (tummat hiukset) pääsee ylioppilaaksi, ja olemme koko konkkaronkka menossa käymään omin jaloin hänen omissa juhlissaan! Illalla, kuten glamour-elämäämme kuuluu, lähdemme ulos viehättäviin yökerhoihin.
Make voi hyvin. Olen ajattellut, että Make on maailman idiootein hamsteri, koska hän viihtyy niin hyvin häkissään, eikä tajuaisi lähteä karkuun vaikka jättäisi kaikki häkin ovet auki. Toissapäivänä minä ja Lauri leikimme hänen kanssaan. Aluksi hän oli hieman peloissaan, mutta pian hän innostui. Kun laitoin hänet takaisin häkkiin, hän syöksyi suin päin omin avuin avoinna olevalle ovelle ja tuli itse pois häkistä. Olimme hänestä todella ylpeitä. Tämän jälkeen huomasin, että Maken kuntopyörä ei ollut kunnolla paikoillaan (liekö siivouksessa laitettu epähuomiossa väärin?) ja laitoin sen kiinni kunnolla. Make meni pyörään, ja juoksi siinä ainakin seuraavat kolme tuntia! Treenaa kohta enemmän kuin minä ja Veera yhteensä.
Haluan vielä kertoa glamourista ystävättärestäni Ankusta (tummat hiukset). Hän löi maanantaina hevosen kanssa omat viisaat päät yhteen ja sai aivotärähdyksen. Hän sai glamourisen mustan silmän! Ainakaan ei tarvinnut meikata toista silmää. Menin hänen luokseen yöksi, koska hän ei saanut nukkua yksin. Yöllä herätyskello oli soimassa esim k LO 3,00. Muistan, kuinka Ankku heräsi sammuttamaan sen ja itse käänsin kylkeä. Katsoimme illalla Geishan muistelmat, ja ajattelimme että tästä meille tulevaisuuden ammatit. Geishat ovat niin glamourisia.
Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)