Joulukuu on ollut kiireistä aikaa kun kaiken maailman Lapin tonttuja sun muita Jouni- ja joulupukkeja on liikkunut ympäri ämpäri!
Koin viime viikon keskiviikkona kauhun hetkiä bussissa, kun olin menossa kouluun! Olen aina ollut kovasti sitä mieltä, että varsinkin nyt kun Helsinki on mennyt taas sekaisin talvesta (niin kuin joka vuosi, on se kumma että täällä aina unohdetan millasta on kun sataa lunta), niin bussikuskit ajavat aivan miten sattuu! Nyt kävi niin, että minun oma bussini 79 ajoi pahki bussiin 70T! Kuului hirveä tömähdys ja tuulilasi meni tuhannen pillun päreiksi ja mietin, että miksi minulla ei ole omaa henkilökohtaista limusiininkuljettajaa jonka kyydillä voisin mennä aina kouluun! Onneksi Jumala pelasti minut!
Lähdin 10.12. kauniin ja glamourisen ystävättäreni Monan (mustat hiukset) kanssa Kannelmäkeen Tuksun pikkujoulukeikalle. Olimme todella pettyneitä, koska Tuksu ei saapunutkaa paikalle vaikka Kannel Pub oli äärilaitojaan myöten täynnä innokkaita faneja. Onneksi saimme siellä seuraa esim. Zac Efronia muistuttavasta Aksusta, joka pelaa säbää ja ei ole keravalainen.
Edellisenä viikonloppuna olimme Opistomme itsenäisyyspäiväjuhlien jatkoilla Yökyöpeli-nimisessä karaokebaarissa, joka sijaitsee vastapäätä Kasarminkadun Hesburgeria. Paikalle saapui minun ja Monan lisäksi myös opistomme oppilaskunnan hallitukseen kuuluva glamourinen ystävämme Toni (tummat hiukset) ja myöhemmin myös rakas luokkatoverimme Wille (ei hiuksia). Osallistujaprosentti ei siis ollut kovin suuri. Illassa tapahtui yhtä sun toista, ja koska elämme glamourista VIP-elämää, löysimme Monan kans itsemme ja toisemme aamuyöllä Bäkkärin backstagelta, koska Monan ystävällä oli keikka (tai jostain muusta syystä, koska tämä kyseinen ystävä ei ollut se henkilö joka meidät bäckärille kutsui).
Löysin eräs lauantai itseni kauniin ja glamourisen ystäväni Jasun (ruskeat hiukset) toimesta säbätuomarien pikkujouluista. Siellä oli paljon hienoja ihmisiä. Tutustuin myös erääseen glamouriseen Jussiin, jonka kanssa menen naimisiin ensi kesänä. Hän lähtee helmikuun alussa Hollantiin vaihtoon, mutta ehkä ehdimme vielä nähdä ennen kuin itse muutan Australiaan. Kun kävin myöhemmin seuraavalla viikolla teekkarisuunnistajien pikkujouluissa, niin minulla ei ollu yhtään niin glamourinen ja tärkeä olo! Kukaan ei halunnut tarjota minulle kaljaa, ketään ei kiinnostanut kuka olin ja miksi olin siellä, kukaan ei halunnut kanssani yhteiskuvaan eikä naimisiin eikä kysellyt jatkopaikkaani!
Toissapäivänä KKA:n pikkujouluissa oli riehakas tunnelma, ja rakensimme ehkä maailman glamourisimman piparitalon! Me myös kasauduimme ja lauloimme ja joimme sivistyneesti viiniä ja salmaria ja viskiä ja kaikenlaista, sekä kohotimme taas yhteishenkeä?!
Olen vihdoin terve, joten olen alkanut treenaamaan ahkerasti. Aiomme Monan kanssa hankkia kunnon fitness-vartalot, ja käymme ahkerasti kuluttamassa kuntosalilaitteita mm. Myllypurossa! Olen käynyt myös tankotanssimassa glamourisen ystävättäreni Huldan (ruskeat hiukset) kanssa sekä lenkkeillyt ja uinut ja kahlannut umpihangessa. Olen myös syönyt hyvin mutta paljon, jotta jaksan liikkua!
Harrastimme eräs päivä glamourisen avovaimoni Lauran kanssa pihaleikkejä, koska täällä on oikeasti tuota lunta ihan hirvittävän paljon! Teimme lumienkeleitä ja kuperkeikkoja lumihankeen. Yritimme tehdä lumiukon, mutta lumi ei ollut aivan optimaalista siihen. Päätimme myös yrittää kaivaa Laurin autoa tien varresta hangesta. Ensin arvoimme mikä möykyistä olisi Laurin, hetken kaivettuamme huomasimme että se olikin Volvo, ja siirryimme seuraavaan autoon. Nyt Laurin auton päällä ei ole enää metriä lunta. Ehkä.
Lähden joulunviettoon Ouluun mahdollisesti huomenna tai ylihuomenna. Minulla on täällä huomenna vielä pikkujoulut, joten matkustan luultavasti tiistaina. Uudeksi vuodeksi tulen takasiin Helsinkiin. Glamourinen ystäväni Valtteri pyysi minua Lohjalle, mutta ehkä hän tuleekin sitten Helsinkiin! Saa nähdä mitä tapahtuu! Oulussa minun olisi tarkoitus käydä ainakin hiihtämässä, Satimessa, Ylikiimingissä, Mestan euroilla ja nähdä paljon ystäviäni. Haluaisin myös käydä lumilautailemassa Syötteellä tai Rukalla, mutta pakkasta on luvattu aika paljon niin saa nähdä miten käy! Pian on ensi vuosi ja uudet kujeet sekä varmasti paljon glamourisuutta kaikille maailmassa!
Rakkautta ja glamouria kaikille faneilleni! pus!
xoxoxo Tiia
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
LUKSUSELÄMÄÄ ULKOMAILLA JA TISSIT
Sen lisäksi, että samaa koulua kanssani käy Salkkari- ja BB-tähtiä, sekä kuulusia muotibloggareita ja laulajia, niin minua opettaa mm. erään Kummeli-tähden vaimo ja Tiktakin Noora.
Menen tänään Helsingin Messukeskukseen Studia-messuille esittelemään kouluamme ja jakamaan avaimenperiä glamourisen ystäväni Monan (mustat hiukset) kanssa. Tulkaa hakemaan omanne, heh heh.
Perjantaina tiedossa on opiston Itsenäisyyspäiväjuhla, jossa on kunnon Linnanjuhlien tapaan opk:n hallituksen kättely ja tanssiaiset. Laitamme todella glamouriset iltapuvut yllemme ja vietämme luksuselämää kuten Miamin siskomme. Glamourmaailmani kunniaksi yritän järjestää jälkiruokapöytään suklaafonduen sekä shampanjavesiputouksia, mutta voi olla että rehtori kieltää sen.
Muutenkin tämä aika vuodesta on ollut ja tulee aina olemaan täynnä hienoja pikkujouluja ja glamour-tilaisuuksia. Perjantaina 3.12. on juhlat, sanoin lauantaina 4.12. Maanantaina 6.12. vietämme laatuaikaa ainakin Monan ja Jasun kanssa, sekä pelaamme ilmeisesti Linnanjuhlajuomapeliä (saa juoda aina kun tulee hieno mekko, ruma mekko, joku julkkis, joku kättelee, yms.) Tervetuloa mukaan! 10.12. yritämme päästä Tuksun pikkujoulukeikalle Kannelmäkeen ja 11.12. on ystävättäreni Huldan syntymäpäivätankotanssiaiset. Saatan lentää 18.12. Rovaniemelle ystäväni Sampon juhliin, mutta 17.12. minulla on täällä Helsingissä VIP-pikkujoulut joihin minun on pakko päästä! Sitten riennänkin jo pian Ouluun muihin juhliin!
Tämä Suomi tuntuu nyt niin kylmältä ja ankealta paikalta (Lappia lukuun ottamatta) että on olen suunnitellut ja toteuttanutkin paljon erinnäisiä ulkomaankeikkoja.
Olen nyt päättänyt lähteä ensi syyskuussa Australiaan ystävättärieni kanssa etsimään parempaa ja glamourisempaa elämää. Suurin pelkoni on paikalliset vitunkokoiset hämähäkit (oma henkilökohtainen araknofobia), mutta en ajatellut sen estää minua!
Olen myös suunnitellut matkaa Islantiin vaeltamisen merkeissä, haluan vaeltamaan ja Islanti olisi niin ihana ja kaunis...! Sitä paitsi haluaisin viettää laatuaikaa vuorilla ystävieni Ellun, Piriannan, Venlan ja Minnan kanssa. Se on vielä auki että lähtevätkö kaikki ja onko määränpää Islanti (sillä olemme puhuneet myös Alpeista ja Itä-Euroopasta, sekä Norjasta), mutta toivottavasti reissu saadaan aikaan!
Keväällä olisi tarkoitus mennä Lappiin katsomaan oikeita Lapin tonttuja ja opettaa Mona ja Jasu lumilautailemaan! Voisimme tehdä myös 26.2. retken Saariselälle Tuksun talvihäihin!
Mutta haluan vielä kertoa viimeviikonloppuisesta Tallinnan matkastani. Pidimme siis luokkaretken, jonne meidän luokaltamme osallistui kymmenen henkilöä (minä, Jasu, Mona, Jouni, Linda, Wille, Susa, Annilotta, Jaana ja Matkaopas). Reissu yhdisti kovasti meistä yhdeksää, joka oli yhden ansiota.
Meillä oli viisi aivan mahtavaa sviittiä! Huoneet olivat todella glamourisia: kaikilla oli hienot pornovalot ja ikkuna, josta ei nähnyt suinkaan ulos, vaan muihin huoneisiin! Totta kai pidimme yksityisiä ja vähemmän yksityisiä esiintymisiä toisillemme.
Meillä kaikilla on hyvin rikas olo, koska tallinnanraha ja sataset! Ostin glamourisia merkkituotteita, kuten kunnolliseen ulkomaanmatkailuun kuuluu (Hello Kitty -sukat ja Vans-tennarit).
Matkallamme viihdyimme paljon hotellissa, koska siellä on kivoja sänkyjä ja niissä oli kiva olla yhdessä. Jounilla oli oma maito mukana, ja koska sieltä ei saanut kunnollisia kananugetteja, niin he Monan kanssa päättivät ostaa kanapalleja, joissa oli jotain smägää sisällä! Merkillisiä nämä tallinnalaiset kanat!
Mona ei löytänyt virolaista poikaa jota olisi voinut pussata, vaikka hän kovasti huuteli ja yritti sitä etsiä. Onneksi me olimme lähellä ja antamassa tukea, "unconditional love", niin kuin sanotaan.
Minulle saa suunnitella glamourisen Barbie-tyylisen hääpuvun ja ottaa sitten yhteyttä facebookissa, kiitos! Myös halukkaat sponsorit mihin tahansa matkaani ja elämäni glamourisuuden kohotukseen liittyen saavat ottaa yhteyttä!
Ihanaa pikkujoulua kaikille! May all your dreams come true! pus!
xoxo Tiia
Menen tänään Helsingin Messukeskukseen Studia-messuille esittelemään kouluamme ja jakamaan avaimenperiä glamourisen ystäväni Monan (mustat hiukset) kanssa. Tulkaa hakemaan omanne, heh heh.
Perjantaina tiedossa on opiston Itsenäisyyspäiväjuhla, jossa on kunnon Linnanjuhlien tapaan opk:n hallituksen kättely ja tanssiaiset. Laitamme todella glamouriset iltapuvut yllemme ja vietämme luksuselämää kuten Miamin siskomme. Glamourmaailmani kunniaksi yritän järjestää jälkiruokapöytään suklaafonduen sekä shampanjavesiputouksia, mutta voi olla että rehtori kieltää sen.
Muutenkin tämä aika vuodesta on ollut ja tulee aina olemaan täynnä hienoja pikkujouluja ja glamour-tilaisuuksia. Perjantaina 3.12. on juhlat, sanoin lauantaina 4.12. Maanantaina 6.12. vietämme laatuaikaa ainakin Monan ja Jasun kanssa, sekä pelaamme ilmeisesti Linnanjuhlajuomapeliä (saa juoda aina kun tulee hieno mekko, ruma mekko, joku julkkis, joku kättelee, yms.) Tervetuloa mukaan! 10.12. yritämme päästä Tuksun pikkujoulukeikalle Kannelmäkeen ja 11.12. on ystävättäreni Huldan syntymäpäivätankotanssiaiset. Saatan lentää 18.12. Rovaniemelle ystäväni Sampon juhliin, mutta 17.12. minulla on täällä Helsingissä VIP-pikkujoulut joihin minun on pakko päästä! Sitten riennänkin jo pian Ouluun muihin juhliin!
Tämä Suomi tuntuu nyt niin kylmältä ja ankealta paikalta (Lappia lukuun ottamatta) että on olen suunnitellut ja toteuttanutkin paljon erinnäisiä ulkomaankeikkoja.
Olen nyt päättänyt lähteä ensi syyskuussa Australiaan ystävättärieni kanssa etsimään parempaa ja glamourisempaa elämää. Suurin pelkoni on paikalliset vitunkokoiset hämähäkit (oma henkilökohtainen araknofobia), mutta en ajatellut sen estää minua!
Olen myös suunnitellut matkaa Islantiin vaeltamisen merkeissä, haluan vaeltamaan ja Islanti olisi niin ihana ja kaunis...! Sitä paitsi haluaisin viettää laatuaikaa vuorilla ystävieni Ellun, Piriannan, Venlan ja Minnan kanssa. Se on vielä auki että lähtevätkö kaikki ja onko määränpää Islanti (sillä olemme puhuneet myös Alpeista ja Itä-Euroopasta, sekä Norjasta), mutta toivottavasti reissu saadaan aikaan!
Keväällä olisi tarkoitus mennä Lappiin katsomaan oikeita Lapin tonttuja ja opettaa Mona ja Jasu lumilautailemaan! Voisimme tehdä myös 26.2. retken Saariselälle Tuksun talvihäihin!
Mutta haluan vielä kertoa viimeviikonloppuisesta Tallinnan matkastani. Pidimme siis luokkaretken, jonne meidän luokaltamme osallistui kymmenen henkilöä (minä, Jasu, Mona, Jouni, Linda, Wille, Susa, Annilotta, Jaana ja Matkaopas). Reissu yhdisti kovasti meistä yhdeksää, joka oli yhden ansiota.
Meillä oli viisi aivan mahtavaa sviittiä! Huoneet olivat todella glamourisia: kaikilla oli hienot pornovalot ja ikkuna, josta ei nähnyt suinkaan ulos, vaan muihin huoneisiin! Totta kai pidimme yksityisiä ja vähemmän yksityisiä esiintymisiä toisillemme.
Meillä kaikilla on hyvin rikas olo, koska tallinnanraha ja sataset! Ostin glamourisia merkkituotteita, kuten kunnolliseen ulkomaanmatkailuun kuuluu (Hello Kitty -sukat ja Vans-tennarit).
Matkallamme viihdyimme paljon hotellissa, koska siellä on kivoja sänkyjä ja niissä oli kiva olla yhdessä. Jounilla oli oma maito mukana, ja koska sieltä ei saanut kunnollisia kananugetteja, niin he Monan kanssa päättivät ostaa kanapalleja, joissa oli jotain smägää sisällä! Merkillisiä nämä tallinnalaiset kanat!
Mona ei löytänyt virolaista poikaa jota olisi voinut pussata, vaikka hän kovasti huuteli ja yritti sitä etsiä. Onneksi me olimme lähellä ja antamassa tukea, "unconditional love", niin kuin sanotaan.
Minulle saa suunnitella glamourisen Barbie-tyylisen hääpuvun ja ottaa sitten yhteyttä facebookissa, kiitos! Myös halukkaat sponsorit mihin tahansa matkaani ja elämäni glamourisuuden kohotukseen liittyen saavat ottaa yhteyttä!
Ihanaa pikkujoulua kaikille! May all your dreams come true! pus!
xoxo Tiia
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
SYNTTÄRIJUHLIA JA GLAMOURYSTÄVIÄ JA TISSIT
Syntymäpäiväjuhlani olivat täynnä glamouria! Yö lensi Oulusta yllätysvieraaksi minun oman itseni vuoksi tänne, rakkaus on suuri! Sain lahjaksi paljon kaikkea hienoa, kuten Hello Kitty tossut, -sateenvarjon, -huulirasvan, -käsirasvan, -tikkarin, -kynsiviilan, -meikkipussin, -laastareita, -taskupeilin ja -purkin. Lisäksi sain paljon kaikkea muuta glamouria! Parasta oli kuitenkin ystävät, jotka saapuivat paikalle ja olivat todella glamourisia! Elämä ei olisi mitään ilman ystäviä!
Ystäväni Olli oli myös salaliitossa Monan ja Laurin kanssa soitellut Johanna Tukiaiselle pyytäen häntä esiintymään syntymäpäivilleni. Tuksu oli kuitenkin viettämässä laatuaikaa kirjaimellisesti kuusessa, joten hän ei tällä kertaa päässyt paikalle.
Koska elämäni ei täällä ole tällä hetkellä niin glamourista kuin yleensä, ja kaipaan rakkauden keskukseen eli Lappiin laskemaan pulkkamäkeä, niin olen varannut lennon ylihuomiseksi Ouluun. Olen myös kunnon glamour-etävaimo ja saavun Veeran synttäreille, vaikka hän ei tullutkaan minun syntymäpäivilleni.
Toivottavasti joku hommaa minulle suuren poronluun näykittäväksi!
Kävin tänään koululla katsomassa näytelmää, jossa Salkkari-Sampo ja Salkkari-Oona esiintyivät. Minusta he vetivät oikein hyvin, Salkkareissa on varmaan kielletty näyttelemästä laadukkaasti, koska se nyt on sellaista epäglamourista sähellystä. Aivan kuin seikkailisi ympäriinsä ilman meikkiä ja rakennekynsiä. Juttelin myös taas Salkkari-Sampon kanssa samalla kun kävin kerjäämässä info-mieheltä ruokalippua vaikka mulla ja Jasulla oli vähän liian vähän rahaa vaikka yhdistimme voimamme. Tarvitsisimme selkeästi rikkaan miehen.
Tiia
Ystäväni Olli oli myös salaliitossa Monan ja Laurin kanssa soitellut Johanna Tukiaiselle pyytäen häntä esiintymään syntymäpäivilleni. Tuksu oli kuitenkin viettämässä laatuaikaa kirjaimellisesti kuusessa, joten hän ei tällä kertaa päässyt paikalle.
Koska elämäni ei täällä ole tällä hetkellä niin glamourista kuin yleensä, ja kaipaan rakkauden keskukseen eli Lappiin laskemaan pulkkamäkeä, niin olen varannut lennon ylihuomiseksi Ouluun. Olen myös kunnon glamour-etävaimo ja saavun Veeran synttäreille, vaikka hän ei tullutkaan minun syntymäpäivilleni.
Toivottavasti joku hommaa minulle suuren poronluun näykittäväksi!
Kävin tänään koululla katsomassa näytelmää, jossa Salkkari-Sampo ja Salkkari-Oona esiintyivät. Minusta he vetivät oikein hyvin, Salkkareissa on varmaan kielletty näyttelemästä laadukkaasti, koska se nyt on sellaista epäglamourista sähellystä. Aivan kuin seikkailisi ympäriinsä ilman meikkiä ja rakennekynsiä. Juttelin myös taas Salkkari-Sampon kanssa samalla kun kävin kerjäämässä info-mieheltä ruokalippua vaikka mulla ja Jasulla oli vähän liian vähän rahaa vaikka yhdistimme voimamme. Tarvitsisimme selkeästi rikkaan miehen.
Tiia
perjantai 12. marraskuuta 2010
HYVÄÄ 2-KYMPPIS SYNTYMÄ PÄIVÄÄ MINUILLE JA TISSIT!
Tänään juhlitaan minun omia glamour-syntymäpäiviä! VIP-kutsuvieraita on tulossa aina Oulusta asti! Minulla on nyt pienimuotoinen aamustressi, koska minun pitäisi taikoa opehuoneeseen tänään kakku, mutta minulla ei ole uunia. Minusta kyllä muut voisivat hommata sen kakun minulle, koska minulla on syntymäpäivä.
Kävin toissapäivänä hakemassa meille pöydän keittiöön, emme ole asuneet ilman sitä vielä edes neljää kuukautta. Se on nyt auton perällä, joku vahva kuten mies voisi tulla kantamaan sitä!
En ole miettinyt, että jos vaihtaisimme Maken nimeksi "Hello Kitty", vaikka sillä on pieni, litteä ja pyöreä naama.
Kävin viime lauantaina Helsingin Messukeskuksessa glamouristen ystävättärieni Monan (mustat hiukset) ja Jasun (ruskeat hiukset) kanssa Boardexpossa. Katsoimme Hunks-tanssioiden glamourshowta ja näimme ehkä myös joitain muita turhia julkkiksia, joku söpö Peetu-lumilautailija jakeli nimmereita. Emme löytäneet omaa nimmareidenjakelupöytäämme mistään, joten jätimme tällä kertaa väliin ja tyydyimme olemaan vain sivustakatsojia ja täytimme aikamme kuluksi jokainen noin 3-kymmentä arvontalipuketta. Kun tulokset tulevan, niin pääsemme ainakin Keniaan, Leville, Ylläkselle ja Saariselälle! Tulee lähtö kirjaimellisesti kuuseen!
Minulla oli tarkoituis lentää Rovaniemelle erotiikkamessuille, mutta tosiaan en lentänyt. Huh huh, siellä ei varmasti ole muita kuin glamourinen ystäväni Sampo (tummat hiukset) ja poroja...
Lauri on tällä hetkellä elämässäni sellainen Lapin tonttu (tonttu sanan varsinaisessa merkityksessä!). Jos olisin bimboblondi ja tyhjäpää niin elämäni olisi varmasti hienompaa ja glamourisempaa.
Mutta näin se aika vain rientää milloin mihinkin suuntaan! Joskus nuorena noin 19-vuotiaana kuvittelin vielä että nuoruus vain jatkuu ikuisesti ja sitä hillutaan Oulussa ja Helsingissä ympäriinsä erittäin rikkaiden miesten kanssa. Eipä ne miehet nyt niin älyttömän rikkaita...
Olen luonteeltani kauhean herkkä ja tunteellinen, eli minulla on herkkä psyyke, siksi voin sairastua helposti esim. alkoholismiin ja seksiriippuvuuteen.
Paljon onnea minuille!!
Tiia
Kävin toissapäivänä hakemassa meille pöydän keittiöön, emme ole asuneet ilman sitä vielä edes neljää kuukautta. Se on nyt auton perällä, joku vahva kuten mies voisi tulla kantamaan sitä!
En ole miettinyt, että jos vaihtaisimme Maken nimeksi "Hello Kitty", vaikka sillä on pieni, litteä ja pyöreä naama.
Kävin viime lauantaina Helsingin Messukeskuksessa glamouristen ystävättärieni Monan (mustat hiukset) ja Jasun (ruskeat hiukset) kanssa Boardexpossa. Katsoimme Hunks-tanssioiden glamourshowta ja näimme ehkä myös joitain muita turhia julkkiksia, joku söpö Peetu-lumilautailija jakeli nimmereita. Emme löytäneet omaa nimmareidenjakelupöytäämme mistään, joten jätimme tällä kertaa väliin ja tyydyimme olemaan vain sivustakatsojia ja täytimme aikamme kuluksi jokainen noin 3-kymmentä arvontalipuketta. Kun tulokset tulevan, niin pääsemme ainakin Keniaan, Leville, Ylläkselle ja Saariselälle! Tulee lähtö kirjaimellisesti kuuseen!
Minulla oli tarkoituis lentää Rovaniemelle erotiikkamessuille, mutta tosiaan en lentänyt. Huh huh, siellä ei varmasti ole muita kuin glamourinen ystäväni Sampo (tummat hiukset) ja poroja...
Lauri on tällä hetkellä elämässäni sellainen Lapin tonttu (tonttu sanan varsinaisessa merkityksessä!). Jos olisin bimboblondi ja tyhjäpää niin elämäni olisi varmasti hienompaa ja glamourisempaa.
Mutta näin se aika vain rientää milloin mihinkin suuntaan! Joskus nuorena noin 19-vuotiaana kuvittelin vielä että nuoruus vain jatkuu ikuisesti ja sitä hillutaan Oulussa ja Helsingissä ympäriinsä erittäin rikkaiden miesten kanssa. Eipä ne miehet nyt niin älyttömän rikkaita...
Olen luonteeltani kauhean herkkä ja tunteellinen, eli minulla on herkkä psyyke, siksi voin sairastua helposti esim. alkoholismiin ja seksiriippuvuuteen.
Paljon onnea minuille!!
Tiia
torstai 4. marraskuuta 2010
OLEN RAKASTUNUT HAMSTERIINI MAKEEN! TISSIT!
Nyt kun olen melkein sinkku eikä minulla ole lapsiakaan, niin onneksi minulla on kuitenkin oma "lyttynaama"-hamsterini Make, joka painaa ehkä yhä alle kilon. Sillä on sydänten särkijä naama taulu ja se on hamsterinvärinen hamsteri. Olen aivan hermostumisen partaalla päivisin kun olen töissä enkä sen luona, onneksi en sentään hermostu. En haluaisi mustaa koiraa.
Vaikka Make on tyttö, niin minulla ei ole sille pinkkejä glamourisia ja karvaisia Hello Kitty -vaatteita. :( Se söisi ne oman vartalonsa päältä, jos sen pukisin!
Jos elämä olisi helppoa ja ruusuilla tanssia, niin siihen kyllästyisi! Show must go on - niin kuin eräs glamourinen lapinmies sanoisi.
Kävin eilen Laurin kanssa romanttisella iltalenkillä. Lauri pyöräili minun pyörällä vesisateessa Prismaan odottamaan minua kun minä juoksin sinne. Sain oranssia lankaa ja irtokarkkeja, kyllä elämäni on täynnä glamouria!
Koska olen kuuluisa ja ihana, niin Missmix-lehti lähetti minulle ilmaisen näytelehden eilen ja siellä oli välissä Justin Bieberin juliste! Minusta hän on täynnä glamouria ja harmittaa kun hän on vähän nuori, mutta olenhan aina pitänyt vähän nuoremmista miehistä....?!
Syksyisin terveisin, Tiia
Vaikka Make on tyttö, niin minulla ei ole sille pinkkejä glamourisia ja karvaisia Hello Kitty -vaatteita. :( Se söisi ne oman vartalonsa päältä, jos sen pukisin!
Jos elämä olisi helppoa ja ruusuilla tanssia, niin siihen kyllästyisi! Show must go on - niin kuin eräs glamourinen lapinmies sanoisi.
Kävin eilen Laurin kanssa romanttisella iltalenkillä. Lauri pyöräili minun pyörällä vesisateessa Prismaan odottamaan minua kun minä juoksin sinne. Sain oranssia lankaa ja irtokarkkeja, kyllä elämäni on täynnä glamouria!
Koska olen kuuluisa ja ihana, niin Missmix-lehti lähetti minulle ilmaisen näytelehden eilen ja siellä oli välissä Justin Bieberin juliste! Minusta hän on täynnä glamouria ja harmittaa kun hän on vähän nuori, mutta olenhan aina pitänyt vähän nuoremmista miehistä....?!
Syksyisin terveisin, Tiia
tiistai 2. marraskuuta 2010
JOO ON GLAMOURIA JA JETSET-ELÄMÄÄ JA TISSEJÄ JA SILLEE
Minua harmittaa ihan vietävästi, etten päässyt glamour-yökerhoon Jenny Woohon katsomaan Tuksun (kaunis tukka, sensuellit huulet ja pornahtava olemus) ja kaunissisko-Julian (olen kaunis ja koko ajan kuutamolla -ele) fantastisen yliseksikästä esiintymistä. Onneksi ehdin katsoa netistä videopätkiä ennen kuin Youtube poisti ne kyseisen liiallisen seksikkyyden vuoksi.
Meillä kävi viime viikolla paljon glamourisia vieraita. Glamouriset oululaiset vieraamme Anna ja Sanna (tummat hiukset) toivat mukanaan meidän olohuoneeseemme sisäcurling-radan! He siis suoristivat hiuksiaan käyttäen jotain ainetta, jonka johdosta olemme saaneet paljon hupia itse kenenkin kompastellessaan liukkaalla lattialla.
Äitini, isäni ja siskoni kävivät täällä myös, jonka takia minulla on nyt taas paljon ruokaa. Minussa on ilmennyt samanlaisia piirteitä kuin äidissäni. Eilenkin istuin päivän opettajainhuoneessa juomassa kahvia, välillä opetin vähän matikkaa ja yritin ymmärtää venäjää. Kun pääsin kotiin niin tein ruuaksi makaroonia ja jauhelihaa.
Lauran sisko uusien sensuellein huulineen ei tullutkaan kylään, koska huulileikkauksesa oli kulunut aikaa liian vähän ja ne olivat kipeät.
Perjantaina juhlimme Halloweenia, niin kuin kunnon julkkikset. Pelasimme Blokusta ja Salkkari-juomapeliä, sekä nautimme sivistyneesti vaikka mitä. Glamourisina vieraina meillä kävi Hanna Ilmajoelta (se paikka missä on Koskenkorvan tehdas!), Hulda ja hänen serkkunsa Tuulia stadilaisine kenkineen, Mimi ja hänen glamourinen avecinsa, Pirianna ja Katri, sekä Lauran Juho-ystävä piipahti minun ja Laurin Eira-tuttavan kanssa. Olimme hieman yllättyneitä itse kukin toisistamme. Kävimme muutamassa glamourisessa yökerhossa Kalliossa ja keskustassa ja pääsimme nukkumaan seuraavana aamuna.
Olen ollut täysin pöyristynyt joidenkin ihmisten käyttäytymisestä joitakin asioita kohtaan. Olen myös huomannut, että jotku facebook-henkilöt ovat ns. näätiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Lauantaina minä, Mona ja Pirianna lähdimme vielä urheilemaan Tavastian lauantaidiskoon. Kävimme yöllä tervehtimässä Laura-vaimoa Hesburgerissa niin kuin kunnon suomenruotsalaiset. Viimeisen bussini 05N:n kuski ei ilmeisesti tiennyt kuka minä olen, koska hän ei ottanut minua kyytiin ja jouduin siis venaamaan Steissillä aamuyöllä yli kolme tuntia (kiitos vaihtuva talviaika!) että pääsin lopulta kotiin. Löysimme Monan kanssa sieltä uuden ystävän.
Haluaisin muistuttaa, että minä täytän ensi viikolla 20 vuotta! Koska en ole mikään metsässä kasvanut idiootti, niin pidän suuret, yllätyksellisesti glamour-teemaiset juhlat, jonne saapuu ainakin julkisuuden henkilöitä ja oululaisia! Luvassa on paljon glamourisia ihmisiä ja yläluokan huveja!
Olen sitä mieltä, että lehtihaastattelun antamiseen ei liity seksipalvelut.
Luulen, että tämä on liian kateellinen maa minulle. Voisin muuttaa vaikka Ruotsiin. Elämäni valo on hamsterini Make, joka painaa alle kilon. Luulen, että sillä on syömishäiriö.
Tiia
Meillä kävi viime viikolla paljon glamourisia vieraita. Glamouriset oululaiset vieraamme Anna ja Sanna (tummat hiukset) toivat mukanaan meidän olohuoneeseemme sisäcurling-radan! He siis suoristivat hiuksiaan käyttäen jotain ainetta, jonka johdosta olemme saaneet paljon hupia itse kenenkin kompastellessaan liukkaalla lattialla.
Äitini, isäni ja siskoni kävivät täällä myös, jonka takia minulla on nyt taas paljon ruokaa. Minussa on ilmennyt samanlaisia piirteitä kuin äidissäni. Eilenkin istuin päivän opettajainhuoneessa juomassa kahvia, välillä opetin vähän matikkaa ja yritin ymmärtää venäjää. Kun pääsin kotiin niin tein ruuaksi makaroonia ja jauhelihaa.
Lauran sisko uusien sensuellein huulineen ei tullutkaan kylään, koska huulileikkauksesa oli kulunut aikaa liian vähän ja ne olivat kipeät.
Perjantaina juhlimme Halloweenia, niin kuin kunnon julkkikset. Pelasimme Blokusta ja Salkkari-juomapeliä, sekä nautimme sivistyneesti vaikka mitä. Glamourisina vieraina meillä kävi Hanna Ilmajoelta (se paikka missä on Koskenkorvan tehdas!), Hulda ja hänen serkkunsa Tuulia stadilaisine kenkineen, Mimi ja hänen glamourinen avecinsa, Pirianna ja Katri, sekä Lauran Juho-ystävä piipahti minun ja Laurin Eira-tuttavan kanssa. Olimme hieman yllättyneitä itse kukin toisistamme. Kävimme muutamassa glamourisessa yökerhossa Kalliossa ja keskustassa ja pääsimme nukkumaan seuraavana aamuna.
Olen ollut täysin pöyristynyt joidenkin ihmisten käyttäytymisestä joitakin asioita kohtaan. Olen myös huomannut, että jotku facebook-henkilöt ovat ns. näätiä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Lauantaina minä, Mona ja Pirianna lähdimme vielä urheilemaan Tavastian lauantaidiskoon. Kävimme yöllä tervehtimässä Laura-vaimoa Hesburgerissa niin kuin kunnon suomenruotsalaiset. Viimeisen bussini 05N:n kuski ei ilmeisesti tiennyt kuka minä olen, koska hän ei ottanut minua kyytiin ja jouduin siis venaamaan Steissillä aamuyöllä yli kolme tuntia (kiitos vaihtuva talviaika!) että pääsin lopulta kotiin. Löysimme Monan kanssa sieltä uuden ystävän.
Haluaisin muistuttaa, että minä täytän ensi viikolla 20 vuotta! Koska en ole mikään metsässä kasvanut idiootti, niin pidän suuret, yllätyksellisesti glamour-teemaiset juhlat, jonne saapuu ainakin julkisuuden henkilöitä ja oululaisia! Luvassa on paljon glamourisia ihmisiä ja yläluokan huveja!
Olen sitä mieltä, että lehtihaastattelun antamiseen ei liity seksipalvelut.
Luulen, että tämä on liian kateellinen maa minulle. Voisin muuttaa vaikka Ruotsiin. Elämäni valo on hamsterini Make, joka painaa alle kilon. Luulen, että sillä on syömishäiriö.
Tiia
tiistai 19. lokakuuta 2010
KÄYTÄN JOSKUS MEIKKEJÄ MUTTA EN JUURIKAAN TUOKSUJA JA EN OLE YKSIN MUTTA VÄLILLÄ YKSINÄINEN
Olen saanut paljon kyselyjä liittyen tyyliini, meikkiini, hajuihini ja pukeutumiseeni. Siispä omistan tämän blogikirjoituksen Pentti Oinosen kulmakarvoille!!!
Olen mielialapukeutuja, en siis ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat edellisenä iltana tuolille valmiiksi seuraavan päivän vaatteet hienosti laskostettuina alusvaatteita myöten (huom. kuinka moni lukija on joskus laskostanut sukat tai alushousut? kiinni jäitte!).
Minulla on noin viisi jätesäkillistä vaatteita. Tämän tiedän siitä, että olen viime aikoina muuttanut monesti. En kuitenkaan ole muuttanut kaikkia vaatteita kerralla, joten arvio saattaa olla vähän alakanttiin.. No, joka tapauksessa vaatteita on niin paljon, että en meinaa saada niitä mahtumaan kaappeihini millään. Seuraavaan asuntoon haluan ehdottomasti enemmän tilaa vaatteille.
Minulla ei ole kovin kalliita vaatteita. Suurin osa vaatteistani taitaa olla kirpputoreilta. Ostan vaatteita myös yleensä alennusmyynneistä ja ihan tavallisista kaupoista (Weekday, Monki, Indiska, JC, Zara..). Eniten tykkään kuitenkin shoppailla ulkomailla, esimerkiksi Lontoossa (varsinkin sillon kun kurssit menee hyvin ja sieltä saa edullisesti Converset ja Adidakset!).
Kenkiä minulla on noin yksi jätesäkillinen. Mun kengän koko on sellanen 36-38, riippuu ihan kengästä. Mun jalka on vähän vammasen mallinen. Olen ajatellut, että en yleensä panosta kenkiin ja niitä on vaikea ostaa. Mulla on kuitenkin Asicsen lenkkarit, Hai-saappaat ja paljon muita merkkikenkiä (Converse, Adidas, Vans..) ja totta kai parit suunnistuskengät ja vaelluskengät ja muutamia muita kenkiä. Talvikengät on vaikeimpia. Tällä hetkellä mulla on yhet ehjät ja yhet epäehjät. Tämän lisäksi omistan yhden (1) parin korkokenkiä! Ne on kyllä ihan hyvät ja hienot, ollu mulla monta vuotta ja ostin ne Raksilan Prismasta. Hieno ostos. Seuraavana hankinnassa olis (conversehimojen lisäksi) kiipeilykengät.
Oma henkilökohtainen tyylini on aika monipuolinen. Vaikka en oikeastaan varsinaisesti ihannoi Barbie-henkistä tyyliä, niin voisin kyllä joskus kokeilla pukeutua Barbieksi. Pidän kyllä kovasti mekoista. Ostin viime keväänä todella glamourisen vintage-mekon Tukholmasta Beyond Retro -nimisestä liikkeestä. Myös tällä kyseisellä vaimomatkalla mukana olleet nykyiset ex-vaimoni Yö (vaaleat hiukset) ja Veera (vaalean ruskeat hiukset) ostivat sieltä ihanat mekot! Yön mekko oli hieman Barbie-henkinen. Sinne jäi myös paljon ihania mekkoja, täytyy päästä uudestaan!! Tämän lisäksi minulla on sopiva määrä juhla-, cocktail-, kesä-, pikkujoulu-, ja muita mekkoja.
Farkkuja minulla on myös aika monet, mutta pidän yleensä joko ihan vain mustia farkkuja tai harmaita cheappareita. Käytän myös jonkin verran hameita, enemmän kesällä. Mulla on varmaan joku reilu 20 hamettakin..
Nuorempana harrastin enemmän laukkuja. Nykyään mulla on eniten käytössä tollanen Zarasta ostettu sininen joku tekonahkalaukku, johon mahtuu kaikki tarpeellinen. Esimerkiksi nyt siellä on kouluvihko, kalenteri, penaali, rälläyskortti, lompakko, avaimet, salmiakkia, kurkkupastilleja, nenäliinoja, banaani.. Ainakin. Lisäksi mulla on usein käytössä pienempi, ruskea laukku, joka on sopiva baariin. Se on todella pieni, mutta sinne mahtuu sopivasti lähes kaikki edellämainittu. Paitsi banaania harvemmin otan mukaan. Mikä se juttu muuten on, että aina ku oululaisia ex-vaimoja käy kylässä niin ne ostaa banaaneja ja jättää ne sit tänne? Kiitti Yö aamupalasta!
Meikatessani käytän ainoaa omistamaani ripsiväriä, joka on joku tollanen ruskea/musta ja vedenkestävä, koska omat silmät. Joskus jaksan jopa panostaa ja laittaa meikkivoidetta, mutta yleensä se on ihan turhaa koska urheilen ja käyn koko ajan suihkussa ja se on vähän yliarvostettua. Voisin totta kai hankkia esimerkiksi ripsien pidennykset, tai sitten tissit Tallinnasta.
En ole ikinä värjännyt hiuksiani. Kesällä tukkani on vielä vaaleampi kuin talvella, koska aurinko. Yleensä jos harjaan hiukset, niin joku muistaa huomauttaa siitä. Välillä tuntuu että mulle on tulossa luonnonrastat, koska omat hiukset. En ole myöskään hankkinut hiustenpidennyksiä, niin kuin moni helsinkiläinen glamourinen ystäväni.
En käytä hajuvesiä, enkä oikein osaa perustella sitä mitenkään. Ehkä en vain ole tarpeeksi glamourinen. Tai sitten en halua maksaa niistä niin paljon. Itselleni olen yrittänyt perustella sitä sillä, että kiinnitän huomiota ihmisissä ulkonäköön ja käyttäytymiseen satamiljoonaa kertaa enemmän kuin hajuun.
Minulle tulee auringosta ja luonnostaan paljon tyttömäisiä pisamia. Etenkin kesällä.
Koruja käytän yleensä vain korvissa, joissa minulla on yhteensä kolme reikää. Joskus käytän kaula-, ranne- ja nilkkakoruja. Enemmän juhlissa ja kesällä.
Välillä tykkään kovasti laittautua, varsinkin hienompiin juhliin. Kouluun ja kauppaan voin kuitenkin lähteä ihan minkä näköisenä tahansa, enkä meikkaa treeneihin ja kisoihin (jotku tekee ihan totta sitäkin).
Eräs anonyymi glamourinen julkisuuden henkilö on sanonut hyvin: "minulla on pyöreät Baby-Face kasvot, korkeat poskipäät, pitkä tukka ja pyöreä peppu, en keksi enää muuta mistä miehet eivät voisi pitää". Olen samaa mieltä.
Haen komeaa, karismaattista, rikasta, ihanaa, vatsalihaksista miestä, joka on lääkäri tai asianajaja, tykkää ostaa minulle lomamatkoja ja vaatteita, pitää glamourisesta jet set -elämästä, osaa puhua ja kuunnella, tykkää laittaa ruokaa ja viedä minua hienoihin ravintoloihin syömään, pitää ystävistäni muttei liikaa ja on muutenkin kaikin puolin täydellinen. Hakemuksia saa lähettää osoitteeseen tikkari.kukka (at) netti.fi !!!
May all your dreams come true!! PUS!!
xoxo Tiia
Olen mielialapukeutuja, en siis ymmärrä ihmisiä, jotka valitsevat edellisenä iltana tuolille valmiiksi seuraavan päivän vaatteet hienosti laskostettuina alusvaatteita myöten (huom. kuinka moni lukija on joskus laskostanut sukat tai alushousut? kiinni jäitte!).
Minulla on noin viisi jätesäkillistä vaatteita. Tämän tiedän siitä, että olen viime aikoina muuttanut monesti. En kuitenkaan ole muuttanut kaikkia vaatteita kerralla, joten arvio saattaa olla vähän alakanttiin.. No, joka tapauksessa vaatteita on niin paljon, että en meinaa saada niitä mahtumaan kaappeihini millään. Seuraavaan asuntoon haluan ehdottomasti enemmän tilaa vaatteille.
Minulla ei ole kovin kalliita vaatteita. Suurin osa vaatteistani taitaa olla kirpputoreilta. Ostan vaatteita myös yleensä alennusmyynneistä ja ihan tavallisista kaupoista (Weekday, Monki, Indiska, JC, Zara..). Eniten tykkään kuitenkin shoppailla ulkomailla, esimerkiksi Lontoossa (varsinkin sillon kun kurssit menee hyvin ja sieltä saa edullisesti Converset ja Adidakset!).
Kenkiä minulla on noin yksi jätesäkillinen. Mun kengän koko on sellanen 36-38, riippuu ihan kengästä. Mun jalka on vähän vammasen mallinen. Olen ajatellut, että en yleensä panosta kenkiin ja niitä on vaikea ostaa. Mulla on kuitenkin Asicsen lenkkarit, Hai-saappaat ja paljon muita merkkikenkiä (Converse, Adidas, Vans..) ja totta kai parit suunnistuskengät ja vaelluskengät ja muutamia muita kenkiä. Talvikengät on vaikeimpia. Tällä hetkellä mulla on yhet ehjät ja yhet epäehjät. Tämän lisäksi omistan yhden (1) parin korkokenkiä! Ne on kyllä ihan hyvät ja hienot, ollu mulla monta vuotta ja ostin ne Raksilan Prismasta. Hieno ostos. Seuraavana hankinnassa olis (conversehimojen lisäksi) kiipeilykengät.
Oma henkilökohtainen tyylini on aika monipuolinen. Vaikka en oikeastaan varsinaisesti ihannoi Barbie-henkistä tyyliä, niin voisin kyllä joskus kokeilla pukeutua Barbieksi. Pidän kyllä kovasti mekoista. Ostin viime keväänä todella glamourisen vintage-mekon Tukholmasta Beyond Retro -nimisestä liikkeestä. Myös tällä kyseisellä vaimomatkalla mukana olleet nykyiset ex-vaimoni Yö (vaaleat hiukset) ja Veera (vaalean ruskeat hiukset) ostivat sieltä ihanat mekot! Yön mekko oli hieman Barbie-henkinen. Sinne jäi myös paljon ihania mekkoja, täytyy päästä uudestaan!! Tämän lisäksi minulla on sopiva määrä juhla-, cocktail-, kesä-, pikkujoulu-, ja muita mekkoja.
Farkkuja minulla on myös aika monet, mutta pidän yleensä joko ihan vain mustia farkkuja tai harmaita cheappareita. Käytän myös jonkin verran hameita, enemmän kesällä. Mulla on varmaan joku reilu 20 hamettakin..
Nuorempana harrastin enemmän laukkuja. Nykyään mulla on eniten käytössä tollanen Zarasta ostettu sininen joku tekonahkalaukku, johon mahtuu kaikki tarpeellinen. Esimerkiksi nyt siellä on kouluvihko, kalenteri, penaali, rälläyskortti, lompakko, avaimet, salmiakkia, kurkkupastilleja, nenäliinoja, banaani.. Ainakin. Lisäksi mulla on usein käytössä pienempi, ruskea laukku, joka on sopiva baariin. Se on todella pieni, mutta sinne mahtuu sopivasti lähes kaikki edellämainittu. Paitsi banaania harvemmin otan mukaan. Mikä se juttu muuten on, että aina ku oululaisia ex-vaimoja käy kylässä niin ne ostaa banaaneja ja jättää ne sit tänne? Kiitti Yö aamupalasta!
Meikatessani käytän ainoaa omistamaani ripsiväriä, joka on joku tollanen ruskea/musta ja vedenkestävä, koska omat silmät. Joskus jaksan jopa panostaa ja laittaa meikkivoidetta, mutta yleensä se on ihan turhaa koska urheilen ja käyn koko ajan suihkussa ja se on vähän yliarvostettua. Voisin totta kai hankkia esimerkiksi ripsien pidennykset, tai sitten tissit Tallinnasta.
En ole ikinä värjännyt hiuksiani. Kesällä tukkani on vielä vaaleampi kuin talvella, koska aurinko. Yleensä jos harjaan hiukset, niin joku muistaa huomauttaa siitä. Välillä tuntuu että mulle on tulossa luonnonrastat, koska omat hiukset. En ole myöskään hankkinut hiustenpidennyksiä, niin kuin moni helsinkiläinen glamourinen ystäväni.
En käytä hajuvesiä, enkä oikein osaa perustella sitä mitenkään. Ehkä en vain ole tarpeeksi glamourinen. Tai sitten en halua maksaa niistä niin paljon. Itselleni olen yrittänyt perustella sitä sillä, että kiinnitän huomiota ihmisissä ulkonäköön ja käyttäytymiseen satamiljoonaa kertaa enemmän kuin hajuun.
Minulle tulee auringosta ja luonnostaan paljon tyttömäisiä pisamia. Etenkin kesällä.
Koruja käytän yleensä vain korvissa, joissa minulla on yhteensä kolme reikää. Joskus käytän kaula-, ranne- ja nilkkakoruja. Enemmän juhlissa ja kesällä.
Välillä tykkään kovasti laittautua, varsinkin hienompiin juhliin. Kouluun ja kauppaan voin kuitenkin lähteä ihan minkä näköisenä tahansa, enkä meikkaa treeneihin ja kisoihin (jotku tekee ihan totta sitäkin).
Eräs anonyymi glamourinen julkisuuden henkilö on sanonut hyvin: "minulla on pyöreät Baby-Face kasvot, korkeat poskipäät, pitkä tukka ja pyöreä peppu, en keksi enää muuta mistä miehet eivät voisi pitää". Olen samaa mieltä.
Haen komeaa, karismaattista, rikasta, ihanaa, vatsalihaksista miestä, joka on lääkäri tai asianajaja, tykkää ostaa minulle lomamatkoja ja vaatteita, pitää glamourisesta jet set -elämästä, osaa puhua ja kuunnella, tykkää laittaa ruokaa ja viedä minua hienoihin ravintoloihin syömään, pitää ystävistäni muttei liikaa ja on muutenkin kaikin puolin täydellinen. Hakemuksia saa lähettää osoitteeseen tikkari.kukka (at) netti.fi !!!
May all your dreams come true!! PUS!!
xoxo Tiia
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
EN OLE TEHNYT ITSEMURHAA VAAN ALOITTANUT UUDEN ELÄMÄN! TOIVONIEMI JA TISSIT!
No, oikeastaan liioittelin, koska ei elämäni ole täysin uusi. Olen edelleen 19 vuotta vanha ja minulla on edelleen Yö-niminen vaimo ja hiukset jotka saksalaisten mielestä ovat blondit ja Tiian mielestä ruskeat ja Tuksun mielestä varmasti lyhyet, ohuet ja epänaiselliset. Uutta on kuitenkin se että en enää asu Toppilassa vaan esim Toivoniemessä aivan Oulun keskustan hoodeilla. Kämppäni myös sijaitsee jokisuistossa eli meren rannalla eli elän aivan kuin Miamissa. Talo on todella hieno, siellä on 9 kerrosta ja valtava määrä kaikkea! Mummotkin ovat aivan ihania ja tervehtivät rapussa, en ymmärrä miksei Suomessa ole aina näin! :)
Yön kanssa olemme tulleet toimeen hyvin mikä ei oikeastaan ole ihme koska we're almost married and basically the same person niin kuin eräässä kännipäiväkirjassamme taitaa lukea. Pöllimme toistemme ruokia ja pidämme melko paljon bileitä ja etkoja, että saamme rahaa vessapaperiin. On kivaa ja taloudellisesti kannattavaa pyytää kavereita kylään, sosiaalinen elämä on kyllä todella tärkeä asia. Se auttaa pitämään kiinni elämässä ja estää tunnetusti hyppäämästä ikkunasta tai syömästä liikaa lääkkeitä. Alkoholin juomista se ei kyllä valitettavasti estä. Olen syysalkoholisoitunut melko hienosti, mutta se on niin mukavaa, että ihan sama. 2-kymppisenä kuitenkin kuuluu käydä juhlissa ja yökerhoissa, villasukkien ja seesteisen elämän aika on sitten myöhemmin!!
Seesteisestä elämästä puheenollen, Tuksu kirjoittaa viime blogissaan ettei kauniilla ja näyttävillä naisilla ole sellaiseen mahdollisuutta. Jos on hyvännäköinen ja itsevarma, niin miehet eivät halua. Sen sijaan vaatimattoman näköiset henkilöt hedelmöittyvät jatkuvasti, heidän miehensä ostelevat heille koteja yms. Itse kyllä päättelen tästä olevani todella näyttävä, jopa ns. pornahtava skandaaliblondi. ;)
Minultakin saa ostaa talvisaappaat 1000 eurolla!! Ne ovat mustat ja puolipitkät, todella seksikkäät. Kaupan päälle tulee ainejärjestöni viimevuotinen mieskalenteri, jossa on aivan upeita kuvia =)
Elämä on melko hienoa, kaikki läheiseni ovat minulle todella tärkeitä ja olen innoissani uusista projekteista. En tosin ole päässyt shoppailemaan, koska olen ollut ns. perse auki. Lauantaina minulla on kuitenkin iltapukujuhlat, joten elämä on myös täynnä glamouria. Ainoastaan järkyttävä ikävä etävaimoja kohtaan kalvaa mieltäni. Asuimme avovaimojeni kanssa kuitenkin yhdessä 10-kuukautta ja olimme todella läheisiä. En ikinä voinut kuvitella, että he olisivat pettäneet minua. Nyt Tiia ja Laura asuvat siellä Helsingissä ja Pinjakin kahden kilometrin päässä Välkkylässä, joskin onneksi aika paljon myös meillä. Avoliitto on kuitenkin ohi ja varsinkin pimenevinä syysiltoina tulee kyllä mietittyä, että entä jos. Kaikeksi onneksi vaimoni ilmeisesti aikovat tulla meille minun syntymäpäivä-juhlilleni marraskuussa, mikä olisi aivan loistavaa!
glamourterveisin (ei Toivoniemestä, vaan Linnanmaalta, huoh),
Veera
Yön kanssa olemme tulleet toimeen hyvin mikä ei oikeastaan ole ihme koska we're almost married and basically the same person niin kuin eräässä kännipäiväkirjassamme taitaa lukea. Pöllimme toistemme ruokia ja pidämme melko paljon bileitä ja etkoja, että saamme rahaa vessapaperiin. On kivaa ja taloudellisesti kannattavaa pyytää kavereita kylään, sosiaalinen elämä on kyllä todella tärkeä asia. Se auttaa pitämään kiinni elämässä ja estää tunnetusti hyppäämästä ikkunasta tai syömästä liikaa lääkkeitä. Alkoholin juomista se ei kyllä valitettavasti estä. Olen syysalkoholisoitunut melko hienosti, mutta se on niin mukavaa, että ihan sama. 2-kymppisenä kuitenkin kuuluu käydä juhlissa ja yökerhoissa, villasukkien ja seesteisen elämän aika on sitten myöhemmin!!
Seesteisestä elämästä puheenollen, Tuksu kirjoittaa viime blogissaan ettei kauniilla ja näyttävillä naisilla ole sellaiseen mahdollisuutta. Jos on hyvännäköinen ja itsevarma, niin miehet eivät halua. Sen sijaan vaatimattoman näköiset henkilöt hedelmöittyvät jatkuvasti, heidän miehensä ostelevat heille koteja yms. Itse kyllä päättelen tästä olevani todella näyttävä, jopa ns. pornahtava skandaaliblondi. ;)
Minultakin saa ostaa talvisaappaat 1000 eurolla!! Ne ovat mustat ja puolipitkät, todella seksikkäät. Kaupan päälle tulee ainejärjestöni viimevuotinen mieskalenteri, jossa on aivan upeita kuvia =)
Elämä on melko hienoa, kaikki läheiseni ovat minulle todella tärkeitä ja olen innoissani uusista projekteista. En tosin ole päässyt shoppailemaan, koska olen ollut ns. perse auki. Lauantaina minulla on kuitenkin iltapukujuhlat, joten elämä on myös täynnä glamouria. Ainoastaan järkyttävä ikävä etävaimoja kohtaan kalvaa mieltäni. Asuimme avovaimojeni kanssa kuitenkin yhdessä 10-kuukautta ja olimme todella läheisiä. En ikinä voinut kuvitella, että he olisivat pettäneet minua. Nyt Tiia ja Laura asuvat siellä Helsingissä ja Pinjakin kahden kilometrin päässä Välkkylässä, joskin onneksi aika paljon myös meillä. Avoliitto on kuitenkin ohi ja varsinkin pimenevinä syysiltoina tulee kyllä mietittyä, että entä jos. Kaikeksi onneksi vaimoni ilmeisesti aikovat tulla meille minun syntymäpäivä-juhlilleni marraskuussa, mikä olisi aivan loistavaa!
glamourterveisin (ei Toivoniemestä, vaan Linnanmaalta, huoh),
Veera
tiistai 12. lokakuuta 2010
TÄMÄN TAKIA PERUUTIN ITSEMURISEMISEN JA HANKIN UUTTA ELÄMÄNSISÄLTÖÄ JA EN HANKKINUT UUTTA TUKKAA MUTTA TISSIT VOISI HANKKIA TAI SITTEN EI, EN TIEDÄ!!
Syksyn kunniaksi en ajatellut värjätä hiuksiani punaiseksi, vaikka ikkunani alla oleva pihlaja on sen tehnytkin. Monella kauniilla ja glamourisella ystävättärelläni on punainen tukka, mutta en ole ikinä värjännyt hiuksia ja ajattelin sortua siihen vasta kun vaalea glamourinen tukkani saa enemmän harmaan sävyjä.
Olen kuullut että pienirintaisen naisen mies pettää tätä aina isorintaisen naisen kanssa. En siis haluaisi yleistää mutta yleisesti ottaen kaikki miehet on just tollasia. Tilastojen mielestä joka toinen mies pettää, mutta noin 23% tilastoista ei pidä paikkaansa niin en ole kovin huolestunut. Sitä paitsi minä tykkään kuulemma uusimpien juorujen mukaan naisista niin sitä suuremmalla syyllä en välitä.
Juorut ovat muuten todella kivoja, koska sitten saa kuulla muilta hienoja juttuja omasta elämästä. Mutta tärkeintä on, että on niin näkyvä persoona että sinusta puhutaan!! Eläkää täysillä ja näkykää!!
Maamme kaksinaismoralismi ei hyväksy naisten pettämistä, mutta onneksi mies saa pettää aina kun haluaa. Me naiset olemme pullantuoksuisia mutta saammepa sentään pullaa sitten. Pidän kovasti pullasta.
Opistomme VIP-eliitti-jengi eli oppilaskunnan hallitus on päättänyt että koska uusi tupakkalaki niin tupakointi tapahtuu kurkkupurkin vieressä julkisella tiellä poissa koulun alueelta. Meidän koulussa ei saa tupakoida ollenkaan koska meillä on koulunkäyntiavustajia ja suntioita. Tupakointi on todella huono asia ja pitäisi poistaa kokonaan maailmasta koska se on pahaa!!
Minulle ei ole tarjottu 1000 euroa käytetyistä saappaista, mutta jos joku haluaisi minulta sellaiset tällä summalla ostaa niin voisin hänen kanssaan alkaa kyllä seurustelemaan!!
Olen tutustunut täällä Helsingissä paljon kauniisiin isorintaisiin blondeihin kuten minä! Vaimoni pikkusisko aikoo hankkia glamouriset sensuellit huulet ja mennä leikkaukseen. Menemme marraskuun lopussa luokkamme kanssa omajärjesteiselle opintoretkelle Tallinnaan, voisimme hankkia sieltä uudet tissit kaikille!
En halua itsemurhaa koska silloin en voisi shoppailla ja nähdä rakkaita ystäviäni!
Tiia
Olen kuullut että pienirintaisen naisen mies pettää tätä aina isorintaisen naisen kanssa. En siis haluaisi yleistää mutta yleisesti ottaen kaikki miehet on just tollasia. Tilastojen mielestä joka toinen mies pettää, mutta noin 23% tilastoista ei pidä paikkaansa niin en ole kovin huolestunut. Sitä paitsi minä tykkään kuulemma uusimpien juorujen mukaan naisista niin sitä suuremmalla syyllä en välitä.
Juorut ovat muuten todella kivoja, koska sitten saa kuulla muilta hienoja juttuja omasta elämästä. Mutta tärkeintä on, että on niin näkyvä persoona että sinusta puhutaan!! Eläkää täysillä ja näkykää!!
Maamme kaksinaismoralismi ei hyväksy naisten pettämistä, mutta onneksi mies saa pettää aina kun haluaa. Me naiset olemme pullantuoksuisia mutta saammepa sentään pullaa sitten. Pidän kovasti pullasta.
Opistomme VIP-eliitti-jengi eli oppilaskunnan hallitus on päättänyt että koska uusi tupakkalaki niin tupakointi tapahtuu kurkkupurkin vieressä julkisella tiellä poissa koulun alueelta. Meidän koulussa ei saa tupakoida ollenkaan koska meillä on koulunkäyntiavustajia ja suntioita. Tupakointi on todella huono asia ja pitäisi poistaa kokonaan maailmasta koska se on pahaa!!
Minulle ei ole tarjottu 1000 euroa käytetyistä saappaista, mutta jos joku haluaisi minulta sellaiset tällä summalla ostaa niin voisin hänen kanssaan alkaa kyllä seurustelemaan!!
Olen tutustunut täällä Helsingissä paljon kauniisiin isorintaisiin blondeihin kuten minä! Vaimoni pikkusisko aikoo hankkia glamouriset sensuellit huulet ja mennä leikkaukseen. Menemme marraskuun lopussa luokkamme kanssa omajärjesteiselle opintoretkelle Tallinnaan, voisimme hankkia sieltä uudet tissit kaikille!
En halua itsemurhaa koska silloin en voisi shoppailla ja nähdä rakkaita ystäviäni!
Tiia
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
GLAMOURIA JA TISSEJÄ
Täällä Suomen Miamissa tottuu helposti kaikkeen ylellisyyteen, ja niimpä viime viikon torstaina päätinkin lentää Ouluun junamatkustamisen sijaan. Minun piti tulla takaisin jo sunnuntaina, mutta koska olen niin VIP, niin tulinkin vasta maanantaiaamuna ja sain 300 euron edestä lahjakortteja Blue1:lle. Olin siis Rokualla viettämässä rentouttavaa glamour-elämää ihanien ihmisten (vaikka minkä värisiä hiuksia) kanssa.
Tuparit lähestyvät hurjaa vauhtia, enää alle viikko! Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni voisin ottaa, etten tällä kertaa käy kauneusunilla ennen jatkoille lähtöä. VIP-kutsuvieraita on tulossa ihan kiitettävästi, mutta majoitustarpeistaan on ilmoittanut hälyyttävän pieni määrä. Onneksi tänne glamour-kommuuniin mahtuu paljon. Jatkopaikaksi olemme kaavailleet jotain hienolta kuulostavaa paikkaa, jossa kukaan ei ole koskaan käynyt.
Niin kuin moni on varmastikin fb-profiilistani lukenut, alan kuulua jo hyvää vauhtia sisäpiireihin. Käytännössä juttelin viime viikolla Salkkari-Sampon (ruskeat hiukset) kanssa koulussa ja Iiwanajulman laulaja (ei kyllä juurikaan hiuksia) on mun kanssa samalla luokalla. Olen myös käynyt samaan aikaan vessassa Salkkari-Oonan (vaaleat rastat) kanssa. Tajusin myös eilen illalla, että erään aika suositun muotiblogin kirjoittaja on minun koulussa.
Perjantaina minun piti yhtäkkiä kesken koulupäivän mennä esittelemään koulunkäyntiavustajaopiskelua jollekin helsinkiläiselle opinto-ohjaajaryhmälle yhdessä glamourisen ystävättäreni Monan (mustat hiukset) kanssa (kuulumme Laajasalon opiston glamour-oppilaskunnan hallitukseen). Kerroin heille, että minun olisi oman oponi mielestä pitänyt keksiä ala jota haluan opiskella, kun minä itse henkilökohtaisesti taas olin sitä mieltä että haluan vain pois Oulusta. Kerroin myös, ettei minun tarvii ottaa opintolainaa eikä käydä töissä, koska olin viime keväänä työttömänä ja tienasin niin hyvin. Jostain syystä heillä vaikutti olevan aika hauskaa, mutta se kai oli tarkoituskin?
Elämämme glamourisuus kasvaa sata astetta kun tänään meille tulee pyykinpesukone! Olemme odottaneet tätä kuukausikaupalla. Ei kun kaikki nyt vain pyykkiä pesemään!!
Tiia
Tuparit lähestyvät hurjaa vauhtia, enää alle viikko! Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni voisin ottaa, etten tällä kertaa käy kauneusunilla ennen jatkoille lähtöä. VIP-kutsuvieraita on tulossa ihan kiitettävästi, mutta majoitustarpeistaan on ilmoittanut hälyyttävän pieni määrä. Onneksi tänne glamour-kommuuniin mahtuu paljon. Jatkopaikaksi olemme kaavailleet jotain hienolta kuulostavaa paikkaa, jossa kukaan ei ole koskaan käynyt.
Niin kuin moni on varmastikin fb-profiilistani lukenut, alan kuulua jo hyvää vauhtia sisäpiireihin. Käytännössä juttelin viime viikolla Salkkari-Sampon (ruskeat hiukset) kanssa koulussa ja Iiwanajulman laulaja (ei kyllä juurikaan hiuksia) on mun kanssa samalla luokalla. Olen myös käynyt samaan aikaan vessassa Salkkari-Oonan (vaaleat rastat) kanssa. Tajusin myös eilen illalla, että erään aika suositun muotiblogin kirjoittaja on minun koulussa.
Perjantaina minun piti yhtäkkiä kesken koulupäivän mennä esittelemään koulunkäyntiavustajaopiskelua jollekin helsinkiläiselle opinto-ohjaajaryhmälle yhdessä glamourisen ystävättäreni Monan (mustat hiukset) kanssa (kuulumme Laajasalon opiston glamour-oppilaskunnan hallitukseen). Kerroin heille, että minun olisi oman oponi mielestä pitänyt keksiä ala jota haluan opiskella, kun minä itse henkilökohtaisesti taas olin sitä mieltä että haluan vain pois Oulusta. Kerroin myös, ettei minun tarvii ottaa opintolainaa eikä käydä töissä, koska olin viime keväänä työttömänä ja tienasin niin hyvin. Jostain syystä heillä vaikutti olevan aika hauskaa, mutta se kai oli tarkoituskin?
Elämämme glamourisuus kasvaa sata astetta kun tänään meille tulee pyykinpesukone! Olemme odottaneet tätä kuukausikaupalla. Ei kun kaikki nyt vain pyykkiä pesemään!!
Tiia
maanantai 30. elokuuta 2010
Pitkästä aikaa, BB ja TISSIT!
HEi!!!11 Kyllä vain, minä tässä, Laura. Omassa elämässäni melko harvoin saan otettua itseäni (omasta) niskasta kiinni ja oikeasti kirjoitettua asioita (asiallisesti) tähän blogiin. Voisin (jälleen kerran) luvata yrittää kovemmin jatkossa! Elämä on taas palannut takaisin vanhoille tutuille rakkaille glamourraiteilleen, kun rakas glamour-Tiia muutti takaisin minun luokseni! Tässä nykyisessä Koillis-Helsingin kommuunissamme asuu minun ja glamour-Tiian lisäksi jo muutama postaus sitten mainitut Lauri (vaaleanruskeat hiukset) ja Iiro (vastoin viimeisintä tiedotusta, VAALEAT hiukset) ja tietysti parhaus universumissa ja elämässä, eli Make (hamsterinväriset hiukset).
Minä kirjoitan todella mielelläni aina ja aivan kaikesta, mutta koska olen niin kova jaarittelemaan ja keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin, niin kirjoittelen aina kaikkialle muualle paitsi tähän upeaan julkkisblogiin. Olen oikea hömötiainen, kuten Muumipappa asian ilmaisisi. Noh, se siitä. Elämä Helsingissä on kyllä upeaa. Muutettuani tänne vuoden vaihteessa ikävöin aluksi aivan kaikkea, vaikka mielestäni olikin hyvä idea muuttaa pois Oulusta (vaikka se Google Translatorin mukaan onkin Suomean Miami!!). Kesän myötä kuitenkin aloin viihtyä täällä aivan mainiosti ja sillä tiellä vain edelleenkin ollaan. Olen hyvin ylpeä siitä, ettö olen onnistunut houkuttelemaan tähän loistavaan kaupunkiin myös kaksi oululaista ja yhden espoolaisen ihmisen. Helsinki vain on niin valo- ja vetovoimainen asuinpaikka, kuten sen asukkaistakin huomaa. Täällä asuu niin paljon julkkiksiakin, että eiköhän meistäkin jo kohta saada lukea Seiskan sivuilta, kun olemme jo päässeet niin hienosti mukaan sisäpiireihin. Vietämme lähes kaiken arvokkaan vapaa-aikamme juhlien parhaissa ja suosituimmissa helsinkiläisissä bilemestoissa eturivin julkisuushenkilöiden seurassa! Kunpa kaikki rakkaat ystävämme saisivat nauttia tälläisistä ylellisyyksistä.
Olemme täällä seuranneet henkeä pidättäen vuoden 2010 BB-kauden alkamista! Big Brother on todella nokkela formaatti (no daa, googlettakaa jos ette tajuu mikä on formaatti), joka antaa aivan tavallisillekin ihmisille mahdollisuuden muuttua hetkessä julkkiksiksi. Toisaalta joskus vähän vääränlaiset ihmiset, tämän vuoden BB:ssa loistaneen Marian (kaunis blondi) sanoin nobodyt, saavat tämän mahdollisuuden. Olen varma, että me, tämän blogin kirjoittajat siis, ja meidän kaikki upeat (julkkis)ystävämme olisimme aivan täydellisiä valintoja BB-asukkaiksi, sillä olemme kaikki niin tyylikkäitä ja meillä on paljon annettavaa Suomen ja oikeastaan koko maailman viihdeteollisuudelle. Varmasti esimerkiksi monet nuoret ottaisivat meidät oitis roolimalleikseen! Voisimme myös puuttua moniin yhteiskunnan epäkohtiin julkisuuden antaman vaikutusvallan avulla. Esimerkiksi voisimme ohjeistaa kaikkia nuoria ja vähän vanhempiakin naisia siitä, että on epäterveellistä lähteä ulos jatkuvasti ilman housuja takapuoli vilkkuen!! Ehkäpä ensi vuonna sitten, rakkaat lukijat, näettä mahdollisesti useammankin meistä edustamassa BB-talossa.
Olen hieman sairaana tällä hetkellä, joten en taida jaksaa kirjoittaa tällä erää paljoakaan enempää. Minun on saatava tänä yönä paljon unta, jotta paranen ja pääsen huomenna töihin! Vaikka olen ollut töissä vasta muutamia viikkoja, tuntuu kuin olisin tehnyt työtäni aina. Olen täysin omassa elementissäni. Työpaikkani on siis aivan Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva yksi Suomen suosituimpia ravintoloita. Siellä käy jopa julkkiksia, ja tosi paljon ulkomaalaisia. On ihanaa työskenellä niin kansainvälisessä ja vilkkaassa ympäristössä, vähän kuin olisi oikeasti ulkomailla, vaikkapa Tukholmassa!
Rakkain glamourterveisin Laura
Minä kirjoitan todella mielelläni aina ja aivan kaikesta, mutta koska olen niin kova jaarittelemaan ja keskittymään oikeasti tärkeisiin asioihin, niin kirjoittelen aina kaikkialle muualle paitsi tähän upeaan julkkisblogiin. Olen oikea hömötiainen, kuten Muumipappa asian ilmaisisi. Noh, se siitä. Elämä Helsingissä on kyllä upeaa. Muutettuani tänne vuoden vaihteessa ikävöin aluksi aivan kaikkea, vaikka mielestäni olikin hyvä idea muuttaa pois Oulusta (vaikka se Google Translatorin mukaan onkin Suomean Miami!!). Kesän myötä kuitenkin aloin viihtyä täällä aivan mainiosti ja sillä tiellä vain edelleenkin ollaan. Olen hyvin ylpeä siitä, ettö olen onnistunut houkuttelemaan tähän loistavaan kaupunkiin myös kaksi oululaista ja yhden espoolaisen ihmisen. Helsinki vain on niin valo- ja vetovoimainen asuinpaikka, kuten sen asukkaistakin huomaa. Täällä asuu niin paljon julkkiksiakin, että eiköhän meistäkin jo kohta saada lukea Seiskan sivuilta, kun olemme jo päässeet niin hienosti mukaan sisäpiireihin. Vietämme lähes kaiken arvokkaan vapaa-aikamme juhlien parhaissa ja suosituimmissa helsinkiläisissä bilemestoissa eturivin julkisuushenkilöiden seurassa! Kunpa kaikki rakkaat ystävämme saisivat nauttia tälläisistä ylellisyyksistä.
Olemme täällä seuranneet henkeä pidättäen vuoden 2010 BB-kauden alkamista! Big Brother on todella nokkela formaatti (no daa, googlettakaa jos ette tajuu mikä on formaatti), joka antaa aivan tavallisillekin ihmisille mahdollisuuden muuttua hetkessä julkkiksiksi. Toisaalta joskus vähän vääränlaiset ihmiset, tämän vuoden BB:ssa loistaneen Marian (kaunis blondi) sanoin nobodyt, saavat tämän mahdollisuuden. Olen varma, että me, tämän blogin kirjoittajat siis, ja meidän kaikki upeat (julkkis)ystävämme olisimme aivan täydellisiä valintoja BB-asukkaiksi, sillä olemme kaikki niin tyylikkäitä ja meillä on paljon annettavaa Suomen ja oikeastaan koko maailman viihdeteollisuudelle. Varmasti esimerkiksi monet nuoret ottaisivat meidät oitis roolimalleikseen! Voisimme myös puuttua moniin yhteiskunnan epäkohtiin julkisuuden antaman vaikutusvallan avulla. Esimerkiksi voisimme ohjeistaa kaikkia nuoria ja vähän vanhempiakin naisia siitä, että on epäterveellistä lähteä ulos jatkuvasti ilman housuja takapuoli vilkkuen!! Ehkäpä ensi vuonna sitten, rakkaat lukijat, näettä mahdollisesti useammankin meistä edustamassa BB-talossa.
Olen hieman sairaana tällä hetkellä, joten en taida jaksaa kirjoittaa tällä erää paljoakaan enempää. Minun on saatava tänä yönä paljon unta, jotta paranen ja pääsen huomenna töihin! Vaikka olen ollut töissä vasta muutamia viikkoja, tuntuu kuin olisin tehnyt työtäni aina. Olen täysin omassa elementissäni. Työpaikkani on siis aivan Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva yksi Suomen suosituimpia ravintoloita. Siellä käy jopa julkkiksia, ja tosi paljon ulkomaalaisia. On ihanaa työskenellä niin kansainvälisessä ja vilkkaassa ympäristössä, vähän kuin olisi oikeasti ulkomailla, vaikkapa Tukholmassa!
Rakkain glamourterveisin Laura
lauantai 28. elokuuta 2010
GLAMOURISTA VIP-ELÄMÄÄ HELSINGISSÄ JA TISSIT!
Minua ei pelota enää yhtään niin paljon liikkua ulkona, koska opettelin eilen koulussa itsepuolustusta. Tiedän nyt teoriassa, mitä pitää tehdä kun joku tulee puukon kanssa heilumaan nakkijonossa. Sain siitä kyllä pari mustelmaa ja oman nyrkin jonkun tytön päähän. Meillä oli kuitenkin niin mukavaa, että päätimme taas lintsata koulusta, niin kuin kunnon tulevien koulunkäyntiavustajien kuuluu.
Taiteiden yön (heh, Yö, heh <3) johdosta päätin eilen illalla mennä vaimoni ja avomieheni kanssa käväseen keskustan huudeilla. Saavuin siis kotiin puoli kahdeksalta tänä aamuna. Kuulun selkeesti sisäpiireihin, koska join aamuyöllä Maunulassa jonku kerrostalon pihalla viskiä Huippumalli-Jennan entisen naapurin kanssa.
Haluan vielä korostaa, että jos joskus tulee tilaisuus lähteä viettämään laatuaikaa kuuden porvoolaisen jätkän kanssa, niin älä missaa tätä tilaisuutta!!
Laajasalon opistosta valmistuu tunnetusti vain julkkiksia. Sen lisäksi siellä voi myös tavata jo valmiiksi überkuuluisia ihmisiä, esim. Salkkari-Oonan lisäksi Salkkari-Sampon. Myös pari BB-tyyppiä on käynyt kyseistä koulua, ja onhan siellä eräs glamourinen oululainen blondi.
Kuulin myös maanantaina, että eräs glamourinen ystäväni tulee keväällä näkymään Salkkareissa jossain roolissa, josta ei saa vielä hiiskua enempää.
Olen tänään illalla menossa jonnekin glamourisiin VIP-bileisiin Itä-Pakilaan ystäväni Jasun kanssa. Jasun pitää kuulemma viedä sinne kokonainen vesimeloni ja avec, en ole varma kumpaa niistä edustan.
Näin joku päivä metrossa jonku julkkiksen, jonka nimeä en muista ja en kyllä muista muutenkaan minkä näköinen hän oli. Joka tapauksessa olen siis melkein sukua julkkikselle.
Laura-vaimoni oli käynyt juttelemassa Kelan tädille avoliitto-ongelmistamme. Hänelle sanottiin, että hänen pitää päättää onko hän avoliitossa Iiron vai Laurin kanssa. Kamalaa, että tällaisista asioista täytyy tällä tavalla päättää näin nopeasti.
Etävaimoni Pinja muistuttaa päivä päivältä enemmän Edward Cullenia. Olen hänestä hyvin ylpeä.
Lisää seikkailuja luvassa taas pian!
Tiia
Taiteiden yön (heh, Yö, heh <3) johdosta päätin eilen illalla mennä vaimoni ja avomieheni kanssa käväseen keskustan huudeilla. Saavuin siis kotiin puoli kahdeksalta tänä aamuna. Kuulun selkeesti sisäpiireihin, koska join aamuyöllä Maunulassa jonku kerrostalon pihalla viskiä Huippumalli-Jennan entisen naapurin kanssa.
Haluan vielä korostaa, että jos joskus tulee tilaisuus lähteä viettämään laatuaikaa kuuden porvoolaisen jätkän kanssa, niin älä missaa tätä tilaisuutta!!
Laajasalon opistosta valmistuu tunnetusti vain julkkiksia. Sen lisäksi siellä voi myös tavata jo valmiiksi überkuuluisia ihmisiä, esim. Salkkari-Oonan lisäksi Salkkari-Sampon. Myös pari BB-tyyppiä on käynyt kyseistä koulua, ja onhan siellä eräs glamourinen oululainen blondi.
Kuulin myös maanantaina, että eräs glamourinen ystäväni tulee keväällä näkymään Salkkareissa jossain roolissa, josta ei saa vielä hiiskua enempää.
Olen tänään illalla menossa jonnekin glamourisiin VIP-bileisiin Itä-Pakilaan ystäväni Jasun kanssa. Jasun pitää kuulemma viedä sinne kokonainen vesimeloni ja avec, en ole varma kumpaa niistä edustan.
Näin joku päivä metrossa jonku julkkiksen, jonka nimeä en muista ja en kyllä muista muutenkaan minkä näköinen hän oli. Joka tapauksessa olen siis melkein sukua julkkikselle.
Laura-vaimoni oli käynyt juttelemassa Kelan tädille avoliitto-ongelmistamme. Hänelle sanottiin, että hänen pitää päättää onko hän avoliitossa Iiron vai Laurin kanssa. Kamalaa, että tällaisista asioista täytyy tällä tavalla päättää näin nopeasti.
Etävaimoni Pinja muistuttaa päivä päivältä enemmän Edward Cullenia. Olen hänestä hyvin ylpeä.
Lisää seikkailuja luvassa taas pian!
Tiia
tiistai 17. elokuuta 2010
GLAMOUR-ELÄMÄÄ JA TISSEJÄ PIHLAJAMÄESSÄ.
Minä vaikutan nykyään myös Helsingissä, koska minulla tuli ikävä ex-vaimoani Lauraa (ruskeat hiukset) ja päätin muuttaa takaisin hänen luokseen. Olemme myös adoptoineet pari poika-lasta: Laurin (18 vuotta, ruskeat hiukset) ja Iiron (20 vuotta, ruskeat hiukset). Itse asiassa Kelan mukaan minä olen avoliitossa Iiron kanssa. Vaikka kuinka yritin selittää ettei asia ole näin, niin minua ei uskottu. En voinut edes vaihtaa avomiestäni Lauriksi, koska Kela ei uskonut että häntä olisi olemassa. Perhesuhteemme on myös hieman kieroutunut siltä osin, että Lauri ja Iiro ovat nyt tietenkin vähintäänkin isäpuolia Makelle (ruskeaa karvaa), koska asuvat hänen kanssaan.
Minulla alkoi eilen koulu. Minä olen amis. Opiston kristillisyydestä ja omasta kirkkoonkuulumattomuudestani huolimatta olen viihtynyt. Elämäni on täynnä glamouria, koska Salkkari-Oona (blondit rastat) on minun kanssa samassa koulussa, minä näin hänet omin henkilökohtaisin silmin. Minulla on myös paljon hienoja koulutovereita. Olemme jo opetelleet toistemme nimiä ja tärkeitä faktoja toisistamme (esim. kuka meistä on joskus laittanut nastan opettajan tuolille, ihastunut opettajaansa, lintsannut uskonnon tunteja yms.). Olen myös oppinut että pojat ovat tyttöjä aggressiivisempia hiekkalaatikolla ja kaikki koulunkäyntiavustajat ovat itse joskus luntanneet kokeessa.
Pihlajamäessä on arveluttavaa liikkua ostarilla alkuiltapäivällä, koska siellä on paljon miehiä. Ei siinä vielä mitään, olen joskus ennenkin nähnyt miehiä, mutta ne käyttävät alkoholia, tupakoivat ja viheltelevät perään! Aivan pöyristyttävää käytöstä omasta mielestäni.
Välillä tuntuu kuin olisi vieraassa maassa, ihmiset puhuvat aivan kummallisesti. Minä en ala kyllä ikinä menee dösäl Hertsikkaa tai juomaa bissee. Enkä ole vielä tavannut Tuksua. :/
Tiia
P.S. Tulkaa toki käymään kylässä, otamme rakkaat vieraat avosylin vastaan! Meillä on paljon tilaa ja nukkumapaikkoja. Muistakaa myös meidän glamour-tuparit syyskuussa!! (Tuparit Facebookissa)
Minulla alkoi eilen koulu. Minä olen amis. Opiston kristillisyydestä ja omasta kirkkoonkuulumattomuudestani huolimatta olen viihtynyt. Elämäni on täynnä glamouria, koska Salkkari-Oona (blondit rastat) on minun kanssa samassa koulussa, minä näin hänet omin henkilökohtaisin silmin. Minulla on myös paljon hienoja koulutovereita. Olemme jo opetelleet toistemme nimiä ja tärkeitä faktoja toisistamme (esim. kuka meistä on joskus laittanut nastan opettajan tuolille, ihastunut opettajaansa, lintsannut uskonnon tunteja yms.). Olen myös oppinut että pojat ovat tyttöjä aggressiivisempia hiekkalaatikolla ja kaikki koulunkäyntiavustajat ovat itse joskus luntanneet kokeessa.
Pihlajamäessä on arveluttavaa liikkua ostarilla alkuiltapäivällä, koska siellä on paljon miehiä. Ei siinä vielä mitään, olen joskus ennenkin nähnyt miehiä, mutta ne käyttävät alkoholia, tupakoivat ja viheltelevät perään! Aivan pöyristyttävää käytöstä omasta mielestäni.
Välillä tuntuu kuin olisi vieraassa maassa, ihmiset puhuvat aivan kummallisesti. Minä en ala kyllä ikinä menee dösäl Hertsikkaa tai juomaa bissee. Enkä ole vielä tavannut Tuksua. :/
Tiia
P.S. Tulkaa toki käymään kylässä, otamme rakkaat vieraat avosylin vastaan! Meillä on paljon tilaa ja nukkumapaikkoja. Muistakaa myös meidän glamour-tuparit syyskuussa!! (Tuparit Facebookissa)
maanantai 16. elokuuta 2010
MENIN MELKEIN KATSOMAAN TUKSUN JA ARTON ROHKEAA SHOWTA POHJANMAAN PORNOMESSUUN!
Olen viettänyt nyt useita viikkoja upeassa Välkkylän lukaalissani. Tänä aikana minulla on ollut kaksi kämppistä, joista jälkimmäinen ei vielä ole karannut. En kutsu heitä vaimoiksi, koska muutettuamme Toppilan vaimojeni kanssa erilleen en ole enää kokenut tarvetta sitoutua niin syvästi. Tai sitten se johtuu siitä, että nämä PSOASin järjestämät liitot ovat vain olleet, miten sen nyt parhaiten ilmaisisi, jännittäviä? Olen toki yrittänyt lieventää kohueroikävää hengailemalla Yön ja Veeran näköala-asunnossa ja juomalla Grandia. En samanaikaisesti vielä kumminkaan. Mutta siis! Koska eri asuinalueilla on erilaista asua, listaan nyt hyviä ja huonoja puolia asua Välkkylässä:
Hyvää:
- Turvallinen sijainti (Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo, sairaala ja psykiatrian klinikka.)
- Kaikki tarvittava lähellä (Edellä mainitun Oussin lisäksi löytyy urheilupaikkaa, kauppaa, Alko ja apteekki, plus Ääsmarketin kylkeen avataan piakkoin vielä Subway!)
- Lyhyt koulumatka (Jos on ollut niin fiksu, että opiskelee uljaassa Oamkin Liiketalouden yksikössä, kuten allekirjoittanut.)
Huonoa:
- Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo ja sairaala (En esim. ENÄÄ KOSKAAN vietä Qstock-viikonloppua kämpillä, kiitoshei. Tai perjantaita. Tai lauantaita. Eiku?)
- Markettien pillurallirata
- Liikaa tuttuja naapureina (Paitsi jos sokeri loppuu kesken leipomisen. (Ihan niinku koskaan leiposin muka.))
En jaksa keksiä enempää perusteluja. Jos joskus jaksan, niin teen listaa muistakin paikoista, olenhan asunut n. joka puolella Oulua.
Onneksi (ex-)vaimot ovat pyörineet kuvioissa mukana, muuten en kyllä jaksaisi. Tiia on omien sanojensa mukaan saanut asunnon ja opiskelupaikan Helsingistä, minkä takia häntä ei enää oikein näe, mutta onneksi on Facebook. En halua kuitenkaan puhua hänen ikävöimisestään, sillä hän on ollut poissa niin vähän aikaa, että jonkin sortin shokki lienee vielä kaikilla päällä.
Olen tottunut matalaan elintasoon ja sellaiseen elämäntyyliin, että kaikessa tarvitsee pihtailla. Olen sen vaimoillekin sanonut, että ryyppään mieluummin euroilla tai puistossa omia pussikaljoja kuin Onnelassa. Onhan se biologisestikin ymmärrettävää, että opiskelija haluaa turvata mieluummin halvan viinan taivaiden kuin moisten pintaliitopaikkojen toiminnan jatkumisen.
Haluan nyt kyllä hillitä juhlimista, sillä en tahdo olla kovin peeaa, ja koulukin alkaa kohta. Luulen, että siihen kannattaa panostaa enemmän, jotta kesä-2011 ei mene rästitöistä stressatessa niin kuin nyt. Joitakin asioita pitää silti juhlia: Veeran ja Yön tuparit ovat ensi lauantaina ja Tiian ja Lauran ja Laurin ja Iiron* tuparit syyskuussa. Omat tuparini ovat varmaan joskus kolmen vuoden päästä.
Unelmoin joskus, että kirjottaisin tänne samanlaisen CV:n kuin Tuksu, mutta se on näköjään jäänyt. Höhlä. Ehkä ensi kerralla.
t. Pinja
*En ole aivan varma, ketkä heistä seurustelevat keskenään. Kelan mukaan Tiia ja Iiro ovat puolisoita, kun taas Naamakaupan mukaan Tiia ja Lauri ovat parisuhteessa. Lauran ja Iiron mahdollisesta vispilänkaupasta olen kuullut lähinnä huhuja. Olen siis melkein vakuuttunut, että Tiia ja Laura ovat pariskunta, kuten myös Lauri ja Iiro. Mene ja tiedä.
(Ps. Minulla on uusi veli, joka saa piakkoin oman nimen! Isäni ei tosin innostunut ehdotuksestani nimetä hänet Tuttiritariksi. Mälsää.)
Hyvää:
- Turvallinen sijainti (Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo, sairaala ja psykiatrian klinikka.)
- Kaikki tarvittava lähellä (Edellä mainitun Oussin lisäksi löytyy urheilupaikkaa, kauppaa, Alko ja apteekki, plus Ääsmarketin kylkeen avataan piakkoin vielä Subway!)
- Lyhyt koulumatka (Jos on ollut niin fiksu, että opiskelee uljaassa Oamkin Liiketalouden yksikössä, kuten allekirjoittanut.)
Huonoa:
- Lähellä esim. palolaitos, poliisitalo ja sairaala (En esim. ENÄÄ KOSKAAN vietä Qstock-viikonloppua kämpillä, kiitoshei. Tai perjantaita. Tai lauantaita. Eiku?)
- Markettien pillurallirata
- Liikaa tuttuja naapureina (Paitsi jos sokeri loppuu kesken leipomisen. (Ihan niinku koskaan leiposin muka.))
En jaksa keksiä enempää perusteluja. Jos joskus jaksan, niin teen listaa muistakin paikoista, olenhan asunut n. joka puolella Oulua.
Onneksi (ex-)vaimot ovat pyörineet kuvioissa mukana, muuten en kyllä jaksaisi. Tiia on omien sanojensa mukaan saanut asunnon ja opiskelupaikan Helsingistä, minkä takia häntä ei enää oikein näe, mutta onneksi on Facebook. En halua kuitenkaan puhua hänen ikävöimisestään, sillä hän on ollut poissa niin vähän aikaa, että jonkin sortin shokki lienee vielä kaikilla päällä.
Olen tottunut matalaan elintasoon ja sellaiseen elämäntyyliin, että kaikessa tarvitsee pihtailla. Olen sen vaimoillekin sanonut, että ryyppään mieluummin euroilla tai puistossa omia pussikaljoja kuin Onnelassa. Onhan se biologisestikin ymmärrettävää, että opiskelija haluaa turvata mieluummin halvan viinan taivaiden kuin moisten pintaliitopaikkojen toiminnan jatkumisen.
Haluan nyt kyllä hillitä juhlimista, sillä en tahdo olla kovin peeaa, ja koulukin alkaa kohta. Luulen, että siihen kannattaa panostaa enemmän, jotta kesä-2011 ei mene rästitöistä stressatessa niin kuin nyt. Joitakin asioita pitää silti juhlia: Veeran ja Yön tuparit ovat ensi lauantaina ja Tiian ja Lauran ja Laurin ja Iiron* tuparit syyskuussa. Omat tuparini ovat varmaan joskus kolmen vuoden päästä.
Unelmoin joskus, että kirjottaisin tänne samanlaisen CV:n kuin Tuksu, mutta se on näköjään jäänyt. Höhlä. Ehkä ensi kerralla.
t. Pinja
*En ole aivan varma, ketkä heistä seurustelevat keskenään. Kelan mukaan Tiia ja Iiro ovat puolisoita, kun taas Naamakaupan mukaan Tiia ja Lauri ovat parisuhteessa. Lauran ja Iiron mahdollisesta vispilänkaupasta olen kuullut lähinnä huhuja. Olen siis melkein vakuuttunut, että Tiia ja Laura ovat pariskunta, kuten myös Lauri ja Iiro. Mene ja tiedä.
(Ps. Minulla on uusi veli, joka saa piakkoin oman nimen! Isäni ei tosin innostunut ehdotuksestani nimetä hänet Tuttiritariksi. Mälsää.)
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
HYVIÄ VINKKEJÄ OULUUN MATKAAVILLE!
Hyvää Tuksun nimipäivää kaikille!!
Olen saanut paljon kyselyjä facebookissa Oulusta ja sen erilaisista mahdollisuuksista varsinkin glamouriseen yöelämään liittyen.
Tässä vinkkejä Oulun yöelämään matkaaville:
Maanantaisin ehdoton suosikki on Hevimesta, koska siellä on eurot. Sinne kannattaa mennä jo heti klo 22 isolla porukalla ja juoda kilpaa kavereita pöydän alle. Jos haluaa sivistyneesti huijata itseään eli mennä "yksille", voi mennä esimerkiksi Kulumaan (ottavat sisälle vaikka olisit nainen ja sinulla on viikset ja sombrero!). Varma valinta kesäisenä päivänä on myös pussikaljoittelu torinrannassa OSYK:in huudeilla.
Tiistai on hyvä päivä viettää yöelämää missä päin Oulua tahansa, koska kukaan ei ole liikenteessä ja mikään paikka ei ole auki. Tämä on vähän surullista, koska tiistaihan on pikkuperjantai siinä missä keskiviikko on pikkulauantai. Yksi vaihtoehto on mennä yliopisto-opiskelijoiden keskelle Caioon (mikä tietenkin vaatii rohkeutta), mutta se on nyt remontissa 31.8. asti. Pussikaljoittelu totta kai onnistuu esimerkiksi Leeverissä tai Kiikelissä. Rohkeimmat voivat tutustua Timpan mestaan, mutta todennäköisesti se alkaa olla kuuden jälkeen jo täynnä keski-ikäisiä känniääliötä.
Keskiviikko on hyvä päivä lähteä liikkeelle. Halutessaan voi mennä Onnelaan, siellä ei ole juuri ketään, jos ei lasketa seinän vierellä kyylääviä keski-ikäisiä pervoja, jotka ilmeisesti asuvat siellä. Muu väestö on lähinnä liian vähiin vaatteisiin pukeutuneita tsirbuloita, joiden ikä on keskimäärin 17. Oikeasti hyvä valinta on Kaarlenholvi, jonne jopa pääsee ihan virallisestikin 18-vuotiaat näin arkisin. Ainakin jos jaksaa jonottaa tarpeeksi kauan 25 asteen pakkasessa eikä haasta riitaa kovin monen tsiksin kanssa. Siellä on hyvä tanssia ja monesti ihan opiskelijaystävälliset hinnat. Eräs portsari on todella natsi, joten ei kannata suututtaa sitä. Keskiviikko on myös hyvä päivä kiertää pienempiä kivoja baareja, esimerkiksi Otto K., Never Grow Old, Graali yms.
Torstaina Hevimestan eurot kutsuvat kanta-asiakkaitaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jollei sitten halua mennä laulamaan Pepperiin karaokea tai lähteä Dixoniin ranskiksille. Jälkimmäisen lähettyvillä ei kannata liikkua yksin, eikä pelkässä naisseurassa. Suosittelen välttelemään tyyppejä, jotka kantavat asetta tai näyttävät muuten vain hyvin toppilalaisilta.
Perjantaina kaikki 15-18 vuotiaat ouluaistytsyt ottavat poitsufrendinsä mukaan ja menevät jonottamaan Onnelaan kuka kenenkin henkkareilla. Me muut yritämme joko hyvällä itseluottamuksella Kaarlenholviin toivoen että natsi-portsari ei ole töissä, tai menemme 45seen jos siellä ei ole liian kallista keikkaa. 45 on viihtyisä ja mukava yökerho hyvällä sijainnilla. Yksi vaihtoehto on pitää perjantaina vapaapäivä. Myös Yöhuikka on käymisen arvoinen paikka, se aukeaa vasta klo 23.
Lauantaisin on joskus Bar Becksukin auki, mutta ei aina. Ikärajat ovat Oulussa lauantaisin korkeimmillaan, mutta ei ole tavatonta mennä esimerkiksi Cabaretiin (k22) kahdeksantoistavuotiaana ilmaiseksi jonojen ohi, jos vain on niin VIP kuin me. Kantis on viihtyisä paikka, ja ainakin koulujen päättäjäisiltana siellä on paljon porukkaa, vaikka musiikki olikin silloin täyttä kuraa.
Sunnuntaina Cabaretiin on hyvä mennä, koska ikäraja on silloin 18 ja siellä on eurot. Tämän jälkeen on suositeltavaa mennä vielä leikkimään Ainolanpuistoon ja uimaan Tuiran rantaan.
Tervemenoa kokeilemaan!
Tiia
Olen saanut paljon kyselyjä facebookissa Oulusta ja sen erilaisista mahdollisuuksista varsinkin glamouriseen yöelämään liittyen.
Tässä vinkkejä Oulun yöelämään matkaaville:
Maanantaisin ehdoton suosikki on Hevimesta, koska siellä on eurot. Sinne kannattaa mennä jo heti klo 22 isolla porukalla ja juoda kilpaa kavereita pöydän alle. Jos haluaa sivistyneesti huijata itseään eli mennä "yksille", voi mennä esimerkiksi Kulumaan (ottavat sisälle vaikka olisit nainen ja sinulla on viikset ja sombrero!). Varma valinta kesäisenä päivänä on myös pussikaljoittelu torinrannassa OSYK:in huudeilla.
Tiistai on hyvä päivä viettää yöelämää missä päin Oulua tahansa, koska kukaan ei ole liikenteessä ja mikään paikka ei ole auki. Tämä on vähän surullista, koska tiistaihan on pikkuperjantai siinä missä keskiviikko on pikkulauantai. Yksi vaihtoehto on mennä yliopisto-opiskelijoiden keskelle Caioon (mikä tietenkin vaatii rohkeutta), mutta se on nyt remontissa 31.8. asti. Pussikaljoittelu totta kai onnistuu esimerkiksi Leeverissä tai Kiikelissä. Rohkeimmat voivat tutustua Timpan mestaan, mutta todennäköisesti se alkaa olla kuuden jälkeen jo täynnä keski-ikäisiä känniääliötä.
Keskiviikko on hyvä päivä lähteä liikkeelle. Halutessaan voi mennä Onnelaan, siellä ei ole juuri ketään, jos ei lasketa seinän vierellä kyylääviä keski-ikäisiä pervoja, jotka ilmeisesti asuvat siellä. Muu väestö on lähinnä liian vähiin vaatteisiin pukeutuneita tsirbuloita, joiden ikä on keskimäärin 17. Oikeasti hyvä valinta on Kaarlenholvi, jonne jopa pääsee ihan virallisestikin 18-vuotiaat näin arkisin. Ainakin jos jaksaa jonottaa tarpeeksi kauan 25 asteen pakkasessa eikä haasta riitaa kovin monen tsiksin kanssa. Siellä on hyvä tanssia ja monesti ihan opiskelijaystävälliset hinnat. Eräs portsari on todella natsi, joten ei kannata suututtaa sitä. Keskiviikko on myös hyvä päivä kiertää pienempiä kivoja baareja, esimerkiksi Otto K., Never Grow Old, Graali yms.
Torstaina Hevimestan eurot kutsuvat kanta-asiakkaitaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jollei sitten halua mennä laulamaan Pepperiin karaokea tai lähteä Dixoniin ranskiksille. Jälkimmäisen lähettyvillä ei kannata liikkua yksin, eikä pelkässä naisseurassa. Suosittelen välttelemään tyyppejä, jotka kantavat asetta tai näyttävät muuten vain hyvin toppilalaisilta.
Perjantaina kaikki 15-18 vuotiaat ouluaistytsyt ottavat poitsufrendinsä mukaan ja menevät jonottamaan Onnelaan kuka kenenkin henkkareilla. Me muut yritämme joko hyvällä itseluottamuksella Kaarlenholviin toivoen että natsi-portsari ei ole töissä, tai menemme 45seen jos siellä ei ole liian kallista keikkaa. 45 on viihtyisä ja mukava yökerho hyvällä sijainnilla. Yksi vaihtoehto on pitää perjantaina vapaapäivä. Myös Yöhuikka on käymisen arvoinen paikka, se aukeaa vasta klo 23.
Lauantaisin on joskus Bar Becksukin auki, mutta ei aina. Ikärajat ovat Oulussa lauantaisin korkeimmillaan, mutta ei ole tavatonta mennä esimerkiksi Cabaretiin (k22) kahdeksantoistavuotiaana ilmaiseksi jonojen ohi, jos vain on niin VIP kuin me. Kantis on viihtyisä paikka, ja ainakin koulujen päättäjäisiltana siellä on paljon porukkaa, vaikka musiikki olikin silloin täyttä kuraa.
Sunnuntaina Cabaretiin on hyvä mennä, koska ikäraja on silloin 18 ja siellä on eurot. Tämän jälkeen on suositeltavaa mennä vielä leikkimään Ainolanpuistoon ja uimaan Tuiran rantaan.
Tervemenoa kokeilemaan!
Tiia
maanantai 19. heinäkuuta 2010
GLAMOURLOMA JA OMA HENKILÖKOHTAINEN VIP-ELÄMÄ
En löytänyt Itä-Suomesta rakkautta enkä siis muuttanut sinne asumaan. Se paikka oli täynnä miehiä joiden tyyli oli ihan taivaanrannan maalarin, eikä siis vastaa mielikuvaani turvallisesta ja rikkaasta jet-set elämää nauttivasta miehestä, joka tarjoilisi minulle shampanjaa ja luksusmatkoja Miamiin ja Hawaijille. En myöskään ole vielä löytänyt miestä, joka suostuisi ostamaan minulle tarpeeksi pitkän ja kalliin häämatkan, joten ei tästä nyt enempää.
Kahden viikon lomani etelän lämmössä muutti hiukan jo ennestäänkin glamourista ulkonäköäni epämuumimaisempaan suuntaan. Vaalean ihoni ja turvonneen olemukseni (johtuu vaan kesästä ja sitä seuraavasta lämpölaajenemisesta, en siis ole lihonut!!) vuoksi aloin omasta mielestäni muistuttaa päivä päivältä enemmän siis Muumia. Muumit ovat valkoisia ja pyöreitä otuksia. Nyt olen kuitenkin sopivasti päivettynyt ja luonnollisen vaalea tukkani on vaalentunut entisestään. Olen myös jonkin verran laihtunut. Suunnistus on hieno laji. Se on hieno laji varsinkin pitkän matkan kilpailussa paikkakunnalla, jossa samaan aikaan rikotaan lämpöennätyksiä. Välillä meni paremmin, välillä kävin kartoittamassa uusia alueita ja joskus alkoi jopa palella.
Loman aikani pääsin taas osaksi kaikenlaista VIP-ohjelmaa. Olin esimerkiksi katsomassa Huippuliigan sprinttiä viime keskiviikkona ja pääsin monta kertaa telkkariin, koska olin aitiopaikalla viimeisen rastin ja maaliviitoituksen välissä. Tunnistamista edesauttaa glamourinen pukeutumiseni, eli lähes sähkönsiniset minishortsit ja pinkki t-paita.
Kävimme perjantaina mittauttamassa rasvaprosenttimme, nesteytyksemme, lihasmassamme ja kaikkea muuta hienoa! Minä olen "hyvä/normaali" ja Lauri on "hoikka ja lihaksikas". Rasvaprosenttini oli lähes kaksinkertainen Lauriin verrattuna, mutta Lauri sanoi että se johtuu tisseistäni.
Toisen viikon mökkimme pihalla oli suuri ja kaunis järvi. Se ei paljon vilvoittanut kuumina päivinä, koska vesi oli noin 28-asteista, mutta uiminen olisi jopa ollut mielekästä jos ei olisi tarvinnut kahlata sata200 metriä ennen kuin vettä on enemmän kuin polviin. Tunnelma oli siis aivan kuin meren rannalla! Eräänä iltana koimme kauhun hetkiä, kun järven toisella puolella sattui onnettomuus. Sieltä alkoi kuulua avunhuutoja ja lähetimme soutuveneellisen miehiä (2 kpl) auttamaan. Pari moottorivenettä ehti kyseiseen paikkaan parin kilometrin päähän hiukan aikaisemmin, mutta reippaiden tiedustelijoidemme ansiosta saimme tietää mitä oli tapahtunut: joku miespuolinen henkilö oli tipahtanut moottoriveneestä veteen ja vene oli jäänyt pyörimään ympyrää. Pitää sitten leikkiä vesillä! En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet on just tollasia. Myöhemmin illalla ambulanssi kävi pihallamme. Annoimme haastattelun aiheeseen liittyen.
Miehet väittivät myös nähneensä rannassa ison (kahen kilon) siian, mutta tästä ei ole todistusaineistoa, vaikka he eräänlaisella harppuunalla yrittivätkin sitä metsästää.
Viime yönä minä ja glamouriset ystäväni Yö, Heidi, Lauri, Tuomo, Jussi ja Juhani menimme Cabaretiin juhlimaan sunnuntaita. Baareilun jälkeen menimme Ainolanpuistoon leikkimään ja kävimme vielä uimassa Tuiran rannalla kolmen jälkeen! Tai minä, Yö, Lauri ja Juhani uimme, muut olivat nössöjä. Tunsin taas pitkästä aikaa eläväni! Kyllä nämä Suomen kesät ovat mahtavia!
Tiia
Kahden viikon lomani etelän lämmössä muutti hiukan jo ennestäänkin glamourista ulkonäköäni epämuumimaisempaan suuntaan. Vaalean ihoni ja turvonneen olemukseni (johtuu vaan kesästä ja sitä seuraavasta lämpölaajenemisesta, en siis ole lihonut!!) vuoksi aloin omasta mielestäni muistuttaa päivä päivältä enemmän siis Muumia. Muumit ovat valkoisia ja pyöreitä otuksia. Nyt olen kuitenkin sopivasti päivettynyt ja luonnollisen vaalea tukkani on vaalentunut entisestään. Olen myös jonkin verran laihtunut. Suunnistus on hieno laji. Se on hieno laji varsinkin pitkän matkan kilpailussa paikkakunnalla, jossa samaan aikaan rikotaan lämpöennätyksiä. Välillä meni paremmin, välillä kävin kartoittamassa uusia alueita ja joskus alkoi jopa palella.
Loman aikani pääsin taas osaksi kaikenlaista VIP-ohjelmaa. Olin esimerkiksi katsomassa Huippuliigan sprinttiä viime keskiviikkona ja pääsin monta kertaa telkkariin, koska olin aitiopaikalla viimeisen rastin ja maaliviitoituksen välissä. Tunnistamista edesauttaa glamourinen pukeutumiseni, eli lähes sähkönsiniset minishortsit ja pinkki t-paita.
Kävimme perjantaina mittauttamassa rasvaprosenttimme, nesteytyksemme, lihasmassamme ja kaikkea muuta hienoa! Minä olen "hyvä/normaali" ja Lauri on "hoikka ja lihaksikas". Rasvaprosenttini oli lähes kaksinkertainen Lauriin verrattuna, mutta Lauri sanoi että se johtuu tisseistäni.
Toisen viikon mökkimme pihalla oli suuri ja kaunis järvi. Se ei paljon vilvoittanut kuumina päivinä, koska vesi oli noin 28-asteista, mutta uiminen olisi jopa ollut mielekästä jos ei olisi tarvinnut kahlata sata200 metriä ennen kuin vettä on enemmän kuin polviin. Tunnelma oli siis aivan kuin meren rannalla! Eräänä iltana koimme kauhun hetkiä, kun järven toisella puolella sattui onnettomuus. Sieltä alkoi kuulua avunhuutoja ja lähetimme soutuveneellisen miehiä (2 kpl) auttamaan. Pari moottorivenettä ehti kyseiseen paikkaan parin kilometrin päähän hiukan aikaisemmin, mutta reippaiden tiedustelijoidemme ansiosta saimme tietää mitä oli tapahtunut: joku miespuolinen henkilö oli tipahtanut moottoriveneestä veteen ja vene oli jäänyt pyörimään ympyrää. Pitää sitten leikkiä vesillä! En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet on just tollasia. Myöhemmin illalla ambulanssi kävi pihallamme. Annoimme haastattelun aiheeseen liittyen.
Miehet väittivät myös nähneensä rannassa ison (kahen kilon) siian, mutta tästä ei ole todistusaineistoa, vaikka he eräänlaisella harppuunalla yrittivätkin sitä metsästää.
Viime yönä minä ja glamouriset ystäväni Yö, Heidi, Lauri, Tuomo, Jussi ja Juhani menimme Cabaretiin juhlimaan sunnuntaita. Baareilun jälkeen menimme Ainolanpuistoon leikkimään ja kävimme vielä uimassa Tuiran rannalla kolmen jälkeen! Tai minä, Yö, Lauri ja Juhani uimme, muut olivat nössöjä. Tunsin taas pitkästä aikaa eläväni! Kyllä nämä Suomen kesät ovat mahtavia!
Tiia
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
EHKÄ MUUTAN ITÄ-SUOMEEN ETSIMÄÄN RAKKAUTTA
Tai ehkä vain lähden kahden viikon glamour-lomalle Puolangalle ja Imatralle. Rakkautta siellä totta kai tulee olemaan ilmassa, koska elämässäni on paljon rakkautta ja pidän rakkaudesta. Nainen ei ole nainen jos ei saa osakseen rakkautta!! Olisi henkisesti todella rankkaa jos ei olisi rakkautta, koska se on tällä hetkellä ainoa suuri asia joka menee hyvin elämässäni. On rakkaita ystäviä, tovereita ja frendejä, joiden kanssa olen jo nyt kokenut uusia ja valloittavia kesämuistoja. Sen lisäksi on rakastava poikaystävä, joka jopa tarjosi minulle ylihintaista juotavaa eilen yökerhossa!
Palatakseni vielä viime viikkoihin: paljon on tapahunut, koska emme ole ehtineet päivittää ajatuksiamme! Kommuunimme on hajonnut, Pinja-vaimo on muuttanut glamouriseen asuntoon, josta on huimat näkymät viereiseen taloon ja hänellä on nykyään kuuma ja seksikäs uusi vaimo. Veera lähtee ihan pian avaraan maailmaan reilaamaan, hän varmasti kertoo itse lisää glamourintäytteisestä matkastaan! Minä en asu missään, minulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Siihen nähden elämässäni menee hyvin! Asioista täytyy aina löytää positiivisia puolia. Niitä kyllä on. Ihan varmasti.
Perjantain käytin hienosti Kelalla ja työkkärissä asioidessani, Kelalta hankin korotonta lainaa heinäkuuksi ja työkkärissä jumitettiin tunti, koska Lauri jäi asumaan sinne koppiin jonku söpön naisen kanssa. Tai jotain. Tuomon, Pinjan ja Yön saapuessa ryntäsimme kaikki himojemme ohjaamana Subwaylle.
Eilen halusimme Yön, Veeran ja Laurin kanssa lähteä vähän juhlimaan. Ensin menimme käymään Paamin uudessa kodissa Toivoniemessä, joka on tämän pohjoisen Miamin hienostoaluetta. Tämän jälkeen suuntasimme keskustaan glamourisen Jennyn luo hänen uuteen kotiinsa. Keskustelimme vampyyreistä ja homoudesta. Tämän jälkeen lähinnä Veera-vaimon suurien Kaarle-himojen johdosta menimme jonottamaan Kaarleen, vaikka tiesimme, että lauantaisin sinne on ikäräjä 20, jonka meistä täytti ainoastaan Yö. Jos Veera ei olisi henkkarit ojossa ollut menossa kohti vittumaista natsi-portsaria, niin olisi ehkä ollut pieni mahdollisuus jopa päästä sisään (edessä olevilta tsirbuloilta ei kysytty papereita). Mutta nyt siis kävi näin. Päätimme sitten mennä Cabaretiin (joka on noin k22) ilmaiseksi jonojen ohi juomaan ilmaista skumppaa, koska olemme niin VIP ja elämämme on täynnä glamouria.
En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa, ja varsinkin näin lauantai-iltana se vaikutti hyvin viihtyisältä ja glamouriselta paikalta. Naisilla oli ehkä hiukan liian vähän vaatteita, mutta esimerkiksi Onnelaan verraten keski-ikä oli mieluisampi: lähempänä täysi-ikäisyyttä ja veikkaisin myös että lähempänä kolmeakymmentä kuin seitsemäätoista.
Ihanaa rakkauden täyttämää keskikesää kaikille faneilleni!!!! May all your dreams come true!!
Tiia
Palatakseni vielä viime viikkoihin: paljon on tapahunut, koska emme ole ehtineet päivittää ajatuksiamme! Kommuunimme on hajonnut, Pinja-vaimo on muuttanut glamouriseen asuntoon, josta on huimat näkymät viereiseen taloon ja hänellä on nykyään kuuma ja seksikäs uusi vaimo. Veera lähtee ihan pian avaraan maailmaan reilaamaan, hän varmasti kertoo itse lisää glamourintäytteisestä matkastaan! Minä en asu missään, minulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Siihen nähden elämässäni menee hyvin! Asioista täytyy aina löytää positiivisia puolia. Niitä kyllä on. Ihan varmasti.
Perjantain käytin hienosti Kelalla ja työkkärissä asioidessani, Kelalta hankin korotonta lainaa heinäkuuksi ja työkkärissä jumitettiin tunti, koska Lauri jäi asumaan sinne koppiin jonku söpön naisen kanssa. Tai jotain. Tuomon, Pinjan ja Yön saapuessa ryntäsimme kaikki himojemme ohjaamana Subwaylle.
Eilen halusimme Yön, Veeran ja Laurin kanssa lähteä vähän juhlimaan. Ensin menimme käymään Paamin uudessa kodissa Toivoniemessä, joka on tämän pohjoisen Miamin hienostoaluetta. Tämän jälkeen suuntasimme keskustaan glamourisen Jennyn luo hänen uuteen kotiinsa. Keskustelimme vampyyreistä ja homoudesta. Tämän jälkeen lähinnä Veera-vaimon suurien Kaarle-himojen johdosta menimme jonottamaan Kaarleen, vaikka tiesimme, että lauantaisin sinne on ikäräjä 20, jonka meistä täytti ainoastaan Yö. Jos Veera ei olisi henkkarit ojossa ollut menossa kohti vittumaista natsi-portsaria, niin olisi ehkä ollut pieni mahdollisuus jopa päästä sisään (edessä olevilta tsirbuloilta ei kysytty papereita). Mutta nyt siis kävi näin. Päätimme sitten mennä Cabaretiin (joka on noin k22) ilmaiseksi jonojen ohi juomaan ilmaista skumppaa, koska olemme niin VIP ja elämämme on täynnä glamouria.
En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa, ja varsinkin näin lauantai-iltana se vaikutti hyvin viihtyisältä ja glamouriselta paikalta. Naisilla oli ehkä hiukan liian vähän vaatteita, mutta esimerkiksi Onnelaan verraten keski-ikä oli mieluisampi: lähempänä täysi-ikäisyyttä ja veikkaisin myös että lähempänä kolmeakymmentä kuin seitsemäätoista.
Ihanaa rakkauden täyttämää keskikesää kaikille faneilleni!!!! May all your dreams come true!!
Tiia
tiistai 8. kesäkuuta 2010
ITKEN MIELUUMMIN AUTOSSA KUIN POLKUPYÖRÄN TARAKALLA JA TISSIT
Minä saan pian kaksi avomiestä ja yhden avovaimon. Minun tuleva avovaimoni Laura on myös minun entinen avovaimoni täältä Toppilasta. Minun toinen tuleva avomieheni on minun uusi facebook-kaverini Iiro, jota en ole vielä koskaan tavannut, mutta joka hyväksyi kaveripyyntöni varmasti houkuttelevan viestini vuoksi ("moi oon sun tuleva avovaimo =)"). Minun toinen avomieheni on minun oma henkilökohtainen poikaystäväni, joka voisi olla jopa tuleva aviomies jos ei olisi perunut saapumista häihimme, mutta joka oikeastaan saattaa tullakkin sinne koska ei menekään MM-katsastuksiin oman kipeän kylkilihasrepeämänsä takia, mutta me emme silti ole nyt kuitenkaan menossa oikeasti naimisiin, vaan pidämme vain glamouriset VIP-grillijuhlat, joista kerron kyllä sitten myöhemmin lisää!!!!
Tulevan avoeron johdosta yhteinen lapsemme Make muuttaa Helsinkiin minun ja Laura-äitinsä kanssa. Äidit Yö, Pinja ja Veera voivat hakea lapsensa joka toinen viikonloppu, niin kuin perinteisesti toimitaan tällaisissa tilanteissa. Pitää ottaa vielä selvää, että voiko hamstereita laittaa yksin kulkemaan junalla Helsinki-Oulu väliä. Itse asiassa kannattaa tarkistaa myös Helsinki-Kouvola -reitti, joka kulkisi Oulun kautta. Helsingistä Kouvolaan junalippu maksaa opiskelijoille vain 14 euroa ja jos ottaa pikajunavuoron, jolla on vaihto Oulussa, niin pääsee kätevästi halvemmalla tänne Pohjoisen Miamiin. Tästä tulikin mieleeni, että toivottavasti SLL lähettää minulle jäsenmaksulaskun myös nyt toisena välivuonna, että pääsen liikkumaan junalla.
Eilen kävimme pitkästä aikaa Mestan euroilla. Koska Lauri oli myöhässä, minulla tuli kiire tyhjentää oma Maggikseni glamourisessa Kiikelissä auringonlaskun sädehtiessä kauniisti. Älä opeta sorsaa uimaan taikka pingviiniä lentämään, niinhän siinä sitten kävikin että oma viini kilahti omaan päähän ja olihan se mukavaa. Puhuin Lauran turkkilaiselle "Öz"-ystävälle sujuvaa englantia ja oli hyvä idea juoda vielä lisää baariin päästyämme. Sitten minun nykyään jo yleinen ahdistus ja vitutus otti taas vallan ja ei siitä sen enempää. Tämä Öz-kaveri olikin jännä tapaus. Kukaan ei oikein tiennyt hänestä mitään, Laura vain aikoi ottaa avecin mukaan tullessaan tänne Helsingistä ja meillä oli erilaisia visioita salarakkaasta Lauran uuteen lemmikkiin, ja lopulta paljastui myös että Özin nimi ei suinkaan edes ollut Öz, vaan jotain ihan muuta? Hän oli kaiken kaikkiaan hyvin hauska ja glamourinen mieshenkilö, joka osasi sanoa hienosti "voi vittu!".
Tuksun ex-kihlattu Arto on hyväksynyt facebook-kaveripyyntöni ja pystyn nyt hyvin stalkkaamaan sekä hänen, että idolini Tuksun glamour-elämää. Olen hyvin kateellinen, koska Laura-vaimo on nähnyt Tuksun oikeassa elämässä! Ehkä minäkin sitten kun asun Helsingissä, joka on täynnä kaikenlaisia julkimoita. Huolehdin kyllä siitä, että pääsen sisäpiireihin ja elämäni on kaikin puolin glamourista. Siihen tarvitaan hienoja mekkoja, glitteriä ja asennetta!!
May all your dreams come true!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
Tulevan avoeron johdosta yhteinen lapsemme Make muuttaa Helsinkiin minun ja Laura-äitinsä kanssa. Äidit Yö, Pinja ja Veera voivat hakea lapsensa joka toinen viikonloppu, niin kuin perinteisesti toimitaan tällaisissa tilanteissa. Pitää ottaa vielä selvää, että voiko hamstereita laittaa yksin kulkemaan junalla Helsinki-Oulu väliä. Itse asiassa kannattaa tarkistaa myös Helsinki-Kouvola -reitti, joka kulkisi Oulun kautta. Helsingistä Kouvolaan junalippu maksaa opiskelijoille vain 14 euroa ja jos ottaa pikajunavuoron, jolla on vaihto Oulussa, niin pääsee kätevästi halvemmalla tänne Pohjoisen Miamiin. Tästä tulikin mieleeni, että toivottavasti SLL lähettää minulle jäsenmaksulaskun myös nyt toisena välivuonna, että pääsen liikkumaan junalla.
Eilen kävimme pitkästä aikaa Mestan euroilla. Koska Lauri oli myöhässä, minulla tuli kiire tyhjentää oma Maggikseni glamourisessa Kiikelissä auringonlaskun sädehtiessä kauniisti. Älä opeta sorsaa uimaan taikka pingviiniä lentämään, niinhän siinä sitten kävikin että oma viini kilahti omaan päähän ja olihan se mukavaa. Puhuin Lauran turkkilaiselle "Öz"-ystävälle sujuvaa englantia ja oli hyvä idea juoda vielä lisää baariin päästyämme. Sitten minun nykyään jo yleinen ahdistus ja vitutus otti taas vallan ja ei siitä sen enempää. Tämä Öz-kaveri olikin jännä tapaus. Kukaan ei oikein tiennyt hänestä mitään, Laura vain aikoi ottaa avecin mukaan tullessaan tänne Helsingistä ja meillä oli erilaisia visioita salarakkaasta Lauran uuteen lemmikkiin, ja lopulta paljastui myös että Özin nimi ei suinkaan edes ollut Öz, vaan jotain ihan muuta? Hän oli kaiken kaikkiaan hyvin hauska ja glamourinen mieshenkilö, joka osasi sanoa hienosti "voi vittu!".
Tuksun ex-kihlattu Arto on hyväksynyt facebook-kaveripyyntöni ja pystyn nyt hyvin stalkkaamaan sekä hänen, että idolini Tuksun glamour-elämää. Olen hyvin kateellinen, koska Laura-vaimo on nähnyt Tuksun oikeassa elämässä! Ehkä minäkin sitten kun asun Helsingissä, joka on täynnä kaikenlaisia julkimoita. Huolehdin kyllä siitä, että pääsen sisäpiireihin ja elämäni on kaikin puolin glamourista. Siihen tarvitaan hienoja mekkoja, glitteriä ja asennetta!!
May all your dreams come true!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Lopunaikoja ja tissejä.
Öö hei vaan kaikki rakkaat lukijat (ja heidän tissinsä). Nyt on kumma olo. Soitin juuri Posaukselle ja varmistin, että he onnellisina saavat minut asukkaakseen. Muutan siis Välkkylään heti heinäkuun alussa. Meinasi iskeä shokki, koska tajusin, että tämä erohan alkaa käydä konkreettiseksi. Mielellänihän olisin pitänyt vaimoja orjinani vielä jonkin aikaa, mutta eihän sille mitään voi, kun maailma kutsuu heitä eri kolkkiin. Onneksi kukaan ei esim. kuole, joten jonkinlaiset exäilyt lienevät mahdollisia tulevaisuudessa. Ja sitoohan meitä Maken yhteishuoltajuus, joten luultavasti pysyttelemme puheväleissä kuitenkin.
Olen yrittänyt pysytellä positiivisella mielellä kaiken tämän erosurun (lol, eiku? -kohun?) keskellä ajattelemalla tulevaa kämppääni. Se on helppoa, sillä olen jo nyt hitusen rakastunut tulevan asuinsijani pohjaratkaisuun. Lisäksi aina, kun muistan, että koulumatkani lyhenee n. 20 min. ja että sen voi suorittaa ilman kulkuneuvoja, ilostuttaa suunnattomasti. Omasta mielestäni hienoa on myös se, että voin sitten kyylätä tulevasta asunnostani kauniin ystävättäreni Annikan (blondatut hiukset, mätsää hyvin mm. hänen persoonallisuuteensa) elämää. Hän itse ei ole vaikuttanut olevan yhtä innoissaan. Itse asiassa hän on hakenut uutta kämppää, jossa kämppiskin heittää spagettia seinille ja ikkuna ittää. Spagetin kypsyys on erittäin hauska testata heittämällä se seinään kyllä.
Välkkylässä on sekin hyvä puoli, että liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Eli mielikuvitus pääsee taas liikkeelle tekosyitä keksiessä. Yö tosin ehotteli, että voisin joka aamu hiihtää tahi rullaluistella kouluun yhdessä Annikan kanssa. Omasta mielestä se on mahdotonta koska a) en omista monoja (sukset+sauvat kyllä löytyy) tai b) kuolisin joka aamu kateudesta, koska Annikalla on hienot roller derby -luistimet. Nii kerta.
Annikasta puheen ollen, tässä on juoruiluvastaus hänelle:
a) olen käynyt koulussa
b) olen ajatellut vaimoja
c) olen syönyt
d) olen yrittänyt nukkua
Siinä suunnilleen kaikki. Uskon, ettei kiinnosta.
Yleisön taholta on tullut toinenkin pyyntö, elikkä tekstaripaljastelusarjan jatko-osaa on toivottu. En jaksa nyt, ehkä ensi blogitekstissäni sitten. Ellei käy niin kuin Tukiaisen Johannalle, joka aina kertoo, mitä seuraavassa tekstissä kirjottaa, mutta ikinä ei sitten kirjoitakaan siitä vaan aivan jostain muusta. Huoh, naiset.
Oho, asia loppu. t. Pinja, tuleva kirjaston aikuisten osaston portsari
Olen yrittänyt pysytellä positiivisella mielellä kaiken tämän erosurun (lol, eiku? -kohun?) keskellä ajattelemalla tulevaa kämppääni. Se on helppoa, sillä olen jo nyt hitusen rakastunut tulevan asuinsijani pohjaratkaisuun. Lisäksi aina, kun muistan, että koulumatkani lyhenee n. 20 min. ja että sen voi suorittaa ilman kulkuneuvoja, ilostuttaa suunnattomasti. Omasta mielestäni hienoa on myös se, että voin sitten kyylätä tulevasta asunnostani kauniin ystävättäreni Annikan (blondatut hiukset, mätsää hyvin mm. hänen persoonallisuuteensa) elämää. Hän itse ei ole vaikuttanut olevan yhtä innoissaan. Itse asiassa hän on hakenut uutta kämppää, jossa kämppiskin heittää spagettia seinille ja ikkuna ittää. Spagetin kypsyys on erittäin hauska testata heittämällä se seinään kyllä.
Välkkylässä on sekin hyvä puoli, että liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Eli mielikuvitus pääsee taas liikkeelle tekosyitä keksiessä. Yö tosin ehotteli, että voisin joka aamu hiihtää tahi rullaluistella kouluun yhdessä Annikan kanssa. Omasta mielestä se on mahdotonta koska a) en omista monoja (sukset+sauvat kyllä löytyy) tai b) kuolisin joka aamu kateudesta, koska Annikalla on hienot roller derby -luistimet. Nii kerta.
Annikasta puheen ollen, tässä on juoruiluvastaus hänelle:
a) olen käynyt koulussa
b) olen ajatellut vaimoja
c) olen syönyt
d) olen yrittänyt nukkua
Siinä suunnilleen kaikki. Uskon, ettei kiinnosta.
Yleisön taholta on tullut toinenkin pyyntö, elikkä tekstaripaljastelusarjan jatko-osaa on toivottu. En jaksa nyt, ehkä ensi blogitekstissäni sitten. Ellei käy niin kuin Tukiaisen Johannalle, joka aina kertoo, mitä seuraavassa tekstissä kirjottaa, mutta ikinä ei sitten kirjoitakaan siitä vaan aivan jostain muusta. Huoh, naiset.
Oho, asia loppu. t. Pinja, tuleva kirjaston aikuisten osaston portsari
perjantai 4. kesäkuuta 2010
TISSITTISSITTISSIT, MYÖS MANSIKKASKUMPPAA JA GLAMOURMEKKOJA.
Otin vähän takaisin tuossa otsikossa, kun parahin Veera-vaimo teki edelliseen postaukseensa tissittömän otsikon. Mutta onhan se totta, että lähes kaikkien vaimojen tissit on niiiiiin nähty.
Omassa elämässäni on tapahtunut glamourisia ja jännittäviä asioita viime aikoina. Tiistaina kävin katsomassa Sinkkuelämää 2-elokuvan kutsuvierasnäytöksessä. Paikalla meitä odotti popcorn- ja limsatarjoilu, sekä goodie bagit, joissa oli muun muassa skumppaa, hajuvettä ja youth activator -mömmöä (muistaakseni Lancomen?) Elokuva oli kohtuullisen viihdyttävä, mutta hieman ylipitkä. Se ei missään nimessä vetänyt vertoja itse Sinkkuelämää-sarjalle. Kummallisin kohtaus oli sellainen, jossa päähenkilönelikko oli menossa ratsastamaan kamelilla. Heillä ei kuitenkaan ollut kamelinratsastusvaatteita, vaan mekot ja korkokengät. Tilanne muka pelastui, kun eräs pelastava enkeli toi heille muutamat Diorin ja Guccin kassit. "Ah, kamelinratsastusvaatteita!" Asut vaihdettuaan naiset lähtivät ratsastamaan, mutta eräällä heistä oli edelleen korkokengät. Uudet kledjut näyttivät muutenkin enemmän yökerho- kuin kamelinratsastusvaatteilta. En ihan ymmärtänyt tuota kohtausta.
Tuosta youth activatorista puheenollen, se tuli todella tarpeeseen: täytinhän eilen kaksikymmentä. Oli siis vitun tylsät synttärit. Mutta sain skumppaa aamupalaksi, mikä oli kivaaluksusta.Söin myös hyvää kakkua. Tein sen itse, heh heh. Se oli vaaleanpunainen. Veera teki toisen. Se ei ollut vaaleanpunainen, mutta se oli ihan kiva koska siinä oli mansikoita.(Veera: "Kuole,mää en tee sulle ikinä kakkua!"-> veera ei osaa päätellä yö syö vitusti - kakku on hyvää -syyseuraussuhdetta.)
Tänään vietimme Tiia- ja Veera-vaimojen kanssa upeaa päivää (typerä lause??!? peräänkuulutan aivotoimintaani) kun menimme Jaken valmistujaisiin =) Sää ei ihan suosinut meitä, joten kastuimme hieman kipitellessämme autosta kukkakauppaan yms. Kakku oli onneksi tosi hyvää. Olen syönyt viime aikoina hulluna kakkua. Veera piti erityisesti voileipäkakusta. Veimme Jakelle itsetekemämme hienon kortin, mutta joku asetteli sen pöydälle ylösalaisin (vahingossa).
Illalla jatkoimme omaa glamourpäiväämme eksklusiivisellä vaimotuokiolla Fresitan ja kärsäpelin parissa. Veeran ja Tiian kärsät hävisivät. Kävi muuten kummallinen sattuma tuolla Jaken bileissä, kun eräs satunnainen small talk-tuokio johti paljastukseen: Jaken kaverilla on myös kärsäpeli! Luulimme olevamme lähes ainoita maailmassa, jotka sitä pelailevat.
Bileet jatkuvat huomenna, sillä kiertelemme kaikki omilla tahoillamme lakkiaisissa. Kokoonnumme todennäköisesti Raulin lakkiaisiin, josta kenties suuntaamme vielä joskus keskustan hulinoihin!
Rakkainterveisin 20-kymppinen Yö, joka on tosi huono kirjoittamaan, ja jolla onvaikeuksia jähmeän välinäppäimenkanssa
ps. olen naimisissa elämä on ihanaaaaaaaaaaaaaaaa =)
ps. tykkään pinjasta tooosi paljon vaikka hän on joskus ääliö sillä olen myös itse ääliö =)
ps. tykkään titetysti myös muista vaimoista heh heh =)
Omassa elämässäni on tapahtunut glamourisia ja jännittäviä asioita viime aikoina. Tiistaina kävin katsomassa Sinkkuelämää 2-elokuvan kutsuvierasnäytöksessä. Paikalla meitä odotti popcorn- ja limsatarjoilu, sekä goodie bagit, joissa oli muun muassa skumppaa, hajuvettä ja youth activator -mömmöä (muistaakseni Lancomen?) Elokuva oli kohtuullisen viihdyttävä, mutta hieman ylipitkä. Se ei missään nimessä vetänyt vertoja itse Sinkkuelämää-sarjalle. Kummallisin kohtaus oli sellainen, jossa päähenkilönelikko oli menossa ratsastamaan kamelilla. Heillä ei kuitenkaan ollut kamelinratsastusvaatteita, vaan mekot ja korkokengät. Tilanne muka pelastui, kun eräs pelastava enkeli toi heille muutamat Diorin ja Guccin kassit. "Ah, kamelinratsastusvaatteita!" Asut vaihdettuaan naiset lähtivät ratsastamaan, mutta eräällä heistä oli edelleen korkokengät. Uudet kledjut näyttivät muutenkin enemmän yökerho- kuin kamelinratsastusvaatteilta. En ihan ymmärtänyt tuota kohtausta.
Tuosta youth activatorista puheenollen, se tuli todella tarpeeseen: täytinhän eilen kaksikymmentä. Oli siis vitun tylsät synttärit. Mutta sain skumppaa aamupalaksi, mikä oli kivaaluksusta.Söin myös hyvää kakkua. Tein sen itse, heh heh. Se oli vaaleanpunainen. Veera teki toisen. Se ei ollut vaaleanpunainen, mutta se oli ihan kiva koska siinä oli mansikoita.(Veera: "Kuole,mää en tee sulle ikinä kakkua!"-> veera ei osaa päätellä yö syö vitusti - kakku on hyvää -syyseuraussuhdetta.)
Tänään vietimme Tiia- ja Veera-vaimojen kanssa upeaa päivää (typerä lause??!? peräänkuulutan aivotoimintaani) kun menimme Jaken valmistujaisiin =) Sää ei ihan suosinut meitä, joten kastuimme hieman kipitellessämme autosta kukkakauppaan yms. Kakku oli onneksi tosi hyvää. Olen syönyt viime aikoina hulluna kakkua. Veera piti erityisesti voileipäkakusta. Veimme Jakelle itsetekemämme hienon kortin, mutta joku asetteli sen pöydälle ylösalaisin (vahingossa).
Illalla jatkoimme omaa glamourpäiväämme eksklusiivisellä vaimotuokiolla Fresitan ja kärsäpelin parissa. Veeran ja Tiian kärsät hävisivät. Kävi muuten kummallinen sattuma tuolla Jaken bileissä, kun eräs satunnainen small talk-tuokio johti paljastukseen: Jaken kaverilla on myös kärsäpeli! Luulimme olevamme lähes ainoita maailmassa, jotka sitä pelailevat.
Bileet jatkuvat huomenna, sillä kiertelemme kaikki omilla tahoillamme lakkiaisissa. Kokoonnumme todennäköisesti Raulin lakkiaisiin, josta kenties suuntaamme vielä joskus keskustan hulinoihin!
Rakkainterveisin 20-kymppinen Yö, joka on tosi huono kirjoittamaan, ja jolla onvaikeuksia jähmeän välinäppäimenkanssa
ps. olen naimisissa elämä on ihanaaaaaaaaaaaaaaaa =)
ps. tykkään pinjasta tooosi paljon vaikka hän on joskus ääliö sillä olen myös itse ääliö =)
ps. tykkään titetysti myös muista vaimoista heh heh =)
Glitteriä, arkea ja kaatosade
Hei taas. Viime viikonloppuna minun ja Yön (kaunis, vaaleat lyhyet hiukset) elämä oli todella glamourista, sillä osallistuimme Euroviisusitseille. Sitsithän ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa mm. juodaan alkoholia ja lisäksi ehkä vähän lauletaan ja syödään. Nämä sitsit olivat euroviisupukukoodin johdosta hyperglamouriset. Päällämme meillä oli Ruotsista uniikkivaateliikkeestä ostetut glamouröverimekot, jotka maksoivat tosi paljon, esim 320 (kruunua). Oli todella hienoa päästä käyttämään niitä =) Lisäksi jaksoimme meikata ainakin n. sata vuotta, minä aikana Yö sai jopa timantti-irtoripset päähänsä. Omissa kasvoissamme oli lisäksi ripsiliimattuja minitimantteja ja glitteriä sekä muuta kiinnostavaa, kun lopulta lähdimme kipittämään sitsipaikalle. Herätimme matkalla hieman huomiota, tämä on varma todiste siitä että suomessa glamour ei ole vielä aivan jokapäiväinen asia. Esimerkiksi todella harvat naiset käyttävät irtoripsiä ja korkokenkiä joka päivä, luojan kiitos.
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
tiistai 1. kesäkuuta 2010
HÄÄT ON PERUTTU! TISSIT.
Johanna Tukiainen ei ole ainoa, joka joutuu luopumaan kesähäistään. Minun omat henkilökohtaiset kesähääni ovat nyt myöskin jäissä, koska ex-tuleva aviomieheni ilmoitti, että hänellä on menoa hääpäivänämme 12. kesäkuuta! Minusta on vähän huono tekosyy olla saapumatta omiin häihinsä siksi, että on silloin nuorten suunnistuksen MM-katsastuksissa.
Olen miettinyt, josko muuttaisin häätilaisuuteni tavallisiksi VIP-grillijuhliksi, koska paikka on jo varattuna. Saa nähdä, mihin oma mielenterveyteni riittää. Minulla on kyllä niin paljon glamourisia ystäviä, että saisimme hienot hääjuhlat aikaan myös ilman miestäni!
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin testijuoksemassa iltarastien ratoja. Nelosrastille rynnätessäni lensin mukkelis makkelis ja loukkasin varemman sääreni. Sain kaksi isoa ja veristä haavaa sekä päästin vertahyytävän karjahduksen. Jouduin keskeyttämään juoksukyvyttömyyteni vuoksi ja nilkutin takaisin. Myös Lauri oli keskeyttänyt oman ratansa oman henkilökohtaisen vatsakylkilihasrevähdysvammajuoksukyvyttömyytensä vuoksi.
Olen lukenut viime aikoina paljon erilaisia laihdutusblogeja. Saan niistä paljon vaikutteita. Mitä enemmän luen, sitä nälkäisempi minusta tulee ja sitä enemmän syön. Jos lukee paljon tieteellisiä tekstejä, joissa kerrotaan lähinnä syödyistä ja liikutuista kalorimääristä, niin kyllähän sitä vähemmästäkin alkaa tekemään mieli pitsaa ja hampurilaisia! "Voi ei, olen vain 210cm pitkä ja painan 3,4 kiloa, olen liian lihava!!" ja "Onneksi liikuin tänään 700ckal koska söin kokonaisen puolikkaan kiivin!".
Kävin eilen shoppailemassa! Yritin etsiä korkokenkiä, mutta löysinkin hameen ja aurinkolasit. Huomenna täytyy mennä uudestaan, koska on kenkien lisäksi vielä muutakin ostettavaa. Niin kuin Huippumalli-ystävämme Mari Torni on sanonut: "Jokainenhan nainen nyt osaa oikeesti niinku shoppailla. Se ei oikeesti oo jos se ei osaa shoppailla nii sit on jotai pahasti vialla. Pitää mennä käymää lääkäris."
Tänään on virallinen "Wear a Dress Day" ja olen siis pukeutunut mekkoon heti herättyäni (kompurointini metsässä ei johtunut mekosta, silloin päälläni olivat aivan omat suunnistuskamppeeni) ja nyt olen taas glamourinen ja sensuelli kauniissa mekossani. Myös Yö-vaimo (vaaleat hiukset) on pukeutunut mekkoon ja on muutenki glamourinen niin kuin aina.
Tiia
Olen miettinyt, josko muuttaisin häätilaisuuteni tavallisiksi VIP-grillijuhliksi, koska paikka on jo varattuna. Saa nähdä, mihin oma mielenterveyteni riittää. Minulla on kyllä niin paljon glamourisia ystäviä, että saisimme hienot hääjuhlat aikaan myös ilman miestäni!
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin testijuoksemassa iltarastien ratoja. Nelosrastille rynnätessäni lensin mukkelis makkelis ja loukkasin varemman sääreni. Sain kaksi isoa ja veristä haavaa sekä päästin vertahyytävän karjahduksen. Jouduin keskeyttämään juoksukyvyttömyyteni vuoksi ja nilkutin takaisin. Myös Lauri oli keskeyttänyt oman ratansa oman henkilökohtaisen vatsakylkilihasrevähdysvammajuoksukyvyttömyytensä vuoksi.
Olen lukenut viime aikoina paljon erilaisia laihdutusblogeja. Saan niistä paljon vaikutteita. Mitä enemmän luen, sitä nälkäisempi minusta tulee ja sitä enemmän syön. Jos lukee paljon tieteellisiä tekstejä, joissa kerrotaan lähinnä syödyistä ja liikutuista kalorimääristä, niin kyllähän sitä vähemmästäkin alkaa tekemään mieli pitsaa ja hampurilaisia! "Voi ei, olen vain 210cm pitkä ja painan 3,4 kiloa, olen liian lihava!!" ja "Onneksi liikuin tänään 700ckal koska söin kokonaisen puolikkaan kiivin!".
Kävin eilen shoppailemassa! Yritin etsiä korkokenkiä, mutta löysinkin hameen ja aurinkolasit. Huomenna täytyy mennä uudestaan, koska on kenkien lisäksi vielä muutakin ostettavaa. Niin kuin Huippumalli-ystävämme Mari Torni on sanonut: "Jokainenhan nainen nyt osaa oikeesti niinku shoppailla. Se ei oikeesti oo jos se ei osaa shoppailla nii sit on jotai pahasti vialla. Pitää mennä käymää lääkäris."
Tänään on virallinen "Wear a Dress Day" ja olen siis pukeutunut mekkoon heti herättyäni (kompurointini metsässä ei johtunut mekosta, silloin päälläni olivat aivan omat suunnistuskamppeeni) ja nyt olen taas glamourinen ja sensuelli kauniissa mekossani. Myös Yö-vaimo (vaaleat hiukset) on pukeutunut mekkoon ja on muutenki glamourinen niin kuin aina.
Tiia
maanantai 24. toukokuuta 2010
OMAN KANTAPÄÄN KAUTTA KOHTI GLAMOUR-ELÄMÄÄ JA TISSEJÄ
Pian viimeisimmän bloggaukseni jälkeen saimme kuulla suru-uutisen: Tuksu on perunut omat häänsä! Olemme omien surujemme murtamina, koska olisimme halunneet glamouriset prinsessa-häät ja onnellisen Tuksun. Viimesimmässä blogi-päivityksessään hän kuitenkin ilmoittaa epäsuorasti, että häät ovat jäissä, mutta eivät peruttu. Vielä on siis toivoa! Onneksi vaimoni saivat vähän prinsessa-tyylistä glamouria eilen, koska rakas tummahiuksinen vaimoni Pinja täytti 2-kymmentä vuotta ja hän sai Justin Bieber -synttärikakun. Lisäksi näin helluntain kunniaksi he ovat käyneet kirkossa! Toivottavasti kenellekkään ei paljastunut meidän kirkkoonkuulumattomuutemme. Minä olin oman itseni ja suunnistajaystävieni kanssa etelän lämmössä suunnistamassa.
Matkasin siis Oulusta noin 632 kilometrin päähän Kirkkonummelle, jotta voisin suunnistaa lauantaina 2,1 ja 2,3 kilometriä. Matkalla keikkabussi-tyyppisessä asuntoautossa pelasimme tuppea mennessä noin 8 tuntia, siirtymisissä muihin hienostuneisiin ja kuuluisiin paikkoihin (Sammatti, Lohja, Somero) noin 2 tuntia, ja takaisin tullessa taas noin 8 tuntia. Tuppi on kyllä todella glamourinen ja hienostunut seurapiirileikki.
Glamouriseen elämään ei välttämättä vaadita miljoonaelämää ja jetset-piirejä. Olen huomannut, että mieheltä saadut huomionosoitukset ja sanat ovat tärkeitä, ja arvostan turvallista ja taloudellisesti tasapainoista elämää. Työttömyyspäivärahalla elää ihan hyvin, mutta opintotuki on liian pieni. Ei ole väliä onko mies käynyt kouluja, kunhan hän on hyväsydäminen ja ajattelee kauniisti.
Oma henkilökohtainen itseni odottaa innolla alle kahden viikon päästä olevia ystävieni valmistujaisjuhlia. Tavoitteenani on ehtiä noin kahdeksaan juhlapaikkaan viikonlopun aikana, suurin osa ajoittuu lauantaille. Minulla on niin suuret piirit, että elämäni on välillä todella rankkaa, koska minulla ei ole liikkumiseen yksityislentokonetta, joka olisi todella kätevä! Juhlia varten olen pitkän metsästyksen tuloksena onnistunut hankkimaan glamourisen pinkin prinsessa-tyylisen mekon. Pidän siitä todella kovasti, se saa minut tuntemaan oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Vielä kun siihen yhdistää nämä sensuellit huulet ja glamouriset sirot korkokenkäni, joita omistan noin yksi (1) paria, on lopputulos lähen täydellisyyttä hipova!
Tiia
Matkasin siis Oulusta noin 632 kilometrin päähän Kirkkonummelle, jotta voisin suunnistaa lauantaina 2,1 ja 2,3 kilometriä. Matkalla keikkabussi-tyyppisessä asuntoautossa pelasimme tuppea mennessä noin 8 tuntia, siirtymisissä muihin hienostuneisiin ja kuuluisiin paikkoihin (Sammatti, Lohja, Somero) noin 2 tuntia, ja takaisin tullessa taas noin 8 tuntia. Tuppi on kyllä todella glamourinen ja hienostunut seurapiirileikki.
Glamouriseen elämään ei välttämättä vaadita miljoonaelämää ja jetset-piirejä. Olen huomannut, että mieheltä saadut huomionosoitukset ja sanat ovat tärkeitä, ja arvostan turvallista ja taloudellisesti tasapainoista elämää. Työttömyyspäivärahalla elää ihan hyvin, mutta opintotuki on liian pieni. Ei ole väliä onko mies käynyt kouluja, kunhan hän on hyväsydäminen ja ajattelee kauniisti.
Oma henkilökohtainen itseni odottaa innolla alle kahden viikon päästä olevia ystävieni valmistujaisjuhlia. Tavoitteenani on ehtiä noin kahdeksaan juhlapaikkaan viikonlopun aikana, suurin osa ajoittuu lauantaille. Minulla on niin suuret piirit, että elämäni on välillä todella rankkaa, koska minulla ei ole liikkumiseen yksityislentokonetta, joka olisi todella kätevä! Juhlia varten olen pitkän metsästyksen tuloksena onnistunut hankkimaan glamourisen pinkin prinsessa-tyylisen mekon. Pidän siitä todella kovasti, se saa minut tuntemaan oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Vielä kun siihen yhdistää nämä sensuellit huulet ja glamouriset sirot korkokenkäni, joita omistan noin yksi (1) paria, on lopputulos lähen täydellisyyttä hipova!
Tiia
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
PRINSESSAHÄITÄ JA KESÄJUHLIA, TISSIT
Hiphei ystäväiseni, muistakaa pitää hattuja omissa päissänne ja pitää itsenne ja ystävänne aurinkorasvaisina, jottei oma vartalo kärähtisi! Elämämme on täynnä glamouria ja auringonpaistetta, olemme saaneet ilmaston tällä kertaa jostai aivan muualta kuin brittein saarilta.
Omat kesähääni lähestyvät huimaa vauhtia, lupasin järjestää juhlat, vaikka itse naimisiinmeno olikin lähinnä aprillipila! Myös Laura-vaimo on suunnitellut kesähäitä! Ja glamourinen, vaaleahiuksinen vaimoni Yö tosin meni naimisiin Timon kanssa tässä pari viikkoa sitten! Tästä esimerkkiä ottaen ystävämme Johanna Tukiainen päätti pari päivää myöhemmin mennä kihloihin glamourisen kolmen päivän tuttavansa Arton kanssa! Arto lienee varmasti hieno mies, vaikka ei olekaan vielä hyväksynyt omaa henkilökohtaista fb-kaverikutsuani. Sitä odotellessa. Rakkaan ystäväni Juuson ystävä lähes tuntee Arton henkilökohtaisesti, vaikka ei tiedäkään kuka hän on, mutta heillä on yhteinen sukunimi! Maailma on todella pieni! Minusta on myös jännittävää, että kun on tuntenut ihmisen kolme päivää, niin siinä ajassa pystyy juttelemaan hänen kanssaan satoja tunteja.
Minun oma henkilökohtainen poikaystäväni ei ole luvannut ostaa minulle matkaa Miamiin. Keskustelimme aiheesta ja hän sanoi että jos vaatisin sitä niin hän ostaisi pelkän menolipun. No, ehkä sekin on jotain.
Me haluaisimme todella kutsun Tuksun ja Arton glamour-prinsessahäihin. Olemme jo suunnitelleet myyvämme Seiskalle jutun, jossa esittelemme elämäämme, sitä kuinka haluaisimme olla kuin Tuksu. Kuljemme prinsessamekoissamme ympäriinsä omassa kodissamme. Voisimme esitellä Tuksun kuvat seinillämme ja Tuksu-alttarimme. Osaamme myös Lööppijulkkis-biisin sanat ulkoa ja voisimme laulaa sen!
WE LOVE YOU ALL SO MUCH!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
Omat kesähääni lähestyvät huimaa vauhtia, lupasin järjestää juhlat, vaikka itse naimisiinmeno olikin lähinnä aprillipila! Myös Laura-vaimo on suunnitellut kesähäitä! Ja glamourinen, vaaleahiuksinen vaimoni Yö tosin meni naimisiin Timon kanssa tässä pari viikkoa sitten! Tästä esimerkkiä ottaen ystävämme Johanna Tukiainen päätti pari päivää myöhemmin mennä kihloihin glamourisen kolmen päivän tuttavansa Arton kanssa! Arto lienee varmasti hieno mies, vaikka ei olekaan vielä hyväksynyt omaa henkilökohtaista fb-kaverikutsuani. Sitä odotellessa. Rakkaan ystäväni Juuson ystävä lähes tuntee Arton henkilökohtaisesti, vaikka ei tiedäkään kuka hän on, mutta heillä on yhteinen sukunimi! Maailma on todella pieni! Minusta on myös jännittävää, että kun on tuntenut ihmisen kolme päivää, niin siinä ajassa pystyy juttelemaan hänen kanssaan satoja tunteja.
Minun oma henkilökohtainen poikaystäväni ei ole luvannut ostaa minulle matkaa Miamiin. Keskustelimme aiheesta ja hän sanoi että jos vaatisin sitä niin hän ostaisi pelkän menolipun. No, ehkä sekin on jotain.
Me haluaisimme todella kutsun Tuksun ja Arton glamour-prinsessahäihin. Olemme jo suunnitelleet myyvämme Seiskalle jutun, jossa esittelemme elämäämme, sitä kuinka haluaisimme olla kuin Tuksu. Kuljemme prinsessamekoissamme ympäriinsä omassa kodissamme. Voisimme esitellä Tuksun kuvat seinillämme ja Tuksu-alttarimme. Osaamme myös Lööppijulkkis-biisin sanat ulkoa ja voisimme laulaa sen!
WE LOVE YOU ALL SO MUCH!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
maanantai 3. toukokuuta 2010
TAUTISET KOHUVAIMOT JUHLIVAT JA NÄKIVÄT TISSEJÄ!
Veera tässä taas tosi pitkästä aikaa, moi vaan. Kirjoitan, koska Tiia käski. Käsky tuli tosi otolliseen aikaan, sillä minun pitää palauttaa n. 17 tunnin kuluttua 10-sivuinen essee, jota en ole tehnyt, mutta jonka aion tehdä, mikäli kuume ei taas nouse. Essee käsittelee erään Johannan kirjoituksia. Kyseessä eivät yllättäen ole Tuksun blogitekstit, vaan Johanna Korhosen kolumnit Hesarissa. Minusta molemmat Johannat ovat söpöjä ja erityisiä naisia, joilla on paljon mielipiteitä. :) Luulen, että heillä olisi paljon sanottavaa myös toisistaan.
Vappumme alkoi tosiaan hyvissä ajoin. Pinjan ja Yön kanssa aloitimme juhlimisen edellisen viikon lauantaina Becksussa. Ennen baariin lähtöä minä ja Yö saimme vuosisadan naisellisuuspuuskan ja esim. meikkasimme ja teimme tukalle juttuja, vaikka Pinja örisi vieressä. Olimme hieman huolissamme, että saamme turpiin (tämä oli molemmille eka kerta, heh) mutta näin ei käynyt, vaan oli aivan todella hauska ilta! Pitkät hiukseni vain herättivät hieman hämmennystä, minulta kysyttiin nimittäin kahdesti, mikä olen.
Seuraavana aamuna lähdimme Kirkkovenesoutuihin. Aurinko paistoi ja oli glamourista. Missasimme valitettavasti minun ja Yön opiskelukaverit, lähtö kun oli hieman myöhästynyt anonyymien henkilöiden krapulan vuoksi. Illalla menimme Fionaan ja sielläkin oli ihan kivaa, vaikka paikka oli omista mielistämme jokseenkin perseestä. Seurassamme liikkui myös Yön ja poikien joukkoon iskeytynyt, jännittävä henkilö, jota en ollut nähnyt aikaisemmin eivätkä hekään!
Viikko sitten maanantaina taas kävin piknikillä Adan (pitkät, punertavat hiukset). Piknikillä oli hieman kylmä, joten menimme Graaliin juomaan kaljaa ja Adan tilaamia, siistejä drinkkejä. Graali on hieno paikka maanantai-iltapäivänä. Joku jätkä tuli ilahtuneena kysymään minulta, olivatko päälläni olevat violetit haalarit Finanssin (taloustieteilijöitä, ällöö) ja missä tänään olisi bileet.
Tiistaina kävimme Reiveissä, niin kuin Tiia jo kertoikin. Aloitimme illan Päiväkännillä n. klo 15, mistä siirryimme Peppersiin (jossa oli jäätävää porukkaa, esim. spurguja ja karaokea laulavia kemistifukseja). Sieltä minä lähdin teatterille laulamaan juomalauluja muiden humanistien kanssa ja tytöt kotiin ehostautumaan sekä etkoilemaan lisää ennen Reivejä, jonne tsumbailin perässä joskus yhdeksän maissa. Matkalla huomasimme opiskelukavereideni kanssa mm., että on vaikeaa laulaa samalla kun pyöräilee, sillä happi loppuu kesken. Typerää. Tiistain ja keskiviikon bileistä en sitten jaksakaan kertoa enempää, koska niistä on tosi pitkä aika ja silleen. Heh heh.
Torstaina pidimme vaimoporukalla glamourisen oman välipäivän, jolloin söimme ruokaa, leivoimme kakun, pelasimme Afrikan tähteä (vitun tylsää ja Tiia voittaa aina), nautimme olkkarin glamourdiskopallotunnelmasta yms. Joimme myös hienostuneesti lasilliset punaviiniä. Tai siis ehkä kolmasosalasilliset. Kummitädiltäni saamani viinilasit ovat nimittäin aika isoja.
Rauhallisesti vietetty välipäivä kostautui, koska vappuaaton aamuna herätessäni olin vitun kuollut. Kurkkuun sattui eikä pystynyt puhumaan. Kaiken lisäksi Yökin oli herännyt tautisena! Myös Pinja oli vieläkin vähän kipeä. Tiia onneksi douppasi minut biletyskuntoon puoleenpäivään mennessä (Berocca-porejuomaa, c-vitaminia, kurkunpuudutustabletteja, teetä, hunajaa, Ibumaxia yms.) ja sitten lähdimme keskustaan. Eteisessä astuin muuten edellisenä päivänä selvinpäin rikkomani mukin minisirpaleeseen ja sain kantapäähäni ison, aggressiivisesti vuotavan haavan, jonka Tiia onneksi tukki Batman-laastarilla. Ei ihme, että vaimoni haki nyt keväällä esim. ensihoitajaksi. Hänellä on valtavasti lahjoja ja työkokemusta alalle.
Vappuaattona hiimailimme aluksi keskustassa, esim. Ainolassa, Stockalla, Subwaylla, kadunvaltauksessa, Lyseolla ja uudestaan Ainolassa. Tänä noin kahden tunnin aikana törmäsimme erääseen Juha-ystäväämme suunnilleen 40 kertaa. Näimme myös Pekan!! Se oli aivan helvetin jännittävää. Ylipäänsä tapasimme verrattain paljon ihmisiä, jotka olivat 1) vuoden ensimmäistä kertaa humalassa 2) eivät käyttäneet Facebookia. Kuinka eksoottista ja mukavaa. Kävimme myös Alkossa ja apteekissa, mikä oli mielestäni aika huvittava yhdistelmä. Apteekista ostin Bafucin-kurkkutabletteja, sillä kurkkuni oli edelleen vitun kipeä, ja myyjänainen toivotti minulle hauskaa vappua.
Tässä yhteydessä pitää myös mainita, että Ainolassa uittoja katsellessamme näimme myös ainakin kahdet tissit! Tiialla on tästä kuvallisia todisteitakin. Jotkut reippaat teekkaritytöt nimittäin pulahtivat vesiliukumäkeä alas ilman bikiniyläosan kiertämää. Näimme tietysti myös paljon alastomia miehiä, mutta se ei ollut kovin spessua. Asummehan Oulussa, jossa esimerkiksi useimpien Teekkaritalobileiden osanottajat järjestään unohtavat laittaa pyyhkeen päälle kun lähtevät saunasta.
Lopulta vakiinnuimme Ainolaan, jossa istuimme joidenkin opiskelijatyyppien kanssa ja nautimme glamourisesti esim. mehua, toista mehua, kaljaa, karpalolonkkua ja viiniä. Sieltä siirryimme eräisiin kotibileisiin (joissa aloin juoda viiniä vielä aggressiivisemmin, koska ääntä ei meinannut tulla yhtään ja sain eräältä toiselta flunssajuhlijalta tämän järkevän neuvon) ja sieltä toisiin, kälymme Tiian järjestämiin kotibileisiin, jossa äänentuotto-ongelmaa ei enää ollutkaan. Lähdimme sieltä lopulta kymmeneksi nelivitoseen, jossa ei kuitenkaan ollut ketään, paitsi aggressiivinen leipurijätkä joka lyöttäytyi seuraamme. Niinpä feidasimme kyseisen tyypin ja lähdimmekin jonottamaan Onnelaan.
Onnelan jono oli SAATANAN pitkä. En ole ikinä nähnyt yhtä pitkää jonoa. Seisoin siinä n. 15 minuuttia ja etenimme noin viisi metriä, mutta olimme edelleen kaukana esim. talon nurkasta. Jonottaminen sinne oli tosin kivempaa kuin vaikkapa Kaarleen jonottaminen penkkarien aikaan, koska oli n. 30 astetta lämpimämpää ja Yön glamourystävä Joni kivasti nesteytti meitä. Lopulta kuitenkin tympäännyin jonotukseen ja lähdin viettämään loppuiltaa Kantikseen muiden reippaiden opiskelijoiden kanssa. Kantis oli yllättävän glamourinen paikka, varsinkin kun ottaa huomioon, että olin kuvitellut sen enemmän Timpan mestan tapaiseksi. Tanssimme innokkaasti, kunnes kahdelta simahdin väsymykseen ja kurkkukipuun ja lähdin heivautumaan kotiin. Olin siis huono opiskelija, koska en jatkanut esim. Asematunnelin örinöihin ja Shamppanjamatineaan asti (eli yli yhdeksän aamulla), vaan ehkä ensi vuonna? Kotimatkalla tapasin Tiian, Yön ja Jonin ja kävelin Tiian kanssa koko matkan. Vaimo kertoi illan tapahtumista ja minä nyökyttelin, ravistelin päätä ja näytin peukkua.
Tällaista kommunikointia olen oikeastaan harrastanut siitä asti. Tänään tosin puhuin puhelimessa monta lausetta, kun kaunis ystäväni Ellu (vaaleat hiukset) soitti ja Tiia kävi viisi minuuttia kotona. Loppuosan päivästä olenkin nukkunut, datannut, syönyt Pirkka-nuudeleita (en ole addiktoitunut, mutta pidän niistä ja tulen surulliseksi ellen saa niitä), vältellyt esseetä ja lukenut kirjaa. Vähän on yksinäistä, sillä Pinja ja Yö tauteilevat jossain kuusessa vanhempiensa luona ja Tisbe välttelee kotia, ettei itse sairastu pahemmin. Huomenna ajattelin kuitenkin olla jo elävien kirjoissa. Tavallaan ei harmita, sillä kyllä vappu ja kaikki sen aikana kerätyt hienot kokemukset olivat tauteilun avoisia. Kuten vastikään kihlautunut Tuksu sanoisi, ihminen on 2-kymppinen vain kerran omassa elämässään, heh heh !! :)
Vappumme alkoi tosiaan hyvissä ajoin. Pinjan ja Yön kanssa aloitimme juhlimisen edellisen viikon lauantaina Becksussa. Ennen baariin lähtöä minä ja Yö saimme vuosisadan naisellisuuspuuskan ja esim. meikkasimme ja teimme tukalle juttuja, vaikka Pinja örisi vieressä. Olimme hieman huolissamme, että saamme turpiin (tämä oli molemmille eka kerta, heh) mutta näin ei käynyt, vaan oli aivan todella hauska ilta! Pitkät hiukseni vain herättivät hieman hämmennystä, minulta kysyttiin nimittäin kahdesti, mikä olen.
Seuraavana aamuna lähdimme Kirkkovenesoutuihin. Aurinko paistoi ja oli glamourista. Missasimme valitettavasti minun ja Yön opiskelukaverit, lähtö kun oli hieman myöhästynyt anonyymien henkilöiden krapulan vuoksi. Illalla menimme Fionaan ja sielläkin oli ihan kivaa, vaikka paikka oli omista mielistämme jokseenkin perseestä. Seurassamme liikkui myös Yön ja poikien joukkoon iskeytynyt, jännittävä henkilö, jota en ollut nähnyt aikaisemmin eivätkä hekään!
Viikko sitten maanantaina taas kävin piknikillä Adan (pitkät, punertavat hiukset). Piknikillä oli hieman kylmä, joten menimme Graaliin juomaan kaljaa ja Adan tilaamia, siistejä drinkkejä. Graali on hieno paikka maanantai-iltapäivänä. Joku jätkä tuli ilahtuneena kysymään minulta, olivatko päälläni olevat violetit haalarit Finanssin (taloustieteilijöitä, ällöö) ja missä tänään olisi bileet.
Tiistaina kävimme Reiveissä, niin kuin Tiia jo kertoikin. Aloitimme illan Päiväkännillä n. klo 15, mistä siirryimme Peppersiin (jossa oli jäätävää porukkaa, esim. spurguja ja karaokea laulavia kemistifukseja). Sieltä minä lähdin teatterille laulamaan juomalauluja muiden humanistien kanssa ja tytöt kotiin ehostautumaan sekä etkoilemaan lisää ennen Reivejä, jonne tsumbailin perässä joskus yhdeksän maissa. Matkalla huomasimme opiskelukavereideni kanssa mm., että on vaikeaa laulaa samalla kun pyöräilee, sillä happi loppuu kesken. Typerää. Tiistain ja keskiviikon bileistä en sitten jaksakaan kertoa enempää, koska niistä on tosi pitkä aika ja silleen. Heh heh.
Torstaina pidimme vaimoporukalla glamourisen oman välipäivän, jolloin söimme ruokaa, leivoimme kakun, pelasimme Afrikan tähteä (vitun tylsää ja Tiia voittaa aina), nautimme olkkarin glamourdiskopallotunnelmasta yms. Joimme myös hienostuneesti lasilliset punaviiniä. Tai siis ehkä kolmasosalasilliset. Kummitädiltäni saamani viinilasit ovat nimittäin aika isoja.
Rauhallisesti vietetty välipäivä kostautui, koska vappuaaton aamuna herätessäni olin vitun kuollut. Kurkkuun sattui eikä pystynyt puhumaan. Kaiken lisäksi Yökin oli herännyt tautisena! Myös Pinja oli vieläkin vähän kipeä. Tiia onneksi douppasi minut biletyskuntoon puoleenpäivään mennessä (Berocca-porejuomaa, c-vitaminia, kurkunpuudutustabletteja, teetä, hunajaa, Ibumaxia yms.) ja sitten lähdimme keskustaan. Eteisessä astuin muuten edellisenä päivänä selvinpäin rikkomani mukin minisirpaleeseen ja sain kantapäähäni ison, aggressiivisesti vuotavan haavan, jonka Tiia onneksi tukki Batman-laastarilla. Ei ihme, että vaimoni haki nyt keväällä esim. ensihoitajaksi. Hänellä on valtavasti lahjoja ja työkokemusta alalle.
Vappuaattona hiimailimme aluksi keskustassa, esim. Ainolassa, Stockalla, Subwaylla, kadunvaltauksessa, Lyseolla ja uudestaan Ainolassa. Tänä noin kahden tunnin aikana törmäsimme erääseen Juha-ystäväämme suunnilleen 40 kertaa. Näimme myös Pekan!! Se oli aivan helvetin jännittävää. Ylipäänsä tapasimme verrattain paljon ihmisiä, jotka olivat 1) vuoden ensimmäistä kertaa humalassa 2) eivät käyttäneet Facebookia. Kuinka eksoottista ja mukavaa. Kävimme myös Alkossa ja apteekissa, mikä oli mielestäni aika huvittava yhdistelmä. Apteekista ostin Bafucin-kurkkutabletteja, sillä kurkkuni oli edelleen vitun kipeä, ja myyjänainen toivotti minulle hauskaa vappua.
Tässä yhteydessä pitää myös mainita, että Ainolassa uittoja katsellessamme näimme myös ainakin kahdet tissit! Tiialla on tästä kuvallisia todisteitakin. Jotkut reippaat teekkaritytöt nimittäin pulahtivat vesiliukumäkeä alas ilman bikiniyläosan kiertämää. Näimme tietysti myös paljon alastomia miehiä, mutta se ei ollut kovin spessua. Asummehan Oulussa, jossa esimerkiksi useimpien Teekkaritalobileiden osanottajat järjestään unohtavat laittaa pyyhkeen päälle kun lähtevät saunasta.
Lopulta vakiinnuimme Ainolaan, jossa istuimme joidenkin opiskelijatyyppien kanssa ja nautimme glamourisesti esim. mehua, toista mehua, kaljaa, karpalolonkkua ja viiniä. Sieltä siirryimme eräisiin kotibileisiin (joissa aloin juoda viiniä vielä aggressiivisemmin, koska ääntä ei meinannut tulla yhtään ja sain eräältä toiselta flunssajuhlijalta tämän järkevän neuvon) ja sieltä toisiin, kälymme Tiian järjestämiin kotibileisiin, jossa äänentuotto-ongelmaa ei enää ollutkaan. Lähdimme sieltä lopulta kymmeneksi nelivitoseen, jossa ei kuitenkaan ollut ketään, paitsi aggressiivinen leipurijätkä joka lyöttäytyi seuraamme. Niinpä feidasimme kyseisen tyypin ja lähdimmekin jonottamaan Onnelaan.
Onnelan jono oli SAATANAN pitkä. En ole ikinä nähnyt yhtä pitkää jonoa. Seisoin siinä n. 15 minuuttia ja etenimme noin viisi metriä, mutta olimme edelleen kaukana esim. talon nurkasta. Jonottaminen sinne oli tosin kivempaa kuin vaikkapa Kaarleen jonottaminen penkkarien aikaan, koska oli n. 30 astetta lämpimämpää ja Yön glamourystävä Joni kivasti nesteytti meitä. Lopulta kuitenkin tympäännyin jonotukseen ja lähdin viettämään loppuiltaa Kantikseen muiden reippaiden opiskelijoiden kanssa. Kantis oli yllättävän glamourinen paikka, varsinkin kun ottaa huomioon, että olin kuvitellut sen enemmän Timpan mestan tapaiseksi. Tanssimme innokkaasti, kunnes kahdelta simahdin väsymykseen ja kurkkukipuun ja lähdin heivautumaan kotiin. Olin siis huono opiskelija, koska en jatkanut esim. Asematunnelin örinöihin ja Shamppanjamatineaan asti (eli yli yhdeksän aamulla), vaan ehkä ensi vuonna? Kotimatkalla tapasin Tiian, Yön ja Jonin ja kävelin Tiian kanssa koko matkan. Vaimo kertoi illan tapahtumista ja minä nyökyttelin, ravistelin päätä ja näytin peukkua.
Tällaista kommunikointia olen oikeastaan harrastanut siitä asti. Tänään tosin puhuin puhelimessa monta lausetta, kun kaunis ystäväni Ellu (vaaleat hiukset) soitti ja Tiia kävi viisi minuuttia kotona. Loppuosan päivästä olenkin nukkunut, datannut, syönyt Pirkka-nuudeleita (en ole addiktoitunut, mutta pidän niistä ja tulen surulliseksi ellen saa niitä), vältellyt esseetä ja lukenut kirjaa. Vähän on yksinäistä, sillä Pinja ja Yö tauteilevat jossain kuusessa vanhempiensa luona ja Tisbe välttelee kotia, ettei itse sairastu pahemmin. Huomenna ajattelin kuitenkin olla jo elävien kirjoissa. Tavallaan ei harmita, sillä kyllä vappu ja kaikki sen aikana kerätyt hienot kokemukset olivat tauteilun avoisia. Kuten vastikään kihlautunut Tuksu sanoisi, ihminen on 2-kymppinen vain kerran omassa elämässään, heh heh !! :)
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
GLAMOUR-KYNSIÄ JA VILLIÄ JUHLIMISTA
Viikko sitten olin taas aikuisten naisten kutsuilla, jossa meille oli kynsihoitoa ja sain taas glamourisia kynsikoruja ja täydellisen sensuellit kynnet. Kyllä tällaisia kelpaa esitellä. Harmi vaan viikonloppuna sattui olemaan suunnistuskilpailut ja kynteni ottivat vähän kontaktia luonnon kanssa kiipeillessäni kallioita omin kätösin. No, mutta minulla on tapana etsiä asioista positiivisuutta, joten en murehdi pikkujuttuja!
Viime viikon keskiviikkona Johanna Tukiainen oli Maria! tv-showssa esiintymässä. Minä ja vaimoni katsoimme tietenkin kyseisen jakson kukin omilla tahoillamme. Torstaina keskustelimme aiheesta, kuten ohjelmassa mainostetaan. Lisäksi katsoimme yhdessä netistä parhaat palat. Tuksu on niin glamourinen ja viehättävä nainen! Hän edusti prinsessamekossaan vaikka oli vasta saanut turpaan joltai hulttiomieheltä. En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet ovat just tollasia.
Kyllä tämä pohjoisen Miamin ilmasto on jännittävä! Maanantaina oli aivan kesä, varmaan kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistoi kauniisti. Tiistaiaamuna satoi vettä ja päivällä oli karmea lumimyrsky! Iltapäivällä paistoikin jo taas aurinko ja oli kaunis ilma, joka on jatkunut tähän aamuun.
Olemme aloittaneet Vapun vieton. Vaimoni aloittelivat ilmeisesti jo viime viikonloppuna kirkkoveneitä tuijotellen Tuiran rannassa, mutta minä olin silloin Lapissa ja Raumalla. Eleganttiin tyyliimme olemme sisustaneet kotimme teeman mukaisesti: olen hankkinut serpentiinejä! Meillä on myös simaa, mutta se on varmaan parasta vasta pitkälti Vapun jälkeen...
Eilen menimme Hevimestaan päiväkänneille. Joku nerokas opiskelija oli keksinyt, että eikö olisi kiva jos baarista tullessa bussit kulkisivat normaalisti (tai niin normaalisti kun ne Oulussa voivat kulkea, Oulun bussiliikenne 666) ja päivätaksalla, kaikki pitseeriat olisivat vielä auki ja kaljaa saisi kaupasta! Hieman ennen baarin sulkemista puoli viiden aikaan siirryimme vielä Pepperiin laulamaan karaokea näin tiistai-iltapäivän kunniaksi.
Illalla menimme vielä reiveihin Teekkaritalolle. Laitoimme Yön kanssa glamour-meikit omiin kasvoihimme ja etsimme sopivia asuja suuresta vaatevalikoimastamme. Neonkeltaiset suunnistushousuni miellyttivät kovasti Yötä, mutta hän tyytyi silti haalareihin. Matkalla eivät pysyneet kaikki muumit laaksossa, tai ainakaan Pinja ei pysynyt alamäessä Yön tarakalla, vaan tipahti ojaan ja satutti oman tissinsä! Onneksi Pinjan kalja (1 kpl) pysyi ehjänä. Paikalle saapuessamme huomasimme, että joku muukin oli tehnyt samanlaisen ratkaisun haalareiden suhteen! Suuren maailman meininkiin kuuluu tietenkin, että me olimme silti kaikista glamourisimpia.
Olen huomannut että painoni on noussut sitten seitsemännen luokan. Ainakin kaksi kiloa. En tiedä mistä se johtuu, en käytä masennuslääkkeitä, minulla ei ole ollut malariaa eikä todettu vajaatoimintaa omassa kilpirauhasessani. Luulen tämän johtuvan Britney Spears -ilmiöstä. Olen aina syvästi järkyttynyt kun painoani kysytään esimerkiksi verenluovutuksessa tai suksia ostaessa. Minusta on ilkeämielistä udella naisen omaa painoa! Onneksi eräs kuuluisa nainen on sanonut kannustavasti: "Jos haukutaan "läskiksi" voi aina ajatella, että voi laihduttaa. Rumat ihmiset eivät sen sijaan voi tehdä oikein mitään ulkonäölleen."
Tiia
Viime viikon keskiviikkona Johanna Tukiainen oli Maria! tv-showssa esiintymässä. Minä ja vaimoni katsoimme tietenkin kyseisen jakson kukin omilla tahoillamme. Torstaina keskustelimme aiheesta, kuten ohjelmassa mainostetaan. Lisäksi katsoimme yhdessä netistä parhaat palat. Tuksu on niin glamourinen ja viehättävä nainen! Hän edusti prinsessamekossaan vaikka oli vasta saanut turpaan joltai hulttiomieheltä. En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet ovat just tollasia.
Kyllä tämä pohjoisen Miamin ilmasto on jännittävä! Maanantaina oli aivan kesä, varmaan kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistoi kauniisti. Tiistaiaamuna satoi vettä ja päivällä oli karmea lumimyrsky! Iltapäivällä paistoikin jo taas aurinko ja oli kaunis ilma, joka on jatkunut tähän aamuun.
Olemme aloittaneet Vapun vieton. Vaimoni aloittelivat ilmeisesti jo viime viikonloppuna kirkkoveneitä tuijotellen Tuiran rannassa, mutta minä olin silloin Lapissa ja Raumalla. Eleganttiin tyyliimme olemme sisustaneet kotimme teeman mukaisesti: olen hankkinut serpentiinejä! Meillä on myös simaa, mutta se on varmaan parasta vasta pitkälti Vapun jälkeen...
Eilen menimme Hevimestaan päiväkänneille. Joku nerokas opiskelija oli keksinyt, että eikö olisi kiva jos baarista tullessa bussit kulkisivat normaalisti (tai niin normaalisti kun ne Oulussa voivat kulkea, Oulun bussiliikenne 666) ja päivätaksalla, kaikki pitseeriat olisivat vielä auki ja kaljaa saisi kaupasta! Hieman ennen baarin sulkemista puoli viiden aikaan siirryimme vielä Pepperiin laulamaan karaokea näin tiistai-iltapäivän kunniaksi.
Illalla menimme vielä reiveihin Teekkaritalolle. Laitoimme Yön kanssa glamour-meikit omiin kasvoihimme ja etsimme sopivia asuja suuresta vaatevalikoimastamme. Neonkeltaiset suunnistushousuni miellyttivät kovasti Yötä, mutta hän tyytyi silti haalareihin. Matkalla eivät pysyneet kaikki muumit laaksossa, tai ainakaan Pinja ei pysynyt alamäessä Yön tarakalla, vaan tipahti ojaan ja satutti oman tissinsä! Onneksi Pinjan kalja (1 kpl) pysyi ehjänä. Paikalle saapuessamme huomasimme, että joku muukin oli tehnyt samanlaisen ratkaisun haalareiden suhteen! Suuren maailman meininkiin kuuluu tietenkin, että me olimme silti kaikista glamourisimpia.
Olen huomannut että painoni on noussut sitten seitsemännen luokan. Ainakin kaksi kiloa. En tiedä mistä se johtuu, en käytä masennuslääkkeitä, minulla ei ole ollut malariaa eikä todettu vajaatoimintaa omassa kilpirauhasessani. Luulen tämän johtuvan Britney Spears -ilmiöstä. Olen aina syvästi järkyttynyt kun painoani kysytään esimerkiksi verenluovutuksessa tai suksia ostaessa. Minusta on ilkeämielistä udella naisen omaa painoa! Onneksi eräs kuuluisa nainen on sanonut kannustavasti: "Jos haukutaan "läskiksi" voi aina ajatella, että voi laihduttaa. Rumat ihmiset eivät sen sijaan voi tehdä oikein mitään ulkonäölleen."
Tiia
perjantai 16. huhtikuuta 2010
MEIDÄT HALUTAAN TELKKARIIN, KAUHUN HETKIÄ JA TISSIT
Sergelin Torgelilla koimme kauhun hetkiä, kun lokki kakkasi vain aavistuksen verran oikealle puolelleni, eli melkein meidän omien itsiemme päälle! Kyllä ruotsalaiset lintuset ovat välillä arvaamattomia!
Tukholmanreissun lopusta vielä sen verran, että terminaalissa tiedettiin meidän glamourisuudesta, joten meille annettiin B-luokan hytti, vaikka olimme varanneet ja maksaneet C-luokan hytin. Tämä kyseinen hytti oli tietenkin paljon glamourisempi kun ne autokannen alapuolella sijaitsevat kopperot, tämä nimittäin sijaitsi kannella yhdeksän, eli tax freen ja baarien yläpuolella. Lisäksi hyttiin kuului laajakuvatelevisio, kaappeja, paljon peilejä ja säälittävän pieni suihku. Tieto meistä oli kiirinyt myös Turkuun, sillä junalippujenmyyjäsetä halusi välttämättä laittaa meidät ykkösluokkaan istumaan, koska olemme niin glamourisia.
Junassa koin kauhun hetkiä, kun joku ulkomaalainen mieshenkilö tuli ahdistelemaan minua ja minun kaljojani! Hän olisi halunnut keskustella, mutta minä en halunnut keskustella hänen kanssaan muun muassa siksi, koska hän haisi pahalle ja oli kaikin tavoin hyvin epäilyttävä. Onneksi Pinja oli hyvä poikaystävä ja hääti hänet sinne missä pippuri kasvaa.
Mutta näin kotiin päästyämme olemme aloittaneet taas juhlimisen, olimme keskiviikkona Kaarlessa juhlimassa kesää glamouristen ystäviemme kanssa. Myös Laura-vaimo on Oulussa ja paikalla! Ilta venyi aamuun ja torstaipäivä oli kaikkien mielestä ratkiriemukas. Laura-vaimo jatkoi juhlintaa myös torstaina, ja jatkaa myös perjantaina, ja lauantaina.. Minun oma itseni keskittyy tasapainoisuuteen ja urheiluun koska pian täytyy avata kilpailukausi!
Meihin otettiin yhteyttä couchsurfing-profiilimme kautta: meitä halutaan kuvata irlantilaiseen tv-ohjelmaan! Tämä kyseinen irlantilainen seksikäs ja kaunis nainen oli tutustunut ja ihastunut profiiliimme ja kaikin puolin glamouriselta kuulostavaan elämäämme ja otti yhteyttä. Harmi vaan hän olisi tulossa kuvaamaan heinäkuussa, ja se on kiireistä aikaa meille kaikille, sitä paitsi saatan olla silloin jo Helsingissä. Elämässämme on niin paljon tällaisia hetkiä, että meillä on varaa karsia omien menojemme mukaan.
Helsingistä tai seudulta on vaikea löytää vuokrattavaa 5-6 huoneen omakotitaloa. Jos joku tietää jonkun niin kertokaa! Olemme perustamassa uutta kommuunia tulevien vaimojeni (Laura, Pirianna, Lauri, Valtteri ja Iiro) kanssa heinäkuun alusta.
Tiia
Tukholmanreissun lopusta vielä sen verran, että terminaalissa tiedettiin meidän glamourisuudesta, joten meille annettiin B-luokan hytti, vaikka olimme varanneet ja maksaneet C-luokan hytin. Tämä kyseinen hytti oli tietenkin paljon glamourisempi kun ne autokannen alapuolella sijaitsevat kopperot, tämä nimittäin sijaitsi kannella yhdeksän, eli tax freen ja baarien yläpuolella. Lisäksi hyttiin kuului laajakuvatelevisio, kaappeja, paljon peilejä ja säälittävän pieni suihku. Tieto meistä oli kiirinyt myös Turkuun, sillä junalippujenmyyjäsetä halusi välttämättä laittaa meidät ykkösluokkaan istumaan, koska olemme niin glamourisia.
Junassa koin kauhun hetkiä, kun joku ulkomaalainen mieshenkilö tuli ahdistelemaan minua ja minun kaljojani! Hän olisi halunnut keskustella, mutta minä en halunnut keskustella hänen kanssaan muun muassa siksi, koska hän haisi pahalle ja oli kaikin tavoin hyvin epäilyttävä. Onneksi Pinja oli hyvä poikaystävä ja hääti hänet sinne missä pippuri kasvaa.
Mutta näin kotiin päästyämme olemme aloittaneet taas juhlimisen, olimme keskiviikkona Kaarlessa juhlimassa kesää glamouristen ystäviemme kanssa. Myös Laura-vaimo on Oulussa ja paikalla! Ilta venyi aamuun ja torstaipäivä oli kaikkien mielestä ratkiriemukas. Laura-vaimo jatkoi juhlintaa myös torstaina, ja jatkaa myös perjantaina, ja lauantaina.. Minun oma itseni keskittyy tasapainoisuuteen ja urheiluun koska pian täytyy avata kilpailukausi!
Meihin otettiin yhteyttä couchsurfing-profiilimme kautta: meitä halutaan kuvata irlantilaiseen tv-ohjelmaan! Tämä kyseinen irlantilainen seksikäs ja kaunis nainen oli tutustunut ja ihastunut profiiliimme ja kaikin puolin glamouriselta kuulostavaan elämäämme ja otti yhteyttä. Harmi vaan hän olisi tulossa kuvaamaan heinäkuussa, ja se on kiireistä aikaa meille kaikille, sitä paitsi saatan olla silloin jo Helsingissä. Elämässämme on niin paljon tällaisia hetkiä, että meillä on varaa karsia omien menojemme mukaan.
Helsingistä tai seudulta on vaikea löytää vuokrattavaa 5-6 huoneen omakotitaloa. Jos joku tietää jonkun niin kertokaa! Olemme perustamassa uutta kommuunia tulevien vaimojeni (Laura, Pirianna, Lauri, Valtteri ja Iiro) kanssa heinäkuun alusta.
Tiia
lauantai 10. huhtikuuta 2010
ETSITÄÄN TUKSUN TISSEJÄ TUKHOLMASTA.
Huoh hei, Pinja täällä terve. Vaimo on ääliö. Hän oli hienosti saanut viime blogitekstissään suunnilleen kaikki itseäni koskevat faktat väärin! a) En haahuillut ympäriinsä kuin kummitus. Vein vain kirkkaanpunaisen hupparini naulakkoon, HUOH. b) Oma suoneni ei karannut. Se päätti vuotaa. Minkä vuoksi oma käteni on suurelta alalta nyt violetinkirjava. Huoh. Tosi hieno silti. Oma käsi siis. Ja vaimokin on ihan hyvä.
MUTTA! Olemme siis Tukholmassa nyt. Vaimot Tiia+Veera+Yö lähtivät jokin aika sitten kohti ylihinnoiteltua ja -ikäistettyä mutta glamourista yöelämää, itse jäin hotellille, koska oma pää. Lupailin jollekin vaimolle, että päivittäisin, joten päivitän jotain. Unohdan luultavasti noin kaikki hienot tapahtumat, mutta antakaa anteeksi. Anteeksi ei muuten kuulu vastata sanaan moi, se on opittu ainakin tällä reissulla. Terveisiä Veera-vaimolle.
Niin siis joo. Lähdimme joskus torstaina varmaan (siitä on kulunut jo ikuisuus) joskus hirveän aikaisin paikallista aikaa aamulla (eli ennen puoltapäivää) junalla kohti Turkua. Junassa itse henkilökohtaisesti yritin keskittyä kaikkiin terveisiin harrastuksiin, kuten lukkiin Twilightia ja pelasin Lemmingsiä. Lemmings on maailman hienoin peli, mutta vaimot ovat idiootteja, kun haukkuvat sitä. He eivät ymmärrä, että oma lapsuuteni oli n. maailman paras juuri Lemmingsin takia. Ja sen historiallisen pelin, jossa sai nuijia nuijalla jotain lohikäärmeitä päähän. Tiia hauskuutti heti alkumatkasta ainakin omaa itseäni kertomalla tarinan, jossa joku oli hakenut nopeasti pitsaa ilmeisesti Tampereelta junanvaihdon yhteydessä. Tästä suivaantuneena Jumala päätti sotkeutua elämiimme. Oman muistini mukaan ensimmäiseltä pysäkiltä, eli Ylivieskasta lol, kyytiin nousi mukula+äiti+isä, joilla saatanoilla oli kaksi saatanan pitsaa mukana. Vitutusaste nousi ilmeisesti kaikilla suhteellisen korkealle. Itse selvisin ruisleivällä ja banaanilla hienosti Tampereelle saakka, jolloin vaihdoimme junaa. Vaihtoon kuului luonnollisesti vr-mäistä myöhästelydramatiikkaa.
Jälkimmäisessä junassa pitsavitutus unohtui. Jaa miksikö? No, ne vitun pissistytöt (n. 7, yhen nimi oli Jessica, sen vitun laukusta tippu vettä omaan päähäni saatana), jotka sattuivat samassa vaunussa olemaan (ne saatanat oli eka yrittäny pölliä meiän paikat saatana!), avasivat omat siideritölkit n. heti junan lähdettyä. Kuten myös välioven takana olevat pässit. Meillähän EI yleisistä ennakkoluuloista huolimatta tietenkään ollut yhtään alkoholia mukana. Oma vitutusaste löysi uusia ulottuvuuksia viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt keskustelivat salkkareitten viimeisimmistä juonenkäänteistä, eli kenen vierestä Niko oli herännyt eli ne on niin in lööv. Itse olen joskus omassa henkilökohtaisessa elämässäni herännyt semmoistenkin ihmisten vierestä, joihin en ole syvästi rakastunut. Mutta se olenkin vain minä. Vituttaa muuten ku ei saa/voi/kannata/haluta ryypätä, by the fucking way.
Saavuimme terminaaliinkin ihan oikeesti. Laivaanpääsyä odotellessa meihin piti silmäpeliä eräs nuori mies lippalakissaan! Itse pidin tilannetta lähinnä omituisena. Törmäsimme häneen myöhemmin, kun yritimme etsiä tietä ulos omasta hytistämme, joka saattoi tai saattoi olla sijaitsematta autokannen alla lol. Vielä myöhemmin hän tuli samalle tanssilattialle, jolloin aivan itse uskalsin kysyä herran nimeä. Terveisiä E(e)milille.
Laivan tanssilattiat olivat luku erikseen. Aina kun menimme tanssimaan, ympäriltä kuului "NAISIA!!!"-karjaisu ja jo seuraavan biisin soidessa ympärillä oli vähintään pari mutta yleensä jokaiselle oma ja pari ekstraa itseään alfaurokseksi luulevaa mieskänniääliötä. Itse tein lähempää tuttavuutta vain erään ruotsalaisen Danielin kanssa. Suurin osa mieskänniääliöistä oli ilmeisesti juuri armeijasta selvinneitä poikia. Heillä oli "Ohi on 270" -lappuja, huoh. Samoja lappuja näkyi Tukholmassakin perjantainakin, SUPERHUOH. Yleensä ulkomailla suomen kauniin kielen kuuleminen tuntuu lohdulliselta ja mukavalta, täällä se tuottaa monesti vain (myötä)häpeää. Olen huomannut.
Saavuimme Tukholmaan siis perjantaina aamulla vähän kuuden jälkeen paikallista aikaa oman muistini mukaan. Koska jokaiseen matkaan kuuluu hankkia ylimääräistä dramatiikkaa, oma satamamme oli omasta mielestä eri paikassa kuin missä se kartan mukaan oli. Emme kuitenkaan pienistä epävarmoista hetkistä huolimatta joutuneet hukkaan, sillä mm. omat ja Tiiankin kartanlukutaidot ovat erinomaiset. Glamouraamiaisen söimme 7-Elevenissä, mikä on ehkä hienointa ikinä. Koska Tukholma on turhan lähellä Suomea (vrt. Suomikänniääliöt), ja suuren maailman tyyliin pitää olla globaaleja, saimme sään suoraan Lontoosta. En muista nähneeni aurinkoa tällä reissulla vielä kertaakaan. Huoh. Hotelliintumista odotellessamme yritimme hankaloittaa elämää ääliömäisen maihinnousuajan lisäksi muilla mielikuvitusta vaativilla tempuilla. Esimerkiksi kävelimme ihan vitusti, kannoimme omia ihan vitusti painavia matkatavaroitamme ja kävimme syömässä Subwayssä. Itselleni se oli toinen kerta koko elämäni aikana. Eka kerta oli Torniossa, kun kävimme Haaparannalla, ja sekin oli aivan hirveää. Vaimojen mielestä olin valmis seuraavalle levelille, eli kielikynnyksen ylittämiseen. En tiedä, miten Veera ja Yö pärjäsivät, mutta oma ja Tiian suoritukset olivat kehumatta huippuluokkaa. Itse selvisin puhtaasti englannilla, mutta rakas Tiia-vaimoni käytti jopa ruotsia! Olen hänestä niin ylpeä.
Tähän väliin nukuimme mm. päiväunet ja yöunet, mutta en jaksa tylsistyttää niillä. Ja söimme glamourisen aamupalan.
Seuraavana päivänä, eli tänään, lähdimme joskus ihan hirveän aikaisin paikallista aikaa (esim. ennen puoltapäivää) shoppailemaan. Vaimot ostivat mm. Cheap Monday -merkkisä farkkuhousuja. Itselleni tulee omaan mieleeni niistä vain Sturm und Drangin laulaja ja Annika (nimenomaan tuossa järjestyksessä, terveisiä Annikalle). Totesin, että Tukholman shoppailtavissa kaupoissa on surkea poikaystäväpenkkitilanne, mutta ainakin Topshopissa oli sohva. Vaimot raahasivat minut sinne tänään katsomaan, oliko valikoima vaihtunut sitten eilisen. Ei muuten ollut. Itse istuinkin heti kärkeen poikaystäväsohvalle, johon pian istuuntui toinenkin poikaystävä! Olin hiukan kateellinen, koska hän oli varustautunut kirjalla, ja oma (tai siis lainattu) Twilightini oli jäänyt hotellille. Ehkä hänkin oli hiukan kateellinen, kun joutui jäämään yksin odottamaan tyttö- tai poikaystäväänsä, kun omat vaimoni (3 kpl, kaikki jumalattoman kauniita, viisaita ja ns. pantavia ja silleen) tulivat hakemaan omaa minua.
Shoppailun keskellä tekkiin aivan oman syrjähypyn, kun akat menivät kirpparikierrokselle. Minä itse menin kirjastoon, olenhan kirjastoalan opiskelija ja tulevaisuus. Ensin menin kansainväliseen kirjastoon, mikä oli orgastinen paikka. Sieltä menin naapurirakennukseen eli Stadsbiblioteketiin. Siellä meinasin kuolla omasta onnesta. Voisin käyttää koko loppuelämäni paikan kuvailemiseen, mutta en jaksa, eikä vaimotkaan oikein ymmärrä kirjastoseksuaalisuutta, joten enpä kerro. Googlen kuvahaulla löytyy kuvia. Itse olen varsin haka tiedonhakija, ainakin jos saan käyttää Tiia-vaimon kykyjä hyväkseni. Olen hänestä erittäin ylpeä.
Vaimot tulivat juuri takaisin baarista, ei kuulemma ollut tarpeeksi glamourista paikkaa. Kello on 00.03 paikallista aikaa, huoh. Pitää varmaan lopettaa. Ensi kerralla lisää tai silleen.
MUTTA! Olemme siis Tukholmassa nyt. Vaimot Tiia+Veera+Yö lähtivät jokin aika sitten kohti ylihinnoiteltua ja -ikäistettyä mutta glamourista yöelämää, itse jäin hotellille, koska oma pää. Lupailin jollekin vaimolle, että päivittäisin, joten päivitän jotain. Unohdan luultavasti noin kaikki hienot tapahtumat, mutta antakaa anteeksi. Anteeksi ei muuten kuulu vastata sanaan moi, se on opittu ainakin tällä reissulla. Terveisiä Veera-vaimolle.
Niin siis joo. Lähdimme joskus torstaina varmaan (siitä on kulunut jo ikuisuus) joskus hirveän aikaisin paikallista aikaa aamulla (eli ennen puoltapäivää) junalla kohti Turkua. Junassa itse henkilökohtaisesti yritin keskittyä kaikkiin terveisiin harrastuksiin, kuten lukkiin Twilightia ja pelasin Lemmingsiä. Lemmings on maailman hienoin peli, mutta vaimot ovat idiootteja, kun haukkuvat sitä. He eivät ymmärrä, että oma lapsuuteni oli n. maailman paras juuri Lemmingsin takia. Ja sen historiallisen pelin, jossa sai nuijia nuijalla jotain lohikäärmeitä päähän. Tiia hauskuutti heti alkumatkasta ainakin omaa itseäni kertomalla tarinan, jossa joku oli hakenut nopeasti pitsaa ilmeisesti Tampereelta junanvaihdon yhteydessä. Tästä suivaantuneena Jumala päätti sotkeutua elämiimme. Oman muistini mukaan ensimmäiseltä pysäkiltä, eli Ylivieskasta lol, kyytiin nousi mukula+äiti+isä, joilla saatanoilla oli kaksi saatanan pitsaa mukana. Vitutusaste nousi ilmeisesti kaikilla suhteellisen korkealle. Itse selvisin ruisleivällä ja banaanilla hienosti Tampereelle saakka, jolloin vaihdoimme junaa. Vaihtoon kuului luonnollisesti vr-mäistä myöhästelydramatiikkaa.
Jälkimmäisessä junassa pitsavitutus unohtui. Jaa miksikö? No, ne vitun pissistytöt (n. 7, yhen nimi oli Jessica, sen vitun laukusta tippu vettä omaan päähäni saatana), jotka sattuivat samassa vaunussa olemaan (ne saatanat oli eka yrittäny pölliä meiän paikat saatana!), avasivat omat siideritölkit n. heti junan lähdettyä. Kuten myös välioven takana olevat pässit. Meillähän EI yleisistä ennakkoluuloista huolimatta tietenkään ollut yhtään alkoholia mukana. Oma vitutusaste löysi uusia ulottuvuuksia viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt keskustelivat salkkareitten viimeisimmistä juonenkäänteistä, eli kenen vierestä Niko oli herännyt eli ne on niin in lööv. Itse olen joskus omassa henkilökohtaisessa elämässäni herännyt semmoistenkin ihmisten vierestä, joihin en ole syvästi rakastunut. Mutta se olenkin vain minä. Vituttaa muuten ku ei saa/voi/kannata/haluta ryypätä, by the fucking way.
Saavuimme terminaaliinkin ihan oikeesti. Laivaanpääsyä odotellessa meihin piti silmäpeliä eräs nuori mies lippalakissaan! Itse pidin tilannetta lähinnä omituisena. Törmäsimme häneen myöhemmin, kun yritimme etsiä tietä ulos omasta hytistämme, joka saattoi tai saattoi olla sijaitsematta autokannen alla lol. Vielä myöhemmin hän tuli samalle tanssilattialle, jolloin aivan itse uskalsin kysyä herran nimeä. Terveisiä E(e)milille.
Laivan tanssilattiat olivat luku erikseen. Aina kun menimme tanssimaan, ympäriltä kuului "NAISIA!!!"-karjaisu ja jo seuraavan biisin soidessa ympärillä oli vähintään pari mutta yleensä jokaiselle oma ja pari ekstraa itseään alfaurokseksi luulevaa mieskänniääliötä. Itse tein lähempää tuttavuutta vain erään ruotsalaisen Danielin kanssa. Suurin osa mieskänniääliöistä oli ilmeisesti juuri armeijasta selvinneitä poikia. Heillä oli "Ohi on 270" -lappuja, huoh. Samoja lappuja näkyi Tukholmassakin perjantainakin, SUPERHUOH. Yleensä ulkomailla suomen kauniin kielen kuuleminen tuntuu lohdulliselta ja mukavalta, täällä se tuottaa monesti vain (myötä)häpeää. Olen huomannut.
Saavuimme Tukholmaan siis perjantaina aamulla vähän kuuden jälkeen paikallista aikaa oman muistini mukaan. Koska jokaiseen matkaan kuuluu hankkia ylimääräistä dramatiikkaa, oma satamamme oli omasta mielestä eri paikassa kuin missä se kartan mukaan oli. Emme kuitenkaan pienistä epävarmoista hetkistä huolimatta joutuneet hukkaan, sillä mm. omat ja Tiiankin kartanlukutaidot ovat erinomaiset. Glamouraamiaisen söimme 7-Elevenissä, mikä on ehkä hienointa ikinä. Koska Tukholma on turhan lähellä Suomea (vrt. Suomikänniääliöt), ja suuren maailman tyyliin pitää olla globaaleja, saimme sään suoraan Lontoosta. En muista nähneeni aurinkoa tällä reissulla vielä kertaakaan. Huoh. Hotelliintumista odotellessamme yritimme hankaloittaa elämää ääliömäisen maihinnousuajan lisäksi muilla mielikuvitusta vaativilla tempuilla. Esimerkiksi kävelimme ihan vitusti, kannoimme omia ihan vitusti painavia matkatavaroitamme ja kävimme syömässä Subwayssä. Itselleni se oli toinen kerta koko elämäni aikana. Eka kerta oli Torniossa, kun kävimme Haaparannalla, ja sekin oli aivan hirveää. Vaimojen mielestä olin valmis seuraavalle levelille, eli kielikynnyksen ylittämiseen. En tiedä, miten Veera ja Yö pärjäsivät, mutta oma ja Tiian suoritukset olivat kehumatta huippuluokkaa. Itse selvisin puhtaasti englannilla, mutta rakas Tiia-vaimoni käytti jopa ruotsia! Olen hänestä niin ylpeä.
Tähän väliin nukuimme mm. päiväunet ja yöunet, mutta en jaksa tylsistyttää niillä. Ja söimme glamourisen aamupalan.
Seuraavana päivänä, eli tänään, lähdimme joskus ihan hirveän aikaisin paikallista aikaa (esim. ennen puoltapäivää) shoppailemaan. Vaimot ostivat mm. Cheap Monday -merkkisä farkkuhousuja. Itselleni tulee omaan mieleeni niistä vain Sturm und Drangin laulaja ja Annika (nimenomaan tuossa järjestyksessä, terveisiä Annikalle). Totesin, että Tukholman shoppailtavissa kaupoissa on surkea poikaystäväpenkkitilanne, mutta ainakin Topshopissa oli sohva. Vaimot raahasivat minut sinne tänään katsomaan, oliko valikoima vaihtunut sitten eilisen. Ei muuten ollut. Itse istuinkin heti kärkeen poikaystäväsohvalle, johon pian istuuntui toinenkin poikaystävä! Olin hiukan kateellinen, koska hän oli varustautunut kirjalla, ja oma (tai siis lainattu) Twilightini oli jäänyt hotellille. Ehkä hänkin oli hiukan kateellinen, kun joutui jäämään yksin odottamaan tyttö- tai poikaystäväänsä, kun omat vaimoni (3 kpl, kaikki jumalattoman kauniita, viisaita ja ns. pantavia ja silleen) tulivat hakemaan omaa minua.
Shoppailun keskellä tekkiin aivan oman syrjähypyn, kun akat menivät kirpparikierrokselle. Minä itse menin kirjastoon, olenhan kirjastoalan opiskelija ja tulevaisuus. Ensin menin kansainväliseen kirjastoon, mikä oli orgastinen paikka. Sieltä menin naapurirakennukseen eli Stadsbiblioteketiin. Siellä meinasin kuolla omasta onnesta. Voisin käyttää koko loppuelämäni paikan kuvailemiseen, mutta en jaksa, eikä vaimotkaan oikein ymmärrä kirjastoseksuaalisuutta, joten enpä kerro. Googlen kuvahaulla löytyy kuvia. Itse olen varsin haka tiedonhakija, ainakin jos saan käyttää Tiia-vaimon kykyjä hyväkseni. Olen hänestä erittäin ylpeä.
Vaimot tulivat juuri takaisin baarista, ei kuulemma ollut tarpeeksi glamourista paikkaa. Kello on 00.03 paikallista aikaa, huoh. Pitää varmaan lopettaa. Ensi kerralla lisää tai silleen.
torstai 8. huhtikuuta 2010
VAIMOT MENETTIVÄT VERTA! TISSIT!
Vaikka glamourisessa elämässämme tapahtuu paljon, niin ehdimme pelastamaan maailmaa. Kävimme siis luovuttamassa verta. Tai itseasiaasa allekirjoittanut pääsi luovuttamaan, mutta muutkin vaimot olivat tasapuolisesti yhtä paljon mukana yrittämässä.
Minä itse henkilökohtaisesti olin varsin kokenut verenluovuttaja, koska olin ennenkin yrittänyt luovuttaa verta. Tämä tapahtui viime joulukuussa, mutta oma suoneni meni tukkoon kesken luovutuksen, joka täytyi keskeyttää. Muut olivat ensikertalaisia ja tulivat, koska heille luvattiin kangaskassi ja sairaan hyvää ja glamourista kaakaota.
Minä menin ensimmäisenä makaamaan sängylle, ja toimenpide lähti hyvin käyntiin. Minusta oli kiva katsoa kun neula pistettiin omaan käsivarteeni ja veri liikkui omasta vartalostani pussiin. Minua vastapäätä makaamaan asetettu Yö sen sijaan vaikutti hiukan hermostuneelta tuijottaessaan kattoa ja hymyilleensä häiriintyneesti. Pian Pinjakin haahuili Yön viereen kalpeana kuin kummitus. En ihan tarkalleen seurannut tilannetta, mutta hetken kuluttua Yö ja Pinja vaihtoivat sänkyjä, ilmeisesti koska Yön käsivarresta ei saatu verta ja täytyi ottaa toisesta kädestä. Pinja paljasti tässä vaiheessa, että Veeran hemoglobiini ei ollut riittänyt luovutukseen, vaan hänet määrättiin ruisleipä- ja appelsiinimehukuurille.
Minun vereni pussitettiin loppuun ja menin Veeran luokse syömään kolmioleipiä ja juomaan omaa lempikaakaotani. Pian Pinja ja Yökin saapuivat. Pinjan verenluovutus oli keskeytetty, koska suoni katosi ja Yön veret valuivat lattialle eivätkä pussiin. Minä olin siis ainoa, joka sai täyden pussin verta, Yö sai siteet kumpaankin kyynärtaipeeseensa, Pinja sai puoli pussia verta ja Veera reiän sormenpäähänsä.
Olimme tämän jälkeen varmasti koomisia mutustellessamme pyöreän pöydän ympärillä pullaa ja kolmioleipiä kuin mitkäkin pyöreän pyödän ritarit.
Tiia
Minä itse henkilökohtaisesti olin varsin kokenut verenluovuttaja, koska olin ennenkin yrittänyt luovuttaa verta. Tämä tapahtui viime joulukuussa, mutta oma suoneni meni tukkoon kesken luovutuksen, joka täytyi keskeyttää. Muut olivat ensikertalaisia ja tulivat, koska heille luvattiin kangaskassi ja sairaan hyvää ja glamourista kaakaota.
Minä menin ensimmäisenä makaamaan sängylle, ja toimenpide lähti hyvin käyntiin. Minusta oli kiva katsoa kun neula pistettiin omaan käsivarteeni ja veri liikkui omasta vartalostani pussiin. Minua vastapäätä makaamaan asetettu Yö sen sijaan vaikutti hiukan hermostuneelta tuijottaessaan kattoa ja hymyilleensä häiriintyneesti. Pian Pinjakin haahuili Yön viereen kalpeana kuin kummitus. En ihan tarkalleen seurannut tilannetta, mutta hetken kuluttua Yö ja Pinja vaihtoivat sänkyjä, ilmeisesti koska Yön käsivarresta ei saatu verta ja täytyi ottaa toisesta kädestä. Pinja paljasti tässä vaiheessa, että Veeran hemoglobiini ei ollut riittänyt luovutukseen, vaan hänet määrättiin ruisleipä- ja appelsiinimehukuurille.
Minun vereni pussitettiin loppuun ja menin Veeran luokse syömään kolmioleipiä ja juomaan omaa lempikaakaotani. Pian Pinja ja Yökin saapuivat. Pinjan verenluovutus oli keskeytetty, koska suoni katosi ja Yön veret valuivat lattialle eivätkä pussiin. Minä olin siis ainoa, joka sai täyden pussin verta, Yö sai siteet kumpaankin kyynärtaipeeseensa, Pinja sai puoli pussia verta ja Veera reiän sormenpäähänsä.
Olimme tämän jälkeen varmasti koomisia mutustellessamme pyöreän pöydän ympärillä pullaa ja kolmioleipiä kuin mitkäkin pyöreän pyödän ritarit.
Tiia
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
GLAMOURINEN VAIMO-MATKA TUKHOLMAAN TULOSSA, PALJON TISSEJÄ.
Terppaleiskis, glamour-elämä on jälleen ollut niin glamourista, että kilpaa olemme kirjoitelleet elämämme tapahtumia ylös ja ympäri. Ja kappas vain, tässä sitä taas ollaan. Siis niin todella keravalaista.
Me (Tiia, Pinja, Veera ja Yö) olemme lähdössä torstaina vaimo-matkalle Tukholmaan. Tukholma on glamourinen ja elegantti pleissi. Majoitumme aivan keskustassa sijaitsevaan vähintäänkin viiden tähden hotelliin, jossa pidämme uskomattomia hotellibileitä. Aiomme myös käydä hienostuneissa yökerhoissa, emme missään pintaliitopaikoissa. Alkoholia nautimme tunnetusti ainoastaan harkiten ja sivistyneesti. Tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuurieroihin, mahdollisesti hankimme uusia ystäviä ja uudet sensuellit tissit tai huulet. Rakennekynsiä en voi hankkia, koska ne häiritsevät kiipeilyharrastustani.
Pääsiäinen oli ja meni. Lempijuhla omasta mielestä, saa niin paljon munaa kun haluaa, heh heh... ;) Toivottavasti kaikki saivat iloa irti tästä suuresta munajuhlasta. Minä ainakin sain, vaikka en menestynytkään Tiimarin munakilpailussa! Aivan pöyristyttävää ja rahvaanomaista, etten saanut tarpeeksi ääniä. Ehkä kuitenkin toivun tästä ystävieni ja Jumalan voimalla. Katsoin muuten suomalaisen elokuvan "Kielletty hedelmä", johon samaistuin kovasti. Suosittelen lämpimästi kaikille joilla on omakohtaisia kokemuksia Jumalasta. Muistan yhden tapahtuman kuin eilisen päivän omasta lapsuudestani. Kahdeksanvuotiaana paras ystäväni kysyi minulta, että uskonko Jumalaan. Kielsin uskoni, joten hän sanoi etten pääse taivaaseen. Onneksi elämäni on kuin maanpäällinen taivas.
Haluan vielä palata parin viikon päähän, kun koimme kauhun hetkiä baarista tullessamme. Glamourinen vaaleahiuksinen vaimoni Yö liukastui liukkaalla alustalla oululaisen glamourisen yökerhon edessä, kaatui ja kolautti päänsä kiviseinään. Tästä hyvästä häntä käytettiin päivystyksessä, huomasimme että kommuuniimme mahtuu ainakin yhdeksän nukkumaan (jos otetaan käyttöön patjat ja kääpiökännisohva) ja nukuin ainoastaan kaksi tuntia, jonka jälkeen menin keittämään puuroa partiolaisille. Kyllä elämämme on täynnä jännitystä!
On kummallista, että oma painoni ei ole noussut mitenkään vaikka olen syönyt paljon erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi rautakapselit ja poretabletit (c-vitamiini). Olen kuullut monilta naispuolisilta kavereiltani, että jotku asiat saattavat alkaa lihottamaan, esimerkiksi pitsa, hampurilaiset, tupakointi, alkoholi, liikunnan puute... Onneksi en tupakoi. Minusta se on niin inhottavaa, kun joku haisee tupakalle. Siitä voisi tulla myös vieroitusoireita. Vähän niin kun kahvista tai Carcassonnesta. Alkoholi ei aiheuta minulle riippuvuutta. Minä vain pidän siitä, ja minulle tulee paha mieli jos en saa sitä. Nyt emme ole kyllä käyttäneet alkoholia. Siihen on syy. Huomenna menemme koko konkkaronkka luovuttamaan verta omista ruumiistamme jotta pelastaisimme maailman.
Eilen meillä oli tyttöjen ilta. Paikalla olivat Tiia, Veera, Pinja, Yö, Ellu, Jenny, Ada ja Lauri. Ellu on todella glamourinen, koska Aasian-matkallaan hän on hankkinut hiustenpidennyksiä! Jokaisella itseään kunnioittavalla naisella tulisi olla sellaiset, koska ne ovat sensuellit ja kauniit. Uusia tissejä tai huulia hän ei ollut (vielä) hankkinut. Keskustelimme fiksuista ja tärkeistä aiheista, kuten politiikka, lääketiede, opiskelut, oikeustiede, lihaksikkaat miehet ja Hunks-tanssijat. Tulimme siihen tulokseen, ettemme halua omalla miehellämme olevan isompia tissejä kuin omalla itsellämme. Minusta se on tärkeä huomio.
Olen nyt vierailemassa omien vanhempieni luona. Täällä on niin turvallinen olo kun on paljon ruokaa ja toimiva netti. Toin lapseni Maken tänne hoitoon Tukholman-matkamme takia. Makesta on tullut todella ketterä ja lihava. Rakastamme häntä.
Olen myös käynyt Sannan glamourisilla syntymäpäiväjuhlilla sekä nähnyt Juuso ja Jani Seurujärven (he viettävät nykyään merkillisen paljon aikaa yhdessä). Lisäksi olen menettänyt facebook-kaverin, toiset meistä useamman. Miten joku on voinutkin poistaa oman tunnuksensa? Miten hän nyt pysyy elämässä mukana? Kuinka voimme enää stalkata? Elämä on täynnä yllätyksiä. May all your dreams come true. Pus.
Tiia
Me (Tiia, Pinja, Veera ja Yö) olemme lähdössä torstaina vaimo-matkalle Tukholmaan. Tukholma on glamourinen ja elegantti pleissi. Majoitumme aivan keskustassa sijaitsevaan vähintäänkin viiden tähden hotelliin, jossa pidämme uskomattomia hotellibileitä. Aiomme myös käydä hienostuneissa yökerhoissa, emme missään pintaliitopaikoissa. Alkoholia nautimme tunnetusti ainoastaan harkiten ja sivistyneesti. Tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuurieroihin, mahdollisesti hankimme uusia ystäviä ja uudet sensuellit tissit tai huulet. Rakennekynsiä en voi hankkia, koska ne häiritsevät kiipeilyharrastustani.
Pääsiäinen oli ja meni. Lempijuhla omasta mielestä, saa niin paljon munaa kun haluaa, heh heh... ;) Toivottavasti kaikki saivat iloa irti tästä suuresta munajuhlasta. Minä ainakin sain, vaikka en menestynytkään Tiimarin munakilpailussa! Aivan pöyristyttävää ja rahvaanomaista, etten saanut tarpeeksi ääniä. Ehkä kuitenkin toivun tästä ystävieni ja Jumalan voimalla. Katsoin muuten suomalaisen elokuvan "Kielletty hedelmä", johon samaistuin kovasti. Suosittelen lämpimästi kaikille joilla on omakohtaisia kokemuksia Jumalasta. Muistan yhden tapahtuman kuin eilisen päivän omasta lapsuudestani. Kahdeksanvuotiaana paras ystäväni kysyi minulta, että uskonko Jumalaan. Kielsin uskoni, joten hän sanoi etten pääse taivaaseen. Onneksi elämäni on kuin maanpäällinen taivas.
Haluan vielä palata parin viikon päähän, kun koimme kauhun hetkiä baarista tullessamme. Glamourinen vaaleahiuksinen vaimoni Yö liukastui liukkaalla alustalla oululaisen glamourisen yökerhon edessä, kaatui ja kolautti päänsä kiviseinään. Tästä hyvästä häntä käytettiin päivystyksessä, huomasimme että kommuuniimme mahtuu ainakin yhdeksän nukkumaan (jos otetaan käyttöön patjat ja kääpiökännisohva) ja nukuin ainoastaan kaksi tuntia, jonka jälkeen menin keittämään puuroa partiolaisille. Kyllä elämämme on täynnä jännitystä!
On kummallista, että oma painoni ei ole noussut mitenkään vaikka olen syönyt paljon erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi rautakapselit ja poretabletit (c-vitamiini). Olen kuullut monilta naispuolisilta kavereiltani, että jotku asiat saattavat alkaa lihottamaan, esimerkiksi pitsa, hampurilaiset, tupakointi, alkoholi, liikunnan puute... Onneksi en tupakoi. Minusta se on niin inhottavaa, kun joku haisee tupakalle. Siitä voisi tulla myös vieroitusoireita. Vähän niin kun kahvista tai Carcassonnesta. Alkoholi ei aiheuta minulle riippuvuutta. Minä vain pidän siitä, ja minulle tulee paha mieli jos en saa sitä. Nyt emme ole kyllä käyttäneet alkoholia. Siihen on syy. Huomenna menemme koko konkkaronkka luovuttamaan verta omista ruumiistamme jotta pelastaisimme maailman.
Eilen meillä oli tyttöjen ilta. Paikalla olivat Tiia, Veera, Pinja, Yö, Ellu, Jenny, Ada ja Lauri. Ellu on todella glamourinen, koska Aasian-matkallaan hän on hankkinut hiustenpidennyksiä! Jokaisella itseään kunnioittavalla naisella tulisi olla sellaiset, koska ne ovat sensuellit ja kauniit. Uusia tissejä tai huulia hän ei ollut (vielä) hankkinut. Keskustelimme fiksuista ja tärkeistä aiheista, kuten politiikka, lääketiede, opiskelut, oikeustiede, lihaksikkaat miehet ja Hunks-tanssijat. Tulimme siihen tulokseen, ettemme halua omalla miehellämme olevan isompia tissejä kuin omalla itsellämme. Minusta se on tärkeä huomio.
Olen nyt vierailemassa omien vanhempieni luona. Täällä on niin turvallinen olo kun on paljon ruokaa ja toimiva netti. Toin lapseni Maken tänne hoitoon Tukholman-matkamme takia. Makesta on tullut todella ketterä ja lihava. Rakastamme häntä.
Olen myös käynyt Sannan glamourisilla syntymäpäiväjuhlilla sekä nähnyt Juuso ja Jani Seurujärven (he viettävät nykyään merkillisen paljon aikaa yhdessä). Lisäksi olen menettänyt facebook-kaverin, toiset meistä useamman. Miten joku on voinutkin poistaa oman tunnuksensa? Miten hän nyt pysyy elämässä mukana? Kuinka voimme enää stalkata? Elämä on täynnä yllätyksiä. May all your dreams come true. Pus.
Tiia
maanantai 22. maaliskuuta 2010
GLAMOUR-VAIMOT TAAS ULKOMAILLA JA TISSIT
Glamour-elämään on tällä viikolla kuulunut muun muassa isojen pomojen piikkiin syömistä glamour-huoltoasemalla, glamour ystävätär-ex-vaimo Pirianna (tummat hiukset) Helsingistä, Suomen Miamista (tai vaikka Malmista), ja kauniin sään kunniaksi ex tempore -matka ulkomaille.
Perjantaina Pirianna tuli vierailulle tänne pohjoiseen ja hyiseen Ouluun. Minä, Yö, Pinja, Pirianna, Lauri, Vessu, Juspe ja Jani Seurujärvi menimme nelivitoseen (glamourinen ja tyylikäs yökerho) viettämään laatuaikaa toistemme seurassa. Tapasimme siellä paljon glamourisia ystäviämme ja pidimme hauskaa. Illan mittaan oli perinteisesti herero-, lesbo-, ja muuta draamaa, niin kuin villiin ja viriiliin elämäntyyliimme kuuluu. Minun omasta henkilökohtaisesta mielestäni liian tasapainoinen elämä on helvetin tylsää. Glamourinen Lärvi-Veera-vaimomme oli sitseillä, joten hän oli liian helvetin kännissä, tuli yöllä kotiin uupuneena ja oli kadottanut osan illan filmistä. Eli siis onnistuneet sitsit oli ollut!
Sunnuntaina herätessämme puolen päivän aikoihin totesimme, että on todella glamourinen sää, ja päätimme siltä seisomalta lähteä kevät-retkelle Nallikariin! Eipä aikaakaan kun olimme pakanneet kimpsut ja kampsut ja pullopussit, ja kirmasimme Siwaa kohti (minä ja Yö autolla, Pinja ja Veera kävelivät auton perässä, hyvä läppä, heh heh). Palautimme pullot (emme tukkineet pullonpalautusautomaattia!), ostimme evästä, otimme myös Pinjan ja Veeran auton kyytiin ja lähdimme. Nallikarissa näimme poroja ja söimme Jaffa-keksejä. Oli todella kaunista ja ihanaa. Kun saavuimme takaisin Toppilaan kahden aikaan, päätimme lähteä ulkomaille - Haaparantaan!
Kävimme vaihtamassa auton glamouriseksi Opeliksi, ja lähdimme kohti uusia seikkailuja. Kävimme Rajallassa syömässä ja nauramassa paikallisille teineille, Ikeassa ostamassa Veeralle glamour-lakanan, ja kahdessa ruokakaupassa jotta minulle löytyisi pinkkiä glamour-siideriä (2,25%). Ostimme myös muun muassa karkkia, näkkileipää ja tonnikalaa. Paluumatkalla leikimme radiolla, kerroimme auto-kauhutarinoita ja söimme karkkia.
Olemme myös pelanneet Kärsäpeliä, mutta emme ole katsoneet Evaa ja Adamia, koska Adam on niin retardi.
Tiia
Perjantaina Pirianna tuli vierailulle tänne pohjoiseen ja hyiseen Ouluun. Minä, Yö, Pinja, Pirianna, Lauri, Vessu, Juspe ja Jani Seurujärvi menimme nelivitoseen (glamourinen ja tyylikäs yökerho) viettämään laatuaikaa toistemme seurassa. Tapasimme siellä paljon glamourisia ystäviämme ja pidimme hauskaa. Illan mittaan oli perinteisesti herero-, lesbo-, ja muuta draamaa, niin kuin villiin ja viriiliin elämäntyyliimme kuuluu. Minun omasta henkilökohtaisesta mielestäni liian tasapainoinen elämä on helvetin tylsää. Glamourinen Lärvi-Veera-vaimomme oli sitseillä, joten hän oli liian helvetin kännissä, tuli yöllä kotiin uupuneena ja oli kadottanut osan illan filmistä. Eli siis onnistuneet sitsit oli ollut!
Sunnuntaina herätessämme puolen päivän aikoihin totesimme, että on todella glamourinen sää, ja päätimme siltä seisomalta lähteä kevät-retkelle Nallikariin! Eipä aikaakaan kun olimme pakanneet kimpsut ja kampsut ja pullopussit, ja kirmasimme Siwaa kohti (minä ja Yö autolla, Pinja ja Veera kävelivät auton perässä, hyvä läppä, heh heh). Palautimme pullot (emme tukkineet pullonpalautusautomaattia!), ostimme evästä, otimme myös Pinjan ja Veeran auton kyytiin ja lähdimme. Nallikarissa näimme poroja ja söimme Jaffa-keksejä. Oli todella kaunista ja ihanaa. Kun saavuimme takaisin Toppilaan kahden aikaan, päätimme lähteä ulkomaille - Haaparantaan!
Kävimme vaihtamassa auton glamouriseksi Opeliksi, ja lähdimme kohti uusia seikkailuja. Kävimme Rajallassa syömässä ja nauramassa paikallisille teineille, Ikeassa ostamassa Veeralle glamour-lakanan, ja kahdessa ruokakaupassa jotta minulle löytyisi pinkkiä glamour-siideriä (2,25%). Ostimme myös muun muassa karkkia, näkkileipää ja tonnikalaa. Paluumatkalla leikimme radiolla, kerroimme auto-kauhutarinoita ja söimme karkkia.
Olemme myös pelanneet Kärsäpeliä, mutta emme ole katsoneet Evaa ja Adamia, koska Adam on niin retardi.
Tiia
maanantai 15. maaliskuuta 2010
OHOI, PULLO ROMMIA JA TYNNYRILLINEN TISSEJÄ YLI LAIDAN.
Hei.
Ette voi uskoa millaisen ultimaattisen tylsyyden kouriin olenkaan joutunut, kun teen jotakin näinkin eksoottista, päivitän ex-kommuunin blogia!!! Täällä kirjoittelee siis nykyisin helsinkiläistynyt ex-vaimo Laura, joka haluaisi kertoa lukemattomia asioita uudesta ja myös vähän vanhasta elämästään, mutta ei oikein osaa pukea kaikkia glamourintäyteisiä seikkailujaan sanoiksi!
Muutin siis joulukuun 29. päivä Helsinkiin, mutta vietin kuitenkin koko tammikuun ja vielä helmikuun ensimmäisen viikonkin Oulun Toppilassa vaimojen hellässä huomassa juhlahumun keskellä. Nyt viisi viikkoa Helsingissä vietettyäni olen kuolemaisillani ikävään. Viime viikolla rakas pikkusiskoni ja rakas pikkuveljeni Oulusta vierailivat luonani, ja kun sunnuntaina saatoin heidät takaisin pohjoiseen matkaavalle junalle, oli hyvin lähellä, etten minäkin hypännyt junan kyytiin ja lähtenyt tapaamaan kaikkia kauniita ystäviäni edelliseen kotikaupunkiini. Hillitsin kuitenkin itseni, koska luulin, että minun olisi työskenneltävä tällä viikolla ahkerasti uudessa tyylikkäässä työpaikassani. Todellisuudessa esimieheni ovat hieman suuttuneita minulle, ja antoivat minulle tälle viikolle töitä vain kolmeksi päiväksi, joten olisin siis voinut mennä käymään Oulussa. HUOH, miehet.
Niin, mutta. Helsinki. Jo vain näiden viiden viikon aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua yhtä jos toista. Suurimpia kriisejä lienee ollut kalliin ja huippumodernin läppärini näppäimistön toimintaongelmat, jotka ovat johtaneet mm. o-näppäimen vakavaan vajaatoimintaan. Lisäksi rahani ovat olleet erittäin tiukalla, ja olen melko varma, että olisin muutama viikko sitten kuollut nälkään, ellei eräs kaunis vaaleatukkainen ystäväni Itä-Suomesta olisi ystävällisesti lahjoittanut minulle paria kymppiä ja elleivät rakkaat ex-vaimoni Yö ja Veera olisi tuoneet minulle ruokakassia, joka sisälsi kaikkea ensiluokkaisen ravitsevaa, kuten makaronia ja ketsuppia, joiden sekoitus onkin nykyään lempiruokaani! Olin hyvin kateellinen, sillä he kävivät juuri Berliinissä, joka siis on SAKSASSA, joka siis on maailman siistein valtio! Tällä hetkellä olen hyvin onnellinen, koska kaksi saksaa puhuvaa ystävääni ovat taas ottaneet monen kuukauden hiljaisuuden jälkeen yhteyttä. He tosin asuvat Itävallassa, mutta sehän nyt on melkein sama asia kuin Saksa.
Minusta tuntuu, että tämä päivitys uhkaa karata pelkäksi jaaritteluksi, joten voisin tähän loppuun vain tiivistää muutamia uuden elämäni hyvin oleellisia muutoksia verrattuna vanhaan elämään Toppilassa. En käytä enää juuri lainkaan alkoholia. Viiden viikon aikana Helsingissä olen nauttinut viisi (5) lasillista valkoviiniä sivistyneesti hienojen itsetehtyjen gourmet-aterioiden lisukkeena sekä neljä (4) tuoppia olutta ja neljä (4) tölkkiä lonkeroa. En ole ollut kertaakaan edes humalassa, mikä on mielestäni aivan huima edistysaskel. Toisaalta, se saattaa kyllä olla myös vakava taantuma. En ole osannut päättää. Tämän hullutuksen lisäksi olen parantanut tapojani muutenkin huimasti. Olen hoitanut asiani Kelan ja koulujen kanssa kuntoon, sain hankittua työpaikan, nukun lähestulkoon säännöllisesti ja siivoan usein. Kaikki tuntuu niin erilaiselta täällä etelän auringossa.
Kuulemisiin,
rakkain terveisin ex-vaimo Laura
P.S. Ai niin, sellainen pikkujuttu vielä, että olen kai menossa naimisiin kesällä. Ja muutan uuteen glamourkommuuniin muutamien harvojen ja valittujen ystävieni kanssa viettämään entistä upeampaa seurapiirielämää.
Ette voi uskoa millaisen ultimaattisen tylsyyden kouriin olenkaan joutunut, kun teen jotakin näinkin eksoottista, päivitän ex-kommuunin blogia!!! Täällä kirjoittelee siis nykyisin helsinkiläistynyt ex-vaimo Laura, joka haluaisi kertoa lukemattomia asioita uudesta ja myös vähän vanhasta elämästään, mutta ei oikein osaa pukea kaikkia glamourintäyteisiä seikkailujaan sanoiksi!
Muutin siis joulukuun 29. päivä Helsinkiin, mutta vietin kuitenkin koko tammikuun ja vielä helmikuun ensimmäisen viikonkin Oulun Toppilassa vaimojen hellässä huomassa juhlahumun keskellä. Nyt viisi viikkoa Helsingissä vietettyäni olen kuolemaisillani ikävään. Viime viikolla rakas pikkusiskoni ja rakas pikkuveljeni Oulusta vierailivat luonani, ja kun sunnuntaina saatoin heidät takaisin pohjoiseen matkaavalle junalle, oli hyvin lähellä, etten minäkin hypännyt junan kyytiin ja lähtenyt tapaamaan kaikkia kauniita ystäviäni edelliseen kotikaupunkiini. Hillitsin kuitenkin itseni, koska luulin, että minun olisi työskenneltävä tällä viikolla ahkerasti uudessa tyylikkäässä työpaikassani. Todellisuudessa esimieheni ovat hieman suuttuneita minulle, ja antoivat minulle tälle viikolle töitä vain kolmeksi päiväksi, joten olisin siis voinut mennä käymään Oulussa. HUOH, miehet.
Niin, mutta. Helsinki. Jo vain näiden viiden viikon aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua yhtä jos toista. Suurimpia kriisejä lienee ollut kalliin ja huippumodernin läppärini näppäimistön toimintaongelmat, jotka ovat johtaneet mm. o-näppäimen vakavaan vajaatoimintaan. Lisäksi rahani ovat olleet erittäin tiukalla, ja olen melko varma, että olisin muutama viikko sitten kuollut nälkään, ellei eräs kaunis vaaleatukkainen ystäväni Itä-Suomesta olisi ystävällisesti lahjoittanut minulle paria kymppiä ja elleivät rakkaat ex-vaimoni Yö ja Veera olisi tuoneet minulle ruokakassia, joka sisälsi kaikkea ensiluokkaisen ravitsevaa, kuten makaronia ja ketsuppia, joiden sekoitus onkin nykyään lempiruokaani! Olin hyvin kateellinen, sillä he kävivät juuri Berliinissä, joka siis on SAKSASSA, joka siis on maailman siistein valtio! Tällä hetkellä olen hyvin onnellinen, koska kaksi saksaa puhuvaa ystävääni ovat taas ottaneet monen kuukauden hiljaisuuden jälkeen yhteyttä. He tosin asuvat Itävallassa, mutta sehän nyt on melkein sama asia kuin Saksa.
Minusta tuntuu, että tämä päivitys uhkaa karata pelkäksi jaaritteluksi, joten voisin tähän loppuun vain tiivistää muutamia uuden elämäni hyvin oleellisia muutoksia verrattuna vanhaan elämään Toppilassa. En käytä enää juuri lainkaan alkoholia. Viiden viikon aikana Helsingissä olen nauttinut viisi (5) lasillista valkoviiniä sivistyneesti hienojen itsetehtyjen gourmet-aterioiden lisukkeena sekä neljä (4) tuoppia olutta ja neljä (4) tölkkiä lonkeroa. En ole ollut kertaakaan edes humalassa, mikä on mielestäni aivan huima edistysaskel. Toisaalta, se saattaa kyllä olla myös vakava taantuma. En ole osannut päättää. Tämän hullutuksen lisäksi olen parantanut tapojani muutenkin huimasti. Olen hoitanut asiani Kelan ja koulujen kanssa kuntoon, sain hankittua työpaikan, nukun lähestulkoon säännöllisesti ja siivoan usein. Kaikki tuntuu niin erilaiselta täällä etelän auringossa.
Kuulemisiin,
rakkain terveisin ex-vaimo Laura
P.S. Ai niin, sellainen pikkujuttu vielä, että olen kai menossa naimisiin kesällä. Ja muutan uuteen glamourkommuuniin muutamien harvojen ja valittujen ystävieni kanssa viettämään entistä upeampaa seurapiirielämää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)