Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaarle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaarle. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

EHKÄ MUUTAN ITÄ-SUOMEEN ETSIMÄÄN RAKKAUTTA

Tai ehkä vain lähden kahden viikon glamour-lomalle Puolangalle ja Imatralle. Rakkautta siellä totta kai tulee olemaan ilmassa, koska elämässäni on paljon rakkautta ja pidän rakkaudesta. Nainen ei ole nainen jos ei saa osakseen rakkautta!! Olisi henkisesti todella rankkaa jos ei olisi rakkautta, koska se on tällä hetkellä ainoa suuri asia joka menee hyvin elämässäni. On rakkaita ystäviä, tovereita ja frendejä, joiden kanssa olen jo nyt kokenut uusia ja valloittavia kesämuistoja. Sen lisäksi on rakastava poikaystävä, joka jopa tarjosi minulle ylihintaista juotavaa eilen yökerhossa!

Palatakseni vielä viime viikkoihin: paljon on tapahunut, koska emme ole ehtineet päivittää ajatuksiamme! Kommuunimme on hajonnut, Pinja-vaimo on muuttanut glamouriseen asuntoon, josta on huimat näkymät viereiseen taloon ja hänellä on nykyään kuuma ja seksikäs uusi vaimo. Veera lähtee ihan pian avaraan maailmaan reilaamaan, hän varmasti kertoo itse lisää glamourintäytteisestä matkastaan! Minä en asu missään, minulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Siihen nähden elämässäni menee hyvin! Asioista täytyy aina löytää positiivisia puolia. Niitä kyllä on. Ihan varmasti.

Perjantain käytin hienosti Kelalla ja työkkärissä asioidessani, Kelalta hankin korotonta lainaa heinäkuuksi ja työkkärissä jumitettiin tunti, koska Lauri jäi asumaan sinne koppiin jonku söpön naisen kanssa. Tai jotain. Tuomon, Pinjan ja Yön saapuessa ryntäsimme kaikki himojemme ohjaamana Subwaylle.

Eilen halusimme Yön, Veeran ja Laurin kanssa lähteä vähän juhlimaan. Ensin menimme käymään Paamin uudessa kodissa Toivoniemessä, joka on tämän pohjoisen Miamin hienostoaluetta. Tämän jälkeen suuntasimme keskustaan glamourisen Jennyn luo hänen uuteen kotiinsa. Keskustelimme vampyyreistä ja homoudesta. Tämän jälkeen lähinnä Veera-vaimon suurien Kaarle-himojen johdosta menimme jonottamaan Kaarleen, vaikka tiesimme, että lauantaisin sinne on ikäräjä 20, jonka meistä täytti ainoastaan Yö. Jos Veera ei olisi henkkarit ojossa ollut menossa kohti vittumaista natsi-portsaria, niin olisi ehkä ollut pieni mahdollisuus jopa päästä sisään (edessä olevilta tsirbuloilta ei kysytty papereita). Mutta nyt siis kävi näin. Päätimme sitten mennä Cabaretiin (joka on noin k22) ilmaiseksi jonojen ohi juomaan ilmaista skumppaa, koska olemme niin VIP ja elämämme on täynnä glamouria.

En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa, ja varsinkin näin lauantai-iltana se vaikutti hyvin viihtyisältä ja glamouriselta paikalta. Naisilla oli ehkä hiukan liian vähän vaatteita, mutta esimerkiksi Onnelaan verraten keski-ikä oli mieluisampi: lähempänä täysi-ikäisyyttä ja veikkaisin myös että lähempänä kolmeakymmentä kuin seitsemäätoista.

Ihanaa rakkauden täyttämää keskikesää kaikille faneilleni!!!! May all your dreams come true!!

Tiia

perjantai 16. huhtikuuta 2010

MEIDÄT HALUTAAN TELKKARIIN, KAUHUN HETKIÄ JA TISSIT

Sergelin Torgelilla koimme kauhun hetkiä, kun lokki kakkasi vain aavistuksen verran oikealle puolelleni, eli melkein meidän omien itsiemme päälle! Kyllä ruotsalaiset lintuset ovat välillä arvaamattomia!

Tukholmanreissun lopusta vielä sen verran, että terminaalissa tiedettiin meidän glamourisuudesta, joten meille annettiin B-luokan hytti, vaikka olimme varanneet ja maksaneet C-luokan hytin. Tämä kyseinen hytti oli tietenkin paljon glamourisempi kun ne autokannen alapuolella sijaitsevat kopperot, tämä nimittäin sijaitsi kannella yhdeksän, eli tax freen ja baarien yläpuolella. Lisäksi hyttiin kuului laajakuvatelevisio, kaappeja, paljon peilejä ja säälittävän pieni suihku. Tieto meistä oli kiirinyt myös Turkuun, sillä junalippujenmyyjäsetä halusi välttämättä laittaa meidät ykkösluokkaan istumaan, koska olemme niin glamourisia.

Junassa koin kauhun hetkiä, kun joku ulkomaalainen mieshenkilö tuli ahdistelemaan minua ja minun kaljojani! Hän olisi halunnut keskustella, mutta minä en halunnut keskustella hänen kanssaan muun muassa siksi, koska hän haisi pahalle ja oli kaikin tavoin hyvin epäilyttävä. Onneksi Pinja oli hyvä poikaystävä ja hääti hänet sinne missä pippuri kasvaa.

Mutta näin kotiin päästyämme olemme aloittaneet taas juhlimisen, olimme keskiviikkona Kaarlessa juhlimassa kesää glamouristen ystäviemme kanssa. Myös Laura-vaimo on Oulussa ja paikalla! Ilta venyi aamuun ja torstaipäivä oli kaikkien mielestä ratkiriemukas. Laura-vaimo jatkoi juhlintaa myös torstaina, ja jatkaa myös perjantaina, ja lauantaina.. Minun oma itseni keskittyy tasapainoisuuteen ja urheiluun koska pian täytyy avata kilpailukausi!

Meihin otettiin yhteyttä couchsurfing-profiilimme kautta: meitä halutaan kuvata irlantilaiseen tv-ohjelmaan! Tämä kyseinen irlantilainen seksikäs ja kaunis nainen oli tutustunut ja ihastunut profiiliimme ja kaikin puolin glamouriselta kuulostavaan elämäämme ja otti yhteyttä. Harmi vaan hän olisi tulossa kuvaamaan heinäkuussa, ja se on kiireistä aikaa meille kaikille, sitä paitsi saatan olla silloin jo Helsingissä. Elämässämme on niin paljon tällaisia hetkiä, että meillä on varaa karsia omien menojemme mukaan.

Helsingistä tai seudulta on vaikea löytää vuokrattavaa 5-6 huoneen omakotitaloa. Jos joku tietää jonkun niin kertokaa! Olemme perustamassa uutta kommuunia tulevien vaimojeni (Laura, Pirianna, Lauri, Valtteri ja Iiro) kanssa heinäkuun alusta.

Tiia

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

KRAPULAA, AGGRESSIIVISIA TEINEJÄ, PARTIOTA JA TISSIT

Joku anonyymi oksennusrefleksitön, työtön, mukaurheilijavaimo poti koko helvetin perjantain krapulaa, vaikka on yleensä niin sanotusti krapulavapaa, eli ei ikinä pode krapulaa. Tai oikeastaan tämä kyseinen kerta oli kolmas hänen glamourisessa alkoholistisessa elämässään. Parastahan tässä oli tietenkin se, että hänen täytyi lähteä iltapäiväjunalla jätkien kans Kokkolaan harrastamaan partiota.

Palataan aikakoneellamme torstaihin, penkkaripäivään ja suuren suuriin odotuksiin. Olin menossa Norssille katsomaan abigaalaa, koska muun muassa glamouriset ystäväni Lauri, Tuomo, Juhani ja Arttu villeinä siellä juhlivat. Päätin kuitenkin ottaa vaimot mukaan, joten ajoin autoa torstaina reittiä: Kaakkuri - Toppila - Kirkkokangas - Myllyoja - Lipasto - Syynimaa - Keskusta - Syynimaa - Toppila - Ylä-Haapalehto - Kaakkuri - Kuivasjärvi - Toppila. Jätkät olivat glamourisia mustissa hiuksissaan, rintakarvoissaan ja aurinkopuuterinaamoissaan. Rekoissa emme nähneet paljon tuttuja, paitsi glamourisen Johanna Tukiaisen! Illalla päätimme vaimojen kanssa koko konkkaronkka osallistua kaikkien koulujen penkkareiden jatkoille, koska emme osanneet päättää minne menisimme!

Kävimme ensin glamourisessa Amarillossa, jossa näimme paljon glamourisia ystäviämme. Tämän jälkeen kävimme Wingerissä yksillä harmitellen, ettei siellä tarjoilla ranskiksia yöllä. Puolen yön jälkeen sorruimme jonottamaan (noloa, olemme niin glamourisia, että meidän pitäisi aina päästä jonojen ohi) Kaarleen. Jono ei ollut pitkä, mutta portsarit olivat natseja. Järkyttävintä tässä kuitenkin oli se, että joku hädintuskin täysi-ikäinen minua hädin tuskin leukaan asti oleva pieni tsirbula alkoi haastamaan riitaa kanssani. Kielsin häntä etuilemasta meitä. Keskustelu kävi suunnilleen näin:

Tiia: "Joo meeppä takas tonne."
Tsiksi: "Mitä vittua sää mulle alat mitää sanomaan?"
Tiia: "No sitä vittua että et etuile mua."
Tsiksi: "No en vitussa etuile saatana et mun kanssa ala haastaa riitaa."
Tiia: "No mutta sää meet vitussa nyt takasi tonne taakse."
Tsiksi: (kattoo murhaavasti) "Saatana et oikiasti mulle ala."
(jäätävää tuijottelua)
Tiia: "Saatana älä ite ala ja meet nyt tuonne."

Lopputulos oli että tämä kyseinen teini siirtyi äkäisesti manaillen taakse ja en tajunnu muutamaan minuuttin että mun varpaat oli helvetin jäässä.

Sisällä tanssimme, löysimme tuttuja, joimme shotteja ja aiheutimme toisen kapakkatappelun. Joku jätkä jotaki pörräs mun takana, sit se alkoi jotai hämärää säätää ja minun rakas vaimoni Pinja päätti kokeilla, että jos tämän omassa kädessään olevaa tuoppia vähän tönäisee, niin mitä tapahtuu. Tämä kyseinen jätkä nakkasi tuoppinsa lattialle ja alkoi töniä Lauria ja väittää että Lauri heitti hänen tuoppinsa lattialle hänen omasta kädestään. Hoidimme tilanteen muistaakseni suhteellisen mallikkaasti. Tästä eteen päin en oikeastaan muista paljonkaan, saatika kotimatkasta tai oikeastaan mistään muustakaan. Kun aamulla heräsin, olin vielä humalassa ennen kuin eräs kyseinen vieroitusoire iski ja elämänlaatu heikkeni muun muassa kyvyttömyyteni oksentaa vuoksi.

Viikonlopun vietin Kokkolassa glamourisessa seurassa. Meitä oli kämpässä 6-8 henkilöä ja 4-5 tietokonetta. Suunnittelimme kisoja, pelasimme Uunoa ja Tuppia, katsoimme jääkiekkoa ja mäkihyppyä (paitsi minä, koska en pidä niistä ja en nähnyt kunnolla telkkaria, koska se oli niin kaukana), teimme ja söimme ruokaa, puhuimme suunnistuksesta ja harrastimme matematiikkaa. Aamulla vessansiivousvuorot ja loput ruuat jaettiin demokraattisesti Uunossa pärjäämisen perusteella.

Paluumatka oli jännittävä! Kyllä VR osaa taas hommansa. Kyytimme kämpästä Kokkolan asemalle tuli vähän myöhässä, joten meitä ahtautui neljä takapenkille pienen käsimatkatavaramäärän kanssa. Ehdimme asemalle juuri sopivasti hakemaan lippuja, ja junamaatilla ollessamme kuulemaan, että Lauran etelään lähtevä juna on lähdössä. Minä ja Eetu seisoimme veturin edessä, ettei juna lähtisi ilman Lauraa. Lauri seisoi vaunun ovella ja Mika juoksi Lauran tavaroiden kanssa. Hyvin ehti. Menimme sisälle odottamaan omaa junaamme, ja saman tien tuli kuulutus, että kyseinen juna on peruttu. Siinä sitten menimme vaihtamaan lippuja ja kyselemään seuraavaa junaa, joka oli joku special-pikajuna. Pelattiin Tuppia ootellessa.

Lauri ja Eetu meni monesti tuppeen, heh heh.

Tiia

torstai 19. marraskuuta 2009

BILETYSTÄ, TISSEJÄ JA TAMPERELAISIA TEEKKAREITA

Olimme viime yönä Kaarlessa juhlistamassa vaimoni Veeran (ruskeat hiukset) syntymäpäivää Yön kanssa. En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa. Ensivaikutelma oli loistava: meiltä ei kysytty henkilöllisyyttä, joten olemme hyvinkin kuuluisia. Seuraavaksi kävelimme keski-ikäisen miesporukan ohi, ja eräs mieshenkilö alkoi juttelemaan: "Olett todella kkaunisss". Yläkertaan päästyämme tervehdimme muutamia tuttuja ystävättäriämme ja menimme pöytään istumaan. Eikä aikaakaan kun luoksemme saapui kolme alfaurosta.

Siinä aloimme rupattelemaan. Kävi ilmi, että yksi heistä, Janne, oli käynyt Lyseon. Heillä oli Veeran kanssa paljon puhuttavaa. Minun kimppuuni hyökkäsi homofobisin mies ja alkoi jutustelemaan: "Oletko käynyt täällä usein?". Yritin estää totaalihajoamisen, ja kerroin etten ollut. Hän tivasi, että oliko siihen jokin syy. Huomautin, että tämä kyseinen yökerho on usein K20. Sitten tuli tämä perinteinen kysymys, mihin minä ja Veera törmäsimme Wienin lentokentällä muutaman viikkoa sitten: "Kuinka vanha sä oot?". Ja oli ilmeisesti hänen vuoronsa hajota, en kyllä ymmärtänyt miksi.

Myöhemmin menimme tanssimaan. Siellä minua tuijotti mieshenkilö, joka myöhemmin tuli tervehtimään ja esittäytymään. Hänkin sanoi nimekseen Janne. Kummallinen yhteensattuma! Hän oli tamperelainen teekkari, ja hän tuli meille yökylään. Mutta syy siihen oli Veeran! Hän ja Veera nukkuivat Veeran huoneessa (Janne: Tulen teille nukkumaan. Emme harrasta seksiä.), Yö ja Pinja nukkuivat olohuoneessa ja minä ja Laura minun huoneessani. Laura ei uskaltanut nukkua omassa huoneessaan, vaikka iskuporakone olikin Veeran huoneessa...

Tämä aamu oli jännittävä. Nukuimme ihan liian vähän, koska olimme myöhään kotona ja Jannen piti päästä yliopistolle klo 10, eikä hän tiennyt missä se on. Minä lupasin viedä hänet autolla, jos hän on kiltisti. Minä, Laura ja Yö lähdimme viemään häntä. Kun olimme löytäneet loput tamperelaiset teekkarit yliopistolta, herätimme Juspen ja sanoimme että tulemme hakemaan hänet hamsterikauppaan! Olemme nimittäin päättäneet laajentaa perhettämme, ja ajattelimme tehdä sen tänään Veeran syntymäpäivän kunniaksi. Juspea kuulemma väsytti, ja Yöllä oli karmea krapula eilisen johdosta. Siksi automatka oli varsin viihdyttävä. Kävimme Akvaarioshopissa ja Lil Zoossa, mutta FinnAirin lakon takia kaikki hamsterimme olivat jääneet Helsinkiin, eikä meillä siis ole vielä hamsteria. Haimme kuitenkin muut vermeet siskoltani, ja laitamme ne valmiiksi odottamaan uutta perheenlisäystämme.

Laura penkoo nyt Pinjan kanssa jotain papereitaan. Hän oli lukion 2. luokalla tehnyt hienon portfolion, jonka otsikko kuului hienosti: "POFTFOLIO". Laura on niin älykäs. Mietimme samalla korttia Veeralle. Pitäisikö hän enemmän panssarivaunu- vai apina-kortista? Löysimme myös hänelle kakun päälle numerokynttilöitä: 5 + 5 +9 = 19 !!! Vielä kun joku osaisi leipoa kakun.

- Tiia