Australialaiset ovat todella kannustavia autoilun suhteen. Minua voisi jopa jännittää ajaa vasemmalla puolella tietä, kun rattikin on väärä puolella, uusi autoni on automaattivaihteinen (olen yhdesti Suomessa ajanut epämanuaalivauhteista autoa, mun vasen jalka kaipaa äksöniä) ja laitan vinkkarit päälle usein kun on tarkoitus ilmoittaa muille kaistan vaihdosta tai kääntymisestä. Onneksi sentään itärannikon teiden varsilla on kannustavia kylttejä, kuten "SURVIVE THIS DRIVE", "REST OR R.I.P." ja "BREAK THE DRIVE STAY ALIVE". Meitä myös kannustettiin kylteillä pelaamaan triviaa, koska se pitää kuskin hereillä ja skarppina. Mutta kun kylteissä alkoi oikeasti lukea vuorotellen kysymyksiä ja vastauksia, niin meillä meni repeilyyn niin paljon energiaa että arvailu meni vähän ohi.
Mutta eipä siinä, minulla on tosiaan nykyään auto, niin kuin jokaisella itseään kunnioittavalla naisella kuuluisi olla. Se on valkoinen ja siinä on tosiaan ratti väärällä puolella. Suunnittelin auton ostoa jopa melkein viikon. Ja oikeastaan ystäväni Ossi osti sen (vaikkakin se on minun nimissäni ja joiduin myöhemmin maksamaan siitä puolet...), minusta on hyvä ostaa naisille kalliita lahjoja, kuten auto.
Vietän nykyään tasapainoista elämää Townsvillessa. Halusin muuttaa tänne, koska tämä on tarpeeksi pohjoisessa tulevaa kylmää talvea ajatellen. Nytkin täällä on vain noin +30 astetta päivällä. Oikeastaan rakastuin tähän ensisilmäyksellä, koska täällä on vuori keskellä kaupunkia!
Lisäksi täällä kaikki on vain sujunut oikein hienosti. Etsimme töitä aluksi ympäri Australiaa noin kuukauden ajan, kunnes saavuimme tänne. Tadaa, Ossi sai kaksi työtä samana päivänä, ja minä sain myöhemmin töitä samasta ravintolasta jossa hän nyt työskentelee. Hyvän palkan lisäksi työsuhde-etuihin kuuluu, että asumme pomon kellarissa. Täällä on Wi-Fi ja kaikki mitä glamour-elämään tarvii.
Australia on kyllä joidenkin asioiden suhteen hieman erikoinen paikka. Täällä pohjoisessa ei esimerkiksi voi mennä uimaan mereen missä haluaa, vaan pitää uida häkissä. Johtuu meduusoista. Hämähäkit ovat myös vähän arvaamattomia, yksi teki seitin tyynyni alle. Kengurun kakkaa pitää varoa kun juoksee metsässä, se ei ole kivaa varpaiden välissä. Koalat ovat tosi tylsiä, ne eivät juuri liiku. Linnut kuulostavat usein joltain apinan ja kuolemaa tekevän pingviinin sekoitukselta.
Minulta kysytään usein, mikä on suomalaista perinneruokaa. Tämä selittänee jotain. Ollaan valmistettu makaroonilaatikkoa, lihapullia ja karjalanpiirakoita. Rohkeimmille syötettiin salmiakkia silloin kun sitä vielä oli. Minusta sellainen ruoka on hyvää, mitä haluaa lisää. Suomalaisuus on todella eksoottista ja aivan helvetin upeaa.
Muuten ruuanlaitto on ollut välillä hyvin glamourista. Meillä on retkikeitin, ja olen syönyt paljon muun muassa pastaa, pastaa, pastaa, nuudeleita, riisiä, puuroa, pastaa ja sellaista. Ja tonnikalaa, koska se on kätevää ja hyvää. Olen kulinaristi, arvostan kaikkia elämän nautintoja.
Maanantaina aloitan työt tosiaan glamourisessa fish and chips -ravintolassa, joten ehkäpä kalansyöntini lisääntyy..! Pomoni myös vihjas eräs ilta että voisimme lähteä kalastamaan hänen veneellään. Aivan, meillä on täällä vene (kuten glamour-elämään kuuluu)! Epäilen tässä myös pientä Britney Spears -ilmiön syntyä, koska olen suoraan sanottuna lihonut tässä viime aikoina ja mitä sitä turhaan kieltämään, kaikki miehethän tykkäävät muodokkaista vaaleista näyttävistä naisista, jos joku on erimieltä hän on väärässä!!
Joo, anteeksi taas vain hiukan jähmeästä flowsta ja hyvää vappua, täällä ei taida mulle olla simaa ja munkkeja saati vappuhattua, mutta eilen söin melkein dinosaurus-donitsin ja tänään säilykepurkkimakrilleja, että näillä mennään ja palaillaan!!
xoxo Tiia
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ossi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ossi. Näytä kaikki tekstit
lauantai 28. huhtikuuta 2012
perjantai 6. tammikuuta 2012
GLAMOURIA JA TISSIT MILANOSSA!
Voiko kukaan nainen kieltäytyä jos mies pyytää häntä treffeille päiväkahville Milanoon? Oman elämäni glamourisuus ainakin tuntuu yllättävän oman itseni vähän väliä. Päiväkahvi-ideasta kehkeytyi lopulta viikon glamour-matka täynnä jännittäviä paikkoja ja ihmisiä.
Matka alkoi tyylikkäästi Lappeenrannan lentokentältä (aivan, siellä on lentokenttä). Ensimmäiset kolme yötä majailimme erään italialaisen nudistin, Daviden, luona. En kyllä nähnyt hänen hengailevan mitenkään erityisen nudistisella tavalla ainakaan kotonaan... Hänellä oli todella glamourinen koti, jossa oli kolme makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta, vaikka hän asui yksin! Hän opetti meille mitä "yksillä käyminen" tarkoittaa Italiassa ja mitä on paikallinen "Happy Hour". (Yksille voi mennä autolla, koska siellä juodaan OIKEASTI vain yhdet, ja "Happy Hour" tarkoittaa yhtä juomaa ja buffet-ruokailua). Ja kuten kenen tahansa yksin elävän miehen glamour-elämään kuuluu; hänellä kävi siivooja, ja hän asui äitinsä naapurissa!
Hän oli myös erittäin vieraanvarainen. Hän halusi ruokkia meitä, tarjota baarissa, kuskata autolla ja hän antoi välillä meille ainot kotiavaimensa kun oli töissä.
Eräänä iltana kun olimme cs-miitissä milanolaisessa taidebaarissa, niin tutustuimme iranilaiseen mieheen, joka kutsui meidät kanssaan tutustumaan pariin italialaiseen glamour-kaupunkiin Comoon ja Bellagioon muutaman kymmentä kilometriä pohjoiseen Milanosta. No me totta kai suostuimme tähän erikoiseen tarjoukseen ja lähdimme käymään siellä! Kaupungit olivat todella kauniita ja näin ihania vuoria. Pidän vuorista.
Loput kolme yötä vietimme toisen italialaisen miehen luona, hänkin oli glamourinen, vaikka ei ollutkaan nudisti!
Milanon reissustakin alkaa olla aikaa jo niin kauan, että olen ehtinyt siirtyä taas elämässä eteen päin ja kohti uusia seikkailuja! Vuosi on vaihtunut ja glamourisuus sen kuin lisääntynyt! Muutan Brisbaneen alle kolmen viikon kuluttua ja minua jännittää ihan hitsin paljon!
Olen tässä parin viikon aikana Oulussa pelannut paljon Kimbleä ja Carcassonnea. Tulen varmasti kaipaamaan niitä Australiassa! Olen myös käynyt hiihtämässä ja kerran lumilautailemassa ja ratsastamassa. Olen myös opetellut tuntemaan sieniä.
Toissapäivänä olin muutaman glamourisen ystäväni Ossin, Pinjan ja Lotan kanssa Tuirassa glamourisessa baarissa nimeltä Joku paikallinen pub. Myös ystävämme Jani, Eetu, Sanna, Veera ja Suvi kävivät paikalla, mutta katosivat jostain kuka mistäkin syystä jossakin välissä. Pelasimme Kimbleä ja lauloimme karaokea, sekä löysimme aliaksenpelaamisseuraksemme kaksi känniääliötä, jotka sanoivat nimekseen ehkä Otto ja Anto. Tulimme noin kymmenen minuuttia liian myöhään juuri missataksemme baarivisailun, ja menetimme matkan Iihin!!
Tiia
Matka alkoi tyylikkäästi Lappeenrannan lentokentältä (aivan, siellä on lentokenttä). Ensimmäiset kolme yötä majailimme erään italialaisen nudistin, Daviden, luona. En kyllä nähnyt hänen hengailevan mitenkään erityisen nudistisella tavalla ainakaan kotonaan... Hänellä oli todella glamourinen koti, jossa oli kolme makuuhuonetta ja kaksi kylpyhuonetta, vaikka hän asui yksin! Hän opetti meille mitä "yksillä käyminen" tarkoittaa Italiassa ja mitä on paikallinen "Happy Hour". (Yksille voi mennä autolla, koska siellä juodaan OIKEASTI vain yhdet, ja "Happy Hour" tarkoittaa yhtä juomaa ja buffet-ruokailua). Ja kuten kenen tahansa yksin elävän miehen glamour-elämään kuuluu; hänellä kävi siivooja, ja hän asui äitinsä naapurissa!
Hän oli myös erittäin vieraanvarainen. Hän halusi ruokkia meitä, tarjota baarissa, kuskata autolla ja hän antoi välillä meille ainot kotiavaimensa kun oli töissä.
Eräänä iltana kun olimme cs-miitissä milanolaisessa taidebaarissa, niin tutustuimme iranilaiseen mieheen, joka kutsui meidät kanssaan tutustumaan pariin italialaiseen glamour-kaupunkiin Comoon ja Bellagioon muutaman kymmentä kilometriä pohjoiseen Milanosta. No me totta kai suostuimme tähän erikoiseen tarjoukseen ja lähdimme käymään siellä! Kaupungit olivat todella kauniita ja näin ihania vuoria. Pidän vuorista.
Loput kolme yötä vietimme toisen italialaisen miehen luona, hänkin oli glamourinen, vaikka ei ollutkaan nudisti!
Milanon reissustakin alkaa olla aikaa jo niin kauan, että olen ehtinyt siirtyä taas elämässä eteen päin ja kohti uusia seikkailuja! Vuosi on vaihtunut ja glamourisuus sen kuin lisääntynyt! Muutan Brisbaneen alle kolmen viikon kuluttua ja minua jännittää ihan hitsin paljon!
Olen tässä parin viikon aikana Oulussa pelannut paljon Kimbleä ja Carcassonnea. Tulen varmasti kaipaamaan niitä Australiassa! Olen myös käynyt hiihtämässä ja kerran lumilautailemassa ja ratsastamassa. Olen myös opetellut tuntemaan sieniä.
Toissapäivänä olin muutaman glamourisen ystäväni Ossin, Pinjan ja Lotan kanssa Tuirassa glamourisessa baarissa nimeltä Joku paikallinen pub. Myös ystävämme Jani, Eetu, Sanna, Veera ja Suvi kävivät paikalla, mutta katosivat jostain kuka mistäkin syystä jossakin välissä. Pelasimme Kimbleä ja lauloimme karaokea, sekä löysimme aliaksenpelaamisseuraksemme kaksi känniääliötä, jotka sanoivat nimekseen ehkä Otto ja Anto. Tulimme noin kymmenen minuuttia liian myöhään juuri missataksemme baarivisailun, ja menetimme matkan Iihin!!
Tiia
maanantai 3. lokakuuta 2011
PARTIOTAITOKISAT JA MÄRÄT TISSIT
Olin viikonlopun pitkästä aikaa partiotaitokisoissa Minnan (vaaleat hiukset) ja Lauran (ruskeat hiukset) kanssa. Partiokisat ovat hauskoja. Onko mitään hienompaa kuin lähteä huonosti nukutun yön jälkeen reppu selässä lauantaiaamuna metsään tietäen tekevänsä kaikkea omituista ja tyhmää palellen ja kastuen sekä nälkäisenä, väsyneenä, vittuuntuneena ja puolikuolleena ilman yöunia ulkona seuraavat noin 30 tuntia?
"Partio? Onko se sitä että te vapaaehtoisesti teette työtä ja kaikkea outoa jossai korvessa ihan ilmaiseksi?"
"Ei, kyllä me maksetaan siitä."
Nämä kyseiset kisat olivat astetta urbaanimmat. En tosiaan ollut ollut kisoissa pariin vuoteen. Hyvin paljon asioita on muuttunut! Esimerkiksi hyvin monella vartiolla oli trikoot, myös meillä eli Einolla, vaikka ennen lähinnä naureskelimme sellaiselle. Pakara-miehillä oli kyllä tuttuun tapaan fleece-kiltit yllään. Oli myös outoa, että mukana sai kantaa digikameraa, kisan aikana sai käydä kahvilla ja syömässä (osa kävi jopa Mäkkärissä), sekä sisävessoissa, ja lähtötehtävään siirryimme lähijunalla!
Lähtötehtävässä teimme sementtiä. Perus lauantaiaamu siis kaikin puolin. Lauantain tehtävät olivat muutenkin hienoja. Kävin suunnistamassa ja kartoitimme yhden 100m x 100m alueen, löysimme kastematoja ja kokosimme jakkaran, ompelimme jokainen fleece-pipot (joiden käyttämisestä sunnuntaina sai pisteen), piirsimme sääkarttoja ja pakkasimme kaasupulloja ja puukehikkoja peräkärryyn.
Kun yörastilla viidettä tuntia sahasin huonolla rautasahalla vaneerilevyä ihmeellisessä asennossa levy villasukkieni välissä makuualustalla istuen, niin kävi mielessä, että mitähän muut ikäiseni nuoret naiset ovat samaan aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tekemässä, ja onkohan heillä yhtä mukavaa, mutta jatkoin hyvillä mielin työskentelyäni. Yörasti sijaitsi Espoon Ikean pihalla, mikä oli myös hyvin hämmentävää.
Yösuunnistus oli hauska. Jokaisella meillä kolmella oli 2 kilometrin rata, ja käytimme niiden suorittamiseen aikaa yhteensä noin kaksi ja puoli tuntia. Saimme vielä aika hyvät pisteet! Yörastilla valmistimme myös näkkileivän ja maksapasteijan. Kukaan meistä ei tiennyt miltä maksapasteijan kuuluisi näyttää tai millainen sen koostumuksen pitäisi olla, mutta koska naisen vaisto niin sekin tuli omalla tavallaan tehtyä.
Yörastilta poistuminen alkoi kivasti, kun saimme kantaa kanootin ojaan ja lähteä meloen tunnistamaan espoolaisia lintuja. Saimme myös laulaa Ultra Starilla Partiomarssia, ja varsinkin Minnan kanssa olimme aivan liekeissä. Tehtävä "Ice Age 5" viittasi kaikkien mielestä jääkauteen ja siihen oli valmistauduttu, itse lähinnä valmistauduin katsomassa Ice Age -leffoja, minulla on ne kaikki kolme! Jääkausiaiheisten kysymysten lisäksi meidän piti tunnistaa kuvasta Sid-laiskiainen ja tietää että pähkinää syö sapelihammasorava (ei muuten kovin moni tiennyt Jyrsiksen virallista eläinnimeä...!).
Ylitystehtävä oli ihana! Rakensimme nopeasti rinkkalautan laittamalla kaikkien kolmen rinkat jätesäkkeihin ja säkit pressun sisään köyttäen. Sitten vain enimmät vaatteet pois ja minä menin lautan päälle ja lautasilla meloin nopeasti lammen toiselle puolelle ilmoittautumaan rastimiehelle. En oikein jaksanut kantaa tavaroita rinnettä ylös ja takaisin lammen toiselle puolelle, niin kysyin että saanko mennä hienolla lautallamme myös samaa reittiä takaisin. Matkalla kävin myös pelastamassa rastimiesten kumiankan keskeltä lampea, kun "kerta tykkään vapaaehtoisesti uida kylmässä lammessa".
Kisan loppupuolella oli vielä kiva suunnistus, jossa sain suunnistaa kartalla johon oli piirretty vain rastipisteet, ei karttamerkkejä. Rasteilla oli vihjeitä, joilla piti tunnistaa syyllinen maalissa. Minna ja Laura juoksivat perässäni ja käyttivät aivojaan kun minä keskityin vain löytämään oikeat rastit, koska metsässä oli myös hämäysrasteja joilla oli vääriä vihjeitä.
Kisan jälkeen mietin, että kuinka menisin ja minne. Jos olisin mennyt Länsimäkeen, niin minun olisi pitänyt mennä ensin Ruskeasuolle hakemaan avain, ja jos sitten olisin halunnut lähteä jonnekkin, niin avain olisi pitänyt viedä takaisin. Meillä on siis tällä hetkellä vain yksi avain, koska känni-vaimo ja Otaniemi. Niimpä sitten hyppäsin jonku miehen kyytiin ja hän toi minut Lappeenrantaan.
Täällä on joku japsivaihtari kotona, en ole nähnyt mutta välillä vähän kuullut. Pekka nukkui myös hetki sitten vielä keittiön eräänlaisella kääpiökännisohvalla, mutta hänkin lähti käymään kotona harrastamassa hetken tasapainoista elämää. Ehkä näemme silti vielä illalla. Ossi on koulussa, ja niimpä minä olen pelannut netticarcassonnea, käynyt lenkillä, syönyt raejuustoa ja pullaa sekä popittanut kovaa ja häirinnyt naapureita. Elämä on täynnä glamouria.
xoxo Tiia
"Partio? Onko se sitä että te vapaaehtoisesti teette työtä ja kaikkea outoa jossai korvessa ihan ilmaiseksi?"
"Ei, kyllä me maksetaan siitä."
Nämä kyseiset kisat olivat astetta urbaanimmat. En tosiaan ollut ollut kisoissa pariin vuoteen. Hyvin paljon asioita on muuttunut! Esimerkiksi hyvin monella vartiolla oli trikoot, myös meillä eli Einolla, vaikka ennen lähinnä naureskelimme sellaiselle. Pakara-miehillä oli kyllä tuttuun tapaan fleece-kiltit yllään. Oli myös outoa, että mukana sai kantaa digikameraa, kisan aikana sai käydä kahvilla ja syömässä (osa kävi jopa Mäkkärissä), sekä sisävessoissa, ja lähtötehtävään siirryimme lähijunalla!
Lähtötehtävässä teimme sementtiä. Perus lauantaiaamu siis kaikin puolin. Lauantain tehtävät olivat muutenkin hienoja. Kävin suunnistamassa ja kartoitimme yhden 100m x 100m alueen, löysimme kastematoja ja kokosimme jakkaran, ompelimme jokainen fleece-pipot (joiden käyttämisestä sunnuntaina sai pisteen), piirsimme sääkarttoja ja pakkasimme kaasupulloja ja puukehikkoja peräkärryyn.
Kun yörastilla viidettä tuntia sahasin huonolla rautasahalla vaneerilevyä ihmeellisessä asennossa levy villasukkieni välissä makuualustalla istuen, niin kävi mielessä, että mitähän muut ikäiseni nuoret naiset ovat samaan aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tekemässä, ja onkohan heillä yhtä mukavaa, mutta jatkoin hyvillä mielin työskentelyäni. Yörasti sijaitsi Espoon Ikean pihalla, mikä oli myös hyvin hämmentävää.
Yösuunnistus oli hauska. Jokaisella meillä kolmella oli 2 kilometrin rata, ja käytimme niiden suorittamiseen aikaa yhteensä noin kaksi ja puoli tuntia. Saimme vielä aika hyvät pisteet! Yörastilla valmistimme myös näkkileivän ja maksapasteijan. Kukaan meistä ei tiennyt miltä maksapasteijan kuuluisi näyttää tai millainen sen koostumuksen pitäisi olla, mutta koska naisen vaisto niin sekin tuli omalla tavallaan tehtyä.
Yörastilta poistuminen alkoi kivasti, kun saimme kantaa kanootin ojaan ja lähteä meloen tunnistamaan espoolaisia lintuja. Saimme myös laulaa Ultra Starilla Partiomarssia, ja varsinkin Minnan kanssa olimme aivan liekeissä. Tehtävä "Ice Age 5" viittasi kaikkien mielestä jääkauteen ja siihen oli valmistauduttu, itse lähinnä valmistauduin katsomassa Ice Age -leffoja, minulla on ne kaikki kolme! Jääkausiaiheisten kysymysten lisäksi meidän piti tunnistaa kuvasta Sid-laiskiainen ja tietää että pähkinää syö sapelihammasorava (ei muuten kovin moni tiennyt Jyrsiksen virallista eläinnimeä...!).
Ylitystehtävä oli ihana! Rakensimme nopeasti rinkkalautan laittamalla kaikkien kolmen rinkat jätesäkkeihin ja säkit pressun sisään köyttäen. Sitten vain enimmät vaatteet pois ja minä menin lautan päälle ja lautasilla meloin nopeasti lammen toiselle puolelle ilmoittautumaan rastimiehelle. En oikein jaksanut kantaa tavaroita rinnettä ylös ja takaisin lammen toiselle puolelle, niin kysyin että saanko mennä hienolla lautallamme myös samaa reittiä takaisin. Matkalla kävin myös pelastamassa rastimiesten kumiankan keskeltä lampea, kun "kerta tykkään vapaaehtoisesti uida kylmässä lammessa".
Kisan loppupuolella oli vielä kiva suunnistus, jossa sain suunnistaa kartalla johon oli piirretty vain rastipisteet, ei karttamerkkejä. Rasteilla oli vihjeitä, joilla piti tunnistaa syyllinen maalissa. Minna ja Laura juoksivat perässäni ja käyttivät aivojaan kun minä keskityin vain löytämään oikeat rastit, koska metsässä oli myös hämäysrasteja joilla oli vääriä vihjeitä.
Kisan jälkeen mietin, että kuinka menisin ja minne. Jos olisin mennyt Länsimäkeen, niin minun olisi pitänyt mennä ensin Ruskeasuolle hakemaan avain, ja jos sitten olisin halunnut lähteä jonnekkin, niin avain olisi pitänyt viedä takaisin. Meillä on siis tällä hetkellä vain yksi avain, koska känni-vaimo ja Otaniemi. Niimpä sitten hyppäsin jonku miehen kyytiin ja hän toi minut Lappeenrantaan.
Täällä on joku japsivaihtari kotona, en ole nähnyt mutta välillä vähän kuullut. Pekka nukkui myös hetki sitten vielä keittiön eräänlaisella kääpiökännisohvalla, mutta hänkin lähti käymään kotona harrastamassa hetken tasapainoista elämää. Ehkä näemme silti vielä illalla. Ossi on koulussa, ja niimpä minä olen pelannut netticarcassonnea, käynyt lenkillä, syönyt raejuustoa ja pullaa sekä popittanut kovaa ja häirinnyt naapureita. Elämä on täynnä glamouria.
xoxo Tiia
maanantai 26. syyskuuta 2011
EN OLE YHDEN TISSIN IHME
Matkustin perjantaina Lappeenrantaan junalla. Perille saavuttuani olin yllättynyt, koska rautatieasema oli täynnä ihmisiä! Ilmeisesti junan saapuminen kyseiseen kaupunkiin on niin erityinen tapahtuma, että koko kylä oli tullut katsomaan sitä ja minua. En kuitenkaan jakanut nimikirjoituksia, koska joukossa oli paljon ns. näätiä (Tuksun antifaneja).
Illalla kävin glamourisen ystäväni Ossin (vain kiltti) limusiinin kyydillä (tai pyörän tarakalla, the same thing) jossain loistavan glamourisessa kartanossa hienostuneissa juhlissa kuuntelemassa Eeva-nimisen bändin osan soittamaa livemusiikkia ja juomassa glamourisia lähes viileitä kaljoja. Metsän siimeksestä kuului kyllä hurjia villi-lampaan ääniä, mikä hieman järkytti herkkää mieltäni.
Ilmeisesti tästä järkyttyneenä päätimme lähteä lauantaina Ouluun, koska glamourisella Yö-vaimollani oli tuparit hänen ja hänen uuden Iisa-vaimonsa kodissa! Juhlissa oli paljon ihania ihmisiä, ex-vaimojani kuten Veera, Lauri, Pinja ja Pirianna, sekä uusia tuttavuuksia! Ossilla oli tosiaan kiltti päällä, ja Pinja tarkisti että käyttikö hän sitä oikeaoppisesti. Hän sai hyväksynnän.
Ossi su-ma yönä yöjunassa: "Jatkoille mentiin Oulun kuumimpaan homobaariin Yöhuikkaan. Tiia iski sieltä *****n, jonka tyttöystävä hääti Tiian pois. ***** oli tyttö. *****n tyttöystävä suuteli Tiiaa. Tiia oli ihan vitun sekasin, mutta onneksi Pinja tajus häät- hakea Tiian pois." Oikeasti se oli kyllä *****n mustasukkaisen tyttöystävän kaveri joka kysyi että haluaisinko suudella häntä. Lopulta oli ehkä kuitenkin hyvä, että menin Peltolaan jotta voisin lauantaiaamuna herätä vanhasta mielisairaalasta eli nykyisesta Pinja-vaimon poikamiesboksista.
Pinjan hostellissa ei ollut kovin laaja aamupalavalikoima, joten menimme aamukahville Välkkylään glamouristen Oonan ja Artun luo, sekä sieltä aamukakulle Yön ja Iisan luo. Siellä sitten pelasimme kärsäpeliä ja ihmettelimme kadonneen sienen kohtaloa. Yön ja Iisan jääkaapista oli juhlien aikaan nimittäin kadonnut yksin raaka herkkusieni! Kävimme myös Bisketissä leivällä ja vedellä. Siellä tapasin taas uuden ihmisen, joka oli Oonan ystävä, pikkusiskoni fb-kaveri ja itse asiassa hänen äitinsä on vetänyt jumppaa jossa kävin 2 ja 3 -vuotiaana. Tapasimme myös ystäväni Lotan ja kävimme vielä vanhempieni luona syömässä ennen kuin lähdimme yöjunalla takaisin kotiin.
Yöjunassa oli joku hyvin kovaa hauskasti kuorsaava henkilö.
Ossi luulee että Ylivieska kirjotettaa Yli-Vieska. LOLLOLLOLLOLLLOOOOOLLLLLL. Joo.
Kävin viime viikolla Lauran ja Hannan kanssa Iso-Roban Uffilla sovittamassa hääpukuja.
Työasiat Hesburgerissa menevät loistavasti, rakkausasiat voisivat mennä paremminkin. Haluaisin useamman lapsen ja olen kuitenkin jo 20-vuotias.
Pahoittelen syvästi heikentyvää Tuksu-flowta.
Kaikella rakkaudella, Tiia
Illalla kävin glamourisen ystäväni Ossin (vain kiltti) limusiinin kyydillä (tai pyörän tarakalla, the same thing) jossain loistavan glamourisessa kartanossa hienostuneissa juhlissa kuuntelemassa Eeva-nimisen bändin osan soittamaa livemusiikkia ja juomassa glamourisia lähes viileitä kaljoja. Metsän siimeksestä kuului kyllä hurjia villi-lampaan ääniä, mikä hieman järkytti herkkää mieltäni.
Ilmeisesti tästä järkyttyneenä päätimme lähteä lauantaina Ouluun, koska glamourisella Yö-vaimollani oli tuparit hänen ja hänen uuden Iisa-vaimonsa kodissa! Juhlissa oli paljon ihania ihmisiä, ex-vaimojani kuten Veera, Lauri, Pinja ja Pirianna, sekä uusia tuttavuuksia! Ossilla oli tosiaan kiltti päällä, ja Pinja tarkisti että käyttikö hän sitä oikeaoppisesti. Hän sai hyväksynnän.
Ossi su-ma yönä yöjunassa: "Jatkoille mentiin Oulun kuumimpaan homobaariin Yöhuikkaan. Tiia iski sieltä *****n, jonka tyttöystävä hääti Tiian pois. ***** oli tyttö. *****n tyttöystävä suuteli Tiiaa. Tiia oli ihan vitun sekasin, mutta onneksi Pinja tajus häät- hakea Tiian pois." Oikeasti se oli kyllä *****n mustasukkaisen tyttöystävän kaveri joka kysyi että haluaisinko suudella häntä. Lopulta oli ehkä kuitenkin hyvä, että menin Peltolaan jotta voisin lauantaiaamuna herätä vanhasta mielisairaalasta eli nykyisesta Pinja-vaimon poikamiesboksista.
Pinjan hostellissa ei ollut kovin laaja aamupalavalikoima, joten menimme aamukahville Välkkylään glamouristen Oonan ja Artun luo, sekä sieltä aamukakulle Yön ja Iisan luo. Siellä sitten pelasimme kärsäpeliä ja ihmettelimme kadonneen sienen kohtaloa. Yön ja Iisan jääkaapista oli juhlien aikaan nimittäin kadonnut yksin raaka herkkusieni! Kävimme myös Bisketissä leivällä ja vedellä. Siellä tapasin taas uuden ihmisen, joka oli Oonan ystävä, pikkusiskoni fb-kaveri ja itse asiassa hänen äitinsä on vetänyt jumppaa jossa kävin 2 ja 3 -vuotiaana. Tapasimme myös ystäväni Lotan ja kävimme vielä vanhempieni luona syömässä ennen kuin lähdimme yöjunalla takaisin kotiin.
Yöjunassa oli joku hyvin kovaa hauskasti kuorsaava henkilö.
Ossi luulee että Ylivieska kirjotettaa Yli-Vieska. LOLLOLLOLLOLLLOOOOOLLLLLL. Joo.
Kävin viime viikolla Lauran ja Hannan kanssa Iso-Roban Uffilla sovittamassa hääpukuja.
Työasiat Hesburgerissa menevät loistavasti, rakkausasiat voisivat mennä paremminkin. Haluaisin useamman lapsen ja olen kuitenkin jo 20-vuotias.
Pahoittelen syvästi heikentyvää Tuksu-flowta.
Kaikella rakkaudella, Tiia
tiistai 13. syyskuuta 2011
MAAILMANMATKAILUA GLAMOURTYYLIIN JA YLLÄTYSVIERAILU OULUSSA = TISSIT?
Tää on selkeästi joku perhejuttu, että ollaan kaikki kohta Hesburgerissa töissä. Sain siis tänään paikan samasta Hesestä, missä glamourinen Laura-vaimoni on vuoropäällikkönä! Eli sen lisäksi, että hän pitää minua komero-orjana kotona, niin hän on nyt myös pomoni töissä! Myös Katri on saanut töitä Hesburgerista! Kyllä elämä on hienoa!
Oma elämäni on kyllä viimeisen viikon aikana ollut muutenkin aika suhteellisen erikoista. Tiistaina tapasin opistotovereitani glamourisessa ravintolassa Helsingin päärautatieasemaa vastapäätä. Söimme ja joimme hyvin, jonka jälkeen lähdimme osan porukan kanssa vielä erääseen hienoon kaljoittelumestaan Helsingin ydinkeskustaan. Kaikki muut olivat menossa töihin aamulla, joten minä ja Jouni pidimme omat jatkot ja olin kotona Länsimäessä noin 15 minuuttia ennen kuin Laura-vaimo heräsi töihin aamuvuoroon.
Tästä innostuneena päätin lähteä siis päivällä liftaamaan pariksi päiväksi Lappeenrantaan. Sain kyydin kahdelta keski-ikäiseltä mieheltä. Miehet olivat mukavia, he tarjosivat minulle karkkia ja minä nukuin takapenkillä. Itärajaa lähestyessämme aloimme keskustella Venäjällä käymisestä. Päädyin lopulta kuitenkin ystäväni Ossin hienoon solukämppään, enkä seksiorjaksi (Venäjälle). Minusta on ihan ok että kolmen jätkän kylppärissä on ehkä 50 pulloa shampoota. Kaikki glamouristamisvälineet ovat toki tarpeellisia!! Ossi voisi muuten hankkia kattilan, jotta ruuanlaitto olisi helpompaa.
Lappeenranta on hieno kaupunki. Siellä on paljon pimeää metsää ja hiljaisia yökerhoja. Kielimuuri oli välillä hidasteena, koska lappeenrantalaiset puhuvat hyvin tyhymästi. Yritin opettaa niitä puhumaan oulua, mutta olin aika pahasti alakynnessä.
Perjantaina lähdimme Ossin kanssa Mikkeliin kahville glamouriseen kahvilaan, jossa oli glitteriä seinissä. Olen käynyt Mikkelissä aika monesti jo tänä kesänä. Lähdimme sieltä yhteisbussikuljetuksella Jyväskylään Jurassic Rockin karonkkaan. Juhlat olivat hyvin hienostuneet. Siellä oli ilmaista viinaa ja ruokaa, sekasauna ja miehiä. Heräsin lauantaiaamuna jostain päin Jyväskylää Ossin veljen yksiöstä, ostin permanenttitussin, dyykkasin roskiksesta pahvin ja lähdin liftaamaan Ouluun syömään äidin tekemää ruokaa.
Illalla Oulussa soitin Vessun viemään minut ja Ossin Yön uuteen glamouriseen asuntoon, joka sijaitsee aivan Oulun ydinkeskustassa Stockmannia vastapäätä. Myös Veera, Tuomo ja Severi leikkivät kanssamme. Kävimme Linja25-nimisessä ravintolassa, sekä osa porukkaa myös Hesburgerissa! Juuso ei tullut mukaan, koska hän joi kotona yksin viinaa.
Sunnuntaiaamuna lähdimme liftaamaan takaisin Helsinkiin. Tupoksen abc:llä vietimme laatuaikaa lähes kaksi tuntia, koska kaikki olisivat halunneet viedä meidät vain pohjoiseen! Pääsimme lopulta perille kuitenkin vain(?) viidellä kyydillä. Meiltä kysyttiin matkalla, että kauanko olemme asuneet yhdessä ja minulla on kuulemma ujo poikaystävä. Ihan kivasti siihen nähden, että tapasimme tosiaan kuukausi sitten festareilla ja minun oma poikaystäväni oli Otaniemessä ryyppäämässä.
Tänään heräsin siis omasta pimeästä, turvallisesta komerostani Itä-Vantaalta. Elämässä kaikki hyvin?
xoxo Tiia
Oma elämäni on kyllä viimeisen viikon aikana ollut muutenkin aika suhteellisen erikoista. Tiistaina tapasin opistotovereitani glamourisessa ravintolassa Helsingin päärautatieasemaa vastapäätä. Söimme ja joimme hyvin, jonka jälkeen lähdimme osan porukan kanssa vielä erääseen hienoon kaljoittelumestaan Helsingin ydinkeskustaan. Kaikki muut olivat menossa töihin aamulla, joten minä ja Jouni pidimme omat jatkot ja olin kotona Länsimäessä noin 15 minuuttia ennen kuin Laura-vaimo heräsi töihin aamuvuoroon.
Tästä innostuneena päätin lähteä siis päivällä liftaamaan pariksi päiväksi Lappeenrantaan. Sain kyydin kahdelta keski-ikäiseltä mieheltä. Miehet olivat mukavia, he tarjosivat minulle karkkia ja minä nukuin takapenkillä. Itärajaa lähestyessämme aloimme keskustella Venäjällä käymisestä. Päädyin lopulta kuitenkin ystäväni Ossin hienoon solukämppään, enkä seksiorjaksi (Venäjälle). Minusta on ihan ok että kolmen jätkän kylppärissä on ehkä 50 pulloa shampoota. Kaikki glamouristamisvälineet ovat toki tarpeellisia!! Ossi voisi muuten hankkia kattilan, jotta ruuanlaitto olisi helpompaa.
Lappeenranta on hieno kaupunki. Siellä on paljon pimeää metsää ja hiljaisia yökerhoja. Kielimuuri oli välillä hidasteena, koska lappeenrantalaiset puhuvat hyvin tyhymästi. Yritin opettaa niitä puhumaan oulua, mutta olin aika pahasti alakynnessä.
Perjantaina lähdimme Ossin kanssa Mikkeliin kahville glamouriseen kahvilaan, jossa oli glitteriä seinissä. Olen käynyt Mikkelissä aika monesti jo tänä kesänä. Lähdimme sieltä yhteisbussikuljetuksella Jyväskylään Jurassic Rockin karonkkaan. Juhlat olivat hyvin hienostuneet. Siellä oli ilmaista viinaa ja ruokaa, sekasauna ja miehiä. Heräsin lauantaiaamuna jostain päin Jyväskylää Ossin veljen yksiöstä, ostin permanenttitussin, dyykkasin roskiksesta pahvin ja lähdin liftaamaan Ouluun syömään äidin tekemää ruokaa.
Illalla Oulussa soitin Vessun viemään minut ja Ossin Yön uuteen glamouriseen asuntoon, joka sijaitsee aivan Oulun ydinkeskustassa Stockmannia vastapäätä. Myös Veera, Tuomo ja Severi leikkivät kanssamme. Kävimme Linja25-nimisessä ravintolassa, sekä osa porukkaa myös Hesburgerissa! Juuso ei tullut mukaan, koska hän joi kotona yksin viinaa.
Sunnuntaiaamuna lähdimme liftaamaan takaisin Helsinkiin. Tupoksen abc:llä vietimme laatuaikaa lähes kaksi tuntia, koska kaikki olisivat halunneet viedä meidät vain pohjoiseen! Pääsimme lopulta perille kuitenkin vain(?) viidellä kyydillä. Meiltä kysyttiin matkalla, että kauanko olemme asuneet yhdessä ja minulla on kuulemma ujo poikaystävä. Ihan kivasti siihen nähden, että tapasimme tosiaan kuukausi sitten festareilla ja minun oma poikaystäväni oli Otaniemessä ryyppäämässä.
Tänään heräsin siis omasta pimeästä, turvallisesta komerostani Itä-Vantaalta. Elämässä kaikki hyvin?
xoxo Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)