Öö hei vaan kaikki rakkaat lukijat (ja heidän tissinsä). Nyt on kumma olo. Soitin juuri Posaukselle ja varmistin, että he onnellisina saavat minut asukkaakseen. Muutan siis Välkkylään heti heinäkuun alussa. Meinasi iskeä shokki, koska tajusin, että tämä erohan alkaa käydä konkreettiseksi. Mielellänihän olisin pitänyt vaimoja orjinani vielä jonkin aikaa, mutta eihän sille mitään voi, kun maailma kutsuu heitä eri kolkkiin. Onneksi kukaan ei esim. kuole, joten jonkinlaiset exäilyt lienevät mahdollisia tulevaisuudessa. Ja sitoohan meitä Maken yhteishuoltajuus, joten luultavasti pysyttelemme puheväleissä kuitenkin.
Olen yrittänyt pysytellä positiivisella mielellä kaiken tämän erosurun (lol, eiku? -kohun?) keskellä ajattelemalla tulevaa kämppääni. Se on helppoa, sillä olen jo nyt hitusen rakastunut tulevan asuinsijani pohjaratkaisuun. Lisäksi aina, kun muistan, että koulumatkani lyhenee n. 20 min. ja että sen voi suorittaa ilman kulkuneuvoja, ilostuttaa suunnattomasti. Omasta mielestäni hienoa on myös se, että voin sitten kyylätä tulevasta asunnostani kauniin ystävättäreni Annikan (blondatut hiukset, mätsää hyvin mm. hänen persoonallisuuteensa) elämää. Hän itse ei ole vaikuttanut olevan yhtä innoissaan. Itse asiassa hän on hakenut uutta kämppää, jossa kämppiskin heittää spagettia seinille ja ikkuna ittää. Spagetin kypsyys on erittäin hauska testata heittämällä se seinään kyllä.
Välkkylässä on sekin hyvä puoli, että liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Eli mielikuvitus pääsee taas liikkeelle tekosyitä keksiessä. Yö tosin ehotteli, että voisin joka aamu hiihtää tahi rullaluistella kouluun yhdessä Annikan kanssa. Omasta mielestä se on mahdotonta koska a) en omista monoja (sukset+sauvat kyllä löytyy) tai b) kuolisin joka aamu kateudesta, koska Annikalla on hienot roller derby -luistimet. Nii kerta.
Annikasta puheen ollen, tässä on juoruiluvastaus hänelle:
a) olen käynyt koulussa
b) olen ajatellut vaimoja
c) olen syönyt
d) olen yrittänyt nukkua
Siinä suunnilleen kaikki. Uskon, ettei kiinnosta.
Yleisön taholta on tullut toinenkin pyyntö, elikkä tekstaripaljastelusarjan jatko-osaa on toivottu. En jaksa nyt, ehkä ensi blogitekstissäni sitten. Ellei käy niin kuin Tukiaisen Johannalle, joka aina kertoo, mitä seuraavassa tekstissä kirjottaa, mutta ikinä ei sitten kirjoitakaan siitä vaan aivan jostain muusta. Huoh, naiset.
Oho, asia loppu. t. Pinja, tuleva kirjaston aikuisten osaston portsari
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilu. Näytä kaikki tekstit
maanantai 7. kesäkuuta 2010
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Glitteriä, arkea ja kaatosade
Hei taas. Viime viikonloppuna minun ja Yön (kaunis, vaaleat lyhyet hiukset) elämä oli todella glamourista, sillä osallistuimme Euroviisusitseille. Sitsithän ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa mm. juodaan alkoholia ja lisäksi ehkä vähän lauletaan ja syödään. Nämä sitsit olivat euroviisupukukoodin johdosta hyperglamouriset. Päällämme meillä oli Ruotsista uniikkivaateliikkeestä ostetut glamouröverimekot, jotka maksoivat tosi paljon, esim 320 (kruunua). Oli todella hienoa päästä käyttämään niitä =) Lisäksi jaksoimme meikata ainakin n. sata vuotta, minä aikana Yö sai jopa timantti-irtoripset päähänsä. Omissa kasvoissamme oli lisäksi ripsiliimattuja minitimantteja ja glitteriä sekä muuta kiinnostavaa, kun lopulta lähdimme kipittämään sitsipaikalle. Herätimme matkalla hieman huomiota, tämä on varma todiste siitä että suomessa glamour ei ole vielä aivan jokapäiväinen asia. Esimerkiksi todella harvat naiset käyttävät irtoripsiä ja korkokenkiä joka päivä, luojan kiitos.
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
Tunnisteet:
alkoholi,
alkoholin puute,
bileet,
johanna tukiainen,
kesä,
masennus,
urheilu,
veera,
yö
tiistai 2. helmikuuta 2010
KIELTÄ, LUNTA JA TISSEJÄ!
Veera tässä hei. En ole taas kirjoittanut vähään aikaan koska elämäni on ollut liian täynnä kieltä esim suomen kieltä ja lehti juttuja. Olen joutunut opiskelemaan mm äänne ja muoto oppia mikä on aivan kamalaa !! :( Tein myös eilen kielen huollon tentin mistä sain ehkä pari opintopistettä mikä on tietysti ihan ok. Olen nykyään aika uupunut, olen totisesti huomannut etten enää jaksa samanlaista kielellistä tykitystä mitä tein 1-kymppisenä kun saatoin lukea monta kirjaa putkeen ja kirjoitin aivan vapaaehtoisesti myös todella pitkiä kouluaineita!!
Nautin nykyään todella paljon siitä, että voin vain heeboilla villasukat jalassa sen sijaan että esim kirjoittaisin ja lukisin joka yö. Yritänkin löytää uusia harrastuksia, joihin ei liittyisi kieltä, mutta se on vähän hankalaa. Urheillut olen aika paljon, varsinkin nyt kun myös glamourinen vaimoni Pinja (tummat hiukset) innostui aiheesta. Urheilu on kyllä terveyden kannalta hyvä ja urheillessa myös kiinteytyy kovasti kuten Henna Kurhiainen on sanonut!! Laura taas ehdotti että alkaisin urheilemaan, anteeksi ryyppäämään enemmän, mutta alkoholin nielemiseenkin tarvitsee kieltä joten en ole tästä ehdotuksesta aivan varma.
Tänään satoi tosi paljon lunta, olin kuolla kun pyöräilin Tuiran silloilla!! Oli hirveästi loskaa jäisen tien päällä ja paljon uria ja pyöräni yritti syöstä minut 6-kymppiä ajavien autojen joukkoon aivan jatkuvasti. Myös eilen melkein kuolin sillä leikkasin vahingossa leipäveitsellä sormeeni syvän viillon, kun yritin itse asiassa leikata kaalia. Kauniilla vaimollani Tiialla (vaaleat hiukset) oli onneksi muumilaastari, josta hän teki pätevän kiristyssiteen, niinpä pelastuin !! Ystävät ovat kyllä tärkeitä elämässä ja perhekin. Tänään sain Pinjalta miehen persettä kuvaavan laastarin, sillä muumilaastari oli irronnut, kun tiskasin. Minulla oli muuten tiskatessani hyvin "50's" olo sillä kesken tiskien Pinja tuli kotiin ja halasi minua takaapäin sekä suukotti poskelle ennen kuin meni tietokoneelle!! Aivan kuin olisin jonkinlainen ns. housewife. En kyllä oikein tiedä mitä ajattelen perinteisistä perherooleista, heh heh :)
Nyt taidan mennä sänkyyn koulutehtävien kanssa, sillä arvostan myös elämän teoreettista puolta suuresti vaikka aina ei siltä tunnukkaan!!
Suudelmia ja halauksia,
tuksuflow-Veera
Nautin nykyään todella paljon siitä, että voin vain heeboilla villasukat jalassa sen sijaan että esim kirjoittaisin ja lukisin joka yö. Yritänkin löytää uusia harrastuksia, joihin ei liittyisi kieltä, mutta se on vähän hankalaa. Urheillut olen aika paljon, varsinkin nyt kun myös glamourinen vaimoni Pinja (tummat hiukset) innostui aiheesta. Urheilu on kyllä terveyden kannalta hyvä ja urheillessa myös kiinteytyy kovasti kuten Henna Kurhiainen on sanonut!! Laura taas ehdotti että alkaisin urheilemaan, anteeksi ryyppäämään enemmän, mutta alkoholin nielemiseenkin tarvitsee kieltä joten en ole tästä ehdotuksesta aivan varma.
Tänään satoi tosi paljon lunta, olin kuolla kun pyöräilin Tuiran silloilla!! Oli hirveästi loskaa jäisen tien päällä ja paljon uria ja pyöräni yritti syöstä minut 6-kymppiä ajavien autojen joukkoon aivan jatkuvasti. Myös eilen melkein kuolin sillä leikkasin vahingossa leipäveitsellä sormeeni syvän viillon, kun yritin itse asiassa leikata kaalia. Kauniilla vaimollani Tiialla (vaaleat hiukset) oli onneksi muumilaastari, josta hän teki pätevän kiristyssiteen, niinpä pelastuin !! Ystävät ovat kyllä tärkeitä elämässä ja perhekin. Tänään sain Pinjalta miehen persettä kuvaavan laastarin, sillä muumilaastari oli irronnut, kun tiskasin. Minulla oli muuten tiskatessani hyvin "50's" olo sillä kesken tiskien Pinja tuli kotiin ja halasi minua takaapäin sekä suukotti poskelle ennen kuin meni tietokoneelle!! Aivan kuin olisin jonkinlainen ns. housewife. En kyllä oikein tiedä mitä ajattelen perinteisistä perherooleista, heh heh :)
Nyt taidan mennä sänkyyn koulutehtävien kanssa, sillä arvostan myös elämän teoreettista puolta suuresti vaikka aina ei siltä tunnukkaan!!
Suudelmia ja halauksia,
tuksuflow-Veera
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Glögiä, ei tissejä
Meillä on tänään oikeasti glögiä, se on todella glamourista! Yritimme keskittyä hieman myös opiskeluun, mutta turhaan. Fonetiikkaa, huoh. Tenttiki on vasta keskiviikkona ja luettavaa vaivaiset 250 sivua + luentomateriaalit. Sen sijaan kävin bodaamalla karkottamassa Britney Spears -ilmiötä.
Juodaan kahvia. En kuulemma osaa kirjoittaa tuksumaisesti. Olen liian koherentti. Ehkä jopa älyllinen. Tällä hetkellä muistutan Kari Hotakaista. Tämä siksi, että kirjoitan lähinnä päälauseita. Olen lisäksi lihonut ja miehistynyt viime aikoina suhteessa pre-toppila-olemukseeni. Harrin kaavion mukaan sijoitun kielenkäytössäni kohtaan "maalainen (kielt.), maskuliininen, reipas, mutkaton, suora". Käytän nimittäin svaavokkaalia ja ylleisgeminaatiota. Vaimon mukaan ei pitäisi kirjoittaa kieliopista. Siispä olen hiljaa.
t. Veera
Ilta Toppilassa. Piti lukea, mutta siitä ei tullut kakkaakaan, niinku ei koko viikonloppuna. Pohdin kuumeisesti, miksi synnyttävien naisten sisäreisiä pitää pestä ja tulin siihen tulokseen etten tiiä yhtään mitä synnytyksessä tapahtuu. En oo oman syntymiseni jälkeen ollut koskaan synnytyksessä. Enkä hautajaisissa. Yläasteella meille tosin näytettiin synnytysvideo. En muista uskalsinko katsoa. Hautajaisissa olisin voinut käydä muutama viikko sitten, mutta silloin olin kaikesta bilettämisestä niin väsynyt ja aivokuollut ettei pystynyt.
Saa nähdä olenko samassa tilassa taas ensi viikon jälkeen. Tisusuti on tiistaina ja tuparit kestävät koko viikonlopun. Suunnittelin ryyppääväni perjantaina enemmän kuin lauantaina, sillä sunnuntai-aamuna minun täytyy ehtiä junaaan joka vie minut glamourlomalle. Veera on mulle velkaa muistamisen. Ja Laura vissiin myös. Ainakin kaksi. Olen kuitenkin jalomielinen vaimo enkä vaadi vaimoja olemaan juomatta! En myöskään aio lyödä heitä vaikka olisinkin aggressiivinen kännissä ja vaikka minulla olisi kauhea melanooma johon olisin kuolemaisillani. Joka tapauksessa tämä yli viikon kestänyt juomattomuus on saanut minut hyvin levottomaksi. Himoitsen alkoholia koko ajan ja tekisi mieli olla perjantaina ns naamat (homonaamat, huom.)
May all my dreams come true = taivaasta tippuu viinaa just nyt ja yliopisto räjähtää. Ja synkeä talvi menee pois. En kestä kun talvi levittää melankoliaa ja kalpeutta.
Viinan sijasta juomme kahvia. Ennustus: en nuku tai nukun tosi vähän ensiyönä ja olen huomenna taas ylihilpeä. Alhainen kofeiininsietokyky!
Veera venyttelee lattialla. Hän alkoi venytellä kovin äkillisesti. Laura-vaimo iloitsee Saksaan menosta.
Veera sanoi että multa syntyy tekstiä. Sillä itsellään oli writer's block. Yritin esittää Veeralle teoriaani Tuksu-flowsta ja osoittaa veeran viimeksi kirjoittamasta lauseesta monta kohtaa, johon tarttua ja joista kirjottaa lisää. Veera ei ole ehkä vielä löytänyt sisäistä Tuksuaan. Se on kuitenkin ihan sisäisestä mentaliteetista ja ajattelumaailmasta kiinni.
<3 Yö
PS otsikon selitys: lukijoiden pyynnöstä olemme päättäneet lopettaa ns. false advertisingin. Tämä blogipostaus EI SISÄLLÄ TISSEJÄ. Emme kuitenkaan väitä, etteivätkö tissit joskus tulevaisuudessa liittyisi blogimme sisältöön olennaisesti. Stay tuned.
Juodaan kahvia. En kuulemma osaa kirjoittaa tuksumaisesti. Olen liian koherentti. Ehkä jopa älyllinen. Tällä hetkellä muistutan Kari Hotakaista. Tämä siksi, että kirjoitan lähinnä päälauseita. Olen lisäksi lihonut ja miehistynyt viime aikoina suhteessa pre-toppila-olemukseeni. Harrin kaavion mukaan sijoitun kielenkäytössäni kohtaan "maalainen (kielt.), maskuliininen, reipas, mutkaton, suora". Käytän nimittäin svaavokkaalia ja ylleisgeminaatiota. Vaimon mukaan ei pitäisi kirjoittaa kieliopista. Siispä olen hiljaa.
t. Veera
Ilta Toppilassa. Piti lukea, mutta siitä ei tullut kakkaakaan, niinku ei koko viikonloppuna. Pohdin kuumeisesti, miksi synnyttävien naisten sisäreisiä pitää pestä ja tulin siihen tulokseen etten tiiä yhtään mitä synnytyksessä tapahtuu. En oo oman syntymiseni jälkeen ollut koskaan synnytyksessä. Enkä hautajaisissa. Yläasteella meille tosin näytettiin synnytysvideo. En muista uskalsinko katsoa. Hautajaisissa olisin voinut käydä muutama viikko sitten, mutta silloin olin kaikesta bilettämisestä niin väsynyt ja aivokuollut ettei pystynyt.
Saa nähdä olenko samassa tilassa taas ensi viikon jälkeen. Tisusuti on tiistaina ja tuparit kestävät koko viikonlopun. Suunnittelin ryyppääväni perjantaina enemmän kuin lauantaina, sillä sunnuntai-aamuna minun täytyy ehtiä junaaan joka vie minut glamourlomalle. Veera on mulle velkaa muistamisen. Ja Laura vissiin myös. Ainakin kaksi. Olen kuitenkin jalomielinen vaimo enkä vaadi vaimoja olemaan juomatta! En myöskään aio lyödä heitä vaikka olisinkin aggressiivinen kännissä ja vaikka minulla olisi kauhea melanooma johon olisin kuolemaisillani. Joka tapauksessa tämä yli viikon kestänyt juomattomuus on saanut minut hyvin levottomaksi. Himoitsen alkoholia koko ajan ja tekisi mieli olla perjantaina ns naamat (homonaamat, huom.)
May all my dreams come true = taivaasta tippuu viinaa just nyt ja yliopisto räjähtää. Ja synkeä talvi menee pois. En kestä kun talvi levittää melankoliaa ja kalpeutta.
Viinan sijasta juomme kahvia. Ennustus: en nuku tai nukun tosi vähän ensiyönä ja olen huomenna taas ylihilpeä. Alhainen kofeiininsietokyky!
Veera venyttelee lattialla. Hän alkoi venytellä kovin äkillisesti. Laura-vaimo iloitsee Saksaan menosta.
Veera sanoi että multa syntyy tekstiä. Sillä itsellään oli writer's block. Yritin esittää Veeralle teoriaani Tuksu-flowsta ja osoittaa veeran viimeksi kirjoittamasta lauseesta monta kohtaa, johon tarttua ja joista kirjottaa lisää. Veera ei ole ehkä vielä löytänyt sisäistä Tuksuaan. Se on kuitenkin ihan sisäisestä mentaliteetista ja ajattelumaailmasta kiinni.
<3 Yö
PS otsikon selitys: lukijoiden pyynnöstä olemme päättäneet lopettaa ns. false advertisingin. Tämä blogipostaus EI SISÄLLÄ TISSEJÄ. Emme kuitenkaan väitä, etteivätkö tissit joskus tulevaisuudessa liittyisi blogimme sisältöön olennaisesti. Stay tuned.
Tunnisteet:
alkoholin puute,
johanna tukiainen,
laura,
opiskelu,
piri,
synnytys,
urheilu,
veera,
yö
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)