Viikko sitten olin taas aikuisten naisten kutsuilla, jossa meille oli kynsihoitoa ja sain taas glamourisia kynsikoruja ja täydellisen sensuellit kynnet. Kyllä tällaisia kelpaa esitellä. Harmi vaan viikonloppuna sattui olemaan suunnistuskilpailut ja kynteni ottivat vähän kontaktia luonnon kanssa kiipeillessäni kallioita omin kätösin. No, mutta minulla on tapana etsiä asioista positiivisuutta, joten en murehdi pikkujuttuja!
Viime viikon keskiviikkona Johanna Tukiainen oli Maria! tv-showssa esiintymässä. Minä ja vaimoni katsoimme tietenkin kyseisen jakson kukin omilla tahoillamme. Torstaina keskustelimme aiheesta, kuten ohjelmassa mainostetaan. Lisäksi katsoimme yhdessä netistä parhaat palat. Tuksu on niin glamourinen ja viehättävä nainen! Hän edusti prinsessamekossaan vaikka oli vasta saanut turpaan joltai hulttiomieheltä. En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet ovat just tollasia.
Kyllä tämä pohjoisen Miamin ilmasto on jännittävä! Maanantaina oli aivan kesä, varmaan kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistoi kauniisti. Tiistaiaamuna satoi vettä ja päivällä oli karmea lumimyrsky! Iltapäivällä paistoikin jo taas aurinko ja oli kaunis ilma, joka on jatkunut tähän aamuun.
Olemme aloittaneet Vapun vieton. Vaimoni aloittelivat ilmeisesti jo viime viikonloppuna kirkkoveneitä tuijotellen Tuiran rannassa, mutta minä olin silloin Lapissa ja Raumalla. Eleganttiin tyyliimme olemme sisustaneet kotimme teeman mukaisesti: olen hankkinut serpentiinejä! Meillä on myös simaa, mutta se on varmaan parasta vasta pitkälti Vapun jälkeen...
Eilen menimme Hevimestaan päiväkänneille. Joku nerokas opiskelija oli keksinyt, että eikö olisi kiva jos baarista tullessa bussit kulkisivat normaalisti (tai niin normaalisti kun ne Oulussa voivat kulkea, Oulun bussiliikenne 666) ja päivätaksalla, kaikki pitseeriat olisivat vielä auki ja kaljaa saisi kaupasta! Hieman ennen baarin sulkemista puoli viiden aikaan siirryimme vielä Pepperiin laulamaan karaokea näin tiistai-iltapäivän kunniaksi.
Illalla menimme vielä reiveihin Teekkaritalolle. Laitoimme Yön kanssa glamour-meikit omiin kasvoihimme ja etsimme sopivia asuja suuresta vaatevalikoimastamme. Neonkeltaiset suunnistushousuni miellyttivät kovasti Yötä, mutta hän tyytyi silti haalareihin. Matkalla eivät pysyneet kaikki muumit laaksossa, tai ainakaan Pinja ei pysynyt alamäessä Yön tarakalla, vaan tipahti ojaan ja satutti oman tissinsä! Onneksi Pinjan kalja (1 kpl) pysyi ehjänä. Paikalle saapuessamme huomasimme, että joku muukin oli tehnyt samanlaisen ratkaisun haalareiden suhteen! Suuren maailman meininkiin kuuluu tietenkin, että me olimme silti kaikista glamourisimpia.
Olen huomannut että painoni on noussut sitten seitsemännen luokan. Ainakin kaksi kiloa. En tiedä mistä se johtuu, en käytä masennuslääkkeitä, minulla ei ole ollut malariaa eikä todettu vajaatoimintaa omassa kilpirauhasessani. Luulen tämän johtuvan Britney Spears -ilmiöstä. Olen aina syvästi järkyttynyt kun painoani kysytään esimerkiksi verenluovutuksessa tai suksia ostaessa. Minusta on ilkeämielistä udella naisen omaa painoa! Onneksi eräs kuuluisa nainen on sanonut kannustavasti: "Jos haukutaan "läskiksi" voi aina ajatella, että voi laihduttaa. Rumat ihmiset eivät sen sijaan voi tehdä oikein mitään ulkonäölleen."
Tiia
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
perjantai 16. huhtikuuta 2010
MEIDÄT HALUTAAN TELKKARIIN, KAUHUN HETKIÄ JA TISSIT
Sergelin Torgelilla koimme kauhun hetkiä, kun lokki kakkasi vain aavistuksen verran oikealle puolelleni, eli melkein meidän omien itsiemme päälle! Kyllä ruotsalaiset lintuset ovat välillä arvaamattomia!
Tukholmanreissun lopusta vielä sen verran, että terminaalissa tiedettiin meidän glamourisuudesta, joten meille annettiin B-luokan hytti, vaikka olimme varanneet ja maksaneet C-luokan hytin. Tämä kyseinen hytti oli tietenkin paljon glamourisempi kun ne autokannen alapuolella sijaitsevat kopperot, tämä nimittäin sijaitsi kannella yhdeksän, eli tax freen ja baarien yläpuolella. Lisäksi hyttiin kuului laajakuvatelevisio, kaappeja, paljon peilejä ja säälittävän pieni suihku. Tieto meistä oli kiirinyt myös Turkuun, sillä junalippujenmyyjäsetä halusi välttämättä laittaa meidät ykkösluokkaan istumaan, koska olemme niin glamourisia.
Junassa koin kauhun hetkiä, kun joku ulkomaalainen mieshenkilö tuli ahdistelemaan minua ja minun kaljojani! Hän olisi halunnut keskustella, mutta minä en halunnut keskustella hänen kanssaan muun muassa siksi, koska hän haisi pahalle ja oli kaikin tavoin hyvin epäilyttävä. Onneksi Pinja oli hyvä poikaystävä ja hääti hänet sinne missä pippuri kasvaa.
Mutta näin kotiin päästyämme olemme aloittaneet taas juhlimisen, olimme keskiviikkona Kaarlessa juhlimassa kesää glamouristen ystäviemme kanssa. Myös Laura-vaimo on Oulussa ja paikalla! Ilta venyi aamuun ja torstaipäivä oli kaikkien mielestä ratkiriemukas. Laura-vaimo jatkoi juhlintaa myös torstaina, ja jatkaa myös perjantaina, ja lauantaina.. Minun oma itseni keskittyy tasapainoisuuteen ja urheiluun koska pian täytyy avata kilpailukausi!
Meihin otettiin yhteyttä couchsurfing-profiilimme kautta: meitä halutaan kuvata irlantilaiseen tv-ohjelmaan! Tämä kyseinen irlantilainen seksikäs ja kaunis nainen oli tutustunut ja ihastunut profiiliimme ja kaikin puolin glamouriselta kuulostavaan elämäämme ja otti yhteyttä. Harmi vaan hän olisi tulossa kuvaamaan heinäkuussa, ja se on kiireistä aikaa meille kaikille, sitä paitsi saatan olla silloin jo Helsingissä. Elämässämme on niin paljon tällaisia hetkiä, että meillä on varaa karsia omien menojemme mukaan.
Helsingistä tai seudulta on vaikea löytää vuokrattavaa 5-6 huoneen omakotitaloa. Jos joku tietää jonkun niin kertokaa! Olemme perustamassa uutta kommuunia tulevien vaimojeni (Laura, Pirianna, Lauri, Valtteri ja Iiro) kanssa heinäkuun alusta.
Tiia
Tukholmanreissun lopusta vielä sen verran, että terminaalissa tiedettiin meidän glamourisuudesta, joten meille annettiin B-luokan hytti, vaikka olimme varanneet ja maksaneet C-luokan hytin. Tämä kyseinen hytti oli tietenkin paljon glamourisempi kun ne autokannen alapuolella sijaitsevat kopperot, tämä nimittäin sijaitsi kannella yhdeksän, eli tax freen ja baarien yläpuolella. Lisäksi hyttiin kuului laajakuvatelevisio, kaappeja, paljon peilejä ja säälittävän pieni suihku. Tieto meistä oli kiirinyt myös Turkuun, sillä junalippujenmyyjäsetä halusi välttämättä laittaa meidät ykkösluokkaan istumaan, koska olemme niin glamourisia.
Junassa koin kauhun hetkiä, kun joku ulkomaalainen mieshenkilö tuli ahdistelemaan minua ja minun kaljojani! Hän olisi halunnut keskustella, mutta minä en halunnut keskustella hänen kanssaan muun muassa siksi, koska hän haisi pahalle ja oli kaikin tavoin hyvin epäilyttävä. Onneksi Pinja oli hyvä poikaystävä ja hääti hänet sinne missä pippuri kasvaa.
Mutta näin kotiin päästyämme olemme aloittaneet taas juhlimisen, olimme keskiviikkona Kaarlessa juhlimassa kesää glamouristen ystäviemme kanssa. Myös Laura-vaimo on Oulussa ja paikalla! Ilta venyi aamuun ja torstaipäivä oli kaikkien mielestä ratkiriemukas. Laura-vaimo jatkoi juhlintaa myös torstaina, ja jatkaa myös perjantaina, ja lauantaina.. Minun oma itseni keskittyy tasapainoisuuteen ja urheiluun koska pian täytyy avata kilpailukausi!
Meihin otettiin yhteyttä couchsurfing-profiilimme kautta: meitä halutaan kuvata irlantilaiseen tv-ohjelmaan! Tämä kyseinen irlantilainen seksikäs ja kaunis nainen oli tutustunut ja ihastunut profiiliimme ja kaikin puolin glamouriselta kuulostavaan elämäämme ja otti yhteyttä. Harmi vaan hän olisi tulossa kuvaamaan heinäkuussa, ja se on kiireistä aikaa meille kaikille, sitä paitsi saatan olla silloin jo Helsingissä. Elämässämme on niin paljon tällaisia hetkiä, että meillä on varaa karsia omien menojemme mukaan.
Helsingistä tai seudulta on vaikea löytää vuokrattavaa 5-6 huoneen omakotitaloa. Jos joku tietää jonkun niin kertokaa! Olemme perustamassa uutta kommuunia tulevien vaimojeni (Laura, Pirianna, Lauri, Valtteri ja Iiro) kanssa heinäkuun alusta.
Tiia
lauantai 10. huhtikuuta 2010
ETSITÄÄN TUKSUN TISSEJÄ TUKHOLMASTA.
Huoh hei, Pinja täällä terve. Vaimo on ääliö. Hän oli hienosti saanut viime blogitekstissään suunnilleen kaikki itseäni koskevat faktat väärin! a) En haahuillut ympäriinsä kuin kummitus. Vein vain kirkkaanpunaisen hupparini naulakkoon, HUOH. b) Oma suoneni ei karannut. Se päätti vuotaa. Minkä vuoksi oma käteni on suurelta alalta nyt violetinkirjava. Huoh. Tosi hieno silti. Oma käsi siis. Ja vaimokin on ihan hyvä.
MUTTA! Olemme siis Tukholmassa nyt. Vaimot Tiia+Veera+Yö lähtivät jokin aika sitten kohti ylihinnoiteltua ja -ikäistettyä mutta glamourista yöelämää, itse jäin hotellille, koska oma pää. Lupailin jollekin vaimolle, että päivittäisin, joten päivitän jotain. Unohdan luultavasti noin kaikki hienot tapahtumat, mutta antakaa anteeksi. Anteeksi ei muuten kuulu vastata sanaan moi, se on opittu ainakin tällä reissulla. Terveisiä Veera-vaimolle.
Niin siis joo. Lähdimme joskus torstaina varmaan (siitä on kulunut jo ikuisuus) joskus hirveän aikaisin paikallista aikaa aamulla (eli ennen puoltapäivää) junalla kohti Turkua. Junassa itse henkilökohtaisesti yritin keskittyä kaikkiin terveisiin harrastuksiin, kuten lukkiin Twilightia ja pelasin Lemmingsiä. Lemmings on maailman hienoin peli, mutta vaimot ovat idiootteja, kun haukkuvat sitä. He eivät ymmärrä, että oma lapsuuteni oli n. maailman paras juuri Lemmingsin takia. Ja sen historiallisen pelin, jossa sai nuijia nuijalla jotain lohikäärmeitä päähän. Tiia hauskuutti heti alkumatkasta ainakin omaa itseäni kertomalla tarinan, jossa joku oli hakenut nopeasti pitsaa ilmeisesti Tampereelta junanvaihdon yhteydessä. Tästä suivaantuneena Jumala päätti sotkeutua elämiimme. Oman muistini mukaan ensimmäiseltä pysäkiltä, eli Ylivieskasta lol, kyytiin nousi mukula+äiti+isä, joilla saatanoilla oli kaksi saatanan pitsaa mukana. Vitutusaste nousi ilmeisesti kaikilla suhteellisen korkealle. Itse selvisin ruisleivällä ja banaanilla hienosti Tampereelle saakka, jolloin vaihdoimme junaa. Vaihtoon kuului luonnollisesti vr-mäistä myöhästelydramatiikkaa.
Jälkimmäisessä junassa pitsavitutus unohtui. Jaa miksikö? No, ne vitun pissistytöt (n. 7, yhen nimi oli Jessica, sen vitun laukusta tippu vettä omaan päähäni saatana), jotka sattuivat samassa vaunussa olemaan (ne saatanat oli eka yrittäny pölliä meiän paikat saatana!), avasivat omat siideritölkit n. heti junan lähdettyä. Kuten myös välioven takana olevat pässit. Meillähän EI yleisistä ennakkoluuloista huolimatta tietenkään ollut yhtään alkoholia mukana. Oma vitutusaste löysi uusia ulottuvuuksia viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt keskustelivat salkkareitten viimeisimmistä juonenkäänteistä, eli kenen vierestä Niko oli herännyt eli ne on niin in lööv. Itse olen joskus omassa henkilökohtaisessa elämässäni herännyt semmoistenkin ihmisten vierestä, joihin en ole syvästi rakastunut. Mutta se olenkin vain minä. Vituttaa muuten ku ei saa/voi/kannata/haluta ryypätä, by the fucking way.
Saavuimme terminaaliinkin ihan oikeesti. Laivaanpääsyä odotellessa meihin piti silmäpeliä eräs nuori mies lippalakissaan! Itse pidin tilannetta lähinnä omituisena. Törmäsimme häneen myöhemmin, kun yritimme etsiä tietä ulos omasta hytistämme, joka saattoi tai saattoi olla sijaitsematta autokannen alla lol. Vielä myöhemmin hän tuli samalle tanssilattialle, jolloin aivan itse uskalsin kysyä herran nimeä. Terveisiä E(e)milille.
Laivan tanssilattiat olivat luku erikseen. Aina kun menimme tanssimaan, ympäriltä kuului "NAISIA!!!"-karjaisu ja jo seuraavan biisin soidessa ympärillä oli vähintään pari mutta yleensä jokaiselle oma ja pari ekstraa itseään alfaurokseksi luulevaa mieskänniääliötä. Itse tein lähempää tuttavuutta vain erään ruotsalaisen Danielin kanssa. Suurin osa mieskänniääliöistä oli ilmeisesti juuri armeijasta selvinneitä poikia. Heillä oli "Ohi on 270" -lappuja, huoh. Samoja lappuja näkyi Tukholmassakin perjantainakin, SUPERHUOH. Yleensä ulkomailla suomen kauniin kielen kuuleminen tuntuu lohdulliselta ja mukavalta, täällä se tuottaa monesti vain (myötä)häpeää. Olen huomannut.
Saavuimme Tukholmaan siis perjantaina aamulla vähän kuuden jälkeen paikallista aikaa oman muistini mukaan. Koska jokaiseen matkaan kuuluu hankkia ylimääräistä dramatiikkaa, oma satamamme oli omasta mielestä eri paikassa kuin missä se kartan mukaan oli. Emme kuitenkaan pienistä epävarmoista hetkistä huolimatta joutuneet hukkaan, sillä mm. omat ja Tiiankin kartanlukutaidot ovat erinomaiset. Glamouraamiaisen söimme 7-Elevenissä, mikä on ehkä hienointa ikinä. Koska Tukholma on turhan lähellä Suomea (vrt. Suomikänniääliöt), ja suuren maailman tyyliin pitää olla globaaleja, saimme sään suoraan Lontoosta. En muista nähneeni aurinkoa tällä reissulla vielä kertaakaan. Huoh. Hotelliintumista odotellessamme yritimme hankaloittaa elämää ääliömäisen maihinnousuajan lisäksi muilla mielikuvitusta vaativilla tempuilla. Esimerkiksi kävelimme ihan vitusti, kannoimme omia ihan vitusti painavia matkatavaroitamme ja kävimme syömässä Subwayssä. Itselleni se oli toinen kerta koko elämäni aikana. Eka kerta oli Torniossa, kun kävimme Haaparannalla, ja sekin oli aivan hirveää. Vaimojen mielestä olin valmis seuraavalle levelille, eli kielikynnyksen ylittämiseen. En tiedä, miten Veera ja Yö pärjäsivät, mutta oma ja Tiian suoritukset olivat kehumatta huippuluokkaa. Itse selvisin puhtaasti englannilla, mutta rakas Tiia-vaimoni käytti jopa ruotsia! Olen hänestä niin ylpeä.
Tähän väliin nukuimme mm. päiväunet ja yöunet, mutta en jaksa tylsistyttää niillä. Ja söimme glamourisen aamupalan.
Seuraavana päivänä, eli tänään, lähdimme joskus ihan hirveän aikaisin paikallista aikaa (esim. ennen puoltapäivää) shoppailemaan. Vaimot ostivat mm. Cheap Monday -merkkisä farkkuhousuja. Itselleni tulee omaan mieleeni niistä vain Sturm und Drangin laulaja ja Annika (nimenomaan tuossa järjestyksessä, terveisiä Annikalle). Totesin, että Tukholman shoppailtavissa kaupoissa on surkea poikaystäväpenkkitilanne, mutta ainakin Topshopissa oli sohva. Vaimot raahasivat minut sinne tänään katsomaan, oliko valikoima vaihtunut sitten eilisen. Ei muuten ollut. Itse istuinkin heti kärkeen poikaystäväsohvalle, johon pian istuuntui toinenkin poikaystävä! Olin hiukan kateellinen, koska hän oli varustautunut kirjalla, ja oma (tai siis lainattu) Twilightini oli jäänyt hotellille. Ehkä hänkin oli hiukan kateellinen, kun joutui jäämään yksin odottamaan tyttö- tai poikaystäväänsä, kun omat vaimoni (3 kpl, kaikki jumalattoman kauniita, viisaita ja ns. pantavia ja silleen) tulivat hakemaan omaa minua.
Shoppailun keskellä tekkiin aivan oman syrjähypyn, kun akat menivät kirpparikierrokselle. Minä itse menin kirjastoon, olenhan kirjastoalan opiskelija ja tulevaisuus. Ensin menin kansainväliseen kirjastoon, mikä oli orgastinen paikka. Sieltä menin naapurirakennukseen eli Stadsbiblioteketiin. Siellä meinasin kuolla omasta onnesta. Voisin käyttää koko loppuelämäni paikan kuvailemiseen, mutta en jaksa, eikä vaimotkaan oikein ymmärrä kirjastoseksuaalisuutta, joten enpä kerro. Googlen kuvahaulla löytyy kuvia. Itse olen varsin haka tiedonhakija, ainakin jos saan käyttää Tiia-vaimon kykyjä hyväkseni. Olen hänestä erittäin ylpeä.
Vaimot tulivat juuri takaisin baarista, ei kuulemma ollut tarpeeksi glamourista paikkaa. Kello on 00.03 paikallista aikaa, huoh. Pitää varmaan lopettaa. Ensi kerralla lisää tai silleen.
MUTTA! Olemme siis Tukholmassa nyt. Vaimot Tiia+Veera+Yö lähtivät jokin aika sitten kohti ylihinnoiteltua ja -ikäistettyä mutta glamourista yöelämää, itse jäin hotellille, koska oma pää. Lupailin jollekin vaimolle, että päivittäisin, joten päivitän jotain. Unohdan luultavasti noin kaikki hienot tapahtumat, mutta antakaa anteeksi. Anteeksi ei muuten kuulu vastata sanaan moi, se on opittu ainakin tällä reissulla. Terveisiä Veera-vaimolle.
Niin siis joo. Lähdimme joskus torstaina varmaan (siitä on kulunut jo ikuisuus) joskus hirveän aikaisin paikallista aikaa aamulla (eli ennen puoltapäivää) junalla kohti Turkua. Junassa itse henkilökohtaisesti yritin keskittyä kaikkiin terveisiin harrastuksiin, kuten lukkiin Twilightia ja pelasin Lemmingsiä. Lemmings on maailman hienoin peli, mutta vaimot ovat idiootteja, kun haukkuvat sitä. He eivät ymmärrä, että oma lapsuuteni oli n. maailman paras juuri Lemmingsin takia. Ja sen historiallisen pelin, jossa sai nuijia nuijalla jotain lohikäärmeitä päähän. Tiia hauskuutti heti alkumatkasta ainakin omaa itseäni kertomalla tarinan, jossa joku oli hakenut nopeasti pitsaa ilmeisesti Tampereelta junanvaihdon yhteydessä. Tästä suivaantuneena Jumala päätti sotkeutua elämiimme. Oman muistini mukaan ensimmäiseltä pysäkiltä, eli Ylivieskasta lol, kyytiin nousi mukula+äiti+isä, joilla saatanoilla oli kaksi saatanan pitsaa mukana. Vitutusaste nousi ilmeisesti kaikilla suhteellisen korkealle. Itse selvisin ruisleivällä ja banaanilla hienosti Tampereelle saakka, jolloin vaihdoimme junaa. Vaihtoon kuului luonnollisesti vr-mäistä myöhästelydramatiikkaa.
Jälkimmäisessä junassa pitsavitutus unohtui. Jaa miksikö? No, ne vitun pissistytöt (n. 7, yhen nimi oli Jessica, sen vitun laukusta tippu vettä omaan päähäni saatana), jotka sattuivat samassa vaunussa olemaan (ne saatanat oli eka yrittäny pölliä meiän paikat saatana!), avasivat omat siideritölkit n. heti junan lähdettyä. Kuten myös välioven takana olevat pässit. Meillähän EI yleisistä ennakkoluuloista huolimatta tietenkään ollut yhtään alkoholia mukana. Oma vitutusaste löysi uusia ulottuvuuksia viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt keskustelivat salkkareitten viimeisimmistä juonenkäänteistä, eli kenen vierestä Niko oli herännyt eli ne on niin in lööv. Itse olen joskus omassa henkilökohtaisessa elämässäni herännyt semmoistenkin ihmisten vierestä, joihin en ole syvästi rakastunut. Mutta se olenkin vain minä. Vituttaa muuten ku ei saa/voi/kannata/haluta ryypätä, by the fucking way.
Saavuimme terminaaliinkin ihan oikeesti. Laivaanpääsyä odotellessa meihin piti silmäpeliä eräs nuori mies lippalakissaan! Itse pidin tilannetta lähinnä omituisena. Törmäsimme häneen myöhemmin, kun yritimme etsiä tietä ulos omasta hytistämme, joka saattoi tai saattoi olla sijaitsematta autokannen alla lol. Vielä myöhemmin hän tuli samalle tanssilattialle, jolloin aivan itse uskalsin kysyä herran nimeä. Terveisiä E(e)milille.
Laivan tanssilattiat olivat luku erikseen. Aina kun menimme tanssimaan, ympäriltä kuului "NAISIA!!!"-karjaisu ja jo seuraavan biisin soidessa ympärillä oli vähintään pari mutta yleensä jokaiselle oma ja pari ekstraa itseään alfaurokseksi luulevaa mieskänniääliötä. Itse tein lähempää tuttavuutta vain erään ruotsalaisen Danielin kanssa. Suurin osa mieskänniääliöistä oli ilmeisesti juuri armeijasta selvinneitä poikia. Heillä oli "Ohi on 270" -lappuja, huoh. Samoja lappuja näkyi Tukholmassakin perjantainakin, SUPERHUOH. Yleensä ulkomailla suomen kauniin kielen kuuleminen tuntuu lohdulliselta ja mukavalta, täällä se tuottaa monesti vain (myötä)häpeää. Olen huomannut.
Saavuimme Tukholmaan siis perjantaina aamulla vähän kuuden jälkeen paikallista aikaa oman muistini mukaan. Koska jokaiseen matkaan kuuluu hankkia ylimääräistä dramatiikkaa, oma satamamme oli omasta mielestä eri paikassa kuin missä se kartan mukaan oli. Emme kuitenkaan pienistä epävarmoista hetkistä huolimatta joutuneet hukkaan, sillä mm. omat ja Tiiankin kartanlukutaidot ovat erinomaiset. Glamouraamiaisen söimme 7-Elevenissä, mikä on ehkä hienointa ikinä. Koska Tukholma on turhan lähellä Suomea (vrt. Suomikänniääliöt), ja suuren maailman tyyliin pitää olla globaaleja, saimme sään suoraan Lontoosta. En muista nähneeni aurinkoa tällä reissulla vielä kertaakaan. Huoh. Hotelliintumista odotellessamme yritimme hankaloittaa elämää ääliömäisen maihinnousuajan lisäksi muilla mielikuvitusta vaativilla tempuilla. Esimerkiksi kävelimme ihan vitusti, kannoimme omia ihan vitusti painavia matkatavaroitamme ja kävimme syömässä Subwayssä. Itselleni se oli toinen kerta koko elämäni aikana. Eka kerta oli Torniossa, kun kävimme Haaparannalla, ja sekin oli aivan hirveää. Vaimojen mielestä olin valmis seuraavalle levelille, eli kielikynnyksen ylittämiseen. En tiedä, miten Veera ja Yö pärjäsivät, mutta oma ja Tiian suoritukset olivat kehumatta huippuluokkaa. Itse selvisin puhtaasti englannilla, mutta rakas Tiia-vaimoni käytti jopa ruotsia! Olen hänestä niin ylpeä.
Tähän väliin nukuimme mm. päiväunet ja yöunet, mutta en jaksa tylsistyttää niillä. Ja söimme glamourisen aamupalan.
Seuraavana päivänä, eli tänään, lähdimme joskus ihan hirveän aikaisin paikallista aikaa (esim. ennen puoltapäivää) shoppailemaan. Vaimot ostivat mm. Cheap Monday -merkkisä farkkuhousuja. Itselleni tulee omaan mieleeni niistä vain Sturm und Drangin laulaja ja Annika (nimenomaan tuossa järjestyksessä, terveisiä Annikalle). Totesin, että Tukholman shoppailtavissa kaupoissa on surkea poikaystäväpenkkitilanne, mutta ainakin Topshopissa oli sohva. Vaimot raahasivat minut sinne tänään katsomaan, oliko valikoima vaihtunut sitten eilisen. Ei muuten ollut. Itse istuinkin heti kärkeen poikaystäväsohvalle, johon pian istuuntui toinenkin poikaystävä! Olin hiukan kateellinen, koska hän oli varustautunut kirjalla, ja oma (tai siis lainattu) Twilightini oli jäänyt hotellille. Ehkä hänkin oli hiukan kateellinen, kun joutui jäämään yksin odottamaan tyttö- tai poikaystäväänsä, kun omat vaimoni (3 kpl, kaikki jumalattoman kauniita, viisaita ja ns. pantavia ja silleen) tulivat hakemaan omaa minua.
Shoppailun keskellä tekkiin aivan oman syrjähypyn, kun akat menivät kirpparikierrokselle. Minä itse menin kirjastoon, olenhan kirjastoalan opiskelija ja tulevaisuus. Ensin menin kansainväliseen kirjastoon, mikä oli orgastinen paikka. Sieltä menin naapurirakennukseen eli Stadsbiblioteketiin. Siellä meinasin kuolla omasta onnesta. Voisin käyttää koko loppuelämäni paikan kuvailemiseen, mutta en jaksa, eikä vaimotkaan oikein ymmärrä kirjastoseksuaalisuutta, joten enpä kerro. Googlen kuvahaulla löytyy kuvia. Itse olen varsin haka tiedonhakija, ainakin jos saan käyttää Tiia-vaimon kykyjä hyväkseni. Olen hänestä erittäin ylpeä.
Vaimot tulivat juuri takaisin baarista, ei kuulemma ollut tarpeeksi glamourista paikkaa. Kello on 00.03 paikallista aikaa, huoh. Pitää varmaan lopettaa. Ensi kerralla lisää tai silleen.
torstai 8. huhtikuuta 2010
VAIMOT MENETTIVÄT VERTA! TISSIT!
Vaikka glamourisessa elämässämme tapahtuu paljon, niin ehdimme pelastamaan maailmaa. Kävimme siis luovuttamassa verta. Tai itseasiaasa allekirjoittanut pääsi luovuttamaan, mutta muutkin vaimot olivat tasapuolisesti yhtä paljon mukana yrittämässä.
Minä itse henkilökohtaisesti olin varsin kokenut verenluovuttaja, koska olin ennenkin yrittänyt luovuttaa verta. Tämä tapahtui viime joulukuussa, mutta oma suoneni meni tukkoon kesken luovutuksen, joka täytyi keskeyttää. Muut olivat ensikertalaisia ja tulivat, koska heille luvattiin kangaskassi ja sairaan hyvää ja glamourista kaakaota.
Minä menin ensimmäisenä makaamaan sängylle, ja toimenpide lähti hyvin käyntiin. Minusta oli kiva katsoa kun neula pistettiin omaan käsivarteeni ja veri liikkui omasta vartalostani pussiin. Minua vastapäätä makaamaan asetettu Yö sen sijaan vaikutti hiukan hermostuneelta tuijottaessaan kattoa ja hymyilleensä häiriintyneesti. Pian Pinjakin haahuili Yön viereen kalpeana kuin kummitus. En ihan tarkalleen seurannut tilannetta, mutta hetken kuluttua Yö ja Pinja vaihtoivat sänkyjä, ilmeisesti koska Yön käsivarresta ei saatu verta ja täytyi ottaa toisesta kädestä. Pinja paljasti tässä vaiheessa, että Veeran hemoglobiini ei ollut riittänyt luovutukseen, vaan hänet määrättiin ruisleipä- ja appelsiinimehukuurille.
Minun vereni pussitettiin loppuun ja menin Veeran luokse syömään kolmioleipiä ja juomaan omaa lempikaakaotani. Pian Pinja ja Yökin saapuivat. Pinjan verenluovutus oli keskeytetty, koska suoni katosi ja Yön veret valuivat lattialle eivätkä pussiin. Minä olin siis ainoa, joka sai täyden pussin verta, Yö sai siteet kumpaankin kyynärtaipeeseensa, Pinja sai puoli pussia verta ja Veera reiän sormenpäähänsä.
Olimme tämän jälkeen varmasti koomisia mutustellessamme pyöreän pöydän ympärillä pullaa ja kolmioleipiä kuin mitkäkin pyöreän pyödän ritarit.
Tiia
Minä itse henkilökohtaisesti olin varsin kokenut verenluovuttaja, koska olin ennenkin yrittänyt luovuttaa verta. Tämä tapahtui viime joulukuussa, mutta oma suoneni meni tukkoon kesken luovutuksen, joka täytyi keskeyttää. Muut olivat ensikertalaisia ja tulivat, koska heille luvattiin kangaskassi ja sairaan hyvää ja glamourista kaakaota.
Minä menin ensimmäisenä makaamaan sängylle, ja toimenpide lähti hyvin käyntiin. Minusta oli kiva katsoa kun neula pistettiin omaan käsivarteeni ja veri liikkui omasta vartalostani pussiin. Minua vastapäätä makaamaan asetettu Yö sen sijaan vaikutti hiukan hermostuneelta tuijottaessaan kattoa ja hymyilleensä häiriintyneesti. Pian Pinjakin haahuili Yön viereen kalpeana kuin kummitus. En ihan tarkalleen seurannut tilannetta, mutta hetken kuluttua Yö ja Pinja vaihtoivat sänkyjä, ilmeisesti koska Yön käsivarresta ei saatu verta ja täytyi ottaa toisesta kädestä. Pinja paljasti tässä vaiheessa, että Veeran hemoglobiini ei ollut riittänyt luovutukseen, vaan hänet määrättiin ruisleipä- ja appelsiinimehukuurille.
Minun vereni pussitettiin loppuun ja menin Veeran luokse syömään kolmioleipiä ja juomaan omaa lempikaakaotani. Pian Pinja ja Yökin saapuivat. Pinjan verenluovutus oli keskeytetty, koska suoni katosi ja Yön veret valuivat lattialle eivätkä pussiin. Minä olin siis ainoa, joka sai täyden pussin verta, Yö sai siteet kumpaankin kyynärtaipeeseensa, Pinja sai puoli pussia verta ja Veera reiän sormenpäähänsä.
Olimme tämän jälkeen varmasti koomisia mutustellessamme pyöreän pöydän ympärillä pullaa ja kolmioleipiä kuin mitkäkin pyöreän pyödän ritarit.
Tiia
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
GLAMOURINEN VAIMO-MATKA TUKHOLMAAN TULOSSA, PALJON TISSEJÄ.
Terppaleiskis, glamour-elämä on jälleen ollut niin glamourista, että kilpaa olemme kirjoitelleet elämämme tapahtumia ylös ja ympäri. Ja kappas vain, tässä sitä taas ollaan. Siis niin todella keravalaista.
Me (Tiia, Pinja, Veera ja Yö) olemme lähdössä torstaina vaimo-matkalle Tukholmaan. Tukholma on glamourinen ja elegantti pleissi. Majoitumme aivan keskustassa sijaitsevaan vähintäänkin viiden tähden hotelliin, jossa pidämme uskomattomia hotellibileitä. Aiomme myös käydä hienostuneissa yökerhoissa, emme missään pintaliitopaikoissa. Alkoholia nautimme tunnetusti ainoastaan harkiten ja sivistyneesti. Tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuurieroihin, mahdollisesti hankimme uusia ystäviä ja uudet sensuellit tissit tai huulet. Rakennekynsiä en voi hankkia, koska ne häiritsevät kiipeilyharrastustani.
Pääsiäinen oli ja meni. Lempijuhla omasta mielestä, saa niin paljon munaa kun haluaa, heh heh... ;) Toivottavasti kaikki saivat iloa irti tästä suuresta munajuhlasta. Minä ainakin sain, vaikka en menestynytkään Tiimarin munakilpailussa! Aivan pöyristyttävää ja rahvaanomaista, etten saanut tarpeeksi ääniä. Ehkä kuitenkin toivun tästä ystävieni ja Jumalan voimalla. Katsoin muuten suomalaisen elokuvan "Kielletty hedelmä", johon samaistuin kovasti. Suosittelen lämpimästi kaikille joilla on omakohtaisia kokemuksia Jumalasta. Muistan yhden tapahtuman kuin eilisen päivän omasta lapsuudestani. Kahdeksanvuotiaana paras ystäväni kysyi minulta, että uskonko Jumalaan. Kielsin uskoni, joten hän sanoi etten pääse taivaaseen. Onneksi elämäni on kuin maanpäällinen taivas.
Haluan vielä palata parin viikon päähän, kun koimme kauhun hetkiä baarista tullessamme. Glamourinen vaaleahiuksinen vaimoni Yö liukastui liukkaalla alustalla oululaisen glamourisen yökerhon edessä, kaatui ja kolautti päänsä kiviseinään. Tästä hyvästä häntä käytettiin päivystyksessä, huomasimme että kommuuniimme mahtuu ainakin yhdeksän nukkumaan (jos otetaan käyttöön patjat ja kääpiökännisohva) ja nukuin ainoastaan kaksi tuntia, jonka jälkeen menin keittämään puuroa partiolaisille. Kyllä elämämme on täynnä jännitystä!
On kummallista, että oma painoni ei ole noussut mitenkään vaikka olen syönyt paljon erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi rautakapselit ja poretabletit (c-vitamiini). Olen kuullut monilta naispuolisilta kavereiltani, että jotku asiat saattavat alkaa lihottamaan, esimerkiksi pitsa, hampurilaiset, tupakointi, alkoholi, liikunnan puute... Onneksi en tupakoi. Minusta se on niin inhottavaa, kun joku haisee tupakalle. Siitä voisi tulla myös vieroitusoireita. Vähän niin kun kahvista tai Carcassonnesta. Alkoholi ei aiheuta minulle riippuvuutta. Minä vain pidän siitä, ja minulle tulee paha mieli jos en saa sitä. Nyt emme ole kyllä käyttäneet alkoholia. Siihen on syy. Huomenna menemme koko konkkaronkka luovuttamaan verta omista ruumiistamme jotta pelastaisimme maailman.
Eilen meillä oli tyttöjen ilta. Paikalla olivat Tiia, Veera, Pinja, Yö, Ellu, Jenny, Ada ja Lauri. Ellu on todella glamourinen, koska Aasian-matkallaan hän on hankkinut hiustenpidennyksiä! Jokaisella itseään kunnioittavalla naisella tulisi olla sellaiset, koska ne ovat sensuellit ja kauniit. Uusia tissejä tai huulia hän ei ollut (vielä) hankkinut. Keskustelimme fiksuista ja tärkeistä aiheista, kuten politiikka, lääketiede, opiskelut, oikeustiede, lihaksikkaat miehet ja Hunks-tanssijat. Tulimme siihen tulokseen, ettemme halua omalla miehellämme olevan isompia tissejä kuin omalla itsellämme. Minusta se on tärkeä huomio.
Olen nyt vierailemassa omien vanhempieni luona. Täällä on niin turvallinen olo kun on paljon ruokaa ja toimiva netti. Toin lapseni Maken tänne hoitoon Tukholman-matkamme takia. Makesta on tullut todella ketterä ja lihava. Rakastamme häntä.
Olen myös käynyt Sannan glamourisilla syntymäpäiväjuhlilla sekä nähnyt Juuso ja Jani Seurujärven (he viettävät nykyään merkillisen paljon aikaa yhdessä). Lisäksi olen menettänyt facebook-kaverin, toiset meistä useamman. Miten joku on voinutkin poistaa oman tunnuksensa? Miten hän nyt pysyy elämässä mukana? Kuinka voimme enää stalkata? Elämä on täynnä yllätyksiä. May all your dreams come true. Pus.
Tiia
Me (Tiia, Pinja, Veera ja Yö) olemme lähdössä torstaina vaimo-matkalle Tukholmaan. Tukholma on glamourinen ja elegantti pleissi. Majoitumme aivan keskustassa sijaitsevaan vähintäänkin viiden tähden hotelliin, jossa pidämme uskomattomia hotellibileitä. Aiomme myös käydä hienostuneissa yökerhoissa, emme missään pintaliitopaikoissa. Alkoholia nautimme tunnetusti ainoastaan harkiten ja sivistyneesti. Tutustumme paikalliseen väestöön ja kulttuurieroihin, mahdollisesti hankimme uusia ystäviä ja uudet sensuellit tissit tai huulet. Rakennekynsiä en voi hankkia, koska ne häiritsevät kiipeilyharrastustani.
Pääsiäinen oli ja meni. Lempijuhla omasta mielestä, saa niin paljon munaa kun haluaa, heh heh... ;) Toivottavasti kaikki saivat iloa irti tästä suuresta munajuhlasta. Minä ainakin sain, vaikka en menestynytkään Tiimarin munakilpailussa! Aivan pöyristyttävää ja rahvaanomaista, etten saanut tarpeeksi ääniä. Ehkä kuitenkin toivun tästä ystävieni ja Jumalan voimalla. Katsoin muuten suomalaisen elokuvan "Kielletty hedelmä", johon samaistuin kovasti. Suosittelen lämpimästi kaikille joilla on omakohtaisia kokemuksia Jumalasta. Muistan yhden tapahtuman kuin eilisen päivän omasta lapsuudestani. Kahdeksanvuotiaana paras ystäväni kysyi minulta, että uskonko Jumalaan. Kielsin uskoni, joten hän sanoi etten pääse taivaaseen. Onneksi elämäni on kuin maanpäällinen taivas.
Haluan vielä palata parin viikon päähän, kun koimme kauhun hetkiä baarista tullessamme. Glamourinen vaaleahiuksinen vaimoni Yö liukastui liukkaalla alustalla oululaisen glamourisen yökerhon edessä, kaatui ja kolautti päänsä kiviseinään. Tästä hyvästä häntä käytettiin päivystyksessä, huomasimme että kommuuniimme mahtuu ainakin yhdeksän nukkumaan (jos otetaan käyttöön patjat ja kääpiökännisohva) ja nukuin ainoastaan kaksi tuntia, jonka jälkeen menin keittämään puuroa partiolaisille. Kyllä elämämme on täynnä jännitystä!
On kummallista, että oma painoni ei ole noussut mitenkään vaikka olen syönyt paljon erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi rautakapselit ja poretabletit (c-vitamiini). Olen kuullut monilta naispuolisilta kavereiltani, että jotku asiat saattavat alkaa lihottamaan, esimerkiksi pitsa, hampurilaiset, tupakointi, alkoholi, liikunnan puute... Onneksi en tupakoi. Minusta se on niin inhottavaa, kun joku haisee tupakalle. Siitä voisi tulla myös vieroitusoireita. Vähän niin kun kahvista tai Carcassonnesta. Alkoholi ei aiheuta minulle riippuvuutta. Minä vain pidän siitä, ja minulle tulee paha mieli jos en saa sitä. Nyt emme ole kyllä käyttäneet alkoholia. Siihen on syy. Huomenna menemme koko konkkaronkka luovuttamaan verta omista ruumiistamme jotta pelastaisimme maailman.
Eilen meillä oli tyttöjen ilta. Paikalla olivat Tiia, Veera, Pinja, Yö, Ellu, Jenny, Ada ja Lauri. Ellu on todella glamourinen, koska Aasian-matkallaan hän on hankkinut hiustenpidennyksiä! Jokaisella itseään kunnioittavalla naisella tulisi olla sellaiset, koska ne ovat sensuellit ja kauniit. Uusia tissejä tai huulia hän ei ollut (vielä) hankkinut. Keskustelimme fiksuista ja tärkeistä aiheista, kuten politiikka, lääketiede, opiskelut, oikeustiede, lihaksikkaat miehet ja Hunks-tanssijat. Tulimme siihen tulokseen, ettemme halua omalla miehellämme olevan isompia tissejä kuin omalla itsellämme. Minusta se on tärkeä huomio.
Olen nyt vierailemassa omien vanhempieni luona. Täällä on niin turvallinen olo kun on paljon ruokaa ja toimiva netti. Toin lapseni Maken tänne hoitoon Tukholman-matkamme takia. Makesta on tullut todella ketterä ja lihava. Rakastamme häntä.
Olen myös käynyt Sannan glamourisilla syntymäpäiväjuhlilla sekä nähnyt Juuso ja Jani Seurujärven (he viettävät nykyään merkillisen paljon aikaa yhdessä). Lisäksi olen menettänyt facebook-kaverin, toiset meistä useamman. Miten joku on voinutkin poistaa oman tunnuksensa? Miten hän nyt pysyy elämässä mukana? Kuinka voimme enää stalkata? Elämä on täynnä yllätyksiä. May all your dreams come true. Pus.
Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)