Pian viimeisimmän bloggaukseni jälkeen saimme kuulla suru-uutisen: Tuksu on perunut omat häänsä! Olemme omien surujemme murtamina, koska olisimme halunneet glamouriset prinsessa-häät ja onnellisen Tuksun. Viimesimmässä blogi-päivityksessään hän kuitenkin ilmoittaa epäsuorasti, että häät ovat jäissä, mutta eivät peruttu. Vielä on siis toivoa! Onneksi vaimoni saivat vähän prinsessa-tyylistä glamouria eilen, koska rakas tummahiuksinen vaimoni Pinja täytti 2-kymmentä vuotta ja hän sai Justin Bieber -synttärikakun. Lisäksi näin helluntain kunniaksi he ovat käyneet kirkossa! Toivottavasti kenellekkään ei paljastunut meidän kirkkoonkuulumattomuutemme. Minä olin oman itseni ja suunnistajaystävieni kanssa etelän lämmössä suunnistamassa.
Matkasin siis Oulusta noin 632 kilometrin päähän Kirkkonummelle, jotta voisin suunnistaa lauantaina 2,1 ja 2,3 kilometriä. Matkalla keikkabussi-tyyppisessä asuntoautossa pelasimme tuppea mennessä noin 8 tuntia, siirtymisissä muihin hienostuneisiin ja kuuluisiin paikkoihin (Sammatti, Lohja, Somero) noin 2 tuntia, ja takaisin tullessa taas noin 8 tuntia. Tuppi on kyllä todella glamourinen ja hienostunut seurapiirileikki.
Glamouriseen elämään ei välttämättä vaadita miljoonaelämää ja jetset-piirejä. Olen huomannut, että mieheltä saadut huomionosoitukset ja sanat ovat tärkeitä, ja arvostan turvallista ja taloudellisesti tasapainoista elämää. Työttömyyspäivärahalla elää ihan hyvin, mutta opintotuki on liian pieni. Ei ole väliä onko mies käynyt kouluja, kunhan hän on hyväsydäminen ja ajattelee kauniisti.
Oma henkilökohtainen itseni odottaa innolla alle kahden viikon päästä olevia ystävieni valmistujaisjuhlia. Tavoitteenani on ehtiä noin kahdeksaan juhlapaikkaan viikonlopun aikana, suurin osa ajoittuu lauantaille. Minulla on niin suuret piirit, että elämäni on välillä todella rankkaa, koska minulla ei ole liikkumiseen yksityislentokonetta, joka olisi todella kätevä! Juhlia varten olen pitkän metsästyksen tuloksena onnistunut hankkimaan glamourisen pinkin prinsessa-tyylisen mekon. Pidän siitä todella kovasti, se saa minut tuntemaan oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Vielä kun siihen yhdistää nämä sensuellit huulet ja glamouriset sirot korkokenkäni, joita omistan noin yksi (1) paria, on lopputulos lähen täydellisyyttä hipova!
Tiia
maanantai 24. toukokuuta 2010
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
PRINSESSAHÄITÄ JA KESÄJUHLIA, TISSIT
Hiphei ystäväiseni, muistakaa pitää hattuja omissa päissänne ja pitää itsenne ja ystävänne aurinkorasvaisina, jottei oma vartalo kärähtisi! Elämämme on täynnä glamouria ja auringonpaistetta, olemme saaneet ilmaston tällä kertaa jostai aivan muualta kuin brittein saarilta.
Omat kesähääni lähestyvät huimaa vauhtia, lupasin järjestää juhlat, vaikka itse naimisiinmeno olikin lähinnä aprillipila! Myös Laura-vaimo on suunnitellut kesähäitä! Ja glamourinen, vaaleahiuksinen vaimoni Yö tosin meni naimisiin Timon kanssa tässä pari viikkoa sitten! Tästä esimerkkiä ottaen ystävämme Johanna Tukiainen päätti pari päivää myöhemmin mennä kihloihin glamourisen kolmen päivän tuttavansa Arton kanssa! Arto lienee varmasti hieno mies, vaikka ei olekaan vielä hyväksynyt omaa henkilökohtaista fb-kaverikutsuani. Sitä odotellessa. Rakkaan ystäväni Juuson ystävä lähes tuntee Arton henkilökohtaisesti, vaikka ei tiedäkään kuka hän on, mutta heillä on yhteinen sukunimi! Maailma on todella pieni! Minusta on myös jännittävää, että kun on tuntenut ihmisen kolme päivää, niin siinä ajassa pystyy juttelemaan hänen kanssaan satoja tunteja.
Minun oma henkilökohtainen poikaystäväni ei ole luvannut ostaa minulle matkaa Miamiin. Keskustelimme aiheesta ja hän sanoi että jos vaatisin sitä niin hän ostaisi pelkän menolipun. No, ehkä sekin on jotain.
Me haluaisimme todella kutsun Tuksun ja Arton glamour-prinsessahäihin. Olemme jo suunnitelleet myyvämme Seiskalle jutun, jossa esittelemme elämäämme, sitä kuinka haluaisimme olla kuin Tuksu. Kuljemme prinsessamekoissamme ympäriinsä omassa kodissamme. Voisimme esitellä Tuksun kuvat seinillämme ja Tuksu-alttarimme. Osaamme myös Lööppijulkkis-biisin sanat ulkoa ja voisimme laulaa sen!
WE LOVE YOU ALL SO MUCH!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
Omat kesähääni lähestyvät huimaa vauhtia, lupasin järjestää juhlat, vaikka itse naimisiinmeno olikin lähinnä aprillipila! Myös Laura-vaimo on suunnitellut kesähäitä! Ja glamourinen, vaaleahiuksinen vaimoni Yö tosin meni naimisiin Timon kanssa tässä pari viikkoa sitten! Tästä esimerkkiä ottaen ystävämme Johanna Tukiainen päätti pari päivää myöhemmin mennä kihloihin glamourisen kolmen päivän tuttavansa Arton kanssa! Arto lienee varmasti hieno mies, vaikka ei olekaan vielä hyväksynyt omaa henkilökohtaista fb-kaverikutsuani. Sitä odotellessa. Rakkaan ystäväni Juuson ystävä lähes tuntee Arton henkilökohtaisesti, vaikka ei tiedäkään kuka hän on, mutta heillä on yhteinen sukunimi! Maailma on todella pieni! Minusta on myös jännittävää, että kun on tuntenut ihmisen kolme päivää, niin siinä ajassa pystyy juttelemaan hänen kanssaan satoja tunteja.
Minun oma henkilökohtainen poikaystäväni ei ole luvannut ostaa minulle matkaa Miamiin. Keskustelimme aiheesta ja hän sanoi että jos vaatisin sitä niin hän ostaisi pelkän menolipun. No, ehkä sekin on jotain.
Me haluaisimme todella kutsun Tuksun ja Arton glamour-prinsessahäihin. Olemme jo suunnitelleet myyvämme Seiskalle jutun, jossa esittelemme elämäämme, sitä kuinka haluaisimme olla kuin Tuksu. Kuljemme prinsessamekoissamme ympäriinsä omassa kodissamme. Voisimme esitellä Tuksun kuvat seinillämme ja Tuksu-alttarimme. Osaamme myös Lööppijulkkis-biisin sanat ulkoa ja voisimme laulaa sen!
WE LOVE YOU ALL SO MUCH!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
maanantai 3. toukokuuta 2010
TAUTISET KOHUVAIMOT JUHLIVAT JA NÄKIVÄT TISSEJÄ!
Veera tässä taas tosi pitkästä aikaa, moi vaan. Kirjoitan, koska Tiia käski. Käsky tuli tosi otolliseen aikaan, sillä minun pitää palauttaa n. 17 tunnin kuluttua 10-sivuinen essee, jota en ole tehnyt, mutta jonka aion tehdä, mikäli kuume ei taas nouse. Essee käsittelee erään Johannan kirjoituksia. Kyseessä eivät yllättäen ole Tuksun blogitekstit, vaan Johanna Korhosen kolumnit Hesarissa. Minusta molemmat Johannat ovat söpöjä ja erityisiä naisia, joilla on paljon mielipiteitä. :) Luulen, että heillä olisi paljon sanottavaa myös toisistaan.
Vappumme alkoi tosiaan hyvissä ajoin. Pinjan ja Yön kanssa aloitimme juhlimisen edellisen viikon lauantaina Becksussa. Ennen baariin lähtöä minä ja Yö saimme vuosisadan naisellisuuspuuskan ja esim. meikkasimme ja teimme tukalle juttuja, vaikka Pinja örisi vieressä. Olimme hieman huolissamme, että saamme turpiin (tämä oli molemmille eka kerta, heh) mutta näin ei käynyt, vaan oli aivan todella hauska ilta! Pitkät hiukseni vain herättivät hieman hämmennystä, minulta kysyttiin nimittäin kahdesti, mikä olen.
Seuraavana aamuna lähdimme Kirkkovenesoutuihin. Aurinko paistoi ja oli glamourista. Missasimme valitettavasti minun ja Yön opiskelukaverit, lähtö kun oli hieman myöhästynyt anonyymien henkilöiden krapulan vuoksi. Illalla menimme Fionaan ja sielläkin oli ihan kivaa, vaikka paikka oli omista mielistämme jokseenkin perseestä. Seurassamme liikkui myös Yön ja poikien joukkoon iskeytynyt, jännittävä henkilö, jota en ollut nähnyt aikaisemmin eivätkä hekään!
Viikko sitten maanantaina taas kävin piknikillä Adan (pitkät, punertavat hiukset). Piknikillä oli hieman kylmä, joten menimme Graaliin juomaan kaljaa ja Adan tilaamia, siistejä drinkkejä. Graali on hieno paikka maanantai-iltapäivänä. Joku jätkä tuli ilahtuneena kysymään minulta, olivatko päälläni olevat violetit haalarit Finanssin (taloustieteilijöitä, ällöö) ja missä tänään olisi bileet.
Tiistaina kävimme Reiveissä, niin kuin Tiia jo kertoikin. Aloitimme illan Päiväkännillä n. klo 15, mistä siirryimme Peppersiin (jossa oli jäätävää porukkaa, esim. spurguja ja karaokea laulavia kemistifukseja). Sieltä minä lähdin teatterille laulamaan juomalauluja muiden humanistien kanssa ja tytöt kotiin ehostautumaan sekä etkoilemaan lisää ennen Reivejä, jonne tsumbailin perässä joskus yhdeksän maissa. Matkalla huomasimme opiskelukavereideni kanssa mm., että on vaikeaa laulaa samalla kun pyöräilee, sillä happi loppuu kesken. Typerää. Tiistain ja keskiviikon bileistä en sitten jaksakaan kertoa enempää, koska niistä on tosi pitkä aika ja silleen. Heh heh.
Torstaina pidimme vaimoporukalla glamourisen oman välipäivän, jolloin söimme ruokaa, leivoimme kakun, pelasimme Afrikan tähteä (vitun tylsää ja Tiia voittaa aina), nautimme olkkarin glamourdiskopallotunnelmasta yms. Joimme myös hienostuneesti lasilliset punaviiniä. Tai siis ehkä kolmasosalasilliset. Kummitädiltäni saamani viinilasit ovat nimittäin aika isoja.
Rauhallisesti vietetty välipäivä kostautui, koska vappuaaton aamuna herätessäni olin vitun kuollut. Kurkkuun sattui eikä pystynyt puhumaan. Kaiken lisäksi Yökin oli herännyt tautisena! Myös Pinja oli vieläkin vähän kipeä. Tiia onneksi douppasi minut biletyskuntoon puoleenpäivään mennessä (Berocca-porejuomaa, c-vitaminia, kurkunpuudutustabletteja, teetä, hunajaa, Ibumaxia yms.) ja sitten lähdimme keskustaan. Eteisessä astuin muuten edellisenä päivänä selvinpäin rikkomani mukin minisirpaleeseen ja sain kantapäähäni ison, aggressiivisesti vuotavan haavan, jonka Tiia onneksi tukki Batman-laastarilla. Ei ihme, että vaimoni haki nyt keväällä esim. ensihoitajaksi. Hänellä on valtavasti lahjoja ja työkokemusta alalle.
Vappuaattona hiimailimme aluksi keskustassa, esim. Ainolassa, Stockalla, Subwaylla, kadunvaltauksessa, Lyseolla ja uudestaan Ainolassa. Tänä noin kahden tunnin aikana törmäsimme erääseen Juha-ystäväämme suunnilleen 40 kertaa. Näimme myös Pekan!! Se oli aivan helvetin jännittävää. Ylipäänsä tapasimme verrattain paljon ihmisiä, jotka olivat 1) vuoden ensimmäistä kertaa humalassa 2) eivät käyttäneet Facebookia. Kuinka eksoottista ja mukavaa. Kävimme myös Alkossa ja apteekissa, mikä oli mielestäni aika huvittava yhdistelmä. Apteekista ostin Bafucin-kurkkutabletteja, sillä kurkkuni oli edelleen vitun kipeä, ja myyjänainen toivotti minulle hauskaa vappua.
Tässä yhteydessä pitää myös mainita, että Ainolassa uittoja katsellessamme näimme myös ainakin kahdet tissit! Tiialla on tästä kuvallisia todisteitakin. Jotkut reippaat teekkaritytöt nimittäin pulahtivat vesiliukumäkeä alas ilman bikiniyläosan kiertämää. Näimme tietysti myös paljon alastomia miehiä, mutta se ei ollut kovin spessua. Asummehan Oulussa, jossa esimerkiksi useimpien Teekkaritalobileiden osanottajat järjestään unohtavat laittaa pyyhkeen päälle kun lähtevät saunasta.
Lopulta vakiinnuimme Ainolaan, jossa istuimme joidenkin opiskelijatyyppien kanssa ja nautimme glamourisesti esim. mehua, toista mehua, kaljaa, karpalolonkkua ja viiniä. Sieltä siirryimme eräisiin kotibileisiin (joissa aloin juoda viiniä vielä aggressiivisemmin, koska ääntä ei meinannut tulla yhtään ja sain eräältä toiselta flunssajuhlijalta tämän järkevän neuvon) ja sieltä toisiin, kälymme Tiian järjestämiin kotibileisiin, jossa äänentuotto-ongelmaa ei enää ollutkaan. Lähdimme sieltä lopulta kymmeneksi nelivitoseen, jossa ei kuitenkaan ollut ketään, paitsi aggressiivinen leipurijätkä joka lyöttäytyi seuraamme. Niinpä feidasimme kyseisen tyypin ja lähdimmekin jonottamaan Onnelaan.
Onnelan jono oli SAATANAN pitkä. En ole ikinä nähnyt yhtä pitkää jonoa. Seisoin siinä n. 15 minuuttia ja etenimme noin viisi metriä, mutta olimme edelleen kaukana esim. talon nurkasta. Jonottaminen sinne oli tosin kivempaa kuin vaikkapa Kaarleen jonottaminen penkkarien aikaan, koska oli n. 30 astetta lämpimämpää ja Yön glamourystävä Joni kivasti nesteytti meitä. Lopulta kuitenkin tympäännyin jonotukseen ja lähdin viettämään loppuiltaa Kantikseen muiden reippaiden opiskelijoiden kanssa. Kantis oli yllättävän glamourinen paikka, varsinkin kun ottaa huomioon, että olin kuvitellut sen enemmän Timpan mestan tapaiseksi. Tanssimme innokkaasti, kunnes kahdelta simahdin väsymykseen ja kurkkukipuun ja lähdin heivautumaan kotiin. Olin siis huono opiskelija, koska en jatkanut esim. Asematunnelin örinöihin ja Shamppanjamatineaan asti (eli yli yhdeksän aamulla), vaan ehkä ensi vuonna? Kotimatkalla tapasin Tiian, Yön ja Jonin ja kävelin Tiian kanssa koko matkan. Vaimo kertoi illan tapahtumista ja minä nyökyttelin, ravistelin päätä ja näytin peukkua.
Tällaista kommunikointia olen oikeastaan harrastanut siitä asti. Tänään tosin puhuin puhelimessa monta lausetta, kun kaunis ystäväni Ellu (vaaleat hiukset) soitti ja Tiia kävi viisi minuuttia kotona. Loppuosan päivästä olenkin nukkunut, datannut, syönyt Pirkka-nuudeleita (en ole addiktoitunut, mutta pidän niistä ja tulen surulliseksi ellen saa niitä), vältellyt esseetä ja lukenut kirjaa. Vähän on yksinäistä, sillä Pinja ja Yö tauteilevat jossain kuusessa vanhempiensa luona ja Tisbe välttelee kotia, ettei itse sairastu pahemmin. Huomenna ajattelin kuitenkin olla jo elävien kirjoissa. Tavallaan ei harmita, sillä kyllä vappu ja kaikki sen aikana kerätyt hienot kokemukset olivat tauteilun avoisia. Kuten vastikään kihlautunut Tuksu sanoisi, ihminen on 2-kymppinen vain kerran omassa elämässään, heh heh !! :)
Vappumme alkoi tosiaan hyvissä ajoin. Pinjan ja Yön kanssa aloitimme juhlimisen edellisen viikon lauantaina Becksussa. Ennen baariin lähtöä minä ja Yö saimme vuosisadan naisellisuuspuuskan ja esim. meikkasimme ja teimme tukalle juttuja, vaikka Pinja örisi vieressä. Olimme hieman huolissamme, että saamme turpiin (tämä oli molemmille eka kerta, heh) mutta näin ei käynyt, vaan oli aivan todella hauska ilta! Pitkät hiukseni vain herättivät hieman hämmennystä, minulta kysyttiin nimittäin kahdesti, mikä olen.
Seuraavana aamuna lähdimme Kirkkovenesoutuihin. Aurinko paistoi ja oli glamourista. Missasimme valitettavasti minun ja Yön opiskelukaverit, lähtö kun oli hieman myöhästynyt anonyymien henkilöiden krapulan vuoksi. Illalla menimme Fionaan ja sielläkin oli ihan kivaa, vaikka paikka oli omista mielistämme jokseenkin perseestä. Seurassamme liikkui myös Yön ja poikien joukkoon iskeytynyt, jännittävä henkilö, jota en ollut nähnyt aikaisemmin eivätkä hekään!
Viikko sitten maanantaina taas kävin piknikillä Adan (pitkät, punertavat hiukset). Piknikillä oli hieman kylmä, joten menimme Graaliin juomaan kaljaa ja Adan tilaamia, siistejä drinkkejä. Graali on hieno paikka maanantai-iltapäivänä. Joku jätkä tuli ilahtuneena kysymään minulta, olivatko päälläni olevat violetit haalarit Finanssin (taloustieteilijöitä, ällöö) ja missä tänään olisi bileet.
Tiistaina kävimme Reiveissä, niin kuin Tiia jo kertoikin. Aloitimme illan Päiväkännillä n. klo 15, mistä siirryimme Peppersiin (jossa oli jäätävää porukkaa, esim. spurguja ja karaokea laulavia kemistifukseja). Sieltä minä lähdin teatterille laulamaan juomalauluja muiden humanistien kanssa ja tytöt kotiin ehostautumaan sekä etkoilemaan lisää ennen Reivejä, jonne tsumbailin perässä joskus yhdeksän maissa. Matkalla huomasimme opiskelukavereideni kanssa mm., että on vaikeaa laulaa samalla kun pyöräilee, sillä happi loppuu kesken. Typerää. Tiistain ja keskiviikon bileistä en sitten jaksakaan kertoa enempää, koska niistä on tosi pitkä aika ja silleen. Heh heh.
Torstaina pidimme vaimoporukalla glamourisen oman välipäivän, jolloin söimme ruokaa, leivoimme kakun, pelasimme Afrikan tähteä (vitun tylsää ja Tiia voittaa aina), nautimme olkkarin glamourdiskopallotunnelmasta yms. Joimme myös hienostuneesti lasilliset punaviiniä. Tai siis ehkä kolmasosalasilliset. Kummitädiltäni saamani viinilasit ovat nimittäin aika isoja.
Rauhallisesti vietetty välipäivä kostautui, koska vappuaaton aamuna herätessäni olin vitun kuollut. Kurkkuun sattui eikä pystynyt puhumaan. Kaiken lisäksi Yökin oli herännyt tautisena! Myös Pinja oli vieläkin vähän kipeä. Tiia onneksi douppasi minut biletyskuntoon puoleenpäivään mennessä (Berocca-porejuomaa, c-vitaminia, kurkunpuudutustabletteja, teetä, hunajaa, Ibumaxia yms.) ja sitten lähdimme keskustaan. Eteisessä astuin muuten edellisenä päivänä selvinpäin rikkomani mukin minisirpaleeseen ja sain kantapäähäni ison, aggressiivisesti vuotavan haavan, jonka Tiia onneksi tukki Batman-laastarilla. Ei ihme, että vaimoni haki nyt keväällä esim. ensihoitajaksi. Hänellä on valtavasti lahjoja ja työkokemusta alalle.
Vappuaattona hiimailimme aluksi keskustassa, esim. Ainolassa, Stockalla, Subwaylla, kadunvaltauksessa, Lyseolla ja uudestaan Ainolassa. Tänä noin kahden tunnin aikana törmäsimme erääseen Juha-ystäväämme suunnilleen 40 kertaa. Näimme myös Pekan!! Se oli aivan helvetin jännittävää. Ylipäänsä tapasimme verrattain paljon ihmisiä, jotka olivat 1) vuoden ensimmäistä kertaa humalassa 2) eivät käyttäneet Facebookia. Kuinka eksoottista ja mukavaa. Kävimme myös Alkossa ja apteekissa, mikä oli mielestäni aika huvittava yhdistelmä. Apteekista ostin Bafucin-kurkkutabletteja, sillä kurkkuni oli edelleen vitun kipeä, ja myyjänainen toivotti minulle hauskaa vappua.
Tässä yhteydessä pitää myös mainita, että Ainolassa uittoja katsellessamme näimme myös ainakin kahdet tissit! Tiialla on tästä kuvallisia todisteitakin. Jotkut reippaat teekkaritytöt nimittäin pulahtivat vesiliukumäkeä alas ilman bikiniyläosan kiertämää. Näimme tietysti myös paljon alastomia miehiä, mutta se ei ollut kovin spessua. Asummehan Oulussa, jossa esimerkiksi useimpien Teekkaritalobileiden osanottajat järjestään unohtavat laittaa pyyhkeen päälle kun lähtevät saunasta.
Lopulta vakiinnuimme Ainolaan, jossa istuimme joidenkin opiskelijatyyppien kanssa ja nautimme glamourisesti esim. mehua, toista mehua, kaljaa, karpalolonkkua ja viiniä. Sieltä siirryimme eräisiin kotibileisiin (joissa aloin juoda viiniä vielä aggressiivisemmin, koska ääntä ei meinannut tulla yhtään ja sain eräältä toiselta flunssajuhlijalta tämän järkevän neuvon) ja sieltä toisiin, kälymme Tiian järjestämiin kotibileisiin, jossa äänentuotto-ongelmaa ei enää ollutkaan. Lähdimme sieltä lopulta kymmeneksi nelivitoseen, jossa ei kuitenkaan ollut ketään, paitsi aggressiivinen leipurijätkä joka lyöttäytyi seuraamme. Niinpä feidasimme kyseisen tyypin ja lähdimmekin jonottamaan Onnelaan.
Onnelan jono oli SAATANAN pitkä. En ole ikinä nähnyt yhtä pitkää jonoa. Seisoin siinä n. 15 minuuttia ja etenimme noin viisi metriä, mutta olimme edelleen kaukana esim. talon nurkasta. Jonottaminen sinne oli tosin kivempaa kuin vaikkapa Kaarleen jonottaminen penkkarien aikaan, koska oli n. 30 astetta lämpimämpää ja Yön glamourystävä Joni kivasti nesteytti meitä. Lopulta kuitenkin tympäännyin jonotukseen ja lähdin viettämään loppuiltaa Kantikseen muiden reippaiden opiskelijoiden kanssa. Kantis oli yllättävän glamourinen paikka, varsinkin kun ottaa huomioon, että olin kuvitellut sen enemmän Timpan mestan tapaiseksi. Tanssimme innokkaasti, kunnes kahdelta simahdin väsymykseen ja kurkkukipuun ja lähdin heivautumaan kotiin. Olin siis huono opiskelija, koska en jatkanut esim. Asematunnelin örinöihin ja Shamppanjamatineaan asti (eli yli yhdeksän aamulla), vaan ehkä ensi vuonna? Kotimatkalla tapasin Tiian, Yön ja Jonin ja kävelin Tiian kanssa koko matkan. Vaimo kertoi illan tapahtumista ja minä nyökyttelin, ravistelin päätä ja näytin peukkua.
Tällaista kommunikointia olen oikeastaan harrastanut siitä asti. Tänään tosin puhuin puhelimessa monta lausetta, kun kaunis ystäväni Ellu (vaaleat hiukset) soitti ja Tiia kävi viisi minuuttia kotona. Loppuosan päivästä olenkin nukkunut, datannut, syönyt Pirkka-nuudeleita (en ole addiktoitunut, mutta pidän niistä ja tulen surulliseksi ellen saa niitä), vältellyt esseetä ja lukenut kirjaa. Vähän on yksinäistä, sillä Pinja ja Yö tauteilevat jossain kuusessa vanhempiensa luona ja Tisbe välttelee kotia, ettei itse sairastu pahemmin. Huomenna ajattelin kuitenkin olla jo elävien kirjoissa. Tavallaan ei harmita, sillä kyllä vappu ja kaikki sen aikana kerätyt hienot kokemukset olivat tauteilun avoisia. Kuten vastikään kihlautunut Tuksu sanoisi, ihminen on 2-kymppinen vain kerran omassa elämässään, heh heh !! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)