LÄSKEILYÄ JA TISSIT

Yritin leikkiä Maken kanssa, mutta se vaan haluaa nukkua. Keneen lie tullu! Laura sanoi, että he leikkivät viime yönä k LO 03,00. Huoh, millaista kasvatusta! Yritin houkutella sitä ulos kopista parsakaalella, mutta Make vain vei parsat koppiin ja alkoi vetelemään omia hirsiä. Mutta Make on vasta vauva.

Yritin etsiä ruokaa, mutta jääkaappiin ei ilmesty mitään vaikka 17 minuutin välein sinne kurkistaisi. Teemme vaimojen kanssa sitä usein. Vuorotellen vähän väliä käymme tarkistamassa, onko jääkaappiin ilmestynyt mitään syötävää. Minulla ei tällä hetkellä oli siellä kun yksi kalja, jonka Ankku toi, ja vähän juustoa, jota Ellin ja Kossin äiti lähetti, etten kuole nälkään. En vieläkään ole varsinaisesti käynyt kaupassa sen jälkeen kun tulin Prahasta. Veera sen sijaan on. Hän sanoi käyvänsä kaupassa monesti päivässä! Minä ja Laura emme vain saa aikaiseksi. Kauppaan lähteminen on aina kova prosessi, ja se täytyy suunnitella huolellisesti. Eilen illalla mieleni teki kovasti fetajuustoa ja suklaata, mutta olin Kuivasjärvellä, ja siellä kaupat ovat kaukana, toisin kuin täällä keskustan tuntumassa.

Toissapäivänä vietin viehättävän ystävättäreni Ankun (tummat hiukset) kanssa eleganttia ja glamourista teemapäivää. Teemana oli läskeily. Ensin kävelimme Limingantullin McDonaldsiin syömään (keskiviikko, keskellä päivää). Tämän jälkeen menimme Prismaan ostamaan neljä pussia karkkia. Katselimme leluosastolla My Little Ponyja. Kun minä olin nuori, minulla oli niitä paljon. Tai on minulla vieläkin, mutta en ole vähään aikaan leikkinyt niillä. Silloin ne olivat ihania ja pyöreitä. Nykyajan My Little Ponyt ovat aivan anorektisia! Ei ihme, että nuorilla naisilla on vääristyneitä kuvia omista vartaloistaan! Olimme niin syvästi järkyttyneitä tästä, että paluumatkalla menimme uudestaan McDonaldsiin, ettemme vain pääse laihtumaan. Tilasimme jäätelöä ja pirtelöä. Tämän jälkeen menimme Ankun palatsiin, lauloimme Singstaria ja olimme todella hyviä. Illalla katsoimme vielä Peter Pan -elokuvan, jossa on maailman ihanin mies, Jeremy Sumpter. <3

Tiia

JÄNNITTÄVÄ TISSITÖN PÄIVÄ!

Tänään oli hyvin jännittävä päivä! Olen ollut pari yötä jumissa Kuivasjärvellä seksikkään miespuolisen ystäväni luona. Tänään hän saattoi minut kotiini Toppilaan. Matkalla kävimme ostamassa irtokarkkeja viehättävästä Euromarketista. Joku hienostunut nuoripari irvaili meille, koska yritimme tähdätä tiettyyn määrään ja pussitimme loppuvaiheessa karkkeja yksitellen. Kun pääsimme kotiovelle, oli mummo meidän kanssamme samaan aikaan ovella. Hän tervehti ja kysyi, olemmeko kenties talon asukkaita. Myönsimme. Hän vaikutti ihan ystävälliseltä, sanoi että taloon on muuttanut uusia tyttöjä, eikä vielä tunne heitä. Kaunis tummahiuksinen Laura-vaimoni oli kotona ja avauduimme hänelle heti.

Kun olin käynyt suihkussa ja laittautunut glamouriksi, lähdimme Laurin kanssa kohti keskustaa. Hän kävi hankkimassa VR:n opiskelijatodistuksen, koska on lähdössä huomenna Vessun (maskuliininen ja hienostunut, miehekäs serkkuni, tummat hiukset) kanssa Helsinkiin Porcupine Treen keikalle. Tämän jälkeen kävimme romanttisesti istuskelemassa hienostuneesti ikkunapaikalla McDonaldsissa, tilasin suklaapirtelön. Se oli romanttista ja jännittävää. Näimme kaupungissa sattumalta myös viehättäviä ystäviäni Elliä (vaaleat hiukset) ja Eveliinaa (tummat hiukset). He olivat menossa elokuviin katsomaan jotain sivistynyttä ja glamourista elokuvaa.

Tällä hetkellä olen kylässä vanhempieni luona. Äitini oli laittanut ruokaa ja illallistin heidän kanssaan. Oikeastaan illallistin yksin, koska äiti lähti lenkille, isä kauppaan ja pikkusisareni Sonja (tummat hiukset) oli facebookissa. Kun olin syönyt, Sonja opetti minua soittamaan viulua. Olemme kumpikin olleet ala-asteella musiikkiluokalla ja soittaneet silloin viulua noin neljä vuotta. Nyt en ole kuitenkaan lähes seitsemään vuoteen soittanut. Viulu on hienostunut instrumentti. Minun pitäisi harjoitella, jotta uskallan lähteä suunnistusseurani pikkujouluihin. Olen kuulemma luvannut viime vuonna, että soitan tänä vuonna. Perätön väite mielestäni.

- Tiia

ÄLKÄÄ HARRASTAKO SEKSIÄ SÄNGYSSÄ! TISSIT

Juhliemme toinen päivä on takana. VIP-vieraamme Pinja, Yö, Valtteri, Lauri, Piri, Heidi, Ella, Heikki, Elli, Hely, Jate, Kossi, Vessu, Ruut, Sara, Elina, Iita, Laura, Salla, Viivi, Minna, Jenny, Ankku, Toni, Katja, Ipe, Jani, Essi ja Aarni sekä tietenkin minä, Veera ja Laura (kauniit, tummahiuksiset vaimoni) osasimme nauttia toistemme seurasta ja pidimme hauskaa! Jossain vaiheessa iltaa meno yltyi kyllä hyvin villiksi; joku nuori neito lauloi aivan liian kovaäänisesti, vessajonosta tuli kilometrien mittainen vaikka sinne mentiin pareittain, alkoholiton (kyllä tässä maistuu alkoholi?! lol) boolimme loppui, kahvia meni muutamia litroja ja Jate (komea, tummahiuksinen, hurmaava mieshenkilö) toi vaimoille munaa lahjaksi. Herttaista ja niin tyylikästä!

Valtteri on viety asemalle ja hän on matkalla kotiin. Olemme surun murtamia, toivottavasti tapaamme vielä. Lohja on kaukana, lähes toisella puolella maailmaa, mutta uskon, että Valtterin ja vaimojen polut kohtaavat. Jeesus pitänee huolen siitä. Jeesus pitänee huolen myös Sipristä, siitä ystävät ovat huolehtineet . Ystävyys on kaunis asia. Meidänki juhlissamme kävi ystäviä Lohjan lisäksi sellaisista kaukaisista paikoista kuten Oulunsalo, Pyhäjoki, Oulainen, Helsinki, Rovaniemi ja Kuivasjärvi! Limusiinipaikatkaan eivät riittäneet alkuunkaan kutsuvieraillemme, onneksi meillä on niitä lisää tuolla Siwan takana.

- Tiia

Tissit

Olin viettämässä viikonloppua Ruotsissa, jotain 25km Tuhkolmasta jonnekkin, jossa oli tarpeeksi metsää. Ennen kisaa jäädytimme Kukkiksen kanssa varpaamme, joita sitten hilpeyttä aiheuttaen lämmittelimme laukussani seuratelttamme patiolla. Kummatkin seuramme joukkueet hylättiin, mutta se ei ketään haitannut. Pääasia oli, että kaikilla oli riittävästi juotavaa ja kertakäyttögrillillä saivat halukkaat paistaa makkaransa, kukaan ei joutunut tuppeen ja kaikki selviytyivät laivaan.

Naapurihytissämme oli aina bileet, johon sisältyi jätkien päärynämehujuoma (60%). Valvoimme myöhään ja kaikki eivät olleet edes kovin humaltuneita, toiset "menivät nukkumaan" melkein sänkyyn ja toiset eivät menneet ollenkaan. Menomatkalla lauloimme karaokea, mutta tullessa emme uskaltaneet koska mielestäni vastaava "homokaraokebaari" oli täynnä miehiä, ja ajattelin että he eivät kaipaa sinne näin lahjakkaita naislaulajia. Onneksi tämä paikka muuttui jossain välissä aamuyötä discoksi, jossa riitti vientiä kaikille.

Laivamatkaamme palatessa viihdytti kaikkien rakastama Cheek. (Eikö siitä pääse millään laivamatkalla eroon ?! Huomatkaa: viime kevään abiristelyni.) No, onneksi myös toisella puolella laivaa oli tilaa.

Mutta elämä jatkui myös kaiken tämän jälkeen. Tällä hetkellä sijaitsen jossain hyvin korvessa (Kuivasjärvi?) ja olen vähän jumissa, koska minulla ei ole autoa eikä pyörää. Itse asiassa myös kotiavaimeni taitaa olla kotona, joten pitää soitella vaimoille kun haluan päästä sisälle. Sitä ennen voisin etsiä jostain laturin ja ladata puhelimen, jotta soittaminen olisi helpompaa.

Tuntuu vähän tyhjältä kun kisakausi on nyt loppu. Pitää kehittää jotain järkevää tekemistä talveksi, jotta selviän hengissä. Vois mennä takas talviunille.

- Tiia