Yö täällä hei, loman jälkeen taas bloggauskuvioiden kuumimassa hermokeskuksessa! Tupariviikonlopun jälkeen matkustin rentouttavalle glamourlomalle luksusmökillemme. Oli tarkoitus viettää rentouttavaa laatuaikaa suomen metsissä esimerkiksi urheilun parissa. Lomasta kuitenkin tuli yllättävän stressaava, kun sain kuulla ikäviä uutisia, esimerkiksi lomautukset, syöpä. Elämä on välillä niin rankkaa! Olen ollut aivan hermoromahduksen partaalla. Minulla on selvästi kriisi, EN JAKSA OPISKELUJA ENKÄ ELÄMÄÄ. Tänään aamulla tunsin vastustamatonta tarvetta jäädä sängyn pohjalle lojumaan. Voisin nukkua koko ajan. Olen vähän sellainen illankukkuja.
Kärsin selkeästi SADstä eli seasonal affective disorderista. En ole vielä kertonut tästä terapeutilleni, en halua aloittaa taas turvottavien lääkkeiden syömistä. Olisi kamalaa turvota vielä lisää. Alkoholi on aiheuttanut jo tarpeeksi britney spears -ilmiötä. Ajattelin kyllä alkaa kuntoilla ja olen kuullut salaisia laihdutusvinkkejä, esimerkiksi hernekkeitto. Kuntoilu saattaisi piristää masentunutta olemustani. Olen niin masentunut, etten ole jaksanut pitää huolta itsestäni. Eilen käytyäni suihkussa vedin vain pipon omaan päähäni, ja tänäänkin piileskelin piponi uumenissa, koska hiukseni sojottivat eri ilmansuuntiin. Aamulla tarkoitukseni oli herätä seitsemältä jotta ehtisin kaunistautua ja laittaa tukkani kuosiin. Onnistuin kyllä heräämään ja vietin laatuaikaa rakkaan ystäväni ja asuinkumppanini Paamin kanssa (näen häntä nykyisin ihan liian harvoin, vaikka asun hänen kanssaan ja hän on niin kauniskin!) Söin terveellistä puuroa ja makasin lattialla kun paami suoritti meikkirutiinejaan. Paamin lähdettyä minun oli kuitenkin pakko mennä takaisin sänkyyni, sillä maailma tuntui kaatuvan päälleni ja minua väsytti liikaa. Sänkyni on ihanan pehmeä. Voisin maata siinä ikuisesti.
Nyt tulin Toppilaan. Toppilassa käyminen usein piristää, kuin myös viime perjantaina, jolloin poistuin masentavan tenttikirjan äärestä tänne kalsarikännäämään. Meillä oli Veeran kanssa tänään tentti. Se meni Veeralla hyvin ja minulla vähän huonosti. Nyt on pakko lopettaa tämä kirjoittaminen, sillä sormeen sattuu ja tuksuflow ei oikein toimi, nyyh :( Keksisikö joku muuten hyviä vinkkejä miten voittaa tämä SAD? Ajattelin että veeran tallinnasta tuomat superporkkaniat ovat hyvä lähtökohta.
Tää postaus on maailman masentavin ja allekirjotan kaiken täysin. Nyyh, kello on seittemän ja ulkona on ollut jo tunnin ihan mustaa. Nyt ei auta ku eskapismi, superporkkanioita ja pitkähiuksisia ihmisiä kehiin ja äkkiä kiitos.
VastaaPoistatähän mennessä ilmenneet SAD-oireet:
VastaaPoistaUnihäiriöt: Unentarve kasvaa huomattavasti, ponnistelulta tuntuva herääminen ja nouseminen, syvä uni mutta väsyneisyys herätessä, iltapäivätorkkujen tarve.
Ylensyönti: Hiilihydraattipitoisen ravinnon ylensyönti, painon nouseminen.
Masennus, epätoivo, ahdistus, syyllisyys: Pientenkin tehtävien suorittaminen tuntuu vaikealta.
Käytöshäiriöt.
Tätä sen sijaan ei oo ilmennyt:
Sosiaalinen elämä: Erakkomainen vetäytyminen, seksuaalinen taantuminen, empatian näivettyminen, tunteiden katoaminen
HUOH!
"Matkailua aurinkoisiin talvikohteisiin viikoksi tai kahdeksi suositellaan myös hoitomenetelmänä"
VastaaPoistaMIAMI HERE I COMEEEE
Hmm, tuo tissit-maininta otsikossa ei ehkä ole false advertisingia, koska olen todennut teillä olevan esim. tissit.
VastaaPoistaEikä elämä voi olla ihan täysin perseestä, jos on neljän tuulen tukka. Tai no. Voi.
Netissä on enemmän tissejä ku meillä.
VastaaPoistaJos ei kirjota tisseistä, mutta on tissit, saa siis vissiin laittaa sen tunnisteeksikin. LOGIIKKA?! Mulla on myös luomi peukalossa ja kakkamainen sivuaine.