En löytänyt Itä-Suomesta rakkautta enkä siis muuttanut sinne asumaan. Se paikka oli täynnä miehiä joiden tyyli oli ihan taivaanrannan maalarin, eikä siis vastaa mielikuvaani turvallisesta ja rikkaasta jet-set elämää nauttivasta miehestä, joka tarjoilisi minulle shampanjaa ja luksusmatkoja Miamiin ja Hawaijille. En myöskään ole vielä löytänyt miestä, joka suostuisi ostamaan minulle tarpeeksi pitkän ja kalliin häämatkan, joten ei tästä nyt enempää.
Kahden viikon lomani etelän lämmössä muutti hiukan jo ennestäänkin glamourista ulkonäköäni epämuumimaisempaan suuntaan. Vaalean ihoni ja turvonneen olemukseni (johtuu vaan kesästä ja sitä seuraavasta lämpölaajenemisesta, en siis ole lihonut!!) vuoksi aloin omasta mielestäni muistuttaa päivä päivältä enemmän siis Muumia. Muumit ovat valkoisia ja pyöreitä otuksia. Nyt olen kuitenkin sopivasti päivettynyt ja luonnollisen vaalea tukkani on vaalentunut entisestään. Olen myös jonkin verran laihtunut. Suunnistus on hieno laji. Se on hieno laji varsinkin pitkän matkan kilpailussa paikkakunnalla, jossa samaan aikaan rikotaan lämpöennätyksiä. Välillä meni paremmin, välillä kävin kartoittamassa uusia alueita ja joskus alkoi jopa palella.
Loman aikani pääsin taas osaksi kaikenlaista VIP-ohjelmaa. Olin esimerkiksi katsomassa Huippuliigan sprinttiä viime keskiviikkona ja pääsin monta kertaa telkkariin, koska olin aitiopaikalla viimeisen rastin ja maaliviitoituksen välissä. Tunnistamista edesauttaa glamourinen pukeutumiseni, eli lähes sähkönsiniset minishortsit ja pinkki t-paita.
Kävimme perjantaina mittauttamassa rasvaprosenttimme, nesteytyksemme, lihasmassamme ja kaikkea muuta hienoa! Minä olen "hyvä/normaali" ja Lauri on "hoikka ja lihaksikas". Rasvaprosenttini oli lähes kaksinkertainen Lauriin verrattuna, mutta Lauri sanoi että se johtuu tisseistäni.
Toisen viikon mökkimme pihalla oli suuri ja kaunis järvi. Se ei paljon vilvoittanut kuumina päivinä, koska vesi oli noin 28-asteista, mutta uiminen olisi jopa ollut mielekästä jos ei olisi tarvinnut kahlata sata200 metriä ennen kuin vettä on enemmän kuin polviin. Tunnelma oli siis aivan kuin meren rannalla! Eräänä iltana koimme kauhun hetkiä, kun järven toisella puolella sattui onnettomuus. Sieltä alkoi kuulua avunhuutoja ja lähetimme soutuveneellisen miehiä (2 kpl) auttamaan. Pari moottorivenettä ehti kyseiseen paikkaan parin kilometrin päähän hiukan aikaisemmin, mutta reippaiden tiedustelijoidemme ansiosta saimme tietää mitä oli tapahtunut: joku miespuolinen henkilö oli tipahtanut moottoriveneestä veteen ja vene oli jäänyt pyörimään ympyrää. Pitää sitten leikkiä vesillä! En haluaisi yleistää, mutta yleisesti ottaen kaikki miehet on just tollasia. Myöhemmin illalla ambulanssi kävi pihallamme. Annoimme haastattelun aiheeseen liittyen.
Miehet väittivät myös nähneensä rannassa ison (kahen kilon) siian, mutta tästä ei ole todistusaineistoa, vaikka he eräänlaisella harppuunalla yrittivätkin sitä metsästää.
Viime yönä minä ja glamouriset ystäväni Yö, Heidi, Lauri, Tuomo, Jussi ja Juhani menimme Cabaretiin juhlimaan sunnuntaita. Baareilun jälkeen menimme Ainolanpuistoon leikkimään ja kävimme vielä uimassa Tuiran rannalla kolmen jälkeen! Tai minä, Yö, Lauri ja Juhani uimme, muut olivat nössöjä. Tunsin taas pitkästä aikaa eläväni! Kyllä nämä Suomen kesät ovat mahtavia!
Tiia
maanantai 19. heinäkuuta 2010
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
EHKÄ MUUTAN ITÄ-SUOMEEN ETSIMÄÄN RAKKAUTTA
Tai ehkä vain lähden kahden viikon glamour-lomalle Puolangalle ja Imatralle. Rakkautta siellä totta kai tulee olemaan ilmassa, koska elämässäni on paljon rakkautta ja pidän rakkaudesta. Nainen ei ole nainen jos ei saa osakseen rakkautta!! Olisi henkisesti todella rankkaa jos ei olisi rakkautta, koska se on tällä hetkellä ainoa suuri asia joka menee hyvin elämässäni. On rakkaita ystäviä, tovereita ja frendejä, joiden kanssa olen jo nyt kokenut uusia ja valloittavia kesämuistoja. Sen lisäksi on rakastava poikaystävä, joka jopa tarjosi minulle ylihintaista juotavaa eilen yökerhossa!
Palatakseni vielä viime viikkoihin: paljon on tapahunut, koska emme ole ehtineet päivittää ajatuksiamme! Kommuunimme on hajonnut, Pinja-vaimo on muuttanut glamouriseen asuntoon, josta on huimat näkymät viereiseen taloon ja hänellä on nykyään kuuma ja seksikäs uusi vaimo. Veera lähtee ihan pian avaraan maailmaan reilaamaan, hän varmasti kertoo itse lisää glamourintäytteisestä matkastaan! Minä en asu missään, minulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Siihen nähden elämässäni menee hyvin! Asioista täytyy aina löytää positiivisia puolia. Niitä kyllä on. Ihan varmasti.
Perjantain käytin hienosti Kelalla ja työkkärissä asioidessani, Kelalta hankin korotonta lainaa heinäkuuksi ja työkkärissä jumitettiin tunti, koska Lauri jäi asumaan sinne koppiin jonku söpön naisen kanssa. Tai jotain. Tuomon, Pinjan ja Yön saapuessa ryntäsimme kaikki himojemme ohjaamana Subwaylle.
Eilen halusimme Yön, Veeran ja Laurin kanssa lähteä vähän juhlimaan. Ensin menimme käymään Paamin uudessa kodissa Toivoniemessä, joka on tämän pohjoisen Miamin hienostoaluetta. Tämän jälkeen suuntasimme keskustaan glamourisen Jennyn luo hänen uuteen kotiinsa. Keskustelimme vampyyreistä ja homoudesta. Tämän jälkeen lähinnä Veera-vaimon suurien Kaarle-himojen johdosta menimme jonottamaan Kaarleen, vaikka tiesimme, että lauantaisin sinne on ikäräjä 20, jonka meistä täytti ainoastaan Yö. Jos Veera ei olisi henkkarit ojossa ollut menossa kohti vittumaista natsi-portsaria, niin olisi ehkä ollut pieni mahdollisuus jopa päästä sisään (edessä olevilta tsirbuloilta ei kysytty papereita). Mutta nyt siis kävi näin. Päätimme sitten mennä Cabaretiin (joka on noin k22) ilmaiseksi jonojen ohi juomaan ilmaista skumppaa, koska olemme niin VIP ja elämämme on täynnä glamouria.
En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa, ja varsinkin näin lauantai-iltana se vaikutti hyvin viihtyisältä ja glamouriselta paikalta. Naisilla oli ehkä hiukan liian vähän vaatteita, mutta esimerkiksi Onnelaan verraten keski-ikä oli mieluisampi: lähempänä täysi-ikäisyyttä ja veikkaisin myös että lähempänä kolmeakymmentä kuin seitsemäätoista.
Ihanaa rakkauden täyttämää keskikesää kaikille faneilleni!!!! May all your dreams come true!!
Tiia
Palatakseni vielä viime viikkoihin: paljon on tapahunut, koska emme ole ehtineet päivittää ajatuksiamme! Kommuunimme on hajonnut, Pinja-vaimo on muuttanut glamouriseen asuntoon, josta on huimat näkymät viereiseen taloon ja hänellä on nykyään kuuma ja seksikäs uusi vaimo. Veera lähtee ihan pian avaraan maailmaan reilaamaan, hän varmasti kertoo itse lisää glamourintäytteisestä matkastaan! Minä en asu missään, minulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Siihen nähden elämässäni menee hyvin! Asioista täytyy aina löytää positiivisia puolia. Niitä kyllä on. Ihan varmasti.
Perjantain käytin hienosti Kelalla ja työkkärissä asioidessani, Kelalta hankin korotonta lainaa heinäkuuksi ja työkkärissä jumitettiin tunti, koska Lauri jäi asumaan sinne koppiin jonku söpön naisen kanssa. Tai jotain. Tuomon, Pinjan ja Yön saapuessa ryntäsimme kaikki himojemme ohjaamana Subwaylle.
Eilen halusimme Yön, Veeran ja Laurin kanssa lähteä vähän juhlimaan. Ensin menimme käymään Paamin uudessa kodissa Toivoniemessä, joka on tämän pohjoisen Miamin hienostoaluetta. Tämän jälkeen suuntasimme keskustaan glamourisen Jennyn luo hänen uuteen kotiinsa. Keskustelimme vampyyreistä ja homoudesta. Tämän jälkeen lähinnä Veera-vaimon suurien Kaarle-himojen johdosta menimme jonottamaan Kaarleen, vaikka tiesimme, että lauantaisin sinne on ikäräjä 20, jonka meistä täytti ainoastaan Yö. Jos Veera ei olisi henkkarit ojossa ollut menossa kohti vittumaista natsi-portsaria, niin olisi ehkä ollut pieni mahdollisuus jopa päästä sisään (edessä olevilta tsirbuloilta ei kysytty papereita). Mutta nyt siis kävi näin. Päätimme sitten mennä Cabaretiin (joka on noin k22) ilmaiseksi jonojen ohi juomaan ilmaista skumppaa, koska olemme niin VIP ja elämämme on täynnä glamouria.
En ollut ennen käynyt kyseisessä yökerhossa, ja varsinkin näin lauantai-iltana se vaikutti hyvin viihtyisältä ja glamouriselta paikalta. Naisilla oli ehkä hiukan liian vähän vaatteita, mutta esimerkiksi Onnelaan verraten keski-ikä oli mieluisampi: lähempänä täysi-ikäisyyttä ja veikkaisin myös että lähempänä kolmeakymmentä kuin seitsemäätoista.
Ihanaa rakkauden täyttämää keskikesää kaikille faneilleni!!!! May all your dreams come true!!
Tiia
tiistai 8. kesäkuuta 2010
ITKEN MIELUUMMIN AUTOSSA KUIN POLKUPYÖRÄN TARAKALLA JA TISSIT
Minä saan pian kaksi avomiestä ja yhden avovaimon. Minun tuleva avovaimoni Laura on myös minun entinen avovaimoni täältä Toppilasta. Minun toinen tuleva avomieheni on minun uusi facebook-kaverini Iiro, jota en ole vielä koskaan tavannut, mutta joka hyväksyi kaveripyyntöni varmasti houkuttelevan viestini vuoksi ("moi oon sun tuleva avovaimo =)"). Minun toinen avomieheni on minun oma henkilökohtainen poikaystäväni, joka voisi olla jopa tuleva aviomies jos ei olisi perunut saapumista häihimme, mutta joka oikeastaan saattaa tullakkin sinne koska ei menekään MM-katsastuksiin oman kipeän kylkilihasrepeämänsä takia, mutta me emme silti ole nyt kuitenkaan menossa oikeasti naimisiin, vaan pidämme vain glamouriset VIP-grillijuhlat, joista kerron kyllä sitten myöhemmin lisää!!!!
Tulevan avoeron johdosta yhteinen lapsemme Make muuttaa Helsinkiin minun ja Laura-äitinsä kanssa. Äidit Yö, Pinja ja Veera voivat hakea lapsensa joka toinen viikonloppu, niin kuin perinteisesti toimitaan tällaisissa tilanteissa. Pitää ottaa vielä selvää, että voiko hamstereita laittaa yksin kulkemaan junalla Helsinki-Oulu väliä. Itse asiassa kannattaa tarkistaa myös Helsinki-Kouvola -reitti, joka kulkisi Oulun kautta. Helsingistä Kouvolaan junalippu maksaa opiskelijoille vain 14 euroa ja jos ottaa pikajunavuoron, jolla on vaihto Oulussa, niin pääsee kätevästi halvemmalla tänne Pohjoisen Miamiin. Tästä tulikin mieleeni, että toivottavasti SLL lähettää minulle jäsenmaksulaskun myös nyt toisena välivuonna, että pääsen liikkumaan junalla.
Eilen kävimme pitkästä aikaa Mestan euroilla. Koska Lauri oli myöhässä, minulla tuli kiire tyhjentää oma Maggikseni glamourisessa Kiikelissä auringonlaskun sädehtiessä kauniisti. Älä opeta sorsaa uimaan taikka pingviiniä lentämään, niinhän siinä sitten kävikin että oma viini kilahti omaan päähän ja olihan se mukavaa. Puhuin Lauran turkkilaiselle "Öz"-ystävälle sujuvaa englantia ja oli hyvä idea juoda vielä lisää baariin päästyämme. Sitten minun nykyään jo yleinen ahdistus ja vitutus otti taas vallan ja ei siitä sen enempää. Tämä Öz-kaveri olikin jännä tapaus. Kukaan ei oikein tiennyt hänestä mitään, Laura vain aikoi ottaa avecin mukaan tullessaan tänne Helsingistä ja meillä oli erilaisia visioita salarakkaasta Lauran uuteen lemmikkiin, ja lopulta paljastui myös että Özin nimi ei suinkaan edes ollut Öz, vaan jotain ihan muuta? Hän oli kaiken kaikkiaan hyvin hauska ja glamourinen mieshenkilö, joka osasi sanoa hienosti "voi vittu!".
Tuksun ex-kihlattu Arto on hyväksynyt facebook-kaveripyyntöni ja pystyn nyt hyvin stalkkaamaan sekä hänen, että idolini Tuksun glamour-elämää. Olen hyvin kateellinen, koska Laura-vaimo on nähnyt Tuksun oikeassa elämässä! Ehkä minäkin sitten kun asun Helsingissä, joka on täynnä kaikenlaisia julkimoita. Huolehdin kyllä siitä, että pääsen sisäpiireihin ja elämäni on kaikin puolin glamourista. Siihen tarvitaan hienoja mekkoja, glitteriä ja asennetta!!
May all your dreams come true!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
Tulevan avoeron johdosta yhteinen lapsemme Make muuttaa Helsinkiin minun ja Laura-äitinsä kanssa. Äidit Yö, Pinja ja Veera voivat hakea lapsensa joka toinen viikonloppu, niin kuin perinteisesti toimitaan tällaisissa tilanteissa. Pitää ottaa vielä selvää, että voiko hamstereita laittaa yksin kulkemaan junalla Helsinki-Oulu väliä. Itse asiassa kannattaa tarkistaa myös Helsinki-Kouvola -reitti, joka kulkisi Oulun kautta. Helsingistä Kouvolaan junalippu maksaa opiskelijoille vain 14 euroa ja jos ottaa pikajunavuoron, jolla on vaihto Oulussa, niin pääsee kätevästi halvemmalla tänne Pohjoisen Miamiin. Tästä tulikin mieleeni, että toivottavasti SLL lähettää minulle jäsenmaksulaskun myös nyt toisena välivuonna, että pääsen liikkumaan junalla.
Eilen kävimme pitkästä aikaa Mestan euroilla. Koska Lauri oli myöhässä, minulla tuli kiire tyhjentää oma Maggikseni glamourisessa Kiikelissä auringonlaskun sädehtiessä kauniisti. Älä opeta sorsaa uimaan taikka pingviiniä lentämään, niinhän siinä sitten kävikin että oma viini kilahti omaan päähän ja olihan se mukavaa. Puhuin Lauran turkkilaiselle "Öz"-ystävälle sujuvaa englantia ja oli hyvä idea juoda vielä lisää baariin päästyämme. Sitten minun nykyään jo yleinen ahdistus ja vitutus otti taas vallan ja ei siitä sen enempää. Tämä Öz-kaveri olikin jännä tapaus. Kukaan ei oikein tiennyt hänestä mitään, Laura vain aikoi ottaa avecin mukaan tullessaan tänne Helsingistä ja meillä oli erilaisia visioita salarakkaasta Lauran uuteen lemmikkiin, ja lopulta paljastui myös että Özin nimi ei suinkaan edes ollut Öz, vaan jotain ihan muuta? Hän oli kaiken kaikkiaan hyvin hauska ja glamourinen mieshenkilö, joka osasi sanoa hienosti "voi vittu!".
Tuksun ex-kihlattu Arto on hyväksynyt facebook-kaveripyyntöni ja pystyn nyt hyvin stalkkaamaan sekä hänen, että idolini Tuksun glamour-elämää. Olen hyvin kateellinen, koska Laura-vaimo on nähnyt Tuksun oikeassa elämässä! Ehkä minäkin sitten kun asun Helsingissä, joka on täynnä kaikenlaisia julkimoita. Huolehdin kyllä siitä, että pääsen sisäpiireihin ja elämäni on kaikin puolin glamourista. Siihen tarvitaan hienoja mekkoja, glitteriä ja asennetta!!
May all your dreams come true!!!!!!!!!!!
xoxo Tiia
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Lopunaikoja ja tissejä.
Öö hei vaan kaikki rakkaat lukijat (ja heidän tissinsä). Nyt on kumma olo. Soitin juuri Posaukselle ja varmistin, että he onnellisina saavat minut asukkaakseen. Muutan siis Välkkylään heti heinäkuun alussa. Meinasi iskeä shokki, koska tajusin, että tämä erohan alkaa käydä konkreettiseksi. Mielellänihän olisin pitänyt vaimoja orjinani vielä jonkin aikaa, mutta eihän sille mitään voi, kun maailma kutsuu heitä eri kolkkiin. Onneksi kukaan ei esim. kuole, joten jonkinlaiset exäilyt lienevät mahdollisia tulevaisuudessa. Ja sitoohan meitä Maken yhteishuoltajuus, joten luultavasti pysyttelemme puheväleissä kuitenkin.
Olen yrittänyt pysytellä positiivisella mielellä kaiken tämän erosurun (lol, eiku? -kohun?) keskellä ajattelemalla tulevaa kämppääni. Se on helppoa, sillä olen jo nyt hitusen rakastunut tulevan asuinsijani pohjaratkaisuun. Lisäksi aina, kun muistan, että koulumatkani lyhenee n. 20 min. ja että sen voi suorittaa ilman kulkuneuvoja, ilostuttaa suunnattomasti. Omasta mielestäni hienoa on myös se, että voin sitten kyylätä tulevasta asunnostani kauniin ystävättäreni Annikan (blondatut hiukset, mätsää hyvin mm. hänen persoonallisuuteensa) elämää. Hän itse ei ole vaikuttanut olevan yhtä innoissaan. Itse asiassa hän on hakenut uutta kämppää, jossa kämppiskin heittää spagettia seinille ja ikkuna ittää. Spagetin kypsyys on erittäin hauska testata heittämällä se seinään kyllä.
Välkkylässä on sekin hyvä puoli, että liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Eli mielikuvitus pääsee taas liikkeelle tekosyitä keksiessä. Yö tosin ehotteli, että voisin joka aamu hiihtää tahi rullaluistella kouluun yhdessä Annikan kanssa. Omasta mielestä se on mahdotonta koska a) en omista monoja (sukset+sauvat kyllä löytyy) tai b) kuolisin joka aamu kateudesta, koska Annikalla on hienot roller derby -luistimet. Nii kerta.
Annikasta puheen ollen, tässä on juoruiluvastaus hänelle:
a) olen käynyt koulussa
b) olen ajatellut vaimoja
c) olen syönyt
d) olen yrittänyt nukkua
Siinä suunnilleen kaikki. Uskon, ettei kiinnosta.
Yleisön taholta on tullut toinenkin pyyntö, elikkä tekstaripaljastelusarjan jatko-osaa on toivottu. En jaksa nyt, ehkä ensi blogitekstissäni sitten. Ellei käy niin kuin Tukiaisen Johannalle, joka aina kertoo, mitä seuraavassa tekstissä kirjottaa, mutta ikinä ei sitten kirjoitakaan siitä vaan aivan jostain muusta. Huoh, naiset.
Oho, asia loppu. t. Pinja, tuleva kirjaston aikuisten osaston portsari
Olen yrittänyt pysytellä positiivisella mielellä kaiken tämän erosurun (lol, eiku? -kohun?) keskellä ajattelemalla tulevaa kämppääni. Se on helppoa, sillä olen jo nyt hitusen rakastunut tulevan asuinsijani pohjaratkaisuun. Lisäksi aina, kun muistan, että koulumatkani lyhenee n. 20 min. ja että sen voi suorittaa ilman kulkuneuvoja, ilostuttaa suunnattomasti. Omasta mielestäni hienoa on myös se, että voin sitten kyylätä tulevasta asunnostani kauniin ystävättäreni Annikan (blondatut hiukset, mätsää hyvin mm. hänen persoonallisuuteensa) elämää. Hän itse ei ole vaikuttanut olevan yhtä innoissaan. Itse asiassa hän on hakenut uutta kämppää, jossa kämppiskin heittää spagettia seinille ja ikkuna ittää. Spagetin kypsyys on erittäin hauska testata heittämällä se seinään kyllä.
Välkkylässä on sekin hyvä puoli, että liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Eli mielikuvitus pääsee taas liikkeelle tekosyitä keksiessä. Yö tosin ehotteli, että voisin joka aamu hiihtää tahi rullaluistella kouluun yhdessä Annikan kanssa. Omasta mielestä se on mahdotonta koska a) en omista monoja (sukset+sauvat kyllä löytyy) tai b) kuolisin joka aamu kateudesta, koska Annikalla on hienot roller derby -luistimet. Nii kerta.
Annikasta puheen ollen, tässä on juoruiluvastaus hänelle:
a) olen käynyt koulussa
b) olen ajatellut vaimoja
c) olen syönyt
d) olen yrittänyt nukkua
Siinä suunnilleen kaikki. Uskon, ettei kiinnosta.
Yleisön taholta on tullut toinenkin pyyntö, elikkä tekstaripaljastelusarjan jatko-osaa on toivottu. En jaksa nyt, ehkä ensi blogitekstissäni sitten. Ellei käy niin kuin Tukiaisen Johannalle, joka aina kertoo, mitä seuraavassa tekstissä kirjottaa, mutta ikinä ei sitten kirjoitakaan siitä vaan aivan jostain muusta. Huoh, naiset.
Oho, asia loppu. t. Pinja, tuleva kirjaston aikuisten osaston portsari
perjantai 4. kesäkuuta 2010
TISSITTISSITTISSIT, MYÖS MANSIKKASKUMPPAA JA GLAMOURMEKKOJA.
Otin vähän takaisin tuossa otsikossa, kun parahin Veera-vaimo teki edelliseen postaukseensa tissittömän otsikon. Mutta onhan se totta, että lähes kaikkien vaimojen tissit on niiiiiin nähty.
Omassa elämässäni on tapahtunut glamourisia ja jännittäviä asioita viime aikoina. Tiistaina kävin katsomassa Sinkkuelämää 2-elokuvan kutsuvierasnäytöksessä. Paikalla meitä odotti popcorn- ja limsatarjoilu, sekä goodie bagit, joissa oli muun muassa skumppaa, hajuvettä ja youth activator -mömmöä (muistaakseni Lancomen?) Elokuva oli kohtuullisen viihdyttävä, mutta hieman ylipitkä. Se ei missään nimessä vetänyt vertoja itse Sinkkuelämää-sarjalle. Kummallisin kohtaus oli sellainen, jossa päähenkilönelikko oli menossa ratsastamaan kamelilla. Heillä ei kuitenkaan ollut kamelinratsastusvaatteita, vaan mekot ja korkokengät. Tilanne muka pelastui, kun eräs pelastava enkeli toi heille muutamat Diorin ja Guccin kassit. "Ah, kamelinratsastusvaatteita!" Asut vaihdettuaan naiset lähtivät ratsastamaan, mutta eräällä heistä oli edelleen korkokengät. Uudet kledjut näyttivät muutenkin enemmän yökerho- kuin kamelinratsastusvaatteilta. En ihan ymmärtänyt tuota kohtausta.
Tuosta youth activatorista puheenollen, se tuli todella tarpeeseen: täytinhän eilen kaksikymmentä. Oli siis vitun tylsät synttärit. Mutta sain skumppaa aamupalaksi, mikä oli kivaaluksusta.Söin myös hyvää kakkua. Tein sen itse, heh heh. Se oli vaaleanpunainen. Veera teki toisen. Se ei ollut vaaleanpunainen, mutta se oli ihan kiva koska siinä oli mansikoita.(Veera: "Kuole,mää en tee sulle ikinä kakkua!"-> veera ei osaa päätellä yö syö vitusti - kakku on hyvää -syyseuraussuhdetta.)
Tänään vietimme Tiia- ja Veera-vaimojen kanssa upeaa päivää (typerä lause??!? peräänkuulutan aivotoimintaani) kun menimme Jaken valmistujaisiin =) Sää ei ihan suosinut meitä, joten kastuimme hieman kipitellessämme autosta kukkakauppaan yms. Kakku oli onneksi tosi hyvää. Olen syönyt viime aikoina hulluna kakkua. Veera piti erityisesti voileipäkakusta. Veimme Jakelle itsetekemämme hienon kortin, mutta joku asetteli sen pöydälle ylösalaisin (vahingossa).
Illalla jatkoimme omaa glamourpäiväämme eksklusiivisellä vaimotuokiolla Fresitan ja kärsäpelin parissa. Veeran ja Tiian kärsät hävisivät. Kävi muuten kummallinen sattuma tuolla Jaken bileissä, kun eräs satunnainen small talk-tuokio johti paljastukseen: Jaken kaverilla on myös kärsäpeli! Luulimme olevamme lähes ainoita maailmassa, jotka sitä pelailevat.
Bileet jatkuvat huomenna, sillä kiertelemme kaikki omilla tahoillamme lakkiaisissa. Kokoonnumme todennäköisesti Raulin lakkiaisiin, josta kenties suuntaamme vielä joskus keskustan hulinoihin!
Rakkainterveisin 20-kymppinen Yö, joka on tosi huono kirjoittamaan, ja jolla onvaikeuksia jähmeän välinäppäimenkanssa
ps. olen naimisissa elämä on ihanaaaaaaaaaaaaaaaa =)
ps. tykkään pinjasta tooosi paljon vaikka hän on joskus ääliö sillä olen myös itse ääliö =)
ps. tykkään titetysti myös muista vaimoista heh heh =)
Omassa elämässäni on tapahtunut glamourisia ja jännittäviä asioita viime aikoina. Tiistaina kävin katsomassa Sinkkuelämää 2-elokuvan kutsuvierasnäytöksessä. Paikalla meitä odotti popcorn- ja limsatarjoilu, sekä goodie bagit, joissa oli muun muassa skumppaa, hajuvettä ja youth activator -mömmöä (muistaakseni Lancomen?) Elokuva oli kohtuullisen viihdyttävä, mutta hieman ylipitkä. Se ei missään nimessä vetänyt vertoja itse Sinkkuelämää-sarjalle. Kummallisin kohtaus oli sellainen, jossa päähenkilönelikko oli menossa ratsastamaan kamelilla. Heillä ei kuitenkaan ollut kamelinratsastusvaatteita, vaan mekot ja korkokengät. Tilanne muka pelastui, kun eräs pelastava enkeli toi heille muutamat Diorin ja Guccin kassit. "Ah, kamelinratsastusvaatteita!" Asut vaihdettuaan naiset lähtivät ratsastamaan, mutta eräällä heistä oli edelleen korkokengät. Uudet kledjut näyttivät muutenkin enemmän yökerho- kuin kamelinratsastusvaatteilta. En ihan ymmärtänyt tuota kohtausta.
Tuosta youth activatorista puheenollen, se tuli todella tarpeeseen: täytinhän eilen kaksikymmentä. Oli siis vitun tylsät synttärit. Mutta sain skumppaa aamupalaksi, mikä oli kivaaluksusta.Söin myös hyvää kakkua. Tein sen itse, heh heh. Se oli vaaleanpunainen. Veera teki toisen. Se ei ollut vaaleanpunainen, mutta se oli ihan kiva koska siinä oli mansikoita.(Veera: "Kuole,mää en tee sulle ikinä kakkua!"-> veera ei osaa päätellä yö syö vitusti - kakku on hyvää -syyseuraussuhdetta.)
Tänään vietimme Tiia- ja Veera-vaimojen kanssa upeaa päivää (typerä lause??!? peräänkuulutan aivotoimintaani) kun menimme Jaken valmistujaisiin =) Sää ei ihan suosinut meitä, joten kastuimme hieman kipitellessämme autosta kukkakauppaan yms. Kakku oli onneksi tosi hyvää. Olen syönyt viime aikoina hulluna kakkua. Veera piti erityisesti voileipäkakusta. Veimme Jakelle itsetekemämme hienon kortin, mutta joku asetteli sen pöydälle ylösalaisin (vahingossa).
Illalla jatkoimme omaa glamourpäiväämme eksklusiivisellä vaimotuokiolla Fresitan ja kärsäpelin parissa. Veeran ja Tiian kärsät hävisivät. Kävi muuten kummallinen sattuma tuolla Jaken bileissä, kun eräs satunnainen small talk-tuokio johti paljastukseen: Jaken kaverilla on myös kärsäpeli! Luulimme olevamme lähes ainoita maailmassa, jotka sitä pelailevat.
Bileet jatkuvat huomenna, sillä kiertelemme kaikki omilla tahoillamme lakkiaisissa. Kokoonnumme todennäköisesti Raulin lakkiaisiin, josta kenties suuntaamme vielä joskus keskustan hulinoihin!
Rakkainterveisin 20-kymppinen Yö, joka on tosi huono kirjoittamaan, ja jolla onvaikeuksia jähmeän välinäppäimenkanssa
ps. olen naimisissa elämä on ihanaaaaaaaaaaaaaaaa =)
ps. tykkään pinjasta tooosi paljon vaikka hän on joskus ääliö sillä olen myös itse ääliö =)
ps. tykkään titetysti myös muista vaimoista heh heh =)
Glitteriä, arkea ja kaatosade
Hei taas. Viime viikonloppuna minun ja Yön (kaunis, vaaleat lyhyet hiukset) elämä oli todella glamourista, sillä osallistuimme Euroviisusitseille. Sitsithän ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa mm. juodaan alkoholia ja lisäksi ehkä vähän lauletaan ja syödään. Nämä sitsit olivat euroviisupukukoodin johdosta hyperglamouriset. Päällämme meillä oli Ruotsista uniikkivaateliikkeestä ostetut glamouröverimekot, jotka maksoivat tosi paljon, esim 320 (kruunua). Oli todella hienoa päästä käyttämään niitä =) Lisäksi jaksoimme meikata ainakin n. sata vuotta, minä aikana Yö sai jopa timantti-irtoripset päähänsä. Omissa kasvoissamme oli lisäksi ripsiliimattuja minitimantteja ja glitteriä sekä muuta kiinnostavaa, kun lopulta lähdimme kipittämään sitsipaikalle. Herätimme matkalla hieman huomiota, tämä on varma todiste siitä että suomessa glamour ei ole vielä aivan jokapäiväinen asia. Esimerkiksi todella harvat naiset käyttävät irtoripsiä ja korkokenkiä joka päivä, luojan kiitos.
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
Myös itse sitsit olivat todella hienot. Oman pöytämme esittämä versio Catcatin Bye bye baby -kappaleesta peräti voitti laulukilpailun, jossa piti työstää oma versio koreografioineen jostain euroviisubiisistä! Virallisen ohjelman loputtua päädyimme myös hiimailemaan ympäri yliopistoa n. 20 ihmisen yhteensidotussa läjässä, mutta ei siitä sen enempää. Jatkot olivat Caiossa, jossa mm. laulettiin (ja tanssittiin) karaokea. Tyylikästä. Ainoa miinus siitä, ettemme kumpikaan voittaneet parhaan pukeutujan palkintoa, vaan tittelin nappasi joku rintakarvaton mieshenkilö. Niisk.
Sitsien jälkeen elämä onkin ollut melko arkista. Tietokoneeni näppis on esim hajonnut, välilyöntiä saa hakata todella lujaa. Lisäksi on kylmä ja esim. tänään satoi helvetisti vettä. Emme ole juhlineet (eikä siihen olisi ollut aihettakaan), vaan yksinkertaisesti esim. nukkuneet, tehneet töitä ja urheilleet. Jälkimmäinenkin on haasteellista nykyään, itse olen penikkataudissa ja urheilijavaimoni Tiia repi jalkansa pari päivää sitten todella pahasti metsässä ja siitä tuli kuulemma paljon verta (ällöttävää). Nyt hänellä on glamouriset, nude-sävyiset (kevään muotiväri!) laastarit kahdessakohtaa jalassaan =)
Olemme myös seuranneet huolestuneina Johanna Tukiaisen tilannetta mm. Facebookissa ja netin viihdeuutissaiteilla. Onneksi et kuollut, Tuksu! Itsellenikin tuli hieman itsetuhoinen olo, kun luin, millaisia älykkäitä kommentteja ihmiset olivat jättäneet Tuksun itsemurhauhkailuihin. Ellei ole mitään kivaa tai fiksua sanottavaa, mielestäni kannattaisi olla hiljaa tai perustaa oma blogi.
rakkain terveisin, saamaton bloggaajavaimo Veera
tiistai 1. kesäkuuta 2010
HÄÄT ON PERUTTU! TISSIT.
Johanna Tukiainen ei ole ainoa, joka joutuu luopumaan kesähäistään. Minun omat henkilökohtaiset kesähääni ovat nyt myöskin jäissä, koska ex-tuleva aviomieheni ilmoitti, että hänellä on menoa hääpäivänämme 12. kesäkuuta! Minusta on vähän huono tekosyy olla saapumatta omiin häihinsä siksi, että on silloin nuorten suunnistuksen MM-katsastuksissa.
Olen miettinyt, josko muuttaisin häätilaisuuteni tavallisiksi VIP-grillijuhliksi, koska paikka on jo varattuna. Saa nähdä, mihin oma mielenterveyteni riittää. Minulla on kyllä niin paljon glamourisia ystäviä, että saisimme hienot hääjuhlat aikaan myös ilman miestäni!
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin testijuoksemassa iltarastien ratoja. Nelosrastille rynnätessäni lensin mukkelis makkelis ja loukkasin varemman sääreni. Sain kaksi isoa ja veristä haavaa sekä päästin vertahyytävän karjahduksen. Jouduin keskeyttämään juoksukyvyttömyyteni vuoksi ja nilkutin takaisin. Myös Lauri oli keskeyttänyt oman ratansa oman henkilökohtaisen vatsakylkilihasrevähdysvammajuoksukyvyttömyytensä vuoksi.
Olen lukenut viime aikoina paljon erilaisia laihdutusblogeja. Saan niistä paljon vaikutteita. Mitä enemmän luen, sitä nälkäisempi minusta tulee ja sitä enemmän syön. Jos lukee paljon tieteellisiä tekstejä, joissa kerrotaan lähinnä syödyistä ja liikutuista kalorimääristä, niin kyllähän sitä vähemmästäkin alkaa tekemään mieli pitsaa ja hampurilaisia! "Voi ei, olen vain 210cm pitkä ja painan 3,4 kiloa, olen liian lihava!!" ja "Onneksi liikuin tänään 700ckal koska söin kokonaisen puolikkaan kiivin!".
Kävin eilen shoppailemassa! Yritin etsiä korkokenkiä, mutta löysinkin hameen ja aurinkolasit. Huomenna täytyy mennä uudestaan, koska on kenkien lisäksi vielä muutakin ostettavaa. Niin kuin Huippumalli-ystävämme Mari Torni on sanonut: "Jokainenhan nainen nyt osaa oikeesti niinku shoppailla. Se ei oikeesti oo jos se ei osaa shoppailla nii sit on jotai pahasti vialla. Pitää mennä käymää lääkäris."
Tänään on virallinen "Wear a Dress Day" ja olen siis pukeutunut mekkoon heti herättyäni (kompurointini metsässä ei johtunut mekosta, silloin päälläni olivat aivan omat suunnistuskamppeeni) ja nyt olen taas glamourinen ja sensuelli kauniissa mekossani. Myös Yö-vaimo (vaaleat hiukset) on pukeutunut mekkoon ja on muutenki glamourinen niin kuin aina.
Tiia
Olen miettinyt, josko muuttaisin häätilaisuuteni tavallisiksi VIP-grillijuhliksi, koska paikka on jo varattuna. Saa nähdä, mihin oma mielenterveyteni riittää. Minulla on kyllä niin paljon glamourisia ystäviä, että saisimme hienot hääjuhlat aikaan myös ilman miestäni!
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin testijuoksemassa iltarastien ratoja. Nelosrastille rynnätessäni lensin mukkelis makkelis ja loukkasin varemman sääreni. Sain kaksi isoa ja veristä haavaa sekä päästin vertahyytävän karjahduksen. Jouduin keskeyttämään juoksukyvyttömyyteni vuoksi ja nilkutin takaisin. Myös Lauri oli keskeyttänyt oman ratansa oman henkilökohtaisen vatsakylkilihasrevähdysvammajuoksukyvyttömyytensä vuoksi.
Olen lukenut viime aikoina paljon erilaisia laihdutusblogeja. Saan niistä paljon vaikutteita. Mitä enemmän luen, sitä nälkäisempi minusta tulee ja sitä enemmän syön. Jos lukee paljon tieteellisiä tekstejä, joissa kerrotaan lähinnä syödyistä ja liikutuista kalorimääristä, niin kyllähän sitä vähemmästäkin alkaa tekemään mieli pitsaa ja hampurilaisia! "Voi ei, olen vain 210cm pitkä ja painan 3,4 kiloa, olen liian lihava!!" ja "Onneksi liikuin tänään 700ckal koska söin kokonaisen puolikkaan kiivin!".
Kävin eilen shoppailemassa! Yritin etsiä korkokenkiä, mutta löysinkin hameen ja aurinkolasit. Huomenna täytyy mennä uudestaan, koska on kenkien lisäksi vielä muutakin ostettavaa. Niin kuin Huippumalli-ystävämme Mari Torni on sanonut: "Jokainenhan nainen nyt osaa oikeesti niinku shoppailla. Se ei oikeesti oo jos se ei osaa shoppailla nii sit on jotai pahasti vialla. Pitää mennä käymää lääkäris."
Tänään on virallinen "Wear a Dress Day" ja olen siis pukeutunut mekkoon heti herättyäni (kompurointini metsässä ei johtunut mekosta, silloin päälläni olivat aivan omat suunnistuskamppeeni) ja nyt olen taas glamourinen ja sensuelli kauniissa mekossani. Myös Yö-vaimo (vaaleat hiukset) on pukeutunut mekkoon ja on muutenki glamourinen niin kuin aina.
Tiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)