OHOI, PULLO ROMMIA JA TYNNYRILLINEN TISSEJÄ YLI LAIDAN.

Hei.
Ette voi uskoa millaisen ultimaattisen tylsyyden kouriin olenkaan joutunut, kun teen jotakin näinkin eksoottista, päivitän ex-kommuunin blogia!!! Täällä kirjoittelee siis nykyisin helsinkiläistynyt ex-vaimo Laura, joka haluaisi kertoa lukemattomia asioita uudesta ja myös vähän vanhasta elämästään, mutta ei oikein osaa pukea kaikkia glamourintäyteisiä seikkailujaan sanoiksi!

Muutin siis joulukuun 29. päivä Helsinkiin, mutta vietin kuitenkin koko tammikuun ja vielä helmikuun ensimmäisen viikonkin Oulun Toppilassa vaimojen hellässä huomassa juhlahumun keskellä. Nyt viisi viikkoa Helsingissä vietettyäni olen kuolemaisillani ikävään. Viime viikolla rakas pikkusiskoni ja rakas pikkuveljeni Oulusta vierailivat luonani, ja kun sunnuntaina saatoin heidät takaisin pohjoiseen matkaavalle junalle, oli hyvin lähellä, etten minäkin hypännyt junan kyytiin ja lähtenyt tapaamaan kaikkia kauniita ystäviäni edelliseen kotikaupunkiini. Hillitsin kuitenkin itseni, koska luulin, että minun olisi työskenneltävä tällä viikolla ahkerasti uudessa tyylikkäässä työpaikassani. Todellisuudessa esimieheni ovat hieman suuttuneita minulle, ja antoivat minulle tälle viikolle töitä vain kolmeksi päiväksi, joten olisin siis voinut mennä käymään Oulussa. HUOH, miehet.

Niin, mutta. Helsinki. Jo vain näiden viiden viikon aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua yhtä jos toista. Suurimpia kriisejä lienee ollut kalliin ja huippumodernin läppärini näppäimistön toimintaongelmat, jotka ovat johtaneet mm. o-näppäimen vakavaan vajaatoimintaan. Lisäksi rahani ovat olleet erittäin tiukalla, ja olen melko varma, että olisin muutama viikko sitten kuollut nälkään, ellei eräs kaunis vaaleatukkainen ystäväni Itä-Suomesta olisi ystävällisesti lahjoittanut minulle paria kymppiä ja elleivät rakkaat ex-vaimoni Yö ja Veera olisi tuoneet minulle ruokakassia, joka sisälsi kaikkea ensiluokkaisen ravitsevaa, kuten makaronia ja ketsuppia, joiden sekoitus onkin nykyään lempiruokaani! Olin hyvin kateellinen, sillä he kävivät juuri Berliinissä, joka siis on SAKSASSA, joka siis on maailman siistein valtio! Tällä hetkellä olen hyvin onnellinen, koska kaksi saksaa puhuvaa ystävääni ovat taas ottaneet monen kuukauden hiljaisuuden jälkeen yhteyttä. He tosin asuvat Itävallassa, mutta sehän nyt on melkein sama asia kuin Saksa.

Minusta tuntuu, että tämä päivitys uhkaa karata pelkäksi jaaritteluksi, joten voisin tähän loppuun vain tiivistää muutamia uuden elämäni hyvin oleellisia muutoksia verrattuna vanhaan elämään Toppilassa. En käytä enää juuri lainkaan alkoholia. Viiden viikon aikana Helsingissä olen nauttinut viisi (5) lasillista valkoviiniä sivistyneesti hienojen itsetehtyjen gourmet-aterioiden lisukkeena sekä neljä (4) tuoppia olutta ja neljä (4) tölkkiä lonkeroa. En ole ollut kertaakaan edes humalassa, mikä on mielestäni aivan huima edistysaskel. Toisaalta, se saattaa kyllä olla myös vakava taantuma. En ole osannut päättää. Tämän hullutuksen lisäksi olen parantanut tapojani muutenkin huimasti. Olen hoitanut asiani Kelan ja koulujen kanssa kuntoon, sain hankittua työpaikan, nukun lähestulkoon säännöllisesti ja siivoan usein. Kaikki tuntuu niin erilaiselta täällä etelän auringossa.

Kuulemisiin,
rakkain terveisin ex-vaimo Laura

P.S. Ai niin, sellainen pikkujuttu vielä, että olen kai menossa naimisiin kesällä. Ja muutan uuteen glamourkommuuniin muutamien harvojen ja valittujen ystävieni kanssa viettämään entistä upeampaa seurapiirielämää.