LÄRVI-LATEN LERVAUSTA, KIIMAISIA POROMIEHIÄ JA TISSIT

Terveiset Lapista! Tämä vaimo lomailee nyt viikon Levillä. Vaikka en ole mikään yksinelävä sinkku uranainen, olen erittäin läheisyyden kaipuunhakuinen ihminen. Muut ovatkin päivittäneet kuulumisiaan, kuka mistäkin päin glamourista maailmaa. Loma täällä glamourisessa ja ykkösluokkaisessa ympäristössä on viihdyttänyt minua syvästi. Ilmeisesti tämä on viihdyttänyt tämän kyseisen illan osalta muitakin, koska Lärvi-Late on pitänyt omaa showta yllä.

Minä, Vessu, Sampo ja Lärvi-Late olimme viettämässä laatuaikaa tänä iltana Sampon mökillä vodka-pullon kanssa. Kuuntelimme musiikkia, soitimme kännipuheluita, Sampo ja Lärvi-Late laskivat pulkkamäkeä ja joimme sivistyneesti erinnäisiä alkoholiasioita. Lärvi-Late varsinkin nautti suuresti vodkan ystävyydestä, sillä minun täytyi soittaa heti ensimmäisestä baarista Veeralle, jotta hän tulisi hakemaan meidät pois. Baariin saavuimme siis juosten (Lärvi-Late ryömien/liukuen) hiihtolatua pitkin. Lärvi-Late ei pysynyt pystyssä omilla jaloillaan. Panimo-pubissa työskentelevä Sampon ystäväkin oli sitä mieltä, että Lärvi-Late ei enää tilaa alkoholia, ja että hänen olisi parempi lähteä kotiin. Hän myös ystävällisesti auttoi meitä etsimään Lärvi-Laten lapasia ja passia, jotka löytyivät lopulta hänen omasta hihastaan. Nyt hän on örveltänyt ja lervaillut ananaksia ja muuta kaunista pidemmän aikaa. Minä, Matti, Anna, Veera ja Lärvi-Laten oma äiti olemme auttaneet häntä parhaamme mukaan ja Matin kanssa olemme ottaneet valokuvia ja videopätkiä. ”Lauri, onko nyt yö vai päivä?”, ”Yööö.” Todella keravalaista.

Kaikki päivämme eivät ole olleet tällaisia. Yleensä seuraamme vain banaanien liikkeitä. Annan ja Laurin mielestä banaanit kuuluvat jääkaappiin, mikä on aivan pöyristyttävän mieletön väite. Siksi minä ja Anna siirtelemme banaaneja koko ajan edestakaisin jääkaapin ja hedelmäkulhon välillä.

Saavuimme tänne sunnuntaina, ja olin vielä vähän kipeä joten en tehnyt juuri mitään erikoista. Maanantaina minä, Matti, Veera ja Anna olimme laskettelemassa. Paikoittain oli ihan kammottavia jonoja, koska ilma oli mahtava ja joillain on nyt ilmeisesti hiihtoloma. Viihdytin Veeraa hississä flirttailemassa kapula-miehille ja kertomalla Tuksu-juttuja. Jossain välissä eksyimme hirvittävään lumimyrskyyn ja olimme kuolla ja paleltua hengiltä ja se oli todella traumaattista enkä suosittele sitä henkilökohtaisesti kenenkään omalle kohdalle. Selvisimme kuitenkin ja vyöryimme jossain välissä eturinteenkin alas ja soitimme kyydin. Illalla minä, Anna ja Veera kävimme kylillä ajamassa pillu-rallia ja tyhjentämässä paikallisen pelikoneen.

Myöhemmin minä, Lauri ja Veera menimme glamouriseen paikalliseen yökerhoon, koska siellä oli PMMP:n keikka. Siellä oli myös joku muukin, porukka vaikutti hyvin keski-ikäiseltä meidän omista mielistämme. Keikka oli hyvä, ja minulle kolmas kerta kun olin eturivissä katsomassa kyseistä yhtyettä. Sieltä aitiopaikalta näki hyvin hameiden alle ja fiilis oli loistava. Veera sai kiljua Paula Vesalan mikkiin. Keikan jälkeen jatkoimme armotonta biletystä, ja ympärillämme tanssi ja meille lirkutteli paljon kiimaisia (poro?)miehiä. Tunnelma muuttui vähän samaksi kun esimerkiksi Oulun Onnelassa, mutta porukka ei ollut täällä alaikäistä.

Tänään päivällä ennen hiukan epäonnista vodka-reissua minä, Veera ja Anna kävimme hiihtämässä! Otimme avarat ja ennakkoluulottomat mielemme mukaan ja lähdimme. Ensimmäisen reeni kesti noin 20 minuuttia ja matkaa kertyi lähes kaksi (2) kilometriä! Tämän urhean urheilusuorituksen kunniaksi menimme kaakaolle Zero Pointiin. Kun olimme toipuneet, lähdimme tekemään toista reeniä, joka oli 4,2 kilometriä ja pääosin ylämäkeen! Olimme todella rohkeita ja sen kunniaksi katsoimme High School Musical 2 –leffan, kun pääsimme takaisin mökille. Olemme piilottaneet änärin, koska se on ääliömäinen peli ja aiheuttaa vain riitoja ja pahaa mieltä kaikille.

Tiia