YÖ TÄÄLLÄ HEI. Tulinpas tänne Toppilaan, sillä suuntaamme hetken kuluttua ystävämme Juuson (kadonneet hiukset, silti glamourinen ulkonäkö) residenssiin. Täällä on kotoisa tunnelma. Vaimot juo valkkaria ja jamesonia. Nyt viikonloppuna ajattelin juoda pitkästä aikaa alkoholia. Olen juonut koko vuonna yhteensä vain kolme kaljaa. Olisin juonut enemmänkin, mutta sairastuttuani vaaralliseen keuhkokuumeeseen ennen joulua olin kuoleman kielissä vielä tämän vuoden puolella.
Keuhkokuume oli järkyttävä kokemus. Kuumeiltuani ja yskittyäni keuhkojani ulos viisi päivää, äitini varasi minulle ajan yksityiselle lääkärille. Lääkärillä oli kamalaa, sillä heti alkuun minut lähetettiin verikokeisiin. Pelkään pistämistä hirvittävästi. Sen jälkeen kävin keuhkoröntgenissä. Tuli kamalan kylmä ilman paitaa, ja oli vaikea vetää keuhkot täyteen ilmaa, sillä alkoi heti yskittää. Pilasin ainakin yhden kuvan yskimällä, kun olisi pitänyt pysyä paikallaan.
Keuhkoröntgenin jälkeen menin takaisin lääkärin puheille. Paikalle saapui myös toinen lääkäri, mikä oli tosi hienoa, sillä olisin vaatinut toisen mielipiteen joka tapauksessa. Lääkärit puhuivat tisseistäni, nehän näkyivät röntgenkuvassa. Molemmat lääkärit olivat sitä mieltä, että minulla on keuhkokuume. Olin aivan järkyttynyt tuomiosta, mutta ei auttanut itku markkinoilla, kun minut lähetettiin oysiin.
Oysissa jouduin odottelemaan päivystyksessä aika kauan. Totesin tämän jälkikäteen, sairaalassa ajantajuni katosi kummasti. Istuskelin, tuijotin seinää ja nautin pillimehua. Välissä minulta otettiin lisää verta, mistä olin jälleen kauhuissani. Vasemmassa kädessäni on piileskelevät suonet, joten hoitaja joutui ottamaan verta uudelleen oikeasta kädestä, ja sain käteen hirvittävän mustelman.
Odoteltuani hetken lisää pääsin lääkärin puheille, ja minulle laitettiin kanyyli!!! Se oli AIVAN VITUN HIRRVEÄ KOKEMUS. Minulla on matala kipukynnys ja pelkäsin edelleen pistämistä, vaikka olinkin ehtinyt totuttautua siihen jo kahden verikokeen verran. Se lohdutti hieman, että kanyyli oli vaaleanpunainen. Olin silti aivan shokissa tunteja, enkä uskaltanut liikuttaa kättäni.
Kanyylin kautta minuun tiputettiin antibiootteja. Minun ei onneksi tarvinnut jäädä sairaalaan pidemmäksi aikaa, sillä ODL:n hoitajat suorittavat myös kotikäyntejä. Sain kolme kertaa päivässä suoneen antibiootteja, mikä oli aina melko kamalaa, sillä antibiootti oli kylmä mömmö jonka etenemisen pystyin tuntemaan suonissani. Yäk. Söin myös nappiantibiootteja monta päivää. Myöhemmin sain kuulla, että apteekissa apteekkityöntekijä oli kauhistellut antibioottien vahvuutta :O
Jouluaatonaattona kävi vittumaisesti, sillä käteni turposi ja soitin aivan paineessa ODLään. Hoitaja tuli meille ja otti kanyylin pois. Olin kauhuissani ja pelkäsin kuolevani. Pelkäsin kuolevani oikeastaan joka kerta, kun antibiootteja laitettiin suoneen, sillä ilkeä rakas veljeni oli muistuttanut, että kuolee, jos suoneen menee ilmaa. Tulipas pitkä lause. No joka tapauksessa sain seuraavana päivänä JOULULAHJAKSI uuden kanyylin <333 ja sen pistäminen oli jälleen AIVAN VITUN HIRRRVEÄÄÄÄÄ. JA TRAUMAATTISTA.
No, selvisin hengissä ja vaikka missasin kaikki joululoman bileet ja uudenvuoden bileet ja kaiken elämän, aion nyt taas alkaa bilettää. Ja se on aivan vitun hienoa se. Vaimomme Pinja välttelee nykyään v-sanan käyttöä, mutta hänen keksimänsä korvikkeet ovat aivan ällöjä.
Olohuoneesta on tullut kovin kaunis, sillä Tiia ja Pinja ovat koristelleet seinät Hunksien ja tissien kuvilla. Esteettistä! Nyt pitää mennä ostamaan kaljaa yms. Heippa rakkaat lukijat, pusuja ja haleja yms!!<333
ps. minun pitää mennä vielä uudestaan tis- siis keuhkoröntgeniin :((
Voi ei, ja minun kun piti tulla huomenna sisustamaan se olohuone..
VastaaPoista