Glögiä ja tissejä!

Oikeastaan otsikko on harhaanjohtava, koska Yö taisi unohtaa glögin Kastelliin. :) Toppilassa on nyt vain mehutiivistettä, jaffaa, punkkua, kaljaa, salmaria, tsekkiviinaa ja me. Juomista ei kuitenkaan ole hirveästi iloa, sillä Oulussa ei tapahdu tänään yhtään mittään! Hehkeämpää olisi asua vaikka Tukholmassa tai Miamissa! :(

Yö innostui, kun tapasi päiväkirjamme viikon tauon jälkeen ja kirjoitti heti sekunnissa puolitoista sivua!

En saanut printattua yleisen kielitieteen tenttimateriaaleja, koska yliopiston ovet oli lauantaina puoli kuudelta kiinni. Oletetaanko, että opiskelijoilla on joku elämä?! Suomen kilpailukyky kärsii, huoh.

Minulla oli eilen jäätävän tylsä ilta yksin tyhjässä omakotitalossa, koska vanhemmat passittivat koiravahdiksi. Saatiin sentään maksettua Pirin kans vihdoin matkaliput ja hostelli Tallinnaan! Hostelli- ja matkakuluja about 48 euroa, huisia <3 plus ne junaliput täältä periferiasta Helsinkiin ja takas.

t. Veera


Armotonta kakkaa. Tulin tänne pitkän tauon jälkeen, yksi asia piti muistaa, ja sen unohdin. Huoh. Pohdimme kuumeisesti, saisiko glögiä teboililta tai kioskilta. Rakas pikkuveljeni muuten kutsui pentuna glögiä plökiksi. Aww. Eilen kävimme ostamassa hänelle xylofonin. Tunkeilimme äidin kanssa juhon soittoluokkaan, missä mauri parhaillaan soitteli, ja nathan antoi meille xylofonin. Nyt kotona on olo auvoisa kun Juho pimputtelee. Varsinkin kivaa taustamusiikkia tenttiin luvulle. Ensi viikolla siis yleisen kielitieteen tentti. Kiva juttu että se on tisusuti-bileiden jälkeen. Ennustus: Menen tenttiin edelleen kännissä ja vastaan jokaiseen kysymykseen TISSIT. Nimen kohdalle kirjoitan homonaama. Jep jep. Näin tulee käymään. Laura kuulemma sanoi, että me saadaan Veeran kanssa kutsua toisiamme edelleen homonaamoiksi. Kiva juttu, sillä tätä ei ole helppo lopettaa, olen ihan addiktoitunut tähän tapaan. Olen myös koukussa facebookiin, se häiritsi päivääni töissä eilen kun piti koko ajan salaa juosta koneella. Ja käyn koko ajan kännykällä facebookissa, toivottavasti ei tule kamala puhelinlasku, se olisi aivan kamalaa. Kännykkäni on ihanan vaaleanpunainen ja pieni, mutta viime aikoina se on hieman reistaillut.

Tähän blogiin on todella miellyttävää kirjoittaa, kun saan olla epäkoherentti. Epäkoherenttius pitää yleensä peittää elämän muilla osa-alueilla, esimerkiksi keskusteluissa pitäisi yrittää tuottaa järjellisiä lauseita ettei keskustelukumppani putoa kärryiltä. Se ei ole minulle helppoa, mutta olen vain pohtinut että tämä on niitä elämän haasteita ja kuten ystäväni miamissa sanovat, always do your best.

<3 Yö