Elämässämme tosiaankin on jännitystä! Toissapäivänä rakas lähikauppamme Siwa ryöstettiin veitsellä uhaten. Olin siinä pihalla noin klo 17.40 ja näin poliisiauton ja kaksi vartija-autoa. Pian paikalle saapui myös ambulanssi, josta nousi kaksi ensihoitajaa. Siwan ovet olivat lukossa, mutta poliisi päästi heidät sisään. Olisin voinut kuolla! Harmi ettei minulla ollut kameraa mukana, olisin voinut ottaa kuvia ja lähettää lehteen. Pinja pisti kuitenkin paremmaksi: joku oli tapettu hänen talossaan!
Eilen meille saapui ihana ja glamourinen espanjalainen mies Alberto. Hän on Veeran ystävä. Alberto kävi tänään kanssamme lenkillä. Minua ja Yötä vähän hirvitti, koska hänellä ei ollut glamourista pipoa päässä, ja ulkona oli vähän pakkasta. Alberto ei pidä piparitaikinasta. Minä, Veera, Yö ja Lauri pidämme. Meidän piti leipoa eilen pipareita, mutta jaksoimme tehdä vain taikinan, jota on vielä vähän jäljellä. Teemme sitä lisää maanantaiksi pikkujouluihin. Voimme tehdä jännittäviä Tuksu-possuja ja koristella ne vaaleanpunaisiksi!
Eilen tutustuin myös kurpitsan sisältöön. Se oli karvainen ja siemeninen. Olin yllättynyt! Tein kurpitsastamme hienon lyhdyn huomisiin Halloween-juhliimme. Odotan niitä kärsimättömästi! Meille on ehkä tulossa huomenna ruotsalaisia CouchSurffaajia. Tänään syön ehkä pitsaa. Minulla on yhä glamouriset kynnet.
- Tiia
perjantai 30. lokakuuta 2009
torstai 29. lokakuuta 2009
EI LÄHES LAINKAAN TISSEJÄ, MUTTA PALJON KULTTUURIA JA GLAMOURIA
Hei rakkaat lukijat! En olekaan koskaan aikaisemmin kirjoittanut upeaan blogiimme, mutta nyt tunsin siihen suorastaan pakottavaa tarvetta. Olen viettäny jo noin puolitoista vuorokautta kotimaamme kulttuurin, muodin ja kaiken glamourin kehdossa, eli Helsingissä (sehän on melkein niin kuin MIAMI!) Saavuin tänne eilen aamusella Valtion Rautateiden suopealla avustuksella osallistuakseni liiketalouden koulutusohjelman pääsykokeisiin Helsingin Kauppaoppilaitoksella. Koulu oli suuri ja kaunis, mutta sinne oli hieman vaikeata löytää. Onneksi hurmaava muusikkoystäväni Joonas (pitkät, vaaleat hiukset) on jo em. oppilaitoksessa ja avusti minua puhelimen välityksellä löytämään oikeaan paikkaan. Olisihan ollut hirveää myöhästyä niinkin arvostetun koulun pääsykoe ainoastaan surkean suuntavaistoni takia! Helsinki on niin suuri ja kaunis, että unohdin kokonaan tarkkailla ympäristöäni, kun keskityin katselemaan kaikkea aivan muuta, kuten lukuisia tissejä (kaiken kokoisia!), housuttomia naisia ja muodikkaita miehiä.
Pääsykoe osottautui hirvittävän vaikeaksi! Minusta tuntuu, että minua ei ehkä hyväksytä opiskelemaan tuohon kouluun, sillä muut kokeeseen osallistujat olivat erittäin fiksun ja ammattitaitoisen näköisiä, ja näyttivät paljon minua kokeneemmilta (ELI VANHOILTA!!).
Pääsykokeen lisäksi kävin eilen muistelemassa menneitä ja liikuin ympäri Helsinkiä joukkoliikennettä käyttäen. Ekologisuus ennen kaikkea! Ajattelin käydä Ateneumissa katsomassa Picasso-näyttelyn, mutta sitten aika ei riittänytkään siihen. Kenties menemme sinne huomenna ihanan tummatukkaisen ystäväni Valtterin kanssa. Eilen illalla vietin laatuaikaa isäni kanssa hänen kattohuoneistossaan Espoon parhaalla paikalla. Laitoin italialaista ruokaa, pitsaa ja pastaa! Lisäksi siemailimme hienostuneesti drinkkejä ja katselimme laatuviihdettä suuresta ja kalliista laajakuvatelevisiosta.
Entäs sitten tänään! Voi millainen päivä. Heräsin aamuvarhain ehtiäkseni kaunistautumaan päivän koitoksia varten. En ehtinyt kuivata hiuksiani, ja jouduin juoksemaan, jotta ehdin junaan, joka sitten vei minut Helsingin keskustaan. Siellä suuntasin heti uuteen lempikahvilaani (Tennispalatsin 2. kerroksessa sijaitseva Wayne's Coffee), jossa tilasin kupillisen Reilunkaupan kahvia ja lueskelin vaimoltani lainaamaa englanninkielistä klassikkokirjaa odottaessani kerrassaan jännittävää muusikkoystävääni Henriä (pitkä ruskea tukka [ja parta]). Olimme sopineet menevämme katsomaan merkittävää dokumenttielokuvaa suomalaisesta taitavasta, ikävä kyllä jo edesmenneestä, muusikosta Pekka Strengistä. Toteutimme suunnitelman, ja olin kerrassaan haltioissani elokuvasta. Se sisälsi Pekka Strengin koskettavaa progressiivista musiikkia, paljon PS:n sukulaisten ja ystävien haastatteluja ja lukuisia mielenkiintoisia faktoja muusikon aiemmin mysteeriksi jääneestä elämästä.
Elokuvan jälkeen kävimme nauttimassa lisää Reilunkaupan kahvia uudessa lempikahvilassani, jonka mukava ja kodikkaan lämmin tunnelma houkuttelee vierailemaan siellä yhä uudestaan. Kahvien jälkeen suuntasimme seuraavaan kulttuurikohteeseen, monipuoliseen levykauppaan nimeltä Keltainen Jäänsärkijä. Se oli juuri sellainen, kuin olen päiväunissani kuvitellut! Värikäs, rento, kovaääninen, täynnä mainoksia, muusikonnäköisiä ihmisiä ja mikä tärkeintä, LEVYJÄ! Sekä cd- että lp-levyjä. Olin haltioissani. Haahuilin levyhyllyjen välissä, katselin silmät pyöreinä kattoon asti ulottuvia hyllyrivistöjä, selasin läpi satoja ja taas satoja musiikkitallenteita, ja mukaani tarttuikin useampi kappale suosittujen artistien cd-levyjä. Levykauppavisiitin jälkeen suuntasimmekin jo ystäväni Henrin kanssa kohti Rautatientoria, josta jatkoimme matkaamme HKL:n bussilla numero 72. Minä matkasin Oulunkylään ja Henri jatkoi matkaansa kotiinsa Malmille.
Oulunkylä oli erittäin jännittävä! Älkääkä lukijat käsittäkö väärin, paikalla ei ole mitään tekemistä kotikaupunkini Oulun kanssa, vaikka nimi onkin hieman harhaanjohtava. Tapasin Oulunkylän glamourisella ostarilla ystäviäni, joita en ole tavannut kuukausiin. Jälleennäkeminen oli lämmin ja riemukas. Kävimme ruokaostoksilla, sain valita mitä ruokaa ostetaan, koska määränpäässämme paljastui, että ruuanlaittovuoro oli minulla. Kaupasta lähti mukaamme tietysti myös hieman alkoholia, jotta voisimme nauttia sitä sivistyneesti kuunnellessamme eturivin artistien kuumimpia hittejä tapaamispaikallamme, joka siis oli ystäväni JP:n (lyhyt, punainen tukka) valoisa kerrostalohuoneisto aivan ostarin läheisyydessä. Tapaaminen jäi kuitenkin melko pikaiseksi, koska halusin jo vetäytyä takaisin isäni hulppealle huoneistolle lepäämään.
Tämä merkintä näyttää venyvän hirvittävän pitkäksi, joten ehkäpä jatkan huomenna, tai viimeistään ylihuomenna tarinoimista ihmeellisestä Helsingistä. Loppuun voisin tiivistää kahden kuluneen päivän tapahtumia toteamalla, että olen oppinut paljon uutta ja tavannut aivan ihania ihmisiä! Toivon että seuraavat kaksi päivää ovat vähintäänkin yhtä mielenkiintoisia.
Lauantaina siis koittaa paluu Ouluun, kotiin vaimojen luokse. Ikävöin heitä hirvittävästi, mutta onneksi olemme kaikki tiedostavia, aikaamme seuraavia nuoria naisia, ja olemme voineet viestiä keskenämme hyvinkin aktiivisesti kuluneen muutaman vuorokauden aikana. He ovat kuulemma viettäneet hyvin idyllistä perhe-elämää Toppilan residenssissämme. Olen hieman kateellinen!
Nyt alan hiljalleen valmistautua huomiseen pääsykokeeseen ja illan kulttuuritapahtumiin, joissa tapaan lisää upeita pääkaupunkiseutulaisia ystäviäni.
Rakkaudella, Laura
Pääsykoe osottautui hirvittävän vaikeaksi! Minusta tuntuu, että minua ei ehkä hyväksytä opiskelemaan tuohon kouluun, sillä muut kokeeseen osallistujat olivat erittäin fiksun ja ammattitaitoisen näköisiä, ja näyttivät paljon minua kokeneemmilta (ELI VANHOILTA!!).
Pääsykokeen lisäksi kävin eilen muistelemassa menneitä ja liikuin ympäri Helsinkiä joukkoliikennettä käyttäen. Ekologisuus ennen kaikkea! Ajattelin käydä Ateneumissa katsomassa Picasso-näyttelyn, mutta sitten aika ei riittänytkään siihen. Kenties menemme sinne huomenna ihanan tummatukkaisen ystäväni Valtterin kanssa. Eilen illalla vietin laatuaikaa isäni kanssa hänen kattohuoneistossaan Espoon parhaalla paikalla. Laitoin italialaista ruokaa, pitsaa ja pastaa! Lisäksi siemailimme hienostuneesti drinkkejä ja katselimme laatuviihdettä suuresta ja kalliista laajakuvatelevisiosta.
Entäs sitten tänään! Voi millainen päivä. Heräsin aamuvarhain ehtiäkseni kaunistautumaan päivän koitoksia varten. En ehtinyt kuivata hiuksiani, ja jouduin juoksemaan, jotta ehdin junaan, joka sitten vei minut Helsingin keskustaan. Siellä suuntasin heti uuteen lempikahvilaani (Tennispalatsin 2. kerroksessa sijaitseva Wayne's Coffee), jossa tilasin kupillisen Reilunkaupan kahvia ja lueskelin vaimoltani lainaamaa englanninkielistä klassikkokirjaa odottaessani kerrassaan jännittävää muusikkoystävääni Henriä (pitkä ruskea tukka [ja parta]). Olimme sopineet menevämme katsomaan merkittävää dokumenttielokuvaa suomalaisesta taitavasta, ikävä kyllä jo edesmenneestä, muusikosta Pekka Strengistä. Toteutimme suunnitelman, ja olin kerrassaan haltioissani elokuvasta. Se sisälsi Pekka Strengin koskettavaa progressiivista musiikkia, paljon PS:n sukulaisten ja ystävien haastatteluja ja lukuisia mielenkiintoisia faktoja muusikon aiemmin mysteeriksi jääneestä elämästä.
Elokuvan jälkeen kävimme nauttimassa lisää Reilunkaupan kahvia uudessa lempikahvilassani, jonka mukava ja kodikkaan lämmin tunnelma houkuttelee vierailemaan siellä yhä uudestaan. Kahvien jälkeen suuntasimme seuraavaan kulttuurikohteeseen, monipuoliseen levykauppaan nimeltä Keltainen Jäänsärkijä. Se oli juuri sellainen, kuin olen päiväunissani kuvitellut! Värikäs, rento, kovaääninen, täynnä mainoksia, muusikonnäköisiä ihmisiä ja mikä tärkeintä, LEVYJÄ! Sekä cd- että lp-levyjä. Olin haltioissani. Haahuilin levyhyllyjen välissä, katselin silmät pyöreinä kattoon asti ulottuvia hyllyrivistöjä, selasin läpi satoja ja taas satoja musiikkitallenteita, ja mukaani tarttuikin useampi kappale suosittujen artistien cd-levyjä. Levykauppavisiitin jälkeen suuntasimmekin jo ystäväni Henrin kanssa kohti Rautatientoria, josta jatkoimme matkaamme HKL:n bussilla numero 72. Minä matkasin Oulunkylään ja Henri jatkoi matkaansa kotiinsa Malmille.
Oulunkylä oli erittäin jännittävä! Älkääkä lukijat käsittäkö väärin, paikalla ei ole mitään tekemistä kotikaupunkini Oulun kanssa, vaikka nimi onkin hieman harhaanjohtava. Tapasin Oulunkylän glamourisella ostarilla ystäviäni, joita en ole tavannut kuukausiin. Jälleennäkeminen oli lämmin ja riemukas. Kävimme ruokaostoksilla, sain valita mitä ruokaa ostetaan, koska määränpäässämme paljastui, että ruuanlaittovuoro oli minulla. Kaupasta lähti mukaamme tietysti myös hieman alkoholia, jotta voisimme nauttia sitä sivistyneesti kuunnellessamme eturivin artistien kuumimpia hittejä tapaamispaikallamme, joka siis oli ystäväni JP:n (lyhyt, punainen tukka) valoisa kerrostalohuoneisto aivan ostarin läheisyydessä. Tapaaminen jäi kuitenkin melko pikaiseksi, koska halusin jo vetäytyä takaisin isäni hulppealle huoneistolle lepäämään.
Tämä merkintä näyttää venyvän hirvittävän pitkäksi, joten ehkäpä jatkan huomenna, tai viimeistään ylihuomenna tarinoimista ihmeellisestä Helsingistä. Loppuun voisin tiivistää kahden kuluneen päivän tapahtumia toteamalla, että olen oppinut paljon uutta ja tavannut aivan ihania ihmisiä! Toivon että seuraavat kaksi päivää ovat vähintäänkin yhtä mielenkiintoisia.
Lauantaina siis koittaa paluu Ouluun, kotiin vaimojen luokse. Ikävöin heitä hirvittävästi, mutta onneksi olemme kaikki tiedostavia, aikaamme seuraavia nuoria naisia, ja olemme voineet viestiä keskenämme hyvinkin aktiivisesti kuluneen muutaman vuorokauden aikana. He ovat kuulemma viettäneet hyvin idyllistä perhe-elämää Toppilan residenssissämme. Olen hieman kateellinen!
Nyt alan hiljalleen valmistautua huomiseen pääsykokeeseen ja illan kulttuuritapahtumiin, joissa tapaan lisää upeita pääkaupunkiseutulaisia ystäviäni.
Rakkaudella, Laura
tiistai 27. lokakuuta 2009
TISSEJÄ JA GLAMOURISET KYNNET
Olin tänään erittäin glamourisilla Swipe-kutsuilla. Sen ansiosta minulla on kauniit, laitetut kynnet. Niissä on kolmea lakkaa kerroksissa ja kauniita kynsikoruja. On hyvin tuksumainen olo. Kutsuilla oli paljon hienostuneita naisia, joiden kanssa rupattelimme mukavia. Keskustelimme mm. aviomiehistä, lapsista ja lasten lapsista.
Mummoni on aivan paras. Oikeasti. Näen häntä aivan liian vähän! Haluan kertoa nyt vähän Mummostani. Hän täyttää ensi tammikuussa 69 vuotta (paras ikä), mutta on erittäin nuorekas. Hän tekee noin kolmea lenkkiä päivässä, jotta pysyy hyvässä kunnossa eikä liho. Hän käy Papan kanssa hirvimetällä ja usein bingossa. Hän myös pullottaa mehua Tallinnasta tuotuihin mehupulloihin. Mummo myös tietää kaiken kaikkien asioista, mutta ei pelkästään siksi, että olisi kovin juoruaja, vaikkakin varmasti on, mutta myös siksi, että koko sukumme on. Sain Mummolta myös paljon marjoja pakkaseen, että saan tarpeeksi vitamiineja talvella. Kun tulimme Mummolaan, Mummo sanoi: "Onko Pappa vielä hereillä? Ai Salkkarit näkyy! No on se sitten."
Kävimme nakkaamassa autolla yhden naisen kotiin.
Nainen: Voin jäädä tuossa bussipysäkillä!
Mummo: Selviätkö sää siitä?
Nainen: Selviän, selviän!
Mummo: Joo kunhan et otan enää yhtään!
Sitten äiti ja Mummo keskustelivat autossa.
Äiti: Minut puhallutettiin eilen aamulla kun meni töihin.
Mummo: Mitä ne sillon tullee puhalluttaan! Kai sanoit niille, että "oisittepa ollu puhalluttamassa mua lauantai-iltana!"?
Minulla on huomenna viimeinen työpäivä. En tiedä, kuinka pystyn siivoamaan näillä kynsillä, nehän voivat mennä piloille! Olen kyllä pitänyt työstäni. Nyt pitäisi löytää uusia töitä, mutta vasta glamourisen Prahan matkan jälkeen. Veera-vaimoni ihana miespuolinen ystävä lupasi maijoittaa meidät ainakin joksikin aikaa.
Vaimoni Yö ja Veera ovat googlanneet tissejä jo noin 20 minuuttia. Otteita: "Nuokin on hirveät törröttimet", "lol", "hyi, aivan ällöttävää", "mikä helvetin perversio tää on?", "mitkä helvetin tissit nuo on?", "nuo on kivat tissit", "koska nuo on normaalit", "aivan sama minkäkokoiset kunhan ei tollaset pallerot niinku noi", "onko tää se Rihannan alastonkuva? On tää, ku mää oon nähny tän".
- Tiia
Mummoni on aivan paras. Oikeasti. Näen häntä aivan liian vähän! Haluan kertoa nyt vähän Mummostani. Hän täyttää ensi tammikuussa 69 vuotta (paras ikä), mutta on erittäin nuorekas. Hän tekee noin kolmea lenkkiä päivässä, jotta pysyy hyvässä kunnossa eikä liho. Hän käy Papan kanssa hirvimetällä ja usein bingossa. Hän myös pullottaa mehua Tallinnasta tuotuihin mehupulloihin. Mummo myös tietää kaiken kaikkien asioista, mutta ei pelkästään siksi, että olisi kovin juoruaja, vaikkakin varmasti on, mutta myös siksi, että koko sukumme on. Sain Mummolta myös paljon marjoja pakkaseen, että saan tarpeeksi vitamiineja talvella. Kun tulimme Mummolaan, Mummo sanoi: "Onko Pappa vielä hereillä? Ai Salkkarit näkyy! No on se sitten."
Kävimme nakkaamassa autolla yhden naisen kotiin.
Nainen: Voin jäädä tuossa bussipysäkillä!
Mummo: Selviätkö sää siitä?
Nainen: Selviän, selviän!
Mummo: Joo kunhan et otan enää yhtään!
Sitten äiti ja Mummo keskustelivat autossa.
Äiti: Minut puhallutettiin eilen aamulla kun meni töihin.
Mummo: Mitä ne sillon tullee puhalluttaan! Kai sanoit niille, että "oisittepa ollu puhalluttamassa mua lauantai-iltana!"?
Minulla on huomenna viimeinen työpäivä. En tiedä, kuinka pystyn siivoamaan näillä kynsillä, nehän voivat mennä piloille! Olen kyllä pitänyt työstäni. Nyt pitäisi löytää uusia töitä, mutta vasta glamourisen Prahan matkan jälkeen. Veera-vaimoni ihana miespuolinen ystävä lupasi maijoittaa meidät ainakin joksikin aikaa.
Vaimoni Yö ja Veera ovat googlanneet tissejä jo noin 20 minuuttia. Otteita: "Nuokin on hirveät törröttimet", "lol", "hyi, aivan ällöttävää", "mikä helvetin perversio tää on?", "mitkä helvetin tissit nuo on?", "nuo on kivat tissit", "koska nuo on normaalit", "aivan sama minkäkokoiset kunhan ei tollaset pallerot niinku noi", "onko tää se Rihannan alastonkuva? On tää, ku mää oon nähny tän".
- Tiia
maanantai 26. lokakuuta 2009
MINUILLA ON KRIISI JA TISSIT JA HERMOROMAHDUS!!
Yö täällä hei, loman jälkeen taas bloggauskuvioiden kuumimassa hermokeskuksessa! Tupariviikonlopun jälkeen matkustin rentouttavalle glamourlomalle luksusmökillemme. Oli tarkoitus viettää rentouttavaa laatuaikaa suomen metsissä esimerkiksi urheilun parissa. Lomasta kuitenkin tuli yllättävän stressaava, kun sain kuulla ikäviä uutisia, esimerkiksi lomautukset, syöpä. Elämä on välillä niin rankkaa! Olen ollut aivan hermoromahduksen partaalla. Minulla on selvästi kriisi, EN JAKSA OPISKELUJA ENKÄ ELÄMÄÄ. Tänään aamulla tunsin vastustamatonta tarvetta jäädä sängyn pohjalle lojumaan. Voisin nukkua koko ajan. Olen vähän sellainen illankukkuja.
Kärsin selkeästi SADstä eli seasonal affective disorderista. En ole vielä kertonut tästä terapeutilleni, en halua aloittaa taas turvottavien lääkkeiden syömistä. Olisi kamalaa turvota vielä lisää. Alkoholi on aiheuttanut jo tarpeeksi britney spears -ilmiötä. Ajattelin kyllä alkaa kuntoilla ja olen kuullut salaisia laihdutusvinkkejä, esimerkiksi hernekkeitto. Kuntoilu saattaisi piristää masentunutta olemustani. Olen niin masentunut, etten ole jaksanut pitää huolta itsestäni. Eilen käytyäni suihkussa vedin vain pipon omaan päähäni, ja tänäänkin piileskelin piponi uumenissa, koska hiukseni sojottivat eri ilmansuuntiin. Aamulla tarkoitukseni oli herätä seitsemältä jotta ehtisin kaunistautua ja laittaa tukkani kuosiin. Onnistuin kyllä heräämään ja vietin laatuaikaa rakkaan ystäväni ja asuinkumppanini Paamin kanssa (näen häntä nykyisin ihan liian harvoin, vaikka asun hänen kanssaan ja hän on niin kauniskin!) Söin terveellistä puuroa ja makasin lattialla kun paami suoritti meikkirutiinejaan. Paamin lähdettyä minun oli kuitenkin pakko mennä takaisin sänkyyni, sillä maailma tuntui kaatuvan päälleni ja minua väsytti liikaa. Sänkyni on ihanan pehmeä. Voisin maata siinä ikuisesti.
Nyt tulin Toppilaan. Toppilassa käyminen usein piristää, kuin myös viime perjantaina, jolloin poistuin masentavan tenttikirjan äärestä tänne kalsarikännäämään. Meillä oli Veeran kanssa tänään tentti. Se meni Veeralla hyvin ja minulla vähän huonosti. Nyt on pakko lopettaa tämä kirjoittaminen, sillä sormeen sattuu ja tuksuflow ei oikein toimi, nyyh :( Keksisikö joku muuten hyviä vinkkejä miten voittaa tämä SAD? Ajattelin että veeran tallinnasta tuomat superporkkaniat ovat hyvä lähtökohta.
Kärsin selkeästi SADstä eli seasonal affective disorderista. En ole vielä kertonut tästä terapeutilleni, en halua aloittaa taas turvottavien lääkkeiden syömistä. Olisi kamalaa turvota vielä lisää. Alkoholi on aiheuttanut jo tarpeeksi britney spears -ilmiötä. Ajattelin kyllä alkaa kuntoilla ja olen kuullut salaisia laihdutusvinkkejä, esimerkiksi hernekkeitto. Kuntoilu saattaisi piristää masentunutta olemustani. Olen niin masentunut, etten ole jaksanut pitää huolta itsestäni. Eilen käytyäni suihkussa vedin vain pipon omaan päähäni, ja tänäänkin piileskelin piponi uumenissa, koska hiukseni sojottivat eri ilmansuuntiin. Aamulla tarkoitukseni oli herätä seitsemältä jotta ehtisin kaunistautua ja laittaa tukkani kuosiin. Onnistuin kyllä heräämään ja vietin laatuaikaa rakkaan ystäväni ja asuinkumppanini Paamin kanssa (näen häntä nykyisin ihan liian harvoin, vaikka asun hänen kanssaan ja hän on niin kauniskin!) Söin terveellistä puuroa ja makasin lattialla kun paami suoritti meikkirutiinejaan. Paamin lähdettyä minun oli kuitenkin pakko mennä takaisin sänkyyni, sillä maailma tuntui kaatuvan päälleni ja minua väsytti liikaa. Sänkyni on ihanan pehmeä. Voisin maata siinä ikuisesti.
Nyt tulin Toppilaan. Toppilassa käyminen usein piristää, kuin myös viime perjantaina, jolloin poistuin masentavan tenttikirjan äärestä tänne kalsarikännäämään. Meillä oli Veeran kanssa tänään tentti. Se meni Veeralla hyvin ja minulla vähän huonosti. Nyt on pakko lopettaa tämä kirjoittaminen, sillä sormeen sattuu ja tuksuflow ei oikein toimi, nyyh :( Keksisikö joku muuten hyviä vinkkejä miten voittaa tämä SAD? Ajattelin että veeran tallinnasta tuomat superporkkaniat ovat hyvä lähtökohta.
lauantai 24. lokakuuta 2009
TELTTAILUA JA PALJON TISSEJÄ
Eilisiin juhliimme osallistui loppujen lopuksi lisäkseni kaunis Laura-vaimoni, Yö, Ella, Tuomo, Lauri ja Juhani. Vietimme rauhaisaa koti-iltaa ja pelasimme Big Brother -juomapeliä, johon ihana vaimoni keksi loistavat säännöt! ("Vihreä huppari! Juokaa! Päiväkirjahuone! Juokaa! Tissit! Juokaa! Typerä ilme! Juokaa! Joko se loppu?! Juokaa!") Hän oon niin älykäs. Katsoimme myös netistä Johanna Tukiaisen kotiesittelyvideota yhä uudestaan ja uudestaan, sekä luimme julkkisjuoruja ja lauloimme yhdessä Lööppijulkkis-biisiä. Biisi on hyvin hienostunut ja glamourinen, ystävämme Tuksu laulaa kauniisti. Näimme ja arvostelimme myös paljon tissejä. Tissi-indeksi on hieno keksintö.
Tänä aamuna veimme tyttöjen kanssa Ellan asemalle. Yö ajoi hyvin, keski-ikäiset miehet ajoivat huonosti. Näimme vaaratilanteita ja uhkaavia riskejä ja jouduimme ajamaan välillä hyvin hitaasti, koska ei ehkä saanut pysähtyä. Kävimme myös Puokkarin S-marketissa, kassalla oli ihana myyjä. Kysyin häneltä, että saisimmeko ottaa suuren vaippapahvilaatikon, ja hän lupasi! Voimme kerätä siihen pulloja, kuinka viehättävää. Ostimme pullonpalautusrahoilla jugurttia ja Lauralle mehujään. Tämän jälkeen kävimme vielä Järvikioskilla. Kotipihaan ajaessamme huomasimme, että joku oli ajanut Toyotansa meidän vieraspaikallemme! Onneksi Yö on taitava kuski ja osasi ajaa hienosti "kolmannelle vieraspaikallemme" nurmikolle. Myöhemmin joku sissi oli vielä mahduttanut autonsa "neljännelle vieraspaikalle" puiden hentoon syleilyyn.
Tänään vietämme teemapäivää, ja teemana on telttailu. Saimme loistoajatuksen: pystytetään teltta keskelle olohuonettamme! Olemme viettäneet siellä hyvin paljon aikaa ja odotamme innolla että saamme esitellä sen vieraillemme. Teltassa on kaksi huonetta. Emme ainakaan vielä kantaneet sohvaa sinne, mutta laajakuvatelevisio kuuluu mielestämme teltain vakiovarusteisiin, ja se täytyy saada mukaan. Olemme kuunnelleet paljon pianomusiikkia. Ajattelimme alkaa jeesustelemaan.
Tänään meille tulee kylään jotain tamperelaisia henkilöitä CouchSurfing-profiilimme ansiosta. Meidän pitäisi laittaa sinne lisää kuvia mielestäni. He varmasti yllättyvät teltastamme! Nyt kuitenkin syön jugurttini loppuun Karhu-tuopistani, tapaamisiin!
Tiiasi, Toppilasta
Tänä aamuna veimme tyttöjen kanssa Ellan asemalle. Yö ajoi hyvin, keski-ikäiset miehet ajoivat huonosti. Näimme vaaratilanteita ja uhkaavia riskejä ja jouduimme ajamaan välillä hyvin hitaasti, koska ei ehkä saanut pysähtyä. Kävimme myös Puokkarin S-marketissa, kassalla oli ihana myyjä. Kysyin häneltä, että saisimmeko ottaa suuren vaippapahvilaatikon, ja hän lupasi! Voimme kerätä siihen pulloja, kuinka viehättävää. Ostimme pullonpalautusrahoilla jugurttia ja Lauralle mehujään. Tämän jälkeen kävimme vielä Järvikioskilla. Kotipihaan ajaessamme huomasimme, että joku oli ajanut Toyotansa meidän vieraspaikallemme! Onneksi Yö on taitava kuski ja osasi ajaa hienosti "kolmannelle vieraspaikallemme" nurmikolle. Myöhemmin joku sissi oli vielä mahduttanut autonsa "neljännelle vieraspaikalle" puiden hentoon syleilyyn.
Tänään vietämme teemapäivää, ja teemana on telttailu. Saimme loistoajatuksen: pystytetään teltta keskelle olohuonettamme! Olemme viettäneet siellä hyvin paljon aikaa ja odotamme innolla että saamme esitellä sen vieraillemme. Teltassa on kaksi huonetta. Emme ainakaan vielä kantaneet sohvaa sinne, mutta laajakuvatelevisio kuuluu mielestämme teltain vakiovarusteisiin, ja se täytyy saada mukaan. Olemme kuunnelleet paljon pianomusiikkia. Ajattelimme alkaa jeesustelemaan.
Tänään meille tulee kylään jotain tamperelaisia henkilöitä CouchSurfing-profiilimme ansiosta. Meidän pitäisi laittaa sinne lisää kuvia mielestäni. He varmasti yllättyvät teltastamme! Nyt kuitenkin syön jugurttini loppuun Karhu-tuopistani, tapaamisiin!
Tiiasi, Toppilasta
perjantai 23. lokakuuta 2009
PALJON TISSEJÄ, TUOKAA VIELÄ LISÄÄ!
Eilinen oli viehättävä päivä. Ystävättäreni Elli, vaaleat hiukset, oli pyytänyt Lauria ja minua ystäviensä kanssa yökerhoon. Minulla oli aamulla herätys töihin, joten siinä illan arvoimme että lähtisimmekö. Päätimme lähteä niin, että minä olisin kuskina. Siinä valmistauduimme ja lähdimme kohti keskustaa. Yökerhon ovella totesimme, että tässä kyseisessä yökerhossa on erikoisilta, ja siis sisäänpääsymaksu. Ja kuka nyt lähtee baariin ilman rahaa! Päätimme, että emme lainaa ystävältäni, vaan hyppäsimme autoni kyytiin ja ajoimme lähimmälle McDonaldsille tilaamaan pirtelöt.
Nyt kaunis ystäväni Ella, tummat hiukset, on luonani kylässä. Minä, hän ja ihana vaimoni Laura, tummat hiukset, siemailemme sivistyneesti alkoholia ja nautimme toistemme seurasta.
Täytyy jatkaa seurustelua, terveiset Miamista!
- Tiiasi
Nyt kaunis ystäväni Ella, tummat hiukset, on luonani kylässä. Minä, hän ja ihana vaimoni Laura, tummat hiukset, siemailemme sivistyneesti alkoholia ja nautimme toistemme seurasta.
Täytyy jatkaa seurustelua, terveiset Miamista!
- Tiiasi
torstai 22. lokakuuta 2009
LÄHDEN GLAMOURMATKALLE BRUNETTEYSTÄVÄNI KANSSA!
Tervehdys kaikki fanini täältä etelästä! Olen nyt Helsingissä viehättävän tummahiuksisen ystäväni Piriannan luksusasunnossa. Se sijaitsee Kannelmäessä, joka on tosi nuorekasta ja menevää aluetta, bongasin tätini limusiinikyydillä tullessani jo erilaisia yökerhoja ja italialaisia pizzaravintoloita. Syötiin just loistava hippi-iltapala (luomuspelttipuuroa, reilun kaupan ruokosokeria, lisäaineetonta luomuvattuhilloa, addiktoivia juustoriisikakkuja <3) ja valmistaudutaan henkisesti siihen, että laiva rapakon yli lähtee 10 tunnin päästä.
Etelässä on ollut kivaa, olen mm. tavannut mun serkkuja, leikittänyt kissaa, leikkinyt ite kotia ("mää oon sun vauva, mää en oo vielä syntyny", "mikä on istukka") ja yrittänyt lukea sitä jotain juttua, mitä opiskelen. Tapasin myös eilen mun kaunista, kirkkonummelaista Hilkka-ystävätärtä (tummanvaaleat, tuuheat, hieman kihartuvat hiukset). Oli kivaa! Kävelimme Kauniaisten asemalta sukuni lukaalille, keskustelimme pitkään, ja tutustutin Hilkan Tuksun blogiin. Lopuksi katselimme tissejä Seiskan nettisivuilta. Hieno ilta! Yritin tehdä Hilkasta myös blogimme lukijaa, saa nähdä onnistuinko. Hilkka lupasi tulla meille kylään, ja hän aikoo muuttaa poikaystävänsä kanssa Ouluun ensi vuonna.
Aiotaan herätä Pirin kanssa huomenna 5.45, eli noin kahdeksan tunnin päästä. Ei vielä tiietä, mitä aiotaan tehdä
(Piri sanoo: - Mua on alkanut ahistaa se, kun pitää aina ajatella, millaiset alusvaatteet laittaa kouluun)
huomenna. Luultavasti ainakin syödä ja juoda ja kävellä! Odotan meidän etelänlomaa innolla, vaikka Tallinnassa ei tähän vuodenaikaan kuulemma rusketukaan. Ainakin pääsee haistelemaan mannereurooppalaisia tuulia, muutkin naiset pukeutuvat naisellisemmin ja glamourisemmin, ja ennen kaikkea valoisa aika on 40 minuuttia pidempi kuin Oulussa eli mitään melankoliaa ei varmasti esiinny! Palataan ehkä vielä asiaan Itämeren Miamista!
rakkain terveisin Veera
ps: ai niin, ja on mulla ikävä teitä! Yritän olla tuhoamatta maksaani.
Runosuoneni ei syki voimakkaasti. On erittäin epämukavaa niinä aamuina kun täytyy ajatella alusvaatteitaan. Omistan erilaisia alusvaatteita. Joinain päivinä vietän aikaa todella seksikkäässä hoitajan asussa joka on valkoinen. Itsetunnolleni on tosi tärkeää että alusvaatteeni sointuvat tuohon hyvin naiselliseen asukokonaisuuteen!
Olen oppinut tänään uuden asian! Häpyluut ovat liittyneet toisiinsa rustoliitoksella. Naisilla tuo häpyliitos löyhtyy synnytyksen lähestyessä. Olen myös oppinut että raskauden aikana naisista tulee superihmisiä joilla kaikki toimii loistavasti! Tissitkin kasvavat, mahdollisesti usean kuppikoon verran. Kurssikaverini tissit kasvavat koulupäivienkin aikana huomattavasti koska hän imettää. Tissit ovat päivittäinen puheenaihe koulussani.
Pidän hyvin paljon koulustani. Tulemme opettelemaan kuinka tehdään sisätutkimuksia. Harjoittelimme aiemmin toistemme pesemistä. Minua ei olisi haitannut jos olisin ollut alasti kyseisessä tilanteessa. Olemme myös keskustelleet miesten tavoista suorittaa alapesunsa. En osaa vielä ajaa partaa.
Aina välillä käytävillä sydäntäni sykähdyttää pelastajaopiskelijat! Heitä on koulussamme monta! He ovat kaikki nuoria, pitkiä, komeita ja erittäin lihaksikkaita ja maskuliinisia! Joskus heillä on tummansiniset ja joskus valkoiset vaatteet. Näkisin huoneeni lattialla mieluummin tumman sinistä kuin valkoista kangasta ;)
Olen menossa huomenna glamouriselle etelänmatkalle kauniin, vaaleahkon ystävättäreni Veeran kanssa! Aiomme syödä erittäin glamourisissa eri kulttuureita edustavissa ravintoloissa. Nukumme tasokkaassa majoitusliikkeessä jossa järjestetään juhlia, epäilemättä meidän kunniaksemme! Kohdemaamme on kuulemma tasokas viininjakelumaa. Voimme siemailla sivistyneesti useita hienoja viinejä!
Rakkaudella, Pirianna
Etelässä on ollut kivaa, olen mm. tavannut mun serkkuja, leikittänyt kissaa, leikkinyt ite kotia ("mää oon sun vauva, mää en oo vielä syntyny", "mikä on istukka") ja yrittänyt lukea sitä jotain juttua, mitä opiskelen. Tapasin myös eilen mun kaunista, kirkkonummelaista Hilkka-ystävätärtä (tummanvaaleat, tuuheat, hieman kihartuvat hiukset). Oli kivaa! Kävelimme Kauniaisten asemalta sukuni lukaalille, keskustelimme pitkään, ja tutustutin Hilkan Tuksun blogiin. Lopuksi katselimme tissejä Seiskan nettisivuilta. Hieno ilta! Yritin tehdä Hilkasta myös blogimme lukijaa, saa nähdä onnistuinko. Hilkka lupasi tulla meille kylään, ja hän aikoo muuttaa poikaystävänsä kanssa Ouluun ensi vuonna.
Aiotaan herätä Pirin kanssa huomenna 5.45, eli noin kahdeksan tunnin päästä. Ei vielä tiietä, mitä aiotaan tehdä
(Piri sanoo: - Mua on alkanut ahistaa se, kun pitää aina ajatella, millaiset alusvaatteet laittaa kouluun)
huomenna. Luultavasti ainakin syödä ja juoda ja kävellä! Odotan meidän etelänlomaa innolla, vaikka Tallinnassa ei tähän vuodenaikaan kuulemma rusketukaan. Ainakin pääsee haistelemaan mannereurooppalaisia tuulia, muutkin naiset pukeutuvat naisellisemmin ja glamourisemmin, ja ennen kaikkea valoisa aika on 40 minuuttia pidempi kuin Oulussa eli mitään melankoliaa ei varmasti esiinny! Palataan ehkä vielä asiaan Itämeren Miamista!
rakkain terveisin Veera
ps: ai niin, ja on mulla ikävä teitä! Yritän olla tuhoamatta maksaani.
Runosuoneni ei syki voimakkaasti. On erittäin epämukavaa niinä aamuina kun täytyy ajatella alusvaatteitaan. Omistan erilaisia alusvaatteita. Joinain päivinä vietän aikaa todella seksikkäässä hoitajan asussa joka on valkoinen. Itsetunnolleni on tosi tärkeää että alusvaatteeni sointuvat tuohon hyvin naiselliseen asukokonaisuuteen!
Olen oppinut tänään uuden asian! Häpyluut ovat liittyneet toisiinsa rustoliitoksella. Naisilla tuo häpyliitos löyhtyy synnytyksen lähestyessä. Olen myös oppinut että raskauden aikana naisista tulee superihmisiä joilla kaikki toimii loistavasti! Tissitkin kasvavat, mahdollisesti usean kuppikoon verran. Kurssikaverini tissit kasvavat koulupäivienkin aikana huomattavasti koska hän imettää. Tissit ovat päivittäinen puheenaihe koulussani.
Pidän hyvin paljon koulustani. Tulemme opettelemaan kuinka tehdään sisätutkimuksia. Harjoittelimme aiemmin toistemme pesemistä. Minua ei olisi haitannut jos olisin ollut alasti kyseisessä tilanteessa. Olemme myös keskustelleet miesten tavoista suorittaa alapesunsa. En osaa vielä ajaa partaa.
Aina välillä käytävillä sydäntäni sykähdyttää pelastajaopiskelijat! Heitä on koulussamme monta! He ovat kaikki nuoria, pitkiä, komeita ja erittäin lihaksikkaita ja maskuliinisia! Joskus heillä on tummansiniset ja joskus valkoiset vaatteet. Näkisin huoneeni lattialla mieluummin tumman sinistä kuin valkoista kangasta ;)
Olen menossa huomenna glamouriselle etelänmatkalle kauniin, vaaleahkon ystävättäreni Veeran kanssa! Aiomme syödä erittäin glamourisissa eri kulttuureita edustavissa ravintoloissa. Nukumme tasokkaassa majoitusliikkeessä jossa järjestetään juhlia, epäilemättä meidän kunniaksemme! Kohdemaamme on kuulemma tasokas viininjakelumaa. Voimme siemailla sivistyneesti useita hienoja viinejä!
Rakkaudella, Pirianna
tiistai 20. lokakuuta 2009
JÄNNITTÄVÄ TISSITÖN PÄIVÄ!
Tänään oli hyvin jännittävä päivä! Olen ollut pari yötä jumissa Kuivasjärvellä seksikkään miespuolisen ystäväni luona. Tänään hän saattoi minut kotiini Toppilaan. Matkalla kävimme ostamassa irtokarkkeja viehättävästä Euromarketista. Joku hienostunut nuoripari irvaili meille, koska yritimme tähdätä tiettyyn määrään ja pussitimme loppuvaiheessa karkkeja yksitellen. Kun pääsimme kotiovelle, oli mummo meidän kanssamme samaan aikaan ovella. Hän tervehti ja kysyi, olemmeko kenties talon asukkaita. Myönsimme. Hän vaikutti ihan ystävälliseltä, sanoi että taloon on muuttanut uusia tyttöjä, eikä vielä tunne heitä. Kaunis tummahiuksinen Laura-vaimoni oli kotona ja avauduimme hänelle heti.
Kun olin käynyt suihkussa ja laittautunut glamouriksi, lähdimme Laurin kanssa kohti keskustaa. Hän kävi hankkimassa VR:n opiskelijatodistuksen, koska on lähdössä huomenna Vessun (maskuliininen ja hienostunut, miehekäs serkkuni, tummat hiukset) kanssa Helsinkiin Porcupine Treen keikalle. Tämän jälkeen kävimme romanttisesti istuskelemassa hienostuneesti ikkunapaikalla McDonaldsissa, tilasin suklaapirtelön. Se oli romanttista ja jännittävää. Näimme kaupungissa sattumalta myös viehättäviä ystäviäni Elliä (vaaleat hiukset) ja Eveliinaa (tummat hiukset). He olivat menossa elokuviin katsomaan jotain sivistynyttä ja glamourista elokuvaa.
Tällä hetkellä olen kylässä vanhempieni luona. Äitini oli laittanut ruokaa ja illallistin heidän kanssaan. Oikeastaan illallistin yksin, koska äiti lähti lenkille, isä kauppaan ja pikkusisareni Sonja (tummat hiukset) oli facebookissa. Kun olin syönyt, Sonja opetti minua soittamaan viulua. Olemme kumpikin olleet ala-asteella musiikkiluokalla ja soittaneet silloin viulua noin neljä vuotta. Nyt en ole kuitenkaan lähes seitsemään vuoteen soittanut. Viulu on hienostunut instrumentti. Minun pitäisi harjoitella, jotta uskallan lähteä suunnistusseurani pikkujouluihin. Olen kuulemma luvannut viime vuonna, että soitan tänä vuonna. Perätön väite mielestäni.
- Tiia
Kun olin käynyt suihkussa ja laittautunut glamouriksi, lähdimme Laurin kanssa kohti keskustaa. Hän kävi hankkimassa VR:n opiskelijatodistuksen, koska on lähdössä huomenna Vessun (maskuliininen ja hienostunut, miehekäs serkkuni, tummat hiukset) kanssa Helsinkiin Porcupine Treen keikalle. Tämän jälkeen kävimme romanttisesti istuskelemassa hienostuneesti ikkunapaikalla McDonaldsissa, tilasin suklaapirtelön. Se oli romanttista ja jännittävää. Näimme kaupungissa sattumalta myös viehättäviä ystäviäni Elliä (vaaleat hiukset) ja Eveliinaa (tummat hiukset). He olivat menossa elokuviin katsomaan jotain sivistynyttä ja glamourista elokuvaa.
Tällä hetkellä olen kylässä vanhempieni luona. Äitini oli laittanut ruokaa ja illallistin heidän kanssaan. Oikeastaan illallistin yksin, koska äiti lähti lenkille, isä kauppaan ja pikkusisareni Sonja (tummat hiukset) oli facebookissa. Kun olin syönyt, Sonja opetti minua soittamaan viulua. Olemme kumpikin olleet ala-asteella musiikkiluokalla ja soittaneet silloin viulua noin neljä vuotta. Nyt en ole kuitenkaan lähes seitsemään vuoteen soittanut. Viulu on hienostunut instrumentti. Minun pitäisi harjoitella, jotta uskallan lähteä suunnistusseurani pikkujouluihin. Olen kuulemma luvannut viime vuonna, että soitan tänä vuonna. Perätön väite mielestäni.
- Tiia
sunnuntai 18. lokakuuta 2009
JÄTÄN VAIMONI JA NIIDEN TISSIT!
Lähden huomenna 15.50 junalla Etelä-Suomeen muutamaksi päiväksi tapaamaan sukulaisiani ennen kuin suuntaan viikonlopuksi Tallinnaan viehättävän tumman ystävättäreni Pirin kanssa. Ihan kiva, paitsi että to do -lista on taas niin pitkä, että sen kirjoittaminen paperille vaati muutaman sademetsän kaatamista ja lievää irvistelyä. Erityisesti ilahduttaa päästä SOITTAMAAN löytötavaratoimistoon kadonneesta puhelimesta (ja soittaa muutenki miljoonaan paikkaan miljoonasta eri asiasta, wuttuduu).
En myöskään tiiä, miten aion pärjätä viikon ilman Tiiaa, Lauraa ja Yötä! Vierotusoireita tulee varmasti, onneks voi lähettää postikortteja ja ehkä tekstareitakin, sikäli kuin joskus vielä tulen omistamaan kännykän. Musta itsenäisyyttä ja individualismia korostetaan Suomessa liikaa, ei sais olla noloa sanoa, että kaipaa muita ihmisiä eikä vain aina porhalla kompetentisti ympäriinsä. Ihanan ystäväni Elinan kanssa (se asuu nykyään Uudessa-Seelannissa, harrastamme siis enää yhdessä lähinnä transglobaalista ikävöimistä) totesimmekin aikoja sitten, että tietty läheisriippuvaisuus on ihan tervettä.
Mutta hui, on kiva nähdä taas etäsukulaisia ja kauniita pääkaupunkiseutulaisia ystäviä! Myös glamourista Tallinnan-reissua odotan innolla. Aiomme Piriannan kanssa käydä hienoissa paikoissa, haistella mannereurooppalaisia kaupunkivirtauksia ja ulkoilla ahkerasti niin päivin kuin öisin (tietysti tyylillä). Harmi, etten ole vielä niin hyvä fennisti, että osaisin eestiä! Pakko tehdä viimeistään parin vuoden päästä uusi reissu, tai ehkä jo aiemmin. Nautimme suuresti täällä Toppilassa asumisesta, pois on silti aina todella hienoa päästä. Laura ja komea kanadalainen nuorimies Zach (hän on Suomessa Rotaryn kautta harjoittamassa kulttuurivaihtoa ja tutustui jo tupareissamme esimerkiksi tsekkiläisiin juomiin!) selasivat juuri kaksi tuntia karttakirjaa keittiön pöydän ääressä ja kävimme kiinnostavia keskusteluja siitä, minne haluaisimme mennä. Päätimme, että kaikkialle. Mielestäni meidän tulisi saada oma tosi-tv-matkaohjelma, jossa soutaisimme ja junailisimme ympäri maailmaa ja kaikki kuvattaisiin! Tällä voisi olla menestystä, onhan blogimmekin todella luettu. Ohjelma olisi Madventures-tyylinen sillä erotuksella, että meitä olisi enemmän ja olisimme keskimäärin kielitaitoisempia, fiksumpia, hyvännäköisempiä, hauskempia ja naisia! Naiset eivät mielestäni televisiossa juuri koskaan tee mitään jännää, huoh mitä roolimalleja pikkulapsille.
Nyt ehkä isken to do -listani kimppuun ja kuskaan rakkaan Laura-vaimoni limusiinilla Laanilaan palauttamaan juhlia varten lainattua viihde-elektroniikkaa. Kenties kuulette minusta vielä livenä suoraan Miamista!
En myöskään tiiä, miten aion pärjätä viikon ilman Tiiaa, Lauraa ja Yötä! Vierotusoireita tulee varmasti, onneks voi lähettää postikortteja ja ehkä tekstareitakin, sikäli kuin joskus vielä tulen omistamaan kännykän. Musta itsenäisyyttä ja individualismia korostetaan Suomessa liikaa, ei sais olla noloa sanoa, että kaipaa muita ihmisiä eikä vain aina porhalla kompetentisti ympäriinsä. Ihanan ystäväni Elinan kanssa (se asuu nykyään Uudessa-Seelannissa, harrastamme siis enää yhdessä lähinnä transglobaalista ikävöimistä) totesimmekin aikoja sitten, että tietty läheisriippuvaisuus on ihan tervettä.
Mutta hui, on kiva nähdä taas etäsukulaisia ja kauniita pääkaupunkiseutulaisia ystäviä! Myös glamourista Tallinnan-reissua odotan innolla. Aiomme Piriannan kanssa käydä hienoissa paikoissa, haistella mannereurooppalaisia kaupunkivirtauksia ja ulkoilla ahkerasti niin päivin kuin öisin (tietysti tyylillä). Harmi, etten ole vielä niin hyvä fennisti, että osaisin eestiä! Pakko tehdä viimeistään parin vuoden päästä uusi reissu, tai ehkä jo aiemmin. Nautimme suuresti täällä Toppilassa asumisesta, pois on silti aina todella hienoa päästä. Laura ja komea kanadalainen nuorimies Zach (hän on Suomessa Rotaryn kautta harjoittamassa kulttuurivaihtoa ja tutustui jo tupareissamme esimerkiksi tsekkiläisiin juomiin!) selasivat juuri kaksi tuntia karttakirjaa keittiön pöydän ääressä ja kävimme kiinnostavia keskusteluja siitä, minne haluaisimme mennä. Päätimme, että kaikkialle. Mielestäni meidän tulisi saada oma tosi-tv-matkaohjelma, jossa soutaisimme ja junailisimme ympäri maailmaa ja kaikki kuvattaisiin! Tällä voisi olla menestystä, onhan blogimmekin todella luettu. Ohjelma olisi Madventures-tyylinen sillä erotuksella, että meitä olisi enemmän ja olisimme keskimäärin kielitaitoisempia, fiksumpia, hyvännäköisempiä, hauskempia ja naisia! Naiset eivät mielestäni televisiossa juuri koskaan tee mitään jännää, huoh mitä roolimalleja pikkulapsille.
Nyt ehkä isken to do -listani kimppuun ja kuskaan rakkaan Laura-vaimoni limusiinilla Laanilaan palauttamaan juhlia varten lainattua viihde-elektroniikkaa. Kenties kuulette minusta vielä livenä suoraan Miamista!
ÄLKÄÄ HARRASTAKO SEKSIÄ SÄNGYSSÄ! TISSIT
Juhliemme toinen päivä on takana. VIP-vieraamme Pinja, Yö, Valtteri, Lauri, Piri, Heidi, Ella, Heikki, Elli, Hely, Jate, Kossi, Vessu, Ruut, Sara, Elina, Iita, Laura, Salla, Viivi, Minna, Jenny, Ankku, Toni, Katja, Ipe, Jani, Essi ja Aarni sekä tietenkin minä, Veera ja Laura (kauniit, tummahiuksiset vaimoni) osasimme nauttia toistemme seurasta ja pidimme hauskaa! Jossain vaiheessa iltaa meno yltyi kyllä hyvin villiksi; joku nuori neito lauloi aivan liian kovaäänisesti, vessajonosta tuli kilometrien mittainen vaikka sinne mentiin pareittain, alkoholiton (kyllä tässä maistuu alkoholi?! lol) boolimme loppui, kahvia meni muutamia litroja ja Jate (komea, tummahiuksinen, hurmaava mieshenkilö) toi vaimoille munaa lahjaksi. Herttaista ja niin tyylikästä!
Valtteri on viety asemalle ja hän on matkalla kotiin. Olemme surun murtamia, toivottavasti tapaamme vielä. Lohja on kaukana, lähes toisella puolella maailmaa, mutta uskon, että Valtterin ja vaimojen polut kohtaavat. Jeesus pitänee huolen siitä. Jeesus pitänee huolen myös Sipristä, siitä ystävät ovat huolehtineet . Ystävyys on kaunis asia. Meidänki juhlissamme kävi ystäviä Lohjan lisäksi sellaisista kaukaisista paikoista kuten Oulunsalo, Pyhäjoki, Oulainen, Helsinki, Rovaniemi ja Kuivasjärvi! Limusiinipaikatkaan eivät riittäneet alkuunkaan kutsuvieraillemme, onneksi meillä on niitä lisää tuolla Siwan takana.
- Tiia
Valtteri on viety asemalle ja hän on matkalla kotiin. Olemme surun murtamia, toivottavasti tapaamme vielä. Lohja on kaukana, lähes toisella puolella maailmaa, mutta uskon, että Valtterin ja vaimojen polut kohtaavat. Jeesus pitänee huolen siitä. Jeesus pitänee huolen myös Sipristä, siitä ystävät ovat huolehtineet . Ystävyys on kaunis asia. Meidänki juhlissamme kävi ystäviä Lohjan lisäksi sellaisista kaukaisista paikoista kuten Oulunsalo, Pyhäjoki, Oulainen, Helsinki, Rovaniemi ja Kuivasjärvi! Limusiinipaikatkaan eivät riittäneet alkuunkaan kutsuvieraillemme, onneksi meillä on niitä lisää tuolla Siwan takana.
- Tiia
lauantai 17. lokakuuta 2009
SUIHKUUMME OKSENNETTIIN ENKÄ VOI PESTÄ HIUKSIANI! TISSIT
Eilen juhlimme tupareitamme täällä palatsissamme. Kutsuvieraslista oli laadukas, ja juhlijat olivat hienostuneita ja glamourisia. Kaikki olivat pukeutuneet elegantisti ja siemailimme sivistyneesti alkoholittomia(kin) drinkkejä. Pelasimme kehittäviä seurapelejä (Yön kärsäpeli, Yö voitti) ja lauloimme kauniisti kuorossa (Singstar, n. 37-äänisesti).
Minua alkoi hieman väsyttää siinä kuuden jälkeen ja menin hetkeksi lepäämään. Sillä aikaa ihania vieraita oli saapunut lisää! Glamourista! Rakas Veera-vaimoni taisi siemaista yhden drinkin liikaa, koska kadotti rakkaan kännykkänsä. Olemme kaikki surun murtamia. Järjestämme hänelle muistotilaisuuden tänään klo 16.
Joku muukin taisi siemaista muutaman drinkkiä liikaa, koska en voi mennä suihkuun pesemään hiuksiani, koska jonkun palasia on viemäri täynnä! Onneksi olemme ennenkin joutuneet kokemaan kovia, ja selviämme tästäkin järkytyksestä ja voimme jatkaa elämäämme. Veera-vaimoni on laskeskellut ajokuntoaan, jotta voisimme lähteä vihannesostoksille. Mutta en tiedä voinko lähteä mukaan, koska en ole pessyt hiuksiani! Voisin tietenkin laittaa glamourisen ja elegantin päähineeni päähäni. Kyllä, näin teen!
Kävimme illalla myös glamourisessa yökerhossa Veeran, Tuomon ja Laurin kanssa. Myös viehättävä ystävättäreni Annaliisa (kauniit, tummat hiukset) tuli mukaamme. Tapasimme myös muita ystäviämme ja rupattelimme mukavia. Ihana nähdä kauniita tuttuja kasvoja pitkästä aikaa! Serkkuni Arttu oli myös juhlimassa, hän oli limusiininkuljettajana ystävilleen. Hienostunutta, meidän limusiinimme oli kai jäänyt jonnekin.
Peter Pan sulki juuri Veera-vaimoni liittymän. Sen voi kuulemma avata jos puhelin löytyy. Nokkelaa!
- Tiia
Minua alkoi hieman väsyttää siinä kuuden jälkeen ja menin hetkeksi lepäämään. Sillä aikaa ihania vieraita oli saapunut lisää! Glamourista! Rakas Veera-vaimoni taisi siemaista yhden drinkin liikaa, koska kadotti rakkaan kännykkänsä. Olemme kaikki surun murtamia. Järjestämme hänelle muistotilaisuuden tänään klo 16.
Joku muukin taisi siemaista muutaman drinkkiä liikaa, koska en voi mennä suihkuun pesemään hiuksiani, koska jonkun palasia on viemäri täynnä! Onneksi olemme ennenkin joutuneet kokemaan kovia, ja selviämme tästäkin järkytyksestä ja voimme jatkaa elämäämme. Veera-vaimoni on laskeskellut ajokuntoaan, jotta voisimme lähteä vihannesostoksille. Mutta en tiedä voinko lähteä mukaan, koska en ole pessyt hiuksiani! Voisin tietenkin laittaa glamourisen ja elegantin päähineeni päähäni. Kyllä, näin teen!
Kävimme illalla myös glamourisessa yökerhossa Veeran, Tuomon ja Laurin kanssa. Myös viehättävä ystävättäreni Annaliisa (kauniit, tummat hiukset) tuli mukaamme. Tapasimme myös muita ystäviämme ja rupattelimme mukavia. Ihana nähdä kauniita tuttuja kasvoja pitkästä aikaa! Serkkuni Arttu oli myös juhlimassa, hän oli limusiininkuljettajana ystävilleen. Hienostunutta, meidän limusiinimme oli kai jäänyt jonnekin.
Peter Pan sulki juuri Veera-vaimoni liittymän. Sen voi kuulemma avata jos puhelin löytyy. Nokkelaa!
- Tiia
Klamouriset juhlat, kuulemma ei tissejä
Tuparien ensimmäinen päivä takana! Mulla oli todella hienoa ja klamourista siihen asti että lähdettiin Tiian ja Laurin ja Tuomon kans baariin ja tiputin kännykkäni matkalla. Huoh. Mieletön lumimyrsky oli puhjennut tupareidemme kunniaksi, tästä huolimatta Laura lähti kävellen etsimään kännykkääni aina Tuirasta asti, mutta puhelinta ei löytynyt ja se oli aivan hirveää. Laurin äiti maksoi mut sisälle Onnelaan (jee), mutta huomasin että se on maailman huonoin paikka olla, jos kännykkä on hukassa ja ahistaa. Tosin vielä ahdistavampaa olisi tietysti jos hukassa olisi esim. oma 6 kk vanha lapsi, perhe on tietysti tärkeä. Nytkin suhtaudun ahdistuneesti aina jos joku esim. puhuu kännykkäänsä, kännykästään, koskee kännykkäänsä, miettii missä niiden kännykkä on, tekstaa, saa tekstarin, Laura lataa nytki kännykkäänsä sentin päästä mun kädestä.
Mutta oli siis kivaa! Meillä oli ainaki Veera, Tiia, Laura, Yö, Pinja, Lauri, Aino (Tiian melkein-serkku?!), Juuso, VALTTERI, Katriina, Tomas, Salla, Sipri, Sandman, Haba, Seve, Jouni, Toni, Sara, Canada Guy, Iita, Elina, Juha, Jenny, Jenni, Jenny, Anne-Maria, Anna, Lotta, Kepa, Jenniina, Arttu, Juho, Mikko (nanosekunnin), Ruut, Tuomo, Inkku, Pete, Juhani, kolme Tiian tunnistamatonta kaveria (?).
Tänään on lauantai. Vaimoni Yö ja Laura ilahtuivat tajutessaan, että on karkkipäivä. Itse olen karkkilakossa jo toista viikkoa, sillä terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Nytkin juon vasta päivän ensimmäistä olutta. Tää on sitä paitsi ehkä eka kerta elämässäni kun ees juon olutta ennen iltapäiväneljää, ja se on seurausta vain kännykän katoamisesta ja vitutuksesta. Se alkaa tosin vähitellen mennä ohi.
Ja juhlat jatkuvat! Vaimoni alkaa juuri kokata meille gourmet-patonkiaamiaista, ja suunnittelemme ekskursiota lähikauppaan, jotta voisimme harrastaa hieman kierrättämistä. Ensimmäiset vieraat saapunevat taas kuuden tunnin kuluttua. <3
Veera
Mutta oli siis kivaa! Meillä oli ainaki Veera, Tiia, Laura, Yö, Pinja, Lauri, Aino (Tiian melkein-serkku?!), Juuso, VALTTERI, Katriina, Tomas, Salla, Sipri, Sandman, Haba, Seve, Jouni, Toni, Sara, Canada Guy, Iita, Elina, Juha, Jenny, Jenni, Jenny, Anne-Maria, Anna, Lotta, Kepa, Jenniina, Arttu, Juho, Mikko (nanosekunnin), Ruut, Tuomo, Inkku, Pete, Juhani, kolme Tiian tunnistamatonta kaveria (?).
Tänään on lauantai. Vaimoni Yö ja Laura ilahtuivat tajutessaan, että on karkkipäivä. Itse olen karkkilakossa jo toista viikkoa, sillä terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Nytkin juon vasta päivän ensimmäistä olutta. Tää on sitä paitsi ehkä eka kerta elämässäni kun ees juon olutta ennen iltapäiväneljää, ja se on seurausta vain kännykän katoamisesta ja vitutuksesta. Se alkaa tosin vähitellen mennä ohi.
Ja juhlat jatkuvat! Vaimoni alkaa juuri kokata meille gourmet-patonkiaamiaista, ja suunnittelemme ekskursiota lähikauppaan, jotta voisimme harrastaa hieman kierrättämistä. Ensimmäiset vieraat saapunevat taas kuuden tunnin kuluttua. <3
Veera
torstai 15. lokakuuta 2009
Hiustenkuivaaja, ei tissejä.
Eilen illalla vietimme rauhaisaa koti-iltaa vaimojen kanssa. Mukana oli totta kai Laura-vaimoni jännittävä ystävä Valtteri, joka siis asuu meillä nyt muutamia päiviä. Ihanaa! Katselimme suuresta laajakuvatelevisiostamme yhdessä romanttista ja hyvin hienostunutta elokuvaa, joka kuitenkin sai mielemme syvästi järkkymään. Kaiken kokemamme jälkeenkin uskon, että onneksi me emme olleet eksyneenä metsässä, sillä olisimme voineet saada lisää pysyviä traumoja. Naapureillamme oli bileet. Kurkimme yhdessä postilaatikostamme kun heillä oli ovi auki ja miehiä sammalsi jotain epämääräistä ja pelottavaa. Sitten valot menivät päälle ja säikähdimme! Siinäkin oli jännitystä.
Illan kauhun hetkien jälkeen rakkaat vaimoni Veera ja Yö tulivat sänkyyni nukkumaan. Kyllä on hienoa saada olla sängyssä kahden vaimon kanssa. Minulla oli vapaapäivä, mutta Veera lähti aamulla aikaisin Yliopistolle, hän on niin tunnollinen opiskelija. Myös Yö karkasi kymmenen aikaan, samalla kun minä itsekin heräilin.
Kyllä Laura-vaimoni on sitten uskomattoman lahjakas! Hänelle tuli kutsu myös tradenomin koulutukseen! Olen kertakaikkisen ylpeä hänestä, jokainen oppilaitos haluaa hänet siipiensä suojaan. En malta odottaa että toiset vaimoni tulisivat kotiin ja saisimme kertoa tämän ilouutisen. Totta kai voisin sanoa siitä esimerkiksi facebookissa, sen avulla voi helposti olla yhteydessä läheisimpiin ystäviin. Laura on huolissaan nyt Kalevaa lukiessaan kaljamainosten vähäisyydestä. Siinä on aihe joka puhuttaa enemmänkin! Miksi kaljaa mainostetaan niin vähän? Me voisimme vaikuttaa tähän yhteiskunnan epäkohtaan, koska olemme nuoria, fiksuja ja kauniita. Samalla voisimme ottaa selvää, miksi taloyhtiömme pihalla on tiessä sellasia lommoja, että päissään kotiin tullessa voi loukata itsensä! Kuinka vastuutonta.
Valtteri on meillä ainoa joka käyttää hiustenkuivaajaa ?!
- Tiia
Illan kauhun hetkien jälkeen rakkaat vaimoni Veera ja Yö tulivat sänkyyni nukkumaan. Kyllä on hienoa saada olla sängyssä kahden vaimon kanssa. Minulla oli vapaapäivä, mutta Veera lähti aamulla aikaisin Yliopistolle, hän on niin tunnollinen opiskelija. Myös Yö karkasi kymmenen aikaan, samalla kun minä itsekin heräilin.
Kyllä Laura-vaimoni on sitten uskomattoman lahjakas! Hänelle tuli kutsu myös tradenomin koulutukseen! Olen kertakaikkisen ylpeä hänestä, jokainen oppilaitos haluaa hänet siipiensä suojaan. En malta odottaa että toiset vaimoni tulisivat kotiin ja saisimme kertoa tämän ilouutisen. Totta kai voisin sanoa siitä esimerkiksi facebookissa, sen avulla voi helposti olla yhteydessä läheisimpiin ystäviin. Laura on huolissaan nyt Kalevaa lukiessaan kaljamainosten vähäisyydestä. Siinä on aihe joka puhuttaa enemmänkin! Miksi kaljaa mainostetaan niin vähän? Me voisimme vaikuttaa tähän yhteiskunnan epäkohtaan, koska olemme nuoria, fiksuja ja kauniita. Samalla voisimme ottaa selvää, miksi taloyhtiömme pihalla on tiessä sellasia lommoja, että päissään kotiin tullessa voi loukata itsensä! Kuinka vastuutonta.
Valtteri on meillä ainoa joka käyttää hiustenkuivaajaa ?!
- Tiia
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Kauhun hetkiä, ei tissejä.
Koin tänään kauhun hetkiä, kun olin yksin kotona kahden kauniin vaimoni (Veera ja Yö) lähtiessä kauppaan. Tänne saapui mies! Ei siinä mitään, olen nähnyt miehiä joskus ennenkin, mutta en ollu pukeutunut ja valmistautunut siihen! Olin täysin jumissa Carcassonne-pelin ja kalsareideni kanssa. Järkyttävää.
Yö: "Ketä näistä Hunkseista panisit kaikista eniten?"
Nyt ihana Laura-vaimoni ja tämä ihana mies, Valtteri, saapuivat omalta kauppareissultaan. Myös vakikaluste-Lauri on täällä. Ihanaa, kuin jossain sukujuhlissa!
Laura-vaimoni on tuleva matemaatikko, hänet on kutsuttu insinööri-koulutuksen valintakokeeseen! Olen hyvin ylpeä hänestä. Veera, Yö ja Lauri katsovat netistä kuvia pornotähdistä. Myös heistä olen ylpeä. Tulevaisuutta on hyvä suunnitella.
- Tiia
Yö: "Ketä näistä Hunkseista panisit kaikista eniten?"
Nyt ihana Laura-vaimoni ja tämä ihana mies, Valtteri, saapuivat omalta kauppareissultaan. Myös vakikaluste-Lauri on täällä. Ihanaa, kuin jossain sukujuhlissa!
Laura-vaimoni on tuleva matemaatikko, hänet on kutsuttu insinööri-koulutuksen valintakokeeseen! Olen hyvin ylpeä hänestä. Veera, Yö ja Lauri katsovat netistä kuvia pornotähdistä. Myös heistä olen ylpeä. Tulevaisuutta on hyvä suunnitella.
- Tiia
Ei tenttiä, vähän tissejä
Glamourista huomenta! Tentti alkoi kolme minuuttia sitten. Eilen oli kauan odotettu TisuSuti. Kotiin tulimme viideltä. Veera söi yöllä porkkanoita ja unohti jääkaapin oven auki. Onneksi Tiia heräsi melko pian meidän nukkumaanmenemisen jälkeen ja sulki oven.
Vesi maistuu pahalta, mutta onneksi Veeralla oli teollista mehutiivistettä. Joskus aivan kummallisista jutuista voi saada ruokaorgasmin. Mainittakoon, että mehutiiviste oli ihanasti barbie-tyylisen pinkkiä. Ruokaorgasmeja viime yöltä: kalkkunasubi, tequilan jälkeinen sitruuna, pizza aamulla kello puoli viisi. Pizzerian edessä rymysi joukko järkkyttävän päihtyneitä huligaaninuoria, jotka oksentelivat. Se oli aivan kamalaa! Onneksi olemme nähneet paljon elämää.
Itse bileet olivat huikean tyylikkäät ja glamouriset. Paikka oli sisustettu upeasti ja siellä oli kolme kerrosta!! Juhlimme jokaisessa ja tunnelma oli katossa. Olimme Veeran kanssa pukeutuneet samanhenkisiin farkkuihin. Yhteistä niissä oli värimaailma ja se, että mahduimme niihin Britney Spears- ilmiöstä huolimatta. Tykkäämme pukeutua samanhenkisesti ja herättää huomiota. Mielestäni upean naisen tulee saada pukeutua näyttävästi, täällä suomessa joskus jotkut kateelliset naiset katsovat kieroon esimerkiksi baarissa, jos he eivät ole kovin glamourisia itse. Tämä tuulipukukansa voisi ottaa mallia esimerkiksi Miamin tyylistä!
Korumme olivat myös samanlaiset, laitoimme molemmat sellaiset teemaan sopivat viiksi- ja tissikorut, joita näkyi myös aika monella muulla vip-vieraalla. Korut olivat suomen kielen opiskelijoiden käsintekemiä ja uniikkeja.
Illan aikana joimme bileiden nimikkodrinkkiä, Kolmatta nänniä. Se maistui aika jännittävälle. Joimme myös glögiä, pahaa punkkua joka oli paljon parempaa glögiin yhdistettynä, siideriä, pahaa olutta ja tequilaa <3 Tisukilpailun voittajalla oli myös kolmas nänni. Olisi aika kamalaa jos minulla tai veeralla tai lauralla tai tiialla olisi :( Eräällä julkisuudessa olleella miehellä on myös kolmas nänni, muistan kun hän esitteli sitä, en vain muista kuka henkilö on kyseessä, heh heh... Eilen tuli juotua aika paljon erilaisia juomia mutta arvostamme myös rauhallisia koti-iltoja, emme enää jaksa bilettää joka kerta aamuun asti niinkuin nuorempina. Vastoin huhuja meillä myös aina pysyy Jumala mielessä ja housut jalassa, kuten erittäin kaunis blondi Tiia-vaimomme kehotti meitä muistamaan. Eilisen illan koti-ilta osio tosin meni hieman kummalliseksi, kun hyvän ystävämme Tiinan luona (hän on todella viehättävä, tummatukkainen tyttö) glögiä nauttiessamme sisään ryntäsi yhtäkkiä tuntemattomia hippityylisiä nuoria! Kun tajusimme jälkikäteen ettei Tiinakaan ollut tuntenut heitä, olimme aika järkyttyneitä. Tätä voi olla vaikea uskoa kun elämässämme tapahtuu nykyään niin paljon jännittäviä ja uskomattomia asioita, mutta aivan oikeasti minä ja vaimoni veera saimme tällaisen tunkeilun kokea. Jumalan johdatuksella selvisimme siitä. Kukaan ei esimerkiksi onneksi varastanut mitään tai särkenyt paikkoja. Nämä nuoret vain ilmestyivät tyhjästä ja katosivat kuin tuhka tuuleen!! Järkyttävää että vielä nykymaailmassa voi näin tapahtua.
Tänään on jännittävä päivä, sillä vaimomme Lauran läheinen ystävä valtteri tulee meille tänne Toppilaan vierailulle. Odotamme innolla hänen saapumistaan ja valmistamme hänen kunniakseen lisää pinkkiä mehua!!! :)
Pusuja ja halauksia,
Yö ja Veera
Vesi maistuu pahalta, mutta onneksi Veeralla oli teollista mehutiivistettä. Joskus aivan kummallisista jutuista voi saada ruokaorgasmin. Mainittakoon, että mehutiiviste oli ihanasti barbie-tyylisen pinkkiä. Ruokaorgasmeja viime yöltä: kalkkunasubi, tequilan jälkeinen sitruuna, pizza aamulla kello puoli viisi. Pizzerian edessä rymysi joukko järkkyttävän päihtyneitä huligaaninuoria, jotka oksentelivat. Se oli aivan kamalaa! Onneksi olemme nähneet paljon elämää.
Itse bileet olivat huikean tyylikkäät ja glamouriset. Paikka oli sisustettu upeasti ja siellä oli kolme kerrosta!! Juhlimme jokaisessa ja tunnelma oli katossa. Olimme Veeran kanssa pukeutuneet samanhenkisiin farkkuihin. Yhteistä niissä oli värimaailma ja se, että mahduimme niihin Britney Spears- ilmiöstä huolimatta. Tykkäämme pukeutua samanhenkisesti ja herättää huomiota. Mielestäni upean naisen tulee saada pukeutua näyttävästi, täällä suomessa joskus jotkut kateelliset naiset katsovat kieroon esimerkiksi baarissa, jos he eivät ole kovin glamourisia itse. Tämä tuulipukukansa voisi ottaa mallia esimerkiksi Miamin tyylistä!
Korumme olivat myös samanlaiset, laitoimme molemmat sellaiset teemaan sopivat viiksi- ja tissikorut, joita näkyi myös aika monella muulla vip-vieraalla. Korut olivat suomen kielen opiskelijoiden käsintekemiä ja uniikkeja.
Illan aikana joimme bileiden nimikkodrinkkiä, Kolmatta nänniä. Se maistui aika jännittävälle. Joimme myös glögiä, pahaa punkkua joka oli paljon parempaa glögiin yhdistettynä, siideriä, pahaa olutta ja tequilaa <3 Tisukilpailun voittajalla oli myös kolmas nänni. Olisi aika kamalaa jos minulla tai veeralla tai lauralla tai tiialla olisi :( Eräällä julkisuudessa olleella miehellä on myös kolmas nänni, muistan kun hän esitteli sitä, en vain muista kuka henkilö on kyseessä, heh heh... Eilen tuli juotua aika paljon erilaisia juomia mutta arvostamme myös rauhallisia koti-iltoja, emme enää jaksa bilettää joka kerta aamuun asti niinkuin nuorempina. Vastoin huhuja meillä myös aina pysyy Jumala mielessä ja housut jalassa, kuten erittäin kaunis blondi Tiia-vaimomme kehotti meitä muistamaan. Eilisen illan koti-ilta osio tosin meni hieman kummalliseksi, kun hyvän ystävämme Tiinan luona (hän on todella viehättävä, tummatukkainen tyttö) glögiä nauttiessamme sisään ryntäsi yhtäkkiä tuntemattomia hippityylisiä nuoria! Kun tajusimme jälkikäteen ettei Tiinakaan ollut tuntenut heitä, olimme aika järkyttyneitä. Tätä voi olla vaikea uskoa kun elämässämme tapahtuu nykyään niin paljon jännittäviä ja uskomattomia asioita, mutta aivan oikeasti minä ja vaimoni veera saimme tällaisen tunkeilun kokea. Jumalan johdatuksella selvisimme siitä. Kukaan ei esimerkiksi onneksi varastanut mitään tai särkenyt paikkoja. Nämä nuoret vain ilmestyivät tyhjästä ja katosivat kuin tuhka tuuleen!! Järkyttävää että vielä nykymaailmassa voi näin tapahtua.
Tänään on jännittävä päivä, sillä vaimomme Lauran läheinen ystävä valtteri tulee meille tänne Toppilaan vierailulle. Odotamme innolla hänen saapumistaan ja valmistamme hänen kunniakseen lisää pinkkiä mehua!!! :)
Pusuja ja halauksia,
Yö ja Veera
maanantai 12. lokakuuta 2009
Tissit
Olin viettämässä viikonloppua Ruotsissa, jotain 25km Tuhkolmasta jonnekkin, jossa oli tarpeeksi metsää. Ennen kisaa jäädytimme Kukkiksen kanssa varpaamme, joita sitten hilpeyttä aiheuttaen lämmittelimme laukussani seuratelttamme patiolla. Kummatkin seuramme joukkueet hylättiin, mutta se ei ketään haitannut. Pääasia oli, että kaikilla oli riittävästi juotavaa ja kertakäyttögrillillä saivat halukkaat paistaa makkaransa, kukaan ei joutunut tuppeen ja kaikki selviytyivät laivaan.
Naapurihytissämme oli aina bileet, johon sisältyi jätkien päärynämehujuoma (60%). Valvoimme myöhään ja kaikki eivät olleet edes kovin humaltuneita, toiset "menivät nukkumaan" melkein sänkyyn ja toiset eivät menneet ollenkaan. Menomatkalla lauloimme karaokea, mutta tullessa emme uskaltaneet koska mielestäni vastaava "homokaraokebaari" oli täynnä miehiä, ja ajattelin että he eivät kaipaa sinne näin lahjakkaita naislaulajia. Onneksi tämä paikka muuttui jossain välissä aamuyötä discoksi, jossa riitti vientiä kaikille.
Laivamatkaamme palatessa viihdytti kaikkien rakastama Cheek. (Eikö siitä pääse millään laivamatkalla eroon ?! Huomatkaa: viime kevään abiristelyni.) No, onneksi myös toisella puolella laivaa oli tilaa.
Mutta elämä jatkui myös kaiken tämän jälkeen. Tällä hetkellä sijaitsen jossain hyvin korvessa (Kuivasjärvi?) ja olen vähän jumissa, koska minulla ei ole autoa eikä pyörää. Itse asiassa myös kotiavaimeni taitaa olla kotona, joten pitää soitella vaimoille kun haluan päästä sisälle. Sitä ennen voisin etsiä jostain laturin ja ladata puhelimen, jotta soittaminen olisi helpompaa.
Tuntuu vähän tyhjältä kun kisakausi on nyt loppu. Pitää kehittää jotain järkevää tekemistä talveksi, jotta selviän hengissä. Vois mennä takas talviunille.
- Tiia
Naapurihytissämme oli aina bileet, johon sisältyi jätkien päärynämehujuoma (60%). Valvoimme myöhään ja kaikki eivät olleet edes kovin humaltuneita, toiset "menivät nukkumaan" melkein sänkyyn ja toiset eivät menneet ollenkaan. Menomatkalla lauloimme karaokea, mutta tullessa emme uskaltaneet koska mielestäni vastaava "homokaraokebaari" oli täynnä miehiä, ja ajattelin että he eivät kaipaa sinne näin lahjakkaita naislaulajia. Onneksi tämä paikka muuttui jossain välissä aamuyötä discoksi, jossa riitti vientiä kaikille.
Laivamatkaamme palatessa viihdytti kaikkien rakastama Cheek. (Eikö siitä pääse millään laivamatkalla eroon ?! Huomatkaa: viime kevään abiristelyni.) No, onneksi myös toisella puolella laivaa oli tilaa.
Mutta elämä jatkui myös kaiken tämän jälkeen. Tällä hetkellä sijaitsen jossain hyvin korvessa (Kuivasjärvi?) ja olen vähän jumissa, koska minulla ei ole autoa eikä pyörää. Itse asiassa myös kotiavaimeni taitaa olla kotona, joten pitää soitella vaimoille kun haluan päästä sisälle. Sitä ennen voisin etsiä jostain laturin ja ladata puhelimen, jotta soittaminen olisi helpompaa.
Tuntuu vähän tyhjältä kun kisakausi on nyt loppu. Pitää kehittää jotain järkevää tekemistä talveksi, jotta selviän hengissä. Vois mennä takas talviunille.
- Tiia
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
OLEN KYLLÄSTYNYT TISSEIHIN!
Yö täällä hei. Koen kyllästyneeni tisseihin. Vieraskirja on täynnä tissejä, edelliset blogipostaukset ovat täynnä ainakin katteettomia lupauksia tisseistä, melkein kaikki henkilöt täällä toppilassa puhuvat koko ajan tisseistä, ajattelen turhan usein tissejä, koko ajan tissit mainittu, eilen Veeran kanssa katsoimme liikaa tissikuvia.
Henna Kalinaisen tissit ovat aivan järkyttävät, ne ovat syöpyneet verkkokalvoilleni ja olen edelleen traumatisoitunut. En panis vaikka maksettaisiin. (linkki: Henna Kalinaisen tissit, K18)
(huomatkaa johanna tukiaisen seiska-blogin inspiroima otsikko!)
Henna Kalinaisen tissit ovat aivan järkyttävät, ne ovat syöpyneet verkkokalvoilleni ja olen edelleen traumatisoitunut. En panis vaikka maksettaisiin. (linkki: Henna Kalinaisen tissit, K18)
(huomatkaa johanna tukiaisen seiska-blogin inspiroima otsikko!)
Glögiä, ei tissejä
Meillä on tänään oikeasti glögiä, se on todella glamourista! Yritimme keskittyä hieman myös opiskeluun, mutta turhaan. Fonetiikkaa, huoh. Tenttiki on vasta keskiviikkona ja luettavaa vaivaiset 250 sivua + luentomateriaalit. Sen sijaan kävin bodaamalla karkottamassa Britney Spears -ilmiötä.
Juodaan kahvia. En kuulemma osaa kirjoittaa tuksumaisesti. Olen liian koherentti. Ehkä jopa älyllinen. Tällä hetkellä muistutan Kari Hotakaista. Tämä siksi, että kirjoitan lähinnä päälauseita. Olen lisäksi lihonut ja miehistynyt viime aikoina suhteessa pre-toppila-olemukseeni. Harrin kaavion mukaan sijoitun kielenkäytössäni kohtaan "maalainen (kielt.), maskuliininen, reipas, mutkaton, suora". Käytän nimittäin svaavokkaalia ja ylleisgeminaatiota. Vaimon mukaan ei pitäisi kirjoittaa kieliopista. Siispä olen hiljaa.
t. Veera
Ilta Toppilassa. Piti lukea, mutta siitä ei tullut kakkaakaan, niinku ei koko viikonloppuna. Pohdin kuumeisesti, miksi synnyttävien naisten sisäreisiä pitää pestä ja tulin siihen tulokseen etten tiiä yhtään mitä synnytyksessä tapahtuu. En oo oman syntymiseni jälkeen ollut koskaan synnytyksessä. Enkä hautajaisissa. Yläasteella meille tosin näytettiin synnytysvideo. En muista uskalsinko katsoa. Hautajaisissa olisin voinut käydä muutama viikko sitten, mutta silloin olin kaikesta bilettämisestä niin väsynyt ja aivokuollut ettei pystynyt.
Saa nähdä olenko samassa tilassa taas ensi viikon jälkeen. Tisusuti on tiistaina ja tuparit kestävät koko viikonlopun. Suunnittelin ryyppääväni perjantaina enemmän kuin lauantaina, sillä sunnuntai-aamuna minun täytyy ehtiä junaaan joka vie minut glamourlomalle. Veera on mulle velkaa muistamisen. Ja Laura vissiin myös. Ainakin kaksi. Olen kuitenkin jalomielinen vaimo enkä vaadi vaimoja olemaan juomatta! En myöskään aio lyödä heitä vaikka olisinkin aggressiivinen kännissä ja vaikka minulla olisi kauhea melanooma johon olisin kuolemaisillani. Joka tapauksessa tämä yli viikon kestänyt juomattomuus on saanut minut hyvin levottomaksi. Himoitsen alkoholia koko ajan ja tekisi mieli olla perjantaina ns naamat (homonaamat, huom.)
May all my dreams come true = taivaasta tippuu viinaa just nyt ja yliopisto räjähtää. Ja synkeä talvi menee pois. En kestä kun talvi levittää melankoliaa ja kalpeutta.
Viinan sijasta juomme kahvia. Ennustus: en nuku tai nukun tosi vähän ensiyönä ja olen huomenna taas ylihilpeä. Alhainen kofeiininsietokyky!
Veera venyttelee lattialla. Hän alkoi venytellä kovin äkillisesti. Laura-vaimo iloitsee Saksaan menosta.
Veera sanoi että multa syntyy tekstiä. Sillä itsellään oli writer's block. Yritin esittää Veeralle teoriaani Tuksu-flowsta ja osoittaa veeran viimeksi kirjoittamasta lauseesta monta kohtaa, johon tarttua ja joista kirjottaa lisää. Veera ei ole ehkä vielä löytänyt sisäistä Tuksuaan. Se on kuitenkin ihan sisäisestä mentaliteetista ja ajattelumaailmasta kiinni.
<3 Yö
PS otsikon selitys: lukijoiden pyynnöstä olemme päättäneet lopettaa ns. false advertisingin. Tämä blogipostaus EI SISÄLLÄ TISSEJÄ. Emme kuitenkaan väitä, etteivätkö tissit joskus tulevaisuudessa liittyisi blogimme sisältöön olennaisesti. Stay tuned.
Juodaan kahvia. En kuulemma osaa kirjoittaa tuksumaisesti. Olen liian koherentti. Ehkä jopa älyllinen. Tällä hetkellä muistutan Kari Hotakaista. Tämä siksi, että kirjoitan lähinnä päälauseita. Olen lisäksi lihonut ja miehistynyt viime aikoina suhteessa pre-toppila-olemukseeni. Harrin kaavion mukaan sijoitun kielenkäytössäni kohtaan "maalainen (kielt.), maskuliininen, reipas, mutkaton, suora". Käytän nimittäin svaavokkaalia ja ylleisgeminaatiota. Vaimon mukaan ei pitäisi kirjoittaa kieliopista. Siispä olen hiljaa.
t. Veera
Ilta Toppilassa. Piti lukea, mutta siitä ei tullut kakkaakaan, niinku ei koko viikonloppuna. Pohdin kuumeisesti, miksi synnyttävien naisten sisäreisiä pitää pestä ja tulin siihen tulokseen etten tiiä yhtään mitä synnytyksessä tapahtuu. En oo oman syntymiseni jälkeen ollut koskaan synnytyksessä. Enkä hautajaisissa. Yläasteella meille tosin näytettiin synnytysvideo. En muista uskalsinko katsoa. Hautajaisissa olisin voinut käydä muutama viikko sitten, mutta silloin olin kaikesta bilettämisestä niin väsynyt ja aivokuollut ettei pystynyt.
Saa nähdä olenko samassa tilassa taas ensi viikon jälkeen. Tisusuti on tiistaina ja tuparit kestävät koko viikonlopun. Suunnittelin ryyppääväni perjantaina enemmän kuin lauantaina, sillä sunnuntai-aamuna minun täytyy ehtiä junaaan joka vie minut glamourlomalle. Veera on mulle velkaa muistamisen. Ja Laura vissiin myös. Ainakin kaksi. Olen kuitenkin jalomielinen vaimo enkä vaadi vaimoja olemaan juomatta! En myöskään aio lyödä heitä vaikka olisinkin aggressiivinen kännissä ja vaikka minulla olisi kauhea melanooma johon olisin kuolemaisillani. Joka tapauksessa tämä yli viikon kestänyt juomattomuus on saanut minut hyvin levottomaksi. Himoitsen alkoholia koko ajan ja tekisi mieli olla perjantaina ns naamat (homonaamat, huom.)
May all my dreams come true = taivaasta tippuu viinaa just nyt ja yliopisto räjähtää. Ja synkeä talvi menee pois. En kestä kun talvi levittää melankoliaa ja kalpeutta.
Viinan sijasta juomme kahvia. Ennustus: en nuku tai nukun tosi vähän ensiyönä ja olen huomenna taas ylihilpeä. Alhainen kofeiininsietokyky!
Veera venyttelee lattialla. Hän alkoi venytellä kovin äkillisesti. Laura-vaimo iloitsee Saksaan menosta.
Veera sanoi että multa syntyy tekstiä. Sillä itsellään oli writer's block. Yritin esittää Veeralle teoriaani Tuksu-flowsta ja osoittaa veeran viimeksi kirjoittamasta lauseesta monta kohtaa, johon tarttua ja joista kirjottaa lisää. Veera ei ole ehkä vielä löytänyt sisäistä Tuksuaan. Se on kuitenkin ihan sisäisestä mentaliteetista ja ajattelumaailmasta kiinni.
<3 Yö
PS otsikon selitys: lukijoiden pyynnöstä olemme päättäneet lopettaa ns. false advertisingin. Tämä blogipostaus EI SISÄLLÄ TISSEJÄ. Emme kuitenkaan väitä, etteivätkö tissit joskus tulevaisuudessa liittyisi blogimme sisältöön olennaisesti. Stay tuned.
lauantai 10. lokakuuta 2009
Glögiä ja tissejä!
Oikeastaan otsikko on harhaanjohtava, koska Yö taisi unohtaa glögin Kastelliin. :) Toppilassa on nyt vain mehutiivistettä, jaffaa, punkkua, kaljaa, salmaria, tsekkiviinaa ja me. Juomista ei kuitenkaan ole hirveästi iloa, sillä Oulussa ei tapahdu tänään yhtään mittään! Hehkeämpää olisi asua vaikka Tukholmassa tai Miamissa! :(
Yö innostui, kun tapasi päiväkirjamme viikon tauon jälkeen ja kirjoitti heti sekunnissa puolitoista sivua!
En saanut printattua yleisen kielitieteen tenttimateriaaleja, koska yliopiston ovet oli lauantaina puoli kuudelta kiinni. Oletetaanko, että opiskelijoilla on joku elämä?! Suomen kilpailukyky kärsii, huoh.
Minulla oli eilen jäätävän tylsä ilta yksin tyhjässä omakotitalossa, koska vanhemmat passittivat koiravahdiksi. Saatiin sentään maksettua Pirin kans vihdoin matkaliput ja hostelli Tallinnaan! Hostelli- ja matkakuluja about 48 euroa, huisia <3 plus ne junaliput täältä periferiasta Helsinkiin ja takas.
t. Veera
Armotonta kakkaa. Tulin tänne pitkän tauon jälkeen, yksi asia piti muistaa, ja sen unohdin. Huoh. Pohdimme kuumeisesti, saisiko glögiä teboililta tai kioskilta. Rakas pikkuveljeni muuten kutsui pentuna glögiä plökiksi. Aww. Eilen kävimme ostamassa hänelle xylofonin. Tunkeilimme äidin kanssa juhon soittoluokkaan, missä mauri parhaillaan soitteli, ja nathan antoi meille xylofonin. Nyt kotona on olo auvoisa kun Juho pimputtelee. Varsinkin kivaa taustamusiikkia tenttiin luvulle. Ensi viikolla siis yleisen kielitieteen tentti. Kiva juttu että se on tisusuti-bileiden jälkeen. Ennustus: Menen tenttiin edelleen kännissä ja vastaan jokaiseen kysymykseen TISSIT. Nimen kohdalle kirjoitan homonaama. Jep jep. Näin tulee käymään. Laura kuulemma sanoi, että me saadaan Veeran kanssa kutsua toisiamme edelleen homonaamoiksi. Kiva juttu, sillä tätä ei ole helppo lopettaa, olen ihan addiktoitunut tähän tapaan. Olen myös koukussa facebookiin, se häiritsi päivääni töissä eilen kun piti koko ajan salaa juosta koneella. Ja käyn koko ajan kännykällä facebookissa, toivottavasti ei tule kamala puhelinlasku, se olisi aivan kamalaa. Kännykkäni on ihanan vaaleanpunainen ja pieni, mutta viime aikoina se on hieman reistaillut.
Tähän blogiin on todella miellyttävää kirjoittaa, kun saan olla epäkoherentti. Epäkoherenttius pitää yleensä peittää elämän muilla osa-alueilla, esimerkiksi keskusteluissa pitäisi yrittää tuottaa järjellisiä lauseita ettei keskustelukumppani putoa kärryiltä. Se ei ole minulle helppoa, mutta olen vain pohtinut että tämä on niitä elämän haasteita ja kuten ystäväni miamissa sanovat, always do your best.
<3 Yö
Yö innostui, kun tapasi päiväkirjamme viikon tauon jälkeen ja kirjoitti heti sekunnissa puolitoista sivua!
En saanut printattua yleisen kielitieteen tenttimateriaaleja, koska yliopiston ovet oli lauantaina puoli kuudelta kiinni. Oletetaanko, että opiskelijoilla on joku elämä?! Suomen kilpailukyky kärsii, huoh.
Minulla oli eilen jäätävän tylsä ilta yksin tyhjässä omakotitalossa, koska vanhemmat passittivat koiravahdiksi. Saatiin sentään maksettua Pirin kans vihdoin matkaliput ja hostelli Tallinnaan! Hostelli- ja matkakuluja about 48 euroa, huisia <3 plus ne junaliput täältä periferiasta Helsinkiin ja takas.
t. Veera
Armotonta kakkaa. Tulin tänne pitkän tauon jälkeen, yksi asia piti muistaa, ja sen unohdin. Huoh. Pohdimme kuumeisesti, saisiko glögiä teboililta tai kioskilta. Rakas pikkuveljeni muuten kutsui pentuna glögiä plökiksi. Aww. Eilen kävimme ostamassa hänelle xylofonin. Tunkeilimme äidin kanssa juhon soittoluokkaan, missä mauri parhaillaan soitteli, ja nathan antoi meille xylofonin. Nyt kotona on olo auvoisa kun Juho pimputtelee. Varsinkin kivaa taustamusiikkia tenttiin luvulle. Ensi viikolla siis yleisen kielitieteen tentti. Kiva juttu että se on tisusuti-bileiden jälkeen. Ennustus: Menen tenttiin edelleen kännissä ja vastaan jokaiseen kysymykseen TISSIT. Nimen kohdalle kirjoitan homonaama. Jep jep. Näin tulee käymään. Laura kuulemma sanoi, että me saadaan Veeran kanssa kutsua toisiamme edelleen homonaamoiksi. Kiva juttu, sillä tätä ei ole helppo lopettaa, olen ihan addiktoitunut tähän tapaan. Olen myös koukussa facebookiin, se häiritsi päivääni töissä eilen kun piti koko ajan salaa juosta koneella. Ja käyn koko ajan kännykällä facebookissa, toivottavasti ei tule kamala puhelinlasku, se olisi aivan kamalaa. Kännykkäni on ihanan vaaleanpunainen ja pieni, mutta viime aikoina se on hieman reistaillut.
Tähän blogiin on todella miellyttävää kirjoittaa, kun saan olla epäkoherentti. Epäkoherenttius pitää yleensä peittää elämän muilla osa-alueilla, esimerkiksi keskusteluissa pitäisi yrittää tuottaa järjellisiä lauseita ettei keskustelukumppani putoa kärryiltä. Se ei ole minulle helppoa, mutta olen vain pohtinut että tämä on niitä elämän haasteita ja kuten ystäväni miamissa sanovat, always do your best.
<3 Yö
torstai 8. lokakuuta 2009
Sieniä
Oli joku ehkä maailman älykkäin idea mennä kauppaan ostaa sieniä ku en ossaa tehä niistä mittää. Nyt oon kuitenkin astetta kokeneempi sieniruokien valmistaja!
Ohje: Paista sienet pannulla rasvassa.
Huomenna lähden klo 9.20 Siwalta (Artun kyydillä?) kohti linja-autoasemaa, Turkua, Tukholmaa ja suunnistusmetsiä! Yritän saada raahattua laivalta tuliaisia (eli jos en ehdi tuhota niitä jo matkalla..) Tai siis kauden viimeinen kisa ja suunnistus on pääasia ja kaikki muu jotai turhaa jne jne. Selitän taas jotai omiani.
Käytiin tänään Stockan Hulluilla Päivillä ja saaliiksi saatiin Suomalaisesta Kirjakaupasta Late Lammas -puuhakirja, 1,40e. Hieno päivä!
Illan päälle vois vielä lukea Tuksun blogia ja kattoo Big Brotherin.
- Tiia
Ohje: Paista sienet pannulla rasvassa.
Huomenna lähden klo 9.20 Siwalta (Artun kyydillä?) kohti linja-autoasemaa, Turkua, Tukholmaa ja suunnistusmetsiä! Yritän saada raahattua laivalta tuliaisia (eli jos en ehdi tuhota niitä jo matkalla..) Tai siis kauden viimeinen kisa ja suunnistus on pääasia ja kaikki muu jotai turhaa jne jne. Selitän taas jotai omiani.
Käytiin tänään Stockan Hulluilla Päivillä ja saaliiksi saatiin Suomalaisesta Kirjakaupasta Late Lammas -puuhakirja, 1,40e. Hieno päivä!
Illan päälle vois vielä lukea Tuksun blogia ja kattoo Big Brotherin.
- Tiia
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)