Öö hei vaan kaikki rakkaat lukijat (ja heidän tissinsä). Nyt on kumma olo. Soitin juuri Posaukselle ja varmistin, että he onnellisina saavat minut asukkaakseen. Muutan siis Välkkylään heti heinäkuun alussa. Meinasi iskeä shokki, koska tajusin, että tämä erohan alkaa käydä konkreettiseksi. Mielellänihän olisin pitänyt vaimoja orjinani vielä jonkin aikaa, mutta eihän sille mitään voi, kun maailma kutsuu heitä eri kolkkiin. Onneksi kukaan ei esim. kuole, joten jonkinlaiset exäilyt lienevät mahdollisia tulevaisuudessa. Ja sitoohan meitä Maken yhteishuoltajuus, joten luultavasti pysyttelemme puheväleissä kuitenkin.
Olen yrittänyt pysytellä positiivisella mielellä kaiken tämän erosurun (lol, eiku? -kohun?) keskellä ajattelemalla tulevaa kämppääni. Se on helppoa, sillä olen jo nyt hitusen rakastunut tulevan asuinsijani pohjaratkaisuun. Lisäksi aina, kun muistan, että koulumatkani lyhenee n. 20 min. ja että sen voi suorittaa ilman kulkuneuvoja, ilostuttaa suunnattomasti. Omasta mielestäni hienoa on myös se, että voin sitten kyylätä tulevasta asunnostani kauniin ystävättäreni Annikan (blondatut hiukset, mätsää hyvin mm. hänen persoonallisuuteensa) elämää. Hän itse ei ole vaikuttanut olevan yhtä innoissaan. Itse asiassa hän on hakenut uutta kämppää, jossa kämppiskin heittää spagettia seinille ja ikkuna ittää. Spagetin kypsyys on erittäin hauska testata heittämällä se seinään kyllä.
Välkkylässä on sekin hyvä puoli, että liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Eli mielikuvitus pääsee taas liikkeelle tekosyitä keksiessä. Yö tosin ehotteli, että voisin joka aamu hiihtää tahi rullaluistella kouluun yhdessä Annikan kanssa. Omasta mielestä se on mahdotonta koska a) en omista monoja (sukset+sauvat kyllä löytyy) tai b) kuolisin joka aamu kateudesta, koska Annikalla on hienot roller derby -luistimet. Nii kerta.
Annikasta puheen ollen, tässä on juoruiluvastaus hänelle:
a) olen käynyt koulussa
b) olen ajatellut vaimoja
c) olen syönyt
d) olen yrittänyt nukkua
Siinä suunnilleen kaikki. Uskon, ettei kiinnosta.
Yleisön taholta on tullut toinenkin pyyntö, elikkä tekstaripaljastelusarjan jatko-osaa on toivottu. En jaksa nyt, ehkä ensi blogitekstissäni sitten. Ellei käy niin kuin Tukiaisen Johannalle, joka aina kertoo, mitä seuraavassa tekstissä kirjottaa, mutta ikinä ei sitten kirjoitakaan siitä vaan aivan jostain muusta. Huoh, naiset.
Oho, asia loppu. t. Pinja, tuleva kirjaston aikuisten osaston portsari
mää en ainakaan jätä sua rauhaan vaikka muutat keskustaan =) käyn sit esim. aina välkkylässä kun ostan k-citymarketissa pirkka-nuudeleita. lisäksi huomauttaisin ettei toivoniemestäkään ole pitkä matka minnekään ja sieltä pitäs nähä esim. qstockin päälavalle. t. joku anonyymi suomenkielenopiskelia vaimo
VastaaPoista